Viestin lähetti karalahti
Kyllä täytyy ihastella joidenkin pelaajien seurauskollisuutta. Tänä päivänä lähes jokainen pelaaja valitsee seuransa jonkin muun kriteerin perusteella, mutta todellisia yhden seuran pelaajia on vaikea löytyä. Esimerkiksi Kölli Kortelaisen kanssa asiasta joskus keskustelleena sain mieheltä kommentin: "oishan sitä joka puolelle voinut lähtee, mut IFK:ssa on asiat vaan hoidettu niin hyvin et ei oo tarvinnu". Ja sitten nää Jeren kommentit Verenpunaisesta sydämestä...Kyllä vanhaa IFK-sydäntä lämmittää. Mitäs olette mieltä muissa seuroissa esim. Ilves ja Raipe jne...
Viestin lähetti karalahti
Kyllä täytyy ihastella joidenkin pelaajien seurauskollisuutta. Tänä päivänä lähes jokainen pelaaja valitsee seuransa jonkin muun kriteerin perusteella, mutta todellisia yhden seuran pelaajia on vaikea löytyä. Esimerkiksi Kölli Kortelaisen kanssa asiasta joskus keskustelleena sain mieheltä kommentin: "oishan sitä joka puolelle voinut lähtee, mut IFK:ssa on asiat vaan hoidettu niin hyvin et ei oo tarvinnu". Ja sitten nää Jeren kommentit Verenpunaisesta sydämestä...Kyllä vanhaa IFK-sydäntä lämmittää.
Viestin lähetti Remo
Ketäs kaikkia, stadilaisia, kiekkoilijoita muistatte, joiden SM-liiga ura on Ässissä alkanut ? Otetaan nyt nämä helpoimmat pois; Kortelainen, Kotkaniemi, Korpisalo, Varis, Nykopp, Sulku, Nokkosmäki (?)...
Kortelaisen ura Sm-liigassa on alkanut HIFK:ssa. Kaudella 86-87 tilille tuli yksi ottelu pudotuspeleissä. Seuraavalla kaudella sitten kolme peliä Ässissä.Viestin lähetti Remo
Ketäs kaikkia, stadilaisia, kiekkoilijoita muistatte, joiden SM-liiga ura on Ässissä alkanut ? Otetaan nyt nämä helpoimmat pois; Kortelainen, Kotkaniemi, Korpisalo, Varis, Nykopp, Sulku, Nokkosmäki (?)...
Viestin lähetti Patarouva
Tästä olen monta kertaa ennenkin paasannut. Seurauskollisuus on useimpien mielestä täysin vanhanaikainen ajatus. Ymmärtäähän sen, että kun työkseen kiekkoilee, on leipänsä revittävä sieltä, mistä sen katsoo parhaiten saavansa. Tässä ajatusmallissa pitää sitten myös pelaajan muistaa, ettei itsekään odota mitään tunteiluja kasvattajaseuransa taholta. Siellä pyritään vain palkkaamaan sopivimmat työntekijät.
Pelaajien ei siis tarvitse olla uskollisia seuralleen, eikä seurojen pelaajilleen. Kuka tässä onkaan sitten se houna, jonka pelaajat ja seurat odottavat olevan uskollinen tuli mitä tahansa? Maksava asiakas. Veikkaisin, että ilman näitä seurauskollisia ihmisiä yleisömäärät olisivat tälläkin kaudella olleet pienempiä ja monen kyseenalaisen viihteen tarjoajan leipä vielä tiukemmalla. Harvassa hallissa varmaan tälläkään kaudella on nähty niin hyvää peliä ja hienoja otteita, että vain sen viihteen takia illasta toiseen olisi viitsinyt lippuaan ostaa. Nimittäin jos ei olisi se houna, jolla on se seurauskollinen sydän.
Viestin lähetti domy
Karalahden osalta ei kannattaisi nuolaista ennen kuin tipahtaa. Ainakin viime kesäinen, totutun riehakas "kaveripiiri" tuntui Jerelllä olevan aika lailla Espoon suuntaan kallellaan. Näkemäni perusteella voisin veikata Karalahden osoitteen mahdollisen Suomeen paluun tapahtuessa olevan ennemminkin Espoon Blues, kuin HIFK. Mitä taas noihin Timo Kunnarin journalistisiin hedelmiin tulee, niin niihin kannattaa toki suhtautua asianmukaisella tavalla. Eli suurin varauksin. En tosin ollenkaan kiistä, etteikö Karalahdella olisi "verenpunainen" sydän. Minullakin tiettävästi on, vaikken itse sitä ole päässyt näkemäänkään. Isot pojat ovat näin kuitenkin minua informoineet, joten uskottava se kai on.
JanJ nosti esiin mm. Nikanderin, Levon ja Makkosen seurauskollisuuden lähettiläinä. Herrojen aktiivivuosista on kuitenkin aikaa jo parikymmentä vuotta, ja lienee kai sanomattakin selvää, että SM-liiga on melkoisesti tuossa ajassa muuttunut. Tuolloin vaakakupissa painoi paljon muitakin asioita, kuin pelaajasopimuksen arvo tms. Pelaajia piti kotiseudulla vankasti mm. työpaikat siviilielämän puolella, sekä vakiintunut ystäväpiiri. Katsokaapa huviksenne vaikkapa vanhoja Jääkiekkokirjoja. Siellä on listattu erikseen pelaajien ammatit, mikä nykypäivänä lienee turhaa. Nikander oli asentaja, Levo haastemies ja Makkonen mittamies. He kaikki kävivät ainakin osapäiväisesti myös siviilitöissä. Lähtö muualle olisi vaatinut merkittävää palkankorotusta kiekkorintamalla tai työpaikan vaihtoa. Samainen seikka muuten piti myös Mika Kortelaista 90-luvun puolivälissä Helsingissä, kun hän oli vielä SM-liigan parhaimmistoa. Kortelainen sai mukavasti sivutuloja opettajan työstään, eikä halunnut luopua niistä.
Kari Eloranta on myös omituinen esimerkki, kun seurauskollisuudesta puhutaan. Hänhän pelasi yhtä kautta lukuunottamatta yli 15 vuotta putkeen ulkomailla.
Minä nostaisin seurauskollisuuden sanansaattajaksi SM-liigassa Tapparan Janne Ojasen. Miestä on Suomessa yritetty houkutella milloin mihinkin, mutta niin vain on Ojanen pysynyt uskollisena Kirvesrinnoille. Oli seuran tilanne sitten mikä tahansa.
Viestin lähetti ÄssÄ
Kari Takko edustaa minulle todellista seurauskollisuutta, ei lähtenyt mihinkään, vaikka kysyntää oli varmasti!
Korpisalo on toinen, Jokerit houkutteli isolla rahanipulla 90-luvun puolivälissä, mutta Korppi jäi Ässiin.
Viestin lähetti hifk#27
Mulle tuli Rautakallio mieleen, mutta en ole aivan varma?
:confused: :cool:
Viestin lähetti Svante
Juha Rantasila
aloitti Karhuissa (Ässien edeltäjä) ja tuli sieltä IFK:iin.
Viestin lähetti ÄssÄ
Kari Takko edustaa minulle todellista seurauskollisuutta, ei lähtenyt mihinkään, vaikka kysyntää oli varmasti!
Korpisalo on toinen, Jokerit houkutteli isolla rahanipulla 90-luvun puolivälissä, mutta Korppi jäi Ässiin.
Viestin lähetti Dougie KillMore
Ja ens kaudella Simicekilla pinnat paluusta.
:)