Se maali jäi mieleen

[MustatKortit]

Vuosien varrella me kaikki jääkiekkofanit olemme nähneet satoja - ellei tuhansia - maaleja livenä. On olemassa tasoitus-, voitto-, ja lohdutusmaaleja. On räkämaaleja, turhia maaleja, maalikimaramaaleja ja KÄSITTÄMÄTTÖMÄn UPEITA maaleja. Hienoimmilta maalit tuntuvat paikan päällä ollessa. Me kaikki oikeat jääkiekkofanit tiedämme tunteen, joka meidät saa valtaansa nähtyämme uskomattoman maalin - ja tietysti omalta joukkueelta. Tuo tunne pitää sisällään adrenaliinin purskahduksia, toiveikkuutta, riemua ja jopa kuolemattomuuden tuntemuksia. Kaikkia yhtä aikaa. Upean maalin ei välttämättä tarvitse olla upea sanan varsinaisessa merkityksessä. Se saattaa olla myös käänteentekevä maali tai maali, joka valaa uskoa. Yhteistä noille maaleille on se, että niiden syntyhetken jälkeen kokee todistaneensa jotain sellaista, mikä ei enää koskaan tule toistumaan. Tämä ei tietenkään välttämättä pidä paikkaansa, mutta korostaa maalin hienoutta. Monet näistä maaleista saattavat saada loppupelin tuntumaan varsin merkityksettömältä. Se mitä tultiin katsomaan, on jo nähty.
Tuomo Ruudun maali World Cupissa Kanadaa vastaan saa monella aikaan kuvailemiani tuntemuksia. Vaikka Suomi ei peliä voittanutkaan, jäi tuo maali lähtemättömästi monen mieleen. Mitä jos se olisikin ollut voittomaali? Kysymys jää väreilemään ilmaan.
PAIKAN PÄÄLLÄ todistetuista maaleista itselläni ykkösenä on luonnollisesti tuo Rob Hiseyn tekemä ilmaveivi. Itse maali tuntui liian käsittämättömältä. Maalin jälkeen hallissa väreili jonkinlainen raamatullinen kylläisyys niin Ässä- kuin Blues-fanienkin keskuudessa. Se mitä olimme tulleet katsomaan, oli meille näytetty...

Mikä maali on jättänyt Teihin lähtemättömän vaikutuksen?

 

[Grainger]

16.4.1999, Helsingin Jäähalli.

Mika Alatalo räväytti puolesta kentästä kiekon ohi Tim Thomasin. Jani Nikko taisi vähän avittaa Altsin laukausta ohjaamalla kiekon omaan rysään. Se oli sellainen säkämaali, että on jäänyt mieleen.


Toinen on Kalle Sahlstedtin neljännen finaalin jatkoaikamaali keväällä 2001. Kiekko pomppi jotenkin omituisesti maalin eteen ja Pikku-Killeri ohjasi sen Markkasen puikoista sisään.

 

[oukka]

Mikä maali on jättänyt Teihin lähtemättömän vaikutuksen?

Kristian Taubertin jatkoajalla tapahtunut räjähtävä lämäri rikkinäisellä mailalla oman maalin takaa Sami Lehtisen längistä Pelicans-maalin yläpesään kahden tolpan ja yläriman kautta. Kiekko läpäisi maaliverkon ja kimmahti päätylaudoista takaisin lävistäen verkon uudelleen. Tämä tapahtui siis Lahden jäähallissa 8.4.2000. 0-1.

 

[forrest]

23.03.03 Blues-Tappara: 61.28 1-2 Lasse Jämsen (Tuukka Mäntylä)
01.04.03 HPK-Tappara: 59.00 2-4 Esa Pirnes av tm
06.04.03 Kärpät-Tappara: 103.39 3-4 Esa Pirnes (Jaakko Uhlbäck)

 

[Vimes]

Tuomon wc-maalin lisäksi mainittakoon kun Marek vetäisi Ilvespakit jalkakikalla vipuun viime kaudella. Harvemmin näkee kenenkään edes yrittävän vastaavaa, saatika onnistuvan siinä.

 

[demitra]

Yksi mieleenpainuvimmista maaleista on eittämättä kaudelta 2000-2001, kun Jokerit ja TPS pelasivat viimeistä keskinäistä runkosarjaotteluaan Areenalla. Peliaikaa oli jäljellä n. minuutti ja TPS johti 2-1. Jokereilta veska pois ja kiekko Variksella maalin takana. Syöttölinjat maalin eteen on suljettu, mutta mitä tekee Varis. Pompauttaa kiekon ilman n. oman kypärän korkeudelle, josta huitaisee kiekon maalin yli. Maalilla odottaa Saarikoski, joka vetää kiekon pesäpallolyönnillä tolpan ja Norrenan selän kautta maaliin. Variksen syöttö on ilmiselvä korkea maila, mutta ilmeisesti tuomarikin on niin häkeltynyt Variksen tempusta, ettei tajua viheltää peliä poikki. Toisaalta olisi ollut suuri vääryys myös hylätä kyseinen maali, sillä vaikka syöttö tehtiinkin reilusti korkealla mailalla niin todella upea oivallus syöttö Varikselta oli. Tuo maalihan pyörii aina ennen Jokereiden peliä Jumbolla joukkueiden lämmitellessä, josta kyseisen tempun voi käydä tarkastamassa.

 

[Keyman]

23.03.03 Blues-Tappara: 61.28 1-2 Lasse Jämsen (Tuukka Mäntylä)
01.04.03 HPK-Tappara: 59.00 2-4 Esa Pirnes av tm
06.04.03 Kärpät-Tappara: 103.39 3-4 Esa Pirnes (Jaakko Uhlbäck)

Noihin kun lisätään vielä nämä:

-Jussi Tarvaisen tekemä Ilves-puolustuksen ja molarin niputus kolmannen välierän jatkoerässä 2001.

-Janne Ojasen hirmulämäri TPS-maalin ylänurkkaan kolmannen välierän jatkoerässä 2002.

 

[Black Adder]

Pekka Saarenheimon KUULUISA käsimaali. Kärpät kiittää.

 

[Dynamo#79]

No tietysti sitä fiilistä, mikä Oton mukamas korkealla mailalla tehty ratkaisumaali vuoden 1994 ratkaisevassa finaalissa on sellaista, mitä ei koskaan tule unohtamaan. Että sikäli se on ehkä kaikkein ikimuistoisin.

Toinen ikimuistoinen on vuoden 1992 finaaleista, kun Heikki Riihijärvi sinetöi ensimmäisen Jokeri-mestaruuden meikäläisen elinaikana tyhjään maaliin. Olin silloin kyllä sen verran pieni poika, että muistan kyseisistä finaaleista Jyppiä vastaan vain hetkellisiä välähdyksiä, mutta tuo Riihijärven maali on piirtynyt lähtemättömästi verkkokalvolleni.

Sitten vielä vähän tuoreempi tapaus:
Tappara suosikkina finaalisarjaan. Tappara vie ensimmäisen finaalin. Tappara-fanit alkavat jo pikkuhiljaa sujauttelemaan kuohuvia juomia kylmään orastavan mestaruuden kunniaksi. Helsingissä toisessa finaalissa Tappara menee johtoon. Jokerit vaikuttaa jotenkin aseettomalta. Mutta sitten pamahtaa Frankin kääntölämäri. Tuo maali käänsi mielestäni koko finaalisarjan kulun. Loppu on historiaa...

 

[Ujcik#11]

1. Erkki Lehtosen 2-1 maali Galgaryssä - 88.
Siinä on vieläkin sellanen uskomaton tunne, kun sen katsoo. " Lehtonen ohjaa, lehtonen ohjaa maaliin, susi syöttää lehtonen tekee kaksi yksi"

Sit pelejä mitä itse olen nähnyt.

98 keväällä Matthew Robbins pisti todella pitkän ottelun päätteeksi 3-2 tauluu Ruotsalaisen syötöstä, maali oli Kokkolan Hermestä vastaan kolmannessa jatkoerässä.

99 Keväällä Tuton Mika Karapuun tekemä 2-3 jatkoaika"maali".
Sellaisen vitutukseen, tuskaan ja ahdistukseen ei vain yksinkertaisesti nykyisessä sarjassa pääse, joku finaalitappio on naurettavaa tekoitkua tuohon tunteeseen verrattuna, kyseessä kun ei ollut pelkästään sen kevään tappio vaan se vaikutti suoraan myös seuraavaankin kauteen (jääminen divariin)

2000 keväällä, Lahdessa ensimmäisessä karsintapelissä Jaako Niskavaara ampui syntymäpäiväsankarina ottelun ratkaisun jatkoajalla. Harvoin on tullut tuuletettua maalia niin hartaasti.

Pari päivää myöhemmin Oulussa Brett Lievers oli suorastaan maagisessa iskussa ja teki Pelicanseille sellaisen maalin joka kylmäsi pitkään, koko kentän läpi ja armottomasti kiekko verkkoon.

2000 vuodesta mieleenpainuvia maaleja on ihan ensimmäisessä liigapelissä 11 vuoteen, Brett Lieverssin 4-3 johtomaali.
Äijä tuli laidasta, hassutteli tepsipakit sekaisin ja veti Niittymäen samaan vipuun ja raksila räjähti.

Myös Sakke Palsolan 0-1 jatkoaikamaali muistetaan pitkään Oululaisessa jääkiekkohistoriassa. Itse pääsin peliin viimehetkillä ja näin "vaan" kolmannen erän matsista. Sitäkin arvokkaampi ja ikimuistettavempi erä.

2003 keväältä mieleen tulee ensimmäisenä Tenkratin tekemän 0-2 maali välierissä jokereita vastaan. Tylysti riisti kiekon Järventieltä, paineli karkuun ja iski ranteella yläpesään ja kärpät oli finaaleissa..

2004 vuodesta tulee mieleen lukuisia jatkoaika maaleja, niitä tekivät Tenkrat, Haataja, Lievers sekä Ari Vallinin mestaruusmaali jonka kaikki muistavat vielä hyvin.

 

[scholl]

Futismaaleihin verrattuna lätkämaalit jäävät suht harvoin mieleen, mutta muutamia toki:

- Lehtosen maali Calgaryssä -88
- Ville Peltosen maali 95 finaalissa siniviivan jälkeen sekä Jutilan maali samassa matsissa
- Janeckyn maali sm-liigan ratkaisufinaalissa

Siis kyse ei ole siitä, että olisivat jättäneet lähtemättömän vaikutuksen. Nuo ovat vain maaleja, jotka muistan.

 

[Pee]

2003 keväältä mieleen tulee ensimmäisenä Tenkratin tekemän 0-2 maali välierissä jokereita vastaan. Tylysti riisti kiekon Järventieltä

Nii-in, kivalla koukulla yläkäteen. Täysin selvä jäähyn paikka, mutta tulikin maali ja finaalipaikka alkoi varmistua...

 

[MustatKortit]

Näin keskustelun avaajana toivoisin, että voisitte hieman tiivistää listauksianne. TOKI meillä kaikilla on muistoissamme kymmeniäkin hienoja maaleja, mutta MIKÄ NOUSEE YLITSE MUIDEN? Mitkä ovat niitä maaleja, joita ette ikinä unohda?
Tuo jonkun mainitsema Marekin jalkakikkamaali on mielestäni tämän palstan arvoinen.

 

[Speedye]

Rob Hiseyn ilmaveivi on mielestäni tälle listalle kuuluva maali. Noita näkee kuitenkin suht harvoin peleissä(lue: ei koskaan). Erittäin hieno maali kaiken kaikkiaan.

 

[retiisi]

Nii-in, kivalla koukulla yläkäteen. Täysin selvä jäähyn paikka, mutta tulikin maali ja finaalipaikka alkoi varmistua...

Pekka Saarenheimon käsimaali. Täysin selvä hylätty maali, mutta tulikin maali.

Kamesin maali Tapparaa vastaan karsinnoissa 90-luvun alkupuolella. Vispas mailalla kiekon ympärillä ja antoi sen vaan liukua maaliin molarin längistä. Kames on/oli päällikkö!

EDIT: Karhu-Kissojen maali Raksilassa Kärppiä vastaan joskus divarissa. Kärpillä oli pakkovoiton paikka, Itämies lähti maalilta että saadaan kuudes pelaaja kentälle, K-Kissat sai kiekon ja kun Itämies oli jo menossa vaihtoon B-pisteiden kohdalla, K-Kissojen pelaaja vippasi kiekon Iiron yli maaliin. KooKoo meni karsintoihin.

 

[Blackie]

Janeckyn tekemä ratkaisumaali vuoden 94 finaaleista on jäänyt mieleen. Janecky löi kiekon valehtelematta hallin kattolamppujen korkeudelta maaliin, mutta Mäkelällä oli sen verran unirähmää silmissä, että hyväksyi sen.

 

[korkki]

Korpisalon kaksi jatkoaikamaalia Jokereita vastaan playoffissa. Toinen kaudella 91-92 ja toinen kaudella 92-93. Tuo ensimmäinen pitäisi löytyä videollakin mutta toisesta ei ole kuin muistikuvat (se on ollut joskus videokasetillakin mutta kasettia ei löydy). Paikan päällä olin toki molemmissa...

 

[Blackie]

Korpisalon kaksi jatkoaikamaalia Jokereita vastaan playoffissa. Toinen kaudella 91-92 ja toinen kaudella 92-93. Tuo ensimmäinen pitäisi löytyä videollakin mutta toisesta ei ole kuin muistikuvat (se on ollut joskus videokasetillakin mutta kasettia ei löydy). Paikan päällä olin toki molemmissa...

Tuo jälkimmäinen maali taisi olla sellainen, että syöttö tuli maalille vähän Korpisalolle eteen, Korppi törkkäsi yhdellä kädellä kiekon Kettererin längeistä. Muistikuvien varassa tämäkin on :)

 

[Johto]

-Toni Porkan jatkoaikamaali Kärppiä vastaan vuoden 1991 liigakarsinnoissa. Lukko nousi 0-4 tappioasemasta tasoihin ja Porkka laukoi kovan lyöntilaukauksen ylänurkkaan jatkoajan alussa.

-Kari Jalosen jatkoaikamaali Tapparaa vastaan vuoden 1994 pronssiottelussa.

-Erik Hämäläisen av-maali läpiajosta Jokereita vastaan kevään 2000 puolivälieräsarjan avausottelussa.

-Shayne Toporowskin jatkoaikamaali HIFK:ta vastaan kevään 2005 pudotuspeleissä, ja samasta ottelusarjasta Steve Larouchen voittomaali Raumalla pelatussa neljännessä osaottelussa.

 

[FreezingHell]

Saarikosken kavennus finaaleissa

En nähnyt livenä, mutta olisiko ollut vuoden 93-94 4:ssä finaalissa. TPS johti otteluvoitoin 2-1, TPS johti ottelua ehkä 2:lla maalilla. 3 erä, peliaikaa jäljellä noin 10 minuuttia, peli alkaa olla menetetty, niin Saarikoski heittää kiekon siniseltä päätyyn ja hakee sen sieltä itse ja punnertaa kavennuksen. Tästä alkoi nousu kultaan. Sape oli kyllä tsemppareiden kuningas.

PS. Muistaako kukaan muu kyseistä maalia? Voi sitten samalla korjata faktat.

 

[Pee]

En nähnyt livenä, mutta olisiko ollut vuoden 93-94 4:ssä finaalissa. TPS johti otteluvoitoin 2-1, TPS johti ottelua ehkä 2:lla maalilla. 3 erä, peliaikaa jäljellä noin 10 minuuttia, peli alkaa olla menetetty, niin Saarikoski heittää kiekon siniseltä päätyyn ja hakee sen sieltä itse ja punnertaa kavennuksen. Tästä alkoi nousu kultaan. Sape oli kyllä tsemppareiden kuningas.

PS. Muistaako kukaan muu kyseistä maalia? Voi sitten samalla korjata faktat.

Homma taisi olla niin päin, että kevään -94 finaalisarjaa johti Jokerit otteluvoiton 2-1, kun pelattiin neljättä ottelua Helsingissä. TPS johti tuota matsia 2-0, kun Saarikoski kavensi 1-2:een.

Lopulta Törmänen tasoitti ja Janecky iski jatkoajalla kultamaalin Jokereille, kuten "Blackie" jo tuossa muisteli.

 

[eh]

Moneen kertaan aiemminkin on tullut tästä maalista jauhettua, mutta jauhetaan nyt vähän lisää vielä...

Kausi 1991-92 on muutenkin minun tähänastisen jääkiekonseuraamisurani kohokohta. Sitä ennen ei menestystä juurikaan tippunut, sen jälkeen kaikki on tuntunut lässähtäneeltä bisnespaskalta.

Noh, tuolla kaudella siis Jokerit Boris Majorovin opein päätyi runkosarjan kakkoseksi. Välierissä kaatui Ässät. Finaalissa vastaan tuli lopulta runkosarjan voittaja JyP HT, vaikka paikallisfinaalitkin olivat lähellä. Finaalisarjassa Jokerit nappasi kotiedun heti ensimmäisessä pelissä itselleen, kaksi seuraavaan ottelua molemmat voittivat kotihalleissaan.

Neljännessä finaalissa Teemu Selänne oli tehnyt jo kaksi maalia, mutta JYP roikkui mukana, ja ottelu päätyi jatkoajalle. Itse seisoin poikkeuksellisesti katsomossa E9, koska vakiokatsomoni E1 oli enemmän kuin täynnä, kun sinne asti ehdin. Noh, kävi niinkin onnekkaasti, että pääsin tämän itsestäni riippumattoman katsomovalinnan seurauksena todistamaan elämäni ikimuistoisinta maalia parhaasta mahdollisesta paikasta.

Selänne kiihdytti vauhtiin, nosti mailansa ja paukautti tulisen lämärin b-pisteen kaarelta yläputken alle. Halli räjähti, Jokerit johti ottelusarjaa 3-1. Viides peli Jyväskylässä oli pelkkä muodollisuus, tuohon maaliin katkesi JyP HT:n selkäranka.

 

[Vakio]

Selänne kiihdytti vauhtiin, nosti mailansa ja paukautti tulisen lämärin b-pisteen kaarelta yläputken alle. Halli räjähti, Jokerit johti ottelusarjaa 3-1. Viides peli Jyväskylässä oli pelkkä muodollisuus, tuohon maaliin katkesi JyP HT:n selkäranka.

Kyllä. Olipa melkoinen fiilis kun veto upposi verkkoon. Maskia ei ollut ja kulmakin oli aika pieni, mutta niin vain verkko heilahti. Mielenkiintoista tuossa ottelussa oli, että Jokerit oli koko kolmannen erän aivan totaalisen kusessa, mutta selvisi kuin ihmeen kaupalla jatkoajalle, jossa sitten Selänne ratkaisi.

Viides ottelu Jyväskylässä oli tosiaan muodollisuus. Siitä on jäänyt mieleen Selänteen läpiajosta tekemä, olisiko ollut 0-3. Leo Gudas jäi kuin seisomaan punaviivalle. Läpiajon päätteeksi hallittu harhautus rystylle ja kiekko ylänurkkaan.

 

[jäämies-70]

31.3.1998 Ilves - Jokerit

Robert Burakowski pääsee läpiajoon ja vastassa on enää Ketterer, Varma maali, ei Bura tosta voi erehtyä..
Pieni harhautus ja Make on ulkona kuin lumiukko.
Mutta kuin ihmeen kaupalla, Bura tuikkaa kumilaatan sivurataan, ei tyhjään maaliin!
Stromberg siivoaa kiekon kulmaan ja Bura apinanraivolla perään.
Ketterer herpaantuu ja oikaisee selkänsä, selvittiin tostakin..

Mutta kun Burakowski saa kiekon kulmassa haltuunsa äijä vetää käsittämättömän kovan kääntölämärin,
etuyläkulmaan lähes nollakulamsta ja siellä lepää!

Ai saatana, se oli MAALI. Hakametsä räjähtää raivoisaan huutoon,
BU-RA-KOWS-KI! BU-RA-KOWS-KI! BU-RA-KOWS-KI! BU-RA-KOWS-KI!

Ja tähän varmaan yhtyy moni Ilveskannattaja, se maali on jäänyt mieleen!

 

[korkki]

Tuo jälkimmäinen maali taisi olla sellainen, että syöttö tuli maalille vähän Korpisalolle eteen, Korppi törkkäsi yhdellä kädellä kiekon Kettererin längeistä. Muistikuvien varassa tämäkin on :)

Oikeastaan Japa vain heitti kiekkoa maalille päin ja Korpisalo kurotti ohi menneeseen kiekkoon ja sai sen muuttamaan sen verran suuntaa että meni Kettererin längistä sisään...