Sanna Marinin hallitus

  • 2 577 960
  • 21 526

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Menee aiemmin keskustellun nuoruuden piikkiin tämä. Suomen valtio ei ole kuin Monopoli-peli joskus nuorena. Jonkun aikaa ihmisillä riittää ymmärrystä, mutta hallituksessa olisi hyvä tajuta, että "honeymoon" meni jo. Ihan mitä tahansa ei väki katsele välttämättä kritiikittä enää kauan.
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Mitä hallitus siis valmistelee ja mikä on sen tavoite? Ja mitä on ministerien Kiuru ja Marin puheiden sisältöristiriitojen takana. Ei tule ainakaan minun mieleeni sitä, että Kiuru asettaa vahingossa puheensa toisin kuin Marin. Kiuru totesi poikkeusolojen toteamisesta ja valmiuslain käyttöönotosta ollaan muutaman päivän päässä ja edelleen tätä asiaa arvioidaan jo keskiviikkona.

Ja samaan aikaan myös oikeusministeri on täysin päinvastaisella linjalla Kiurun kanssa:


Kyllähän tuo Kiurun toiminta vaan päivä päivältä ihmetyttää enemmän.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Yksinkertaisesti Suomessa ei vaan tuollainen kuolleisuus tapahdu ilman sotia yms. siltä suojaa jo tapa millä täällä asutaan, väestötiheys ja ylipäätänsä elämän tyyli.
Jos Suomessakin on todettu, että noin puolet tartunnoista tulee kotoa niin Italiassa kun asutaan monen sukupolven asunnoissa, niin siinä on selvä syy minkä takia, Korona on aiheuttanut siellä niin paljon kuolemia.
Lisäksi se, että täällä ei olla sukulaisten ja tuttavien kanssa tekemisissä samalla tavalla, pois lukien maahanmuuttajat joiden osuus tartunnoista onkin merkittävästi kantaväestöä suurempi.
Eikä pidä unohtaa sitäkään, että tupakanpoltto, ilman saasteet ja muu vastaava on Suomessa ihan eri luokkaa kuin Italiassa.

Mitkä näistä asioista oli hallituksen ansiota?
Koronasta on Suomessa selvitty vähällä Suomen kansan takia ei hallituksen toimien takia, enemmänkin hallituksen toimet tulevat vaikeuttamaan merkittävästi sitä kuinka nopeasti tästä palataan normaaliin tilaan.
Hallituksella ei ole myöskään ollut selvää linjaa asioihin miten ne hoidetaan vaan kaikki on aina ollut kiinni, siitä kuka puhuu, koko viestintä olisi pitänyt keskittää yhdelle taholle ja mm. Kiurun suu olisi pitänyt tukkia kokonaan.
Lisäksi niitä elvytys toimia ei ole vieläkään tehty muualle kuin julkiselle sektorille Suomen kunnat tekevät tänä vuonna parhaita tuloksia moneen vuoteen kun saavat miljoonia avustuksia.

Lisäksi Koronan myötä tullut hoitovelka ja sen seuraukset ovat jo nyt isompia kuin Korona suluista saadut hyödyt.

Yritykset sen sijaan riippuvat löysässä hirressä kokoajan ja sinne ei rahaa tipu vaikka juuri yritysten maksamilla veroilla yhteiskunta pyörii. Ei sillä lainarahalla mitä pumpataan kuntiin ja tulevaa sote himmeliin, jonka seurauksena sote kustannukset tulevat nousemaan merkittävästi kun alueet ovat jo lähtökohtaisesti liian pieniä.
Nyt olisi ollut loistava paikka yhdistää elinkelvottomat kunnat yhteen ja vähentää hallintoa jos olisi oikeasti haluttu tervehdyttää julkista taloutta sitä ei vaan haluta.

Mikä selittää Suomen ja Ruotsin suhteettoman eron korona-kuolemissa? Kutakuinkin sama ilmasto, tupakointitottumukset, saasteet, elintavat? Onko mitään muuta selkeästi erottavaa tekijää, kuin täysin toisistaan poikenneet korona-stragediat? Onko ne pääosin hallitusten valintoja, ja siten ansiota tai epäonnistimisia? Mielestäni Suomi on onnistunut paremmin juuri hallituksen toimien ansiosta. Ilman niitä kansa olisi ostanut ehkä enemmän vessapaperia, silläkö koronalta olisi suojauduttu.

Korona on kasvattanut hoitovelkaa, ei kahta sanaa. Osa tuota velkaa on myös Malli Kansalaisen omia valintoja, kun terveyttään ei ole hoitanut saatavilla olevin palveluin. Mutta isossa kuvassa hoitovelka on tosiasia. Sitä en vain ymmärrä, että miten siltä olisi voitu välttyä? Olisiko terveysasemien, sairaaloiden ja hoitolaitosten pitänyt toimia ikäänkuin koronaa ei olisi olemassakaan? Ei kait?

Yrityksiäkö ei ole tuettu? Suoran miljardipanostuksen lisäksi yritysten vapautumista henkilöstökuluista on helpotettu lyhentämällä YT-menettelyä, sallimalla määräaikaisten irtisanomiset ja lomauttamiset, ja vastaamalla noiden henkilöiden sosiaaliturvasta. Yritykset kamppailevat olemassaolostaan, mutta mitään konkurssiaaltoa ei ole syntynyt. Eli tuki on ollut riittävää. Ja kaiken tämän sirkuksen keskellä hallituksen olisi vielä pitänyt hoitaa elinkelvottomien kuntien yhdisteleminen?
Toivottavasti sama vaatimustaso pätee omiinkin tekemisiin. Kriittisyys on tervettä, mutta joku tolkku siinäkin pitäisi olla.

Hallitus on ottanut velkaa aika tukevasti, jota on pumpattu yrityksiin useampaa tietä. Povatun konkurssiaallon sijasta tänä vuonna konkursseja on vähemmän kuin viime vuonna. Osa yrityksistä voi paremmin kuin koskaan, mutta suurin osa ei, koska talous pysähtyi kuin seinään. Mitä vientivetoisen talouden olisi pitänyt tehdä toisin pitääkseen yllä kysyntää maissa, joiden talous on kyykännyt vielä syvemmälle?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Apa

Hukkakaato

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна / Jokerit 1992-2013 / Jokerit 2023-
Yleisesti odotettiin konkurssiaaltoa keväälle, ja viimeistään nyt syksylle. Konkursseja on ollut vähemmän kuin vuosi sitten.

Yritykset kamppailevat olemassaolostaan, mutta mitään konkurssiaaltoa ei ole syntynyt.

Tartun näihin. Tässä Ylen artikkelissa avataan konkurssien pienen määrän taustaa. Konkursseja on ollut vähemmän, eikä ole syntynyt konkurssiaaltoa, ja suurin syy sille on lainsäädäntö.

"Jos velallinen ei ole viikon kuluessa konkurssiuhkaisesta maksukehoituksesta maksanut erääntynyttä velkaa, velkojalla on ollut peruste hakea yritys konkurssiin. Tämä peruste, jolla yleisimmin on konkurssihakemuksia perusteltu, poistettiin väliaikaisesti. Nyt maksukyvyttömyyden osoittaminen on tullut velkojille paljon vaikeammaksi ja kalliimmaksi ja siksi niitä konkursseja ei ole niin paljon haettu, sanoo konkurssiasiamies Helena Kontkanen."

Se aalto on siis varmaan sieltä vielä tulossa, valitettavasti.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Kerrotko lisää tästä yritysten tuesta?



Konkursseja ei ole tullut kun konkurssilakeja muutettiin väliaikaisesti niin, että velkoja ei voi hakea yritystä konkurssiin niin eihän niitä konkursseja ole edes saatu haettua.

Tätäkö tarkoitat?
"Konkurssilakia muutetaan väliaikaisesti siten, että rajoitetaan velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta, sillä koronaviruspandemia aiheuttaa monille yrityksille taloudellisen ahdingon, joka ei jää pysyväksi. Velallista ei oletettaisi maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että hän ei ole viikon kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja se on voimassa 31. lokakuuta 2020."

Tällä väliaikaisella lailla estettiin Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen, eli ns. seitsemän päivän konkurssi-perinnän toimeenpano väliaikaisesti. Laki on saanut jatkoaikaa:

Tällä lailla ei ole estetty yritystä itseään hakeutumasta konkurssiin, tai normaalikonkurssi-käytäntöä, vaan ainoastaan tuon konkurssiuhkaisen maksukehotuksen toimeenpano.
Mikä tässä meni väärin?

Uudenmaan sulkuhan oli laiton.

Miten tämän perustelet?
 
Viimeksi muokattu:

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Mikä selittää Suomen ja Ruotsin suhteettoman eron korona-kuolemissa? Kutakuinkin sama ilmasto, tupakointitottumukset, saasteet, elintavat? Onko mitään muuta selkeästi erottavaa tekijää, kuin täysin toisistaan poikenneet korona-stragediat? Onko ne pääosin hallitusten valintoja, ja siten ansiota tai epäonnistimisia? Mielestäni Suomi on onnistunut paremmin juuri hallituksen toimien ansiosta. Ilman niitä kansa olisi ostanut ehkä enemmän vessapaperia, silläkö koronalta olisi suojauduttu.
Ruotissa on kolme isoa väestökesktittymää ja Suomessa vain yksi, oikeasti Korona ei ole ollut ongelma kuin tuolla yhdellä alueella. Sielläkin sen takia, että maahanmuuttajaväestön osuus on isompi kuin muualla maassa.
Ruotsin kokonaiskuolleisuus on silti samalla tasolla kuin viime vuonna vaikka Koronaan on kuollut selvästi enemmän ihmisiä, Suomessa ollaan myös suunnilleen samoissa lukemissa kuin viime vuonna.
Eli miten se nyt on niin huonosti hoidettu?
Keväällä kuolemia tuli paljon kun korona iski vanhoihin ja heikkoihin mutta vieläkin se mediaani-ikä koronaan kuolleilla on se 84v ja suurin osa kuolleista on ollut joko hoitokodeissa tai sairaalassa silloin on odotettavaa, että käytännössä tauti kuin tauti voi olla se viimeinen niitti. Tänä vuonna se ei ollut influenssa kuten monena aikaisempana vuonna.

Hallituksen toimien ansiosta ei ole tapahtunut mitään, enemmänkin hallitus on itse yrittänyt rikkoa lakeja.
Vessapaperin hamstraus oli hyvä esimerkki siitä mihin johtaa hallituksen puolelta tullut pelon lietsonta.


Korona on kasvattanut hoitovelkaa, ei kahta sanaa. Osa tuota velkaa on myös Malli Kansalaisen omia valintoja, kun terveyttään ei ole hoitanut saatavilla olevin palveluin. Mutta isossa kuvassa hoitovelka on tosiasia. Sitä en vain ymmärrä, että miten siltä olisi voitu välttyä? Olisiko terveysasemien, sairaaloiden ja hoitolaitosten pitänyt toimia ikäänkuin koronaa ei olisi olemassakaan? Ei kait?
Se on hyvin pieni osa mikä johtuu siitä, että ei olisi menty hoitoihin. Mutta samalla myös hallituksen syytä kun on varoiteltu menemästä sinne ja tänne.
Siten, että ei olisi peloteltu ihmisiä ja annettu palveluiden pyöriä normaalisti hoitovelka ei olisi kasvanut noin räjähdysmäisesti ja tautitilanteeseen sillä ei olisi ollut juurikaan vaikutusta.
Toki henkilökunta olisi pitänyt suojavarusteita ja vierailut olisi pitänyt täysin kieltää, jota ei ole vieläkään kaikkialla tehty mutta toiminnan olisi pitänyt pyöriä normaalisti ei noilla potilasmäärillä ollut vielä mitään kapasiteetti kriisiä.

Yrityksiäkö ei ole tuettu? Suoran miljardipanostuksen lisäksi yritysten vapautumista henkilöstökuluista on helpotettu lyhentämällä YT-menettelyä, sallimalla määräaikaisten irtisanomiset ja lomauttamiset, ja vastaamalla noiden henkilöiden sosiaaliturvasta. Yritykset kamppailevat olemassaolostaan, mutta mitään konkurssiaaltoa ei ole syntynyt. Eli tuki on ollut riittävää. Ja kaiken tämän sirkuksen keskellä hallituksen olisi vielä pitänyt hoitaa elinkelvottomien kuntien yhdisteleminen?
Toivottavasti sama vaatimustaso pätee omiinkin tekemisiin. Kriittisyys on tervettä, mutta joku tolkku siinäkin pitäisi olla.
Mitä miljardipanostuksia on tullut suoraan yrityksille?
Se verojen maksun siirtämien ei ole mitään rahaa vaan lainaa, joka pitää maksaa takaisin mutta millä maksat kun valtio estää tulojen hankkimisen kuten ravintola-alalle tai hotelleille tehneet.
Ei mitään suurelle osalle yrityskenttää, toki yt-prosessin nopeuttaminen auttoi mutta ei se tuo liikevaihtoa ja tuloa yhtään.

Kunnille sen sijaan pumpattiin vastikkeetonta rahaa ja todella moni kunta tekee plussa tulosta vaikka kesällä kovasti sanottiin, että miinusta tulee todella paljon.
Julkisen talouden tasapainotus olisi nimenomaan ollut todella helppo lääke tarvittavan lainamäärän pienentämiseen nyt sitä vaan pumpattiin kuntiin ilman, että heidän tarvitsee perata toimintaansa yhtään paremmaksi.
Yritykset ovat jo tänä vuonna todella suurella kädellä tehostaneet toimintaa, miksi samaa ei vaadita myös julkiselta sektorilta?


Hallitus on ottanut velkaa aika tukevasti, jota on pumpattu yrityksiin useampaa tietä. Povatun konkurssiaallon sijasta tänä vuonna konkursseja on vähemmän kuin viime vuonna. Osa yrityksistä voi paremmin kuin koskaan, mutta suurin osa ei, koska talous pysähtyi kuin seinään. Mitä vientivetoisen talouden olisi pitänyt tehdä toisin pitääkseen yllä kysyntää maissa, joiden talous on kyykännyt vielä syvemmälle?
Yhä kerrotko mitä nämä yrityksiin pumpatut tuet oikeasti ovat?

Konkursseja ei tule kun väliaikaisen lain takia ei voida hakea konkurssia se ei tarkoita, että tuki on ollut riittävää vaan lailla on siirretty välttämätöntä. Jos verotulot tippuvat niin silloin pitää myös vähentää menoja sitä ei ole tehty tippaakaan, eikä edes yritetty tukea kulutuksen kasvua Suomessa.
Mikäli halua olisi niin todella helppoja keinoja kotimaan kulutuksen kasvuun olisi kotitalousvähennyksen nostaminen kerralla vaikka 10k€ kohdalle sillä työllistetään nimenomaan pieniä yrityksiä ja vaikutus on välitön, se ei toki ideologiaan käy.
Kuntien välitön pakkoyhdistely ja niin, että mistään viiden vuoden virkasuojasta ei puhuttaisi vaan kunnille minimi asukasmäärä jos kunta ei pysty elättämään itseään.
Alkoholiveron tiputus, jotta myös verotulot jäävät Suomeen eivät vain haitat, ALV:n väliaikainen tiputtaminen yms.

Tukea oikeisiin ympäristöön vaikuttaviin tekoihin Raahen terästehdas aiheuttaa koko Suomen CO2 päästöistä viidesosan mutta tärkeämpää on puuhastella henkilöautojen kanssa, vaikka toisella olisi oikeasti vaikutusta asiaan.
Kunnon tuet sinne prosessin muuttamiseen ympäräristöystävllisemmäksi niin sitä olisi voitu myös myydä eteenpäin.

Useampi muukin nimimerkki on noita keinoja kertonut mutta yhtäkään kuluttamisen kasvuun pyrkivää muutosta ei ole tehty.
Oppivelvollisuutta pidennettiin vaikka juurisyy on se, että osa oppilaista jää jälkeen jo alakoulussa, jonne sitä tukea pitäisi lisätä ja luoda enemmän luokkia erityisoppilaille. Tällä olisi suurempi vaikutus lopputulokseen kuin sillä parilla pakollisella lisävuodella loppu päässä jos oppilasta ei kiinnosta koulut tippaakaan sen takia ettei osaa vaikka lukea kunnolla.
Perusteet pitää olla kunnossa ennen kuin voi oppia lisää ja tällä muutoksella niitä perusteita ei saada kuntoon, mutta tehtiin jotain kuten tämä hallitus muutenkin.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Luitko itsekään mitä noissa oli?
Kolmas oli nimenomaan noita verojen ja veroluonteisten maksujen mahdollista siirtämistä korotta, mutta ne olisi sitten pitänyt maksaa seuraavien oliko kolmen kuukauden aikana takaisin.
Kun hallitus esti liiketoiminnan niin annettiin vaihtoehdoksi korotonlaina mutta mitään takuuta siitä, että liiketoimintaa olisi voinut sen jälkeen harjoittaa normaalisti ei annettu.
Todella pieni osa yrityksistä siis otti tuollaista järjettömän kokoista riskiä, samoin Finnveran rahoitus oli suurelta osin lainoja ja tavallisiin yirtyksiin ei pankkien ja vakuutusyhtiöiden pääomavaatimustenlasku juuri vaikuta eli todellisuudessa ne valtion tuet yrityksille olivat lähinnä se lomautuksen helpottaminen.
Tähän on selvä syy ja se on ideologia ei yksityisille yrityksille anneta suoria tukia vaan lainaa, rahaa sen sijaan työnnetään vaikka konkurssikypsille kunnille vaikka juuri näissä olisi julkisen talouden kannalta huomattavasti parempi keino parantaa kantokykyä.


Tätäkö tarkoitat?
"Konkurssilakia muutetaan väliaikaisesti siten, että rajoitetaan velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta, sillä koronaviruspandemia aiheuttaa monille yrityksille taloudellisen ahdingon, joka ei jää pysyväksi. Velallista ei oletettaisi maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että hän ei ole viikon kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja se on voimassa 31. lokakuuta 2020."

Tällä väliaikaisella lailla estettiin Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen, eli ns. seitsemän päivän konkurssi-perinnän toimeenpano väliaikaisesti. Laki on saanut jatkoaikaa:

Tällä lailla ei ole estetty yritystä itseään hakeutumasta konkurssiin, tai normaalikonkurssi-käytäntöä, vaan ainoastaan tuon konkurssiuhkaisen maksukehotuksen toimeenpano.
Mikä tässä meni väärin?

Miten tämän perustelet?
Hyvin harvoin yritys itse laittaa konkurssihakemuksen vaan se tulee ulkopuolelta ja nyt tuo on ollut estettynä.
Lisäksi hallitus pidensi tuonkin lain voimassaoloa ensi vuoden puolelle kuten sanoit samoin kuin väliaikaista työttömyyslakia, jossa ei ole karensseja. aintu vaan, että mm lakimiesliitto kritisoi voimakkaasti tätä lakia, jolla myös oikeasti konkurssikypsät yritykset pysyvät nyt pystyssä.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Hyvin harvoin yritys itse laittaa konkurssihakemuksen vaan se tulee ulkopuolelta ja nyt tuo on ollut estettynä.

Tässä kuussa tähän päivään mennesä on tullut vireille 136 konkurssia:


Laskin niiden jakauman Hakijan mukaan 50 ensimmäisen osalta:

Yritys itse 24kpl
Verottaja 12
Velkoja 8
Työeläkeyhtiö 6
 

Salama44

Jäsen
Sanna Marinin hallitus 352 päivää on enää 2 viikkoa Mari Kivininiemen hallituksen 366 ikää lyhytaikaisempi.

Kahden viikon päästä maailman nuorimpana päministerinä aloittaneesta Sanna Marinista tulee Suomen pitkäaikaisin naispääministeri. 76 hallituksen joukossa Marinin hallitus nousee silloin jo 35 sijalle ikäjärjestyksessä. Hallitukset eivät ole Suomessa olleet kovin pitkäikäisiä ja vain muutama niistä on istunut koko vaalikauden.

Sanna Marinin pääministerikaudella SDP on myös pysynyt koko ajan suurimpana puolueena ja tunnustuksia tulee pääministerille myös maailmalta tasaiseen tahtiin. Koronan jälkeinen aika tulee olemaan iso haaste miten välttämättömien koronatoimien vakutuksista talouteen toivutaan ja selvitään Sekin lähtee pitälti siitä miten Eurooppa ja koko muu maailma toipuu ja selviää.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tässä kuussa tähän päivään mennesä on tullut vireille 136 konkurssia:


Laskin niiden jakauman Hakijan mukaan 50 ensimmäisen osalta:

Yritys itse 24kpl
Verottaja 12
Velkoja 8
Työeläkeyhtiö 6
ja minä puolestani laskin että verottaja viime vuonna marraskuun 1.-25. haki konkurssiin 64 yritystä eli oli kaikeein tyypillisin konkursiiin hakija ja haijana lähes puolessa tapauksissa. Vuosi sitten oli pitkä nousukausi kun taas nyt on eletty keväästä alkaen erittäin vaikeita aikoja. Tästä voitaisiin arvioita tehdä, että verottaja on jättänyt konkurssiin hakematta kesän ja syksyn aikana satoja ellei jopa tuhansia yrityksiä.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Menee aiemmin keskustellun nuoruuden piikkiin tämä. Suomen valtio ei ole kuin Monopoli-peli joskus nuorena. Jonkun aikaa ihmisillä riittää ymmärrystä, mutta hallituksessa olisi hyvä tajuta, että "honeymoon" meni jo. Ihan mitä tahansa ei väki katsele välttämättä kritiikittä enää kauan.
Eli miten olisi pitänyt toimia?

Taustaa:

Ympäri Euroopan on siirrytty poikkeusoloihin. Elinkeinon harjoittamista rajoitetaan, kaupunkeihin asetetaan ulkonaliikkumiskieltoja ja palvelunharjoittajia velvoitetaan erilaisiin koronatoimiin. Tästäkin huolimatta epidemia yltyy, sairaalat täyttyvät ja poliittinen johto joutuu suunnittelemaan yhä uusia toimia.

Suomessa tilanne ei ole kovin vaikea, mutta koko ajan liikutaan huonompaan suuntaan. Kysynkin, oletko sitä mieltä, että tässä tilanteessa pitäisi:

a) suunnitella uusia rajoitteita senkin uhalla, että osa kansalaisista närkästyy
b) olla tekemättä mitään ja toivoa, että pandemia menee pois

Sitten siihen "ihmisten ymmärrykseen". Minusta on hyvä haastaa omia ajatuksia, jos ne ovat ilmiselvässä ristiriidassa empirian kanssa. Syyskuussa julkaistussa kyselyssä Marinin hallituksen koronatoimia kannatti yli puolet suomalaisista, kun taas vastustajia oli 22%. Nosto Hesarin artikkelista:

Marinin suosio on edelleen poliitikolle harvinaisen suuri, Nurmela kertoo. Tyytyväisyyttä poliitikkoihin on mitattu HS-gallupissa pitkään.

Vertailua voi tehdä esimerkiksi Jyrki Kataiseen (kok), johon parhaimmillaankin erittäin tyytyväisiä oli 9 prosenttia ja tyytyväisiä 47 prosenttia. Juha Sipilälle (kesk) niin sanottuja tavallisia lukuja olivat vastaavasti 4 ja 27 ja Antti Rinteelle (sd) 2 ja 11.


Tämän jälkeen on toki tapahtunut kaikenlaista, mutta ainakaan gallupeissa ei näy merkittävää laskua sdp:n osalta. Sen sijaan kokoomuksen kannatus on valahtanut kauas taakse.

Toki aina voi siirtää tarkastusväliä todeten, että "kansalaiset evitä tätä enää kauaa katsele". Tällöin tehdään kuitenkin aika vahvoja oletuksia, ja usein ne tuppaavat pohjautuvan omiin toiveisiin tai pelkoihin. Faktat puhuvat kuitenkin sen puolesta, että hallituksella on vakaa kannatus ja että Marinilla on voimakas henkilökohtainen suosio. Faktat puhuvat myös sen puolesta, että Suomi on onnistunut vähintään kohtuullisesti koronakriisin hoidossa.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tähän on selvä syy ja se on ideologia ei yksityisille yrityksille anneta suoria tukia vaan lainaa, rahaa sen sijaan työnnetään vaikka konkurssikypsille kunnille vaikka juuri näissä olisi julkisen talouden kannalta huomattavasti parempi keino parantaa kantokykyä.
Vai olisiko syynä kuitenkin se, että jokaista parturi-kampaamoa tai Jorman autohuoltoa ei yksinkertaisesti voi pelastaa valtion kassasta?

Johonkin on vedettävä raja tukien suhteen. Tällä nykyisellä sapluunalla on päästy tilanteeseen, jossa valtion budjettiin on tullut miljardien lisämenot. Eli valitaanko nyt Kreikan-Venezuelan tie, vai yritetäänkö tukea hallitusti pahimmin kärsineitä aloja? Valtioneuvostossa jonkun on tästäkin päätettävä; vaihtoehtona ei ole management by Jatkoaika, eli kaikille rahaa muttei ollenkaan velkaa.

Kuntien rahoituksesta sen verran, että kunnilla on lakisääteiset velvoitteet esim. terveydenhuollon suhteen. Jos tähän halutaan muutos, pitää muuttaa lakeja.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Minusta tässä valossa Suomi on Italiaan verrattuna onnistunut varsin hyvin.

Niin minustakin. Enkä muuta väittänytkään. Mutta kuten jo mainitsin niin Marinin malli Italiassa ja Italian malli täällä, niin heitän mutulla, ettei täällä olisi kuollut kuin murto-osa siitä mitä nyt ja Italia olisi saappaan mallinen hautausmaa. Vertailu on hyvin vaikeaa, etenkin kuplasta. (en tarkoita poliittista kuplaa, vaan maantieteellistä).
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Menee aiemmin keskustellun nuoruuden piikkiin tämä. Suomen valtio ei ole kuin Monopoli-peli joskus nuorena. Jonkun aikaa ihmisillä riittää ymmärrystä, mutta hallituksessa olisi hyvä tajuta, että "honeymoon" meni jo. Ihan mitä tahansa ei väki katsele välttämättä kritiikittä enää kauan.

Mikä siis menee ”nuoruuden piikkiin”? Marin on samanikäinen kuin Esko Aho syvimmässä taloudellisessa lamassa sodan jälkeen. Krista Kiuru taas varmaan aika lailla mediaaniministerin ikäinen viimeisten vuosikymmenien aikana, saattaa olla jopa vanhempi.
 
Suosikkijoukkue
IFK
ja minä puolestani laskin että verottaja viime vuonna marraskuun 1.-25. haki konkurssiin 64 yritystä eli oli kaikeein tyypillisin konkursiiin hakija ja haijana lähes puolessa tapauksissa. Vuosi sitten oli pitkä nousukausi kun taas nyt on eletty keväästä alkaen erittäin vaikeita aikoja. Tästä voitaisiin arvioita tehdä, että verottaja on jättänyt konkurssiin hakematta kesän ja syksyn aikana satoja ellei jopa tuhansia yrityksiä.

Vertailun vuoksi laskin 50 ensimmäistä viime vuoden kokonaissaldom ollessa tuolta ajalta 170 konkurssia.
Laskin 50 ensimmäistä, eli aakkosissa a-j johonkin asti, kunhan tuli 50 täyteen. Olisi tietenkin pitänyt laskea kaikki, mutta ei nyt jaksa.

Vuosi 2019/2020 marraskuu 1-25 vireille asetetut 50 ensimmäistä:

Yritys itse 24/24
Velkoja 2/12
Verottaja 16/8
Työeläkeyhtiö8/6

Eli viime vuodesta verottajan hakemien konkurssien määrä on puolittunut, ja velkojien hakemien määrä kuusinkertaistunut.
Verottajalta on haettu maksuaikajärjestelyjä aiempaa enemmän, mutta nyt en löytänyt mitään selkeää yhteenvetoa siitä.

Konkurssien määrä tulee jollakin aikavälillä nousemaan, se on todennäköistä, mutta mikään ei mielestäni vielä viittää siihen, että yksin verottaja hakisi niitä tuhansia vuodessa. Jonkinlaista perspektiiviä lukuihin voi hakea historiasta, jossa murheellisinta oli tietenkin suuren laman aika -90 luvulla. Finanssikriisi ei ollut siihen verrattuna mitään. Mikä tulee olemaan koronan aiheuttama luku, niin itse en osaa arvata siitä yhtään mitään. Tähän asti on pärjätty hyvin.


Vireille pannut konkurssit, yritykset lkm
Konkurssit vuodesta 1986 muuttujina Vuosi ja Tiedot
19862 503
19872 844
19882 583
19892 749
19903 634
19916 255
19927 391
19936 861
19945 545
19954 700
19964 296
19973 612
19983 138
19993 080
20002 908
20012 794
20022 885
20032 769
20042 428
20052 278
20062 285
20072 254
20082 612
20093 275
20102 864
20112 947
20122 961
20133 131
20142 986
20152 574
20162 408
20172 168
20182 546
20192 623
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Vai olisiko syynä kuitenkin se, että jokaista parturi-kampaamoa tai Jorman autohuoltoa ei yksinkertaisesti voi pelastaa valtion kassasta?

Johonkin on vedettävä raja tukien suhteen. Tällä nykyisellä sapluunalla on päästy tilanteeseen, jossa valtion budjettiin on tullut miljardien lisämenot. Eli valitaanko nyt Kreikan-Venezuelan tie, vai yritetäänkö tukea hallitusti pahimmin kärsineitä aloja? Valtioneuvostossa jonkun on tästäkin päätettävä; vaihtoehtona ei ole management by Jatkoaika, eli kaikille rahaa muttei ollenkaan velkaa.

Kuntien rahoituksesta sen verran, että kunnilla on lakisääteiset velvoitteet esim. terveydenhuollon suhteen. Jos tähän halutaan muutos, pitää muuttaa lakeja.
Minkä takia sitten konkurssikypsä kunta pelastetaan, eikä sitä pakoteta yhdistymään jonkun muun tai useiden kuntien kanssa, jotta kustannuksia saisi pienennettyä nimenomaan hallinnossa.

Niin onkin vedettävä mutta jos raja on se, että kaikkia kuntia tuetaan vapaasti jotta ne tekevät positiivisia tuloksia täysin poikkeuksellisen valtion tuen takia se ei ole oikea tie. Nimenomaan piikki näyttää olevan täysin vapaa kun puhutaan julkisesta sektorista ja sinne ollaan työntämässä tulevaisuudessa miljardeja lisää jos tuo sote-himmeli menee läpi.
Tuolla systeemillä ei vaan ole mitään mahdollisuutta saada kuluja hallintaan kun perusyksiköt jäävät liian pieniksi, ainoa järkevä tapa olisi perustaa sote yliopistosairaaloiden varaan. Samalla myös keskussairaalaverkostoa voisi vieläkin tehostaa, jotta jokaisessa on riittävä valmius hoitaa potilaita. Kyllä se n.150-200km mitä ovat pisimmät matkat Oulun eteläpuolella isoon sairaalaan on sellainen, ettei se tule ongelmaksi.

Eihän tässä lakisääteisiin velvoitteisiin olla puuttumassa vaan hallintoon jos kuntien määrä olisi maksimissaan se n.50 kpl niin jokaisen kunnan asukasmäärä olisi edes n.50 tuhannen tienoilla jolloin sitä hallintoa saadaan kevennettyä selvästi.
Samalla toki poistetaan se kuntien yhdistymisistä tullut osassa kunnissa parikin vuosikymmentä jatkunut irtisanomissuoja, joka perustui kuntien yhdistymisiin.
Ei julkinen hallinto voi olla siinä mielessä taloudesta irtonainen saareke, että se pelastetaan aina valtion lompakosta jos kunnan rahat ei riitä niin silloin pitää yhdistyä jotta kiinteiden kulujen määrää saadaa tiputettua.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Konkurssien määrä tulee jollakin aikavälillä nousemaan, se on todennäköistä, mutta mikään ei mielestäni vielä viittää siihen, että yksin verottaja hakisi niitä tuhansia vuodessa. Jonkinlaista perspektiiviä lukuihin voi hakea historiasta, jossa murheellisinta oli tietenkin suuren laman aika -90 luvulla. Finanssikriisi ei ollut siihen verrattuna mitään. Mikä tulee olemaan koronan aiheuttama luku, niin itse en osaa arvata siitä yhtään mitään. Tähän asti on pärjätty hyvin.
Minä näen että koronakriisi tulee sijoittumaan finanssikriisin ja ysärin laman väliin. Finanssikriisi oli lähinnä valtioiden ja pankkien ongelma. Se ei näkynyt työttömyysluvuissa käytännössä lainkaan joten sillä ei ollut merkitystä enemmistön ostovoimaan tai kulutuskäyttäytymiseen. Nyt puolestaan on viimeisen 8 kuukauden aikana ollut 100-200 tuhatta ihmistä ilman työtä vähemmän versus edellinen vuosi ja tulevat todnäk olemaan vielä ensi keväänkin. Lisäksi työnsä pitäneiden kansalaisten kulutus on alhaalla ja varautuminen huonoihin aikoihin päälle. Kriisin kesto tulee toivottavasti onneksi olemaan lyhempi kuin ysärin lamalla ja yritysten lainoitus ei tule olemaan samalla tavalla ongelma.

Odotan että tulemme näkemään 4000-5000 konkurssin vuosia.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Minä näen että koronakriisi tulee sijoittumaan finanssikriisin ja ysärin laman väliin. Finanssikriisi oli lähinnä valtioiden ja pankkien ongelma. Se ei näkynyt työttömyysluvuissa käytännössä lainkaan joten sillä ei ollut merkitystä enemmistön ostovoimaan tai kulutuskäyttäytymiseen. Nyt puolestaan on viimeisen 8 kuukauden aikana ollut 100-200 tuhatta ihmistä ilman työtä vähemmän versus edellinen vuosi ja tulevat todnäk olemaan vielä ensi keväänkin. Lisäksi työnsä pitäneiden kansalaisten kulutus on alhaalla ja varautuminen huonoihin aikoihin päälle. Kriisin kesto tulee toivottavasti onneksi olemaan lyhempi kuin ysärin lamalla ja yritysten lainoitus ei tule olemaan samalla tavalla ongelma.

Odotan että tulemme näkemään 4000-5000 konkurssin vuosia.

Finanssikriisi iski yrityksiin siten, että niiden rahoitus vaikeutui huomattavasti, mikä tietenkin vähensi investointeja ja työpaikkoja. Suomessa Hangon metsät täyttyi luksusbemareista ja mersuista, kun oligarkit ei halunneetkaan enää leluja. Vienti tyssäsi.
Nyt tilanne on siinä mielessä sama, että kotimarkkina toimii vielä jotenkin, mutta vienti ei vedä. Työttömiä ja lomautettuja tuli kertaryppäänä muutamassa viikossa järkyttävä määrä, mutta valtiovallan tukitoimet jeesaa heidän elämäänsä nyt paljon paremmin kuin ysärillä tai -08. Kaikki säästää nyt, mutta on aikakin, kun on katsellut kuluttajien velkkaantumista.
Oma tutina on, että nyt on kumminkin talouden boomille sillä tavalla tilaa, että kysyntä ei notkahtanut globaalien talousongelmien vuoksi, joten ihmisillä on fyrkkaa ja ostohimoja, mutta kun ei saada tavaraa. Yrityksillä on ongelmia komponenttien saamisessa, ja mä en jumankekka löydä polkupyörään uusia osia, kun ne on Euroopankin isoilta tukkureilta kaikilta loppu. Polkupyörän osat!

Sitä toivoo taatusti jokainen, että tästä päästäisiin mahdollisimman nopeasti taas normielämään. Suomen hallituksen en usko siinä olevan jarruna, ja siksi toivon nykyiselle kombolle pitkää ikää ja voimaa talouden haasteisiin, sillä niitä ei mikään kasvu hautaa alleen. Konkurssien määrästä en sano mitään, kristallipallo on huollossa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Minusta tämä Krista Kiurua kohtaan esitetty jatkuva kritiikki on aika outoa. Kyseessä on siis ministeri, joka vastaa koronan torjumisesta Suomessa terveysturvallisuuden näkökulmasta ja kaikkien järjellisten mittarien valossa hän on tehnyt äärimmäisen hyvää tulosta tässä työssä, kun koronatilanne Suomessa on lähes koko ajan ollut EU:n paras tai ainakin parhaimmistoa.

Kaiken huippu oli se, että Lapin matkailuyrittäjien ahdinko yritettiin sysätä Kiurun vastuulle ja Lapin kepulaiset vaativat epäluottamuslausetta Kiurulle. Kaiken järjen mukaan Lapin matkailuyrittäjien tilanne on elinkeinoministeri Lintilän kontolle kuuluva asia ja on käsittämätöntä vastuun pakoilua elinkeinoministeriltä, jos Kiurun pitäisi oman toimensa ohella hoitaa vielä matkailualan bisnekset kuntoon.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Finanssikriisi iski yrityksiin siten, että niiden rahoitus vaikeutui huomattavasti, mikä tietenkin vähensi investointeja ja työpaikkoja. Suomessa Hangon metsät täyttyi luksusbemareista ja mersuista, kun oligarkit ei halunneetkaan enää leluja. Vienti tyssäsi.
Nyt tilanne on siinä mielessä sama, että kotimarkkina toimii vielä jotenkin, mutta vienti ei vedä.
Työttömyysaste nousi finanssikriisin aikana noin 6% -> 8% tasoon, kun touko-kesäkuussa käytiin pahimillaan 16-17% tietämillä ja on nytkin 12%.
En myöskään ihan allekirjoita rahoituksen saamisen vaikeutumista. Toki kun jälkeen on eletty nolla tai miinuskorkojen aikaa, niin näyttäähän tuo siinä perspektiivissä kovalta, mutta sen ajan mittareilla tuollainen 4-6% korkotaso ei ollut mitenkään ennennäkemätön ja vain prosentin tai pari yli normaalin. Nehän olivat nousseet tasaisesti jo ennen kriiisiä.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Minkä takia sitten konkurssikypsä kunta pelastetaan, eikä sitä pakoteta yhdistymään jonkun muun tai useiden kuntien kanssa, jotta kustannuksia saisi pienennettyä nimenomaan hallinnossa.

Niin onkin vedettävä mutta jos raja on se, että kaikkia kuntia tuetaan vapaasti jotta ne tekevät positiivisia tuloksia täysin poikkeuksellisen valtion tuen takia se ei ole oikea tie. Nimenomaan piikki näyttää olevan täysin vapaa kun puhutaan julkisesta sektorista ja sinne ollaan työntämässä tulevaisuudessa miljardeja lisää jos tuo sote-himmeli menee läpi.
Tuolla systeemillä ei vaan ole mitään mahdollisuutta saada kuluja hallintaan kun perusyksiköt jäävät liian pieniksi, ainoa järkevä tapa olisi perustaa sote yliopistosairaaloiden varaan. Samalla myös keskussairaalaverkostoa voisi vieläkin tehostaa, jotta jokaisessa on riittävä valmius hoitaa potilaita. Kyllä se n.150-200km mitä ovat pisimmät matkat Oulun eteläpuolella isoon sairaalaan on sellainen, ettei se tule ongelmaksi.

Eihän tässä lakisääteisiin velvoitteisiin olla puuttumassa vaan hallintoon jos kuntien määrä olisi maksimissaan se n.50 kpl niin jokaisen kunnan asukasmäärä olisi edes n.50 tuhannen tienoilla jolloin sitä hallintoa saadaan kevennettyä selvästi.
Samalla toki poistetaan se kuntien yhdistymisistä tullut osassa kunnissa parikin vuosikymmentä jatkunut irtisanomissuoja, joka perustui kuntien yhdistymisiin.
Ei julkinen hallinto voi olla siinä mielessä taloudesta irtonainen saareke, että se pelastetaan aina valtion lompakosta jos kunnan rahat ei riitä niin silloin pitää yhdistyä jotta kiinteiden kulujen määrää saadaa tiputettua.

Pieni kunta ei välttämättä ole köyhä. Konkurssikypsiä kuntia ei taida olla tällä hetkellä yhtään, kiitos tasausjärjestelmien, jotka siirtää vaikkapa Helsingiltä yli 300 milj. euroa rahaa maakuntiin vuosittain. Kuntien ahdinko ei aina ole itseaiheutettua, vaan ikääntyvän muuttotappiokunnan resurssit ei yksinkertaisesti riitä valtion edellyttämän palvelutason ylläpitoon, mikä on taas edellytys sille, että maa pysyisi jotenkin asuttavana kauttaaltaan. Ongelmat on isoja ja monisyisiä, eikä niitä kuntaliitoksilla ratkota. Sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt voitavansa, ja terveyspalveluja on yhdistelty yli kuntarajojen. Köyhän kunnan vieressä on useinmiten toinen köyhä kunta, joten hynttyiden yhteen lyöminen ei muuta mitään. Edelleen on sama määrä mummpoja hoidettavana, ja maantietä aurattavana. Hallinnon päälerkkäisyyksillä ei kuntien talousongelmiua ratkota, sillä pienten kuntien henkilöstöresurssit on minimoitu aikoja sitten. Kahta kunnanjohtajuaa ei tarvita, mutta työtön kunnanjohtaja syö työttömyystukena sen, mitä mahdollinen säästö voisi olla.

Valtio on tukenut kuntia koronan aiheuttaman tuloveropudotuksen paikkaamiseksi. Minä en ainakaan löytänyt mitään viitettä siitä, että tukea saaneet kunnat tekisivät jotenkin poikkeuksellisen hyviä tilinpäätöksiä, mutta sinulla lienee linkkejä väitteesi tueksi?
Valtion tuki sataa suurelta osaltaan suoraan palkansaajan taskuun, kun tuella kunnan välttävät kunnallisveroprosentin nostamisen. Väite siitä, etä valtio veisi kaiken on vanhanaikainen, koska kunta se on, joka sen ennakonpidätyksen pääosin vie. Ja nyt kuntien tulot ovat romahtaneet, mikä johtaisi väistämättä kunnalisverojen korotuksiin, niin olisiko se sinulle mieluisampi vaihtoehto?

 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Pieni kunta ei välttämättä ole köyhä. Konkurssikypsiä kuntia ei taida olla tällä hetkellä yhtään, kiitos tasausjärjestelmien, jotka siirtää vaikkapa Helsingiltä yli 300 milj. euroa rahaa maakuntiin vuosittain. Kuntien ahdinko ei aina ole itseaiheutettua, vaan ikääntyvän muuttotappiokunnan resurssit ei yksinkertaisesti riitä valtion edellyttämän palvelutason ylläpitoon, mikä on taas edellytys sille, että maa pysyisi jotenkin asuttavana kauttaaltaan. Ongelmat on isoja ja monisyisiä, eikä niitä kuntaliitoksilla ratkota. Sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt voitavansa, ja terveyspalveluja on yhdistelty yli kuntarajojen. Köyhän kunnan vieressä on useinmiten toinen köyhä kunta, joten hynttyiden yhteen lyöminen ei muuta mitään. Edelleen on sama määrä mummpoja hoidettavana, ja maantietä aurattavana.
Ongelma on kieltämättä monisyinen, mutta itseaiheuttu kuitenkin. Meillä on harjoitettu politiikkaa jonka takia aurattavaa tietä on niin paljon ja siitä tulisi luopua eli se on juuri tuota maan asuttuna pitämistä kauttaaltaan. Siitä tulee luopua, sillä se on kallista. Siitä on varsin kattavasti tietoa, miten palveluiden tuottaminen on taloudellisempaa riittävän suurissa yksiköissä, joten sen tutkimustiedon pitäisi ohjata päätöksentekoa. Tätä pitäisi ohjata niin kaavoituksella, infran rakentamisella kuin tulonsiirroilla (lähtien juuri tasausjärjestelmistä, työmatkavähennyksistä ja muista haja-asutuksen tuista kuten sähkönsiirrosta ja vesi ja sähköliittymistä)
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Mikä siis menee ”nuoruuden piikkiin”? Marin on samanikäinen kuin Esko Aho syvimmässä taloudellisessa lamassa sodan jälkeen. Krista Kiuru taas varmaan aika lailla mediaaniministerin ikäinen viimeisten vuosikymmenien aikana, saattaa olla jopa vanhempi.

Ajatuksissani tuo moniääninen lausunta valmiuslaista on laitettavissa nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin. Ja siihen mistä on kanssa mainittu aiemmin: ei ole hallinnassa omien lausumien seuraus. Ministerinä on vaikea tehdä "ajatusstormausta" ilman, että sillä on vaikutusta.

En tosiaan muistanut, että Aho oli ysärin alussa noin nuori. Kova paikka oli.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Tukea oikeisiin ympäristöön vaikuttaviin tekoihin Raahen terästehdas aiheuttaa koko Suomen CO2 päästöistä viidesosan mutta tärkeämpää on puuhastella henkilöautojen kanssa, vaikka toisella olisi oikeasti vaikutusta asiaan.
Kunnon tuet sinne prosessin muuttamiseen ympäräristöystävllisemmäksi niin sitä olisi voitu myös myydä eteenpäin.

Tämä väite, että yksi tehdas tuottaisi 20% suomen CO2 päästöistä, kummastutti aika isosti, joten kiinnostuin asiasta.

Eli ei lähelläkään viidennestä, ja parempaan päin ollaan menossa.

Mutta miten tuon nyt suhteuttaisi autoiluun, siihenkin löytyy tilastotietoja:



Raahe - päästötilanne viikolla 46
Muutos edelliseen viikkoon +4 %
Asukasta kohden84 kg
Yhteensä t CO2 ekv2080
Maatalous15 %
Jätehuolto4 %
Kaukolämpö4 %
Erillislämmitys20 %
Sähkölämmitys7 %
Muu sähkönkulutus7 %
Tieliikenne44 %

Terästehtaan osuus on osa tuossa Erillislämmitys-sarakkeessa tehtaan vaatiman terästuotannossa vaadittavan lämmöntuotannon vuoksi. Mutta suurin Raahen CO2 sektori on edelleenkin autoilu 44% osuudella. Verrataas Helsinkiin:


Helsinki - päästötilanne viikolla 46
Muutos edelliseen viikkoon+19 %
Asukasta kohden81 kg
Yhteensä kt CO2 ekv53
Maatalous0.1 %
Jätehuolto2 %
Kaukolämpö59 %
Erillislämmitys4 %
Sähkölämmitys1 %
Muu sähkönkulutus12 %
Laivaliikenne2 %
Tieliikenne21 %

Täällä suurin murheenkryyni on kaukolämmön tuotanto, mutta jälleen tieliikennekin isossa osassa päästöjä.
Summarum, SSAB Europe Oy tekee työtään kiristyvän kilpailun lomassa pystyäkseen vastaamaan myös ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin haasteisiin, ja niihin ratkaisuja on tulossa. Täällä kaukolämpökeskuksia on jokaisessa lähiössä ja vähänkin isommassa taloyhtiössä. Niiden puhdistamiseen tarvittaisiin sitä lainsäädäntöä ja varmaankin myös tukea, sillä yksittäisellä keskuksella ei ole resursseja ratkaisujen aikaansaamiseen. Tieliikenne ei ole missään sivuosassa päästöjen aiheuttajana, ja siksi itse katson senkin suitsemista positiiviseksi kehitykseksi. Autojen päästöjen vähentämisen kehitystyön maksaa auton ostaja, joka on useimmiten myös käyttäjä ja hyötyjä, joten katson kustannuksien menevän kutakuinkin oikeaan osoitteeseen.

Pitäisikö Marinin hallituksen vielä pontevammin ottaa kantaa CO2 päästöjen vähentämiseen, niin siihen en osaa ottaa kantaa. Mutta Marinin kannanotto aiheeseen tuntuu minusta ihan tervepäiseltä:







 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös