Mainos

San Jose Sharks (1) - Colorado Avalanche (8), Playoffs 2010, Länsi, 1. kierros

  • 16 405
  • 69

Blasph

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Avalanche
Lienee jo aika availla tästäkin otteluparista oma ketjunsa, kun keskiviikkona olisi tarkoitus jo löydä sarja käyntiin. Vastakkain lännen konferenssin jo toistamiseen perätysten voittanut Sharks ja toiseksi suurin yllättäjä lännessä, Avalanche. Runkosarjassa joukkueet kohtasivat neljä kertaa ja voitot menivät tasan, Sharks voitti molemmat omansa varsinaisella peliajalla ja Avs kertaalleen varsinaisella ja kerran jatkoajalla.

Sarja on siitä mielenkiintoinen, että kuinka mahdollista kaikki onkaan, huolimatta selkeistä ennakkoasetelmista. Sharks on parempi joukkue kuin Avalanche jokaisella osa-alueella, mutta siltikin on mielenkiintoista seurata, että hyytyvätkö hailammikon tähdet jälleen. Avs ei voi tässä vaiheessa enää hävitä mitään, putosi tai jatkoi 2. kierrokselle, sillä kausi on jo ollut varsinainen jymymenestys, enää kerätään vain kuorrutusta kakulle.

Maalivahteja vertaillessa Nabokov on ollut terässä läpi kauden tilastojen valossa, tosin en itse osaa sanoa pelillistä kulkua viimeajoilta, mutta joka tapauksessa Sharksilla on voittava maalivahti. Coloradon suurin kysymysmerkki on tällä hetkellä Craig Andersonin vire, viimeiset pelit oikeastaan jo olympiatauolta saakka menivät enemmän tai vähemmän ailahtelevasti, joten nyt olisi petrattava takaisin alkukauden ja kauden keskivaiheiden tasolle. Avs joko nousee, tai kaatuu Andersonin myötä tässä sarjassa.

Puolustuksen osalta molemmilla on sekä fyysisiä, että kiekollisia puolustajia vertailtaviksi asti. Vanha kunnon Rob Blake on varmasti yksi Avalanchen hyökkääjien suurimmista riesoista, Peter Mueller muistaa vieläkin Blaken niitin taannoisesta pelistä. Dan Boyle on myöskin helvetin vaarallinen Avalanchelle, on pelattava erittäin kurinalaisesti, ei ole varaa antaa yhtään ylimääräistä tilaa. Coloradolla on ainakin nyt riittävästi palikoita aseteltavaksi puolustukseen, sillä terveinä ollessaan pelipaikkaa kärkkyy 8 paikkansa omalla tavallaan ansaitsevaa pakkia. Footen ja Hannanin fyysisyyttä tarvitaan nyt, myös Ryan Wilson yrittää varmasti osansa sekoittaakseen Sharks-pakkaa. Kyle Quinceyn ja J-M Lilesin kiekollista osaamista tarvitaan myöskin kipeästi.

Hyökkääjissä Sharks vie selkeästi kaikki nimimiehet, joita ei varmastikaan tarvitse tässä enää kellekään kerrata, mutta tässä Avalanchella on nyt yllättäjän paikka. Nopeus on nyt se ase, jonka hyödyntämällä on mahdollisuudet vaikka mihin. Kauden aikana Denverissä on muotoutunut kaksi maalintekoon kykenevää ketjua, joiden olisi nyt taas onnistuttava, mikäli mieli halajaa jatkoon. Rouhintaosastolle on myös ennakot selvillä, Sharkseilla on nimimiehet, mutta Avsilla on rahkeet haastamaan altavastaajana.

Laitellaan lopuksi vielä yhteiset otteluohjelmat, jotta osaa hakeutua katselemaan oikeina päivinä playoff-kiekkoa.

Keskiviikko 14.4, Sharks-Avs
Perjantai 16.4, Sharks-Avs
Sunnuntai 18.4, Avs-Sharks
Tiistai 20.4, Avs-Sharks
Torstai 22.4, Sharks-Avs
Lauantai 24.4 Avs-Sharks
Maanantai 26.4 Sharks-Avs
---

Lopputiivistelmänä Sharksin on nyt jo viimein todistettava, että pystyy pelaamaan mestaruudesta. Kaikki avaimet on nyt annettu voittoon, se vain pitää pelata omalla pelillään kotiinpäin, sillä Avs kyllä iskee, mikäli saa vapaata siimaa. Kuten sanottua, mielenkiintoiset asetelmat tälle sarjalle on nyt kasautunut.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
->Ajattelin lätistä tähän jotain sen suuntaista, että tänä keväänä Joe Thornton osoittaa olevansa muutakin kuin runkosarjapelaaja ja vie joukkueensa finaaleihin saakka (jos Nabokov ei päätä toisin). No, kirjoitin sen vieläkin, mutta perusteluita en viitsi tuosta sarjan ydinkohdat naulaavasta avausviestistä toistaa. Lähtökohdat eivät kuitenkaan koskaan ole olleet Thorntonin kannalta paremmat ja epäilen, etteivät ne koskaan tule olemaankaan paremmat. Jos Jumbon itseluottamus ei Avs-sarjan jälkeen ole kunnossa ja turha mailastapuristaminen kadonnut, niin olen hyvin surullinen :(
 

McJokke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Sharks, Pelaajat: Joe Thornton,Ron Hextal
Avs oli paras vastustaja joka voitiin saada ensimmäiselle kierrokselle. Toisinkuin viime vuonna vastassa oli hurjassa vireessä Anaheim niin nyt vastassa jo hieman laskusuhdanteessa ollut Colorado, jolla myös voi jopa vatsa olla hieman täysi playoff paikan johdosta?(=St.louis)

Nyt pleijareihin lähdettäessä tuntuu pitkästä aikaa hyvältä, paremmalta kuin monena muuna keväänä. Kuukausi sitten tappioputkessa ollessa tuntui, että taas tässä käy näin, että hyydytään jo ennen tosipelejä. Mutta onneksi loppukaudesta on alkanut viimeiset pelit näyttämään jo hyvältä Sharksin kannalta.

Sharksin tulisi tasoittaa epäonnistujat kolmeen kenttään, mutta ilmeisesti Mclellan yrittää saada kolmesti negatiivisesta yhden ison positiivisen. Onnistuuko? Ehkä, ehkä ei.

Materiaali etu on Sharksilla joka osa-alueella enkä usko että Colorado hienosta runkosarjasta huolimatta pystyy laittamaan vastaan tässä sarjassa.

Näin ollen Sharks sweeppaa sarjan puhtaasti 4-0 ja urku on auki!
 

Petski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hermes, Avalanche
Ennakkoon pitäisi olla selvä Sharksin sarja, mutta varsinkin Sharks on osoittanut, että playoffs-peleissä on kaikki mahdollista. Kuten McJokke totesi, Avalanche on laskusuunnassa, ollut jo olympiatauosta lähtien. Avalanchen peli meni melkoiseen lukkoon, kun joukkue otti paineita "lähes varman" playoffs-paikan menettämisestä. Nyt kaikki paineet on Sharksilla ja Avs voi antaa mennä sen mitä tankissa enää löpöä riittää.

Sharksin terveystilanteesta ei ole tietoa, mutta Avs ainakin joutuu antamaan "tasoitusta" sillä osastolla. Kuten tunnettua, Peter Mueller jäi Blaken jyrän alle ja sai aivotärähdyksen. Mueller oli tehnyt eilen ensimmäistä kertaa pienen off-ice treenin. Todennäköisesti hän ei ole vielä valmis pelaamaan keskiviikkona, vaan luultavammin vasta viikonloppuna. Mueller on ollut yksi Avsin tärkeimmistä pelaajista ja hänen poissaolonsa on käytännössä lamauttanut Avsin ylivoiman. Lisäksi Matt Duchene loukkaantui runkosarjan lopulla. Hänen kuitenkin pitäisi harjoitella tiistaina joukkueen kanssa ja todennäköisesti pelata keskiviikkona.

Jos Avalanche kaatuu johonkin, se on luultavasti erikoistilannepelaaminen. Sharks ja Avs eroavat tilastoissa kuin yö ja päivä, valitettavasti hailauman hyväksi. NHL:n neljänneksi tehokkain ylivoima(21,0%) vastaan Avsin sijalla 21 oleva alivoima(80,2%). Sharksin alivoima on taas ollut sarjan viidenneksi tehokkain ja Avsin ylivoima vasta sijalla 15. Lisäksi viime viikkoina Avsin tilastot erikoistilanteista ovat melko kurjat, jotain aivan muuta kuin nuo koko kauden prosentit. Saa olla pelko persiissä joka kerta kun Jumbo, Heatley, Boyle ja kumppanit hyppäävät ylivoimaa pyörittämään.

Pieni henkinen sodankäyntikin on aloitettu joukkueiden välillä ja muun muassa Milan Hejduk on muistuttanut mediassa Sharksin menestyksestä kevään jatkopeleissä.

Kaiken muun kivan lisäksi odotan mielenkiinnolla Darcy Tuckerin näkemistä Avsin paidassa playoffseissa. Vieläkö vanha rotta vertyy? Montako miestä Murray lanaa ja miten siihen vastaa Avsin Ryan Wilson?

Craig Andersonin täytyy olla maalillaan aivan maaginen ja Sharksin taas flopata, jotta Avalanche menisi jatkoon.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Itse odotan sarjassa ehkä eniten sitä, kun Murray riepottelee Chris Stewartia.

http://www.hockeyfights.com/fights/59842

Jollei tuosta Blake-Mueller tilanteesta tule jotain jälkikahinoita tähän sarjaan, tuossa taitaa olla se ainoa isompi säpinä mitä näidein joukkueiden välillä on. Tälläkin kaudella Murray ja Stewart ovat ottaneet hieman yhteen pienen peliin kuuluvan nokkapokan merkeissä, vaikkevat kuitenkaan ole tapelleet.

Avsin mahdollisuudet ovat täysin samat kuin Ducksilla viime vuonna. Jos maalivahti on jeesus, joukkueella on hyvät saumat onnistua.
 

juhate

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves,Colorado Avalanche,Minnesota North Stars
Itse odotan sarjassa ehkä eniten sitä, kun Murray riepottelee Chris Stewartia.

Jollei tuosta Blake-Mueller tilanteesta tule jotain jälkikahinoita tähän sarjaan, tuossa taitaa olla se ainoa isompi säpinä mitä näidein joukkueiden välillä on. Tälläkin kaudella Murray ja Stewart ovat ottaneet hieman yhteen pienen peliin kuuluvan nokkapokan merkeissä, vaikkevat kuitenkaan ole tapelleet.

Avsin mahdollisuudet ovat täysin samat kuin Ducksilla viime vuonna. Jos maalivahti on jeesus, joukkueella on hyvät saumat onnistua.
Toivon että Stewart ei noihin hippoihin osallistu kun hänen käsiään tarvitaan johonkin muuhunkin. Murrayn avut ovat enemmänkin tuossa hommassa.

San Jose kyllä tästä varmaankin valitettavasti jatkoon menee kun Avsien viime pelejä on katsellut.
 

Blasph

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Avalanche
Toivon että Stewart ei noihin hippoihin osallistu kun hänen käsiään tarvitaan johonkin muuhunkin. Murrayn avut ovat enemmänkin tuossa hommassa.

Jeps, onhan Stewart kehittynyt tuosta viime kauden nujakasta melkoisin harppauksin ja kiekolliset avut ovat nyt huomattavasti enemmän eduksi joukkueelle. Toki tappeleehan vieläkin tilanteen niin vaatiessa, mutta ennemmin Cody McLeod varmasti nujakoi mielellään Stewartin sijaan, mikäli Murray kovin sikailee ;).
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Murrayhän ei sikaile, vastustajat vain törmäävät häneen tai jäävät heikompina alle.

Tänä iltana alkaa, vähän jänskättää.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Lähtökohdat eivät kuitenkaan koskaan ole olleet Thorntonin kannalta paremmat ja epäilen, etteivät ne koskaan tule olemaankaan paremmat.

Odotan Thortonin olevan sarjan dominoiva pelaaja. Jollei pisteitä tule keskimäärin kaksi per peli, niin olen hänen esitykseensä pettynyt.

Mielenkiintoista nähdä mitä ketjua Sacco yrittää peluuttaa San Josen ykköstä vastaan - vai yrittääkö edes mitään. Yksikään Avalanchen senttereistä ei fyysisesti pärjää Jumbo-Joelle. Duchene on auttamatta liian pieni ja heikko, Stastnyn ja O'Reillyn ulottuvuus ei riitä ja Yelle... . Niin, Yelle hankittiin shut down-sentteriksi, mutta vanhan soturin voimat ja kunto ei taida kestää koko sarjan kestävää painimista noin paljon isompaa vastustajaa vastaan. Parissa ottelussa Thorntonin kurissa pitäminen voi Yelleltä onnistuakin, mutta ei sen enempää.
 

SVSV

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks
Odotan Thortonin olevan sarjan dominoiva pelaaja. Jollei pisteitä tule keskimäärin kaksi per peli, niin olen hänen esitykseensä pettynyt.

Jumbohan tosiaan on ihan selvä Conn Smythe -tyyppi. Kyllä. Tai sit ei. Ei pelkästään playoff -maineensa takia vaan siksi, että on olympialaisten jälkeen ollut kehno (suhteessa alkukauteen). Runkkarissa tilaa ja aikaa oli enemmän tarjolla, varsinkin syksyllä kun joukkueet hakivat itseään, joten JT pääsi iskemään pongoja. Nyt esiin nousee Clowen tahto- ja Malhotran yllätysmaalit ja tuskin, vaikka tasoeroa luulisi löytyvän, pelit ovat suurimaalisia.. Ehkä yksi 6-1 voitto Särjille, mutta muuten maalin, kahden voittoja. Niitähän Sharksilla riittää runkkaristakin.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Sovittaisko muuten sitten, että puhutaan runkosarjasta ja pudotuspeleistä, eikä runkkareista (korkeintaan Tuckerista voidaan puhua) tai poffeista ok? Pidetään hyvä ketju puhtaana tyhmistä sanoista.
 

McJokke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Sharks, Pelaajat: Joe Thornton,Ron Hextal
Nyt esiin nousee Clowen tahto- ja Malhotran yllätysmaalit ja tuskin, vaikka tasoeroa luulisi löytyvän, pelit ovat suurimaalisia..

Malhotrasta itsellänikin kohtuu odotukset ja Pavelskista, mutta Ryane Clowen tahtotila toivottavasti ei ole viime vuoden kaltainen tehoja löytyi 1+1 ja jokaisena kolmena vuonna mies on ollut miinuksella.
Toivotaan tietysti tasonnostoa.

Heatleyn ja Boylen uskon olevan ratkaisuroolissa tässä sarjassa.
Hieman perhosia vatsaan aiheuttaa myös mikä on Nabokovin päivien kunto tulevassa sarjassa.
 

TML

Jäsen
Itselleni hajuttomin ja värittömin playoffpari, mutta ehdottomasti seurattava parivaljakko.

Sharks oli taas runkosarjassa rautaa ja nappasi piikkipaikan. Heidän edellisen playoff -menestyksen kaikki tietää jo, joten ei siitä sen enempää tässä. Tosipelit alkaa ja niihinhän joukkue on saanut varautua jo pitkään. Materiaali on lännen TOP2 ja ainoastaan Stanley Cup -finaalit kelpaavat. Jo uskottavuudenkin takia.

Vastustaja Avalanche on puolestaan mielenkiintoinen pleijariesiintyjä. Joukkue joka ilmentyi ennen Joe Sakiciin, piti olla hänen lopetettua varma BOTTOM3 joukkue lännessä. Rebuild alkoikin, mutta aika jjs. (= jälkeen Joe Sakicin) starttasi mahtavasti kun joukkue venyi pleijareihin heti. Avs taisteli pleijaripaikasta pitkään ja joukkueen kevät ei ole ollut helppo. Paljon kysymysmerkkejä liikkuukin ilmasssa, ensimmäisenä se, onko nälkä jo tyydytetty? Avs on tällä kaudella ehkä suurin yllätys sitten Coyotesin, joten oma "kannu" on jo voitettu.

Jos nälkää vielä riittää, voi Avs yhden pelin napata. Koko sarjan voittoon en kuitenkaan millään usko, jäätyi Jumbo-Joe tai ei. Sharks joko sweeppaa tai vie tämän sarjan 4-1.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Taitaa Sharksilla alkaa taas perusjäätymiset, kun tosipelit alkavat. Matsia ei tullut nähtyä, mutta on se kumma, jos ei tuolla hyökkäysarsenaalilla saa aikaiseksi kuin vaivaisen yhden maalin ottelussa (mitään ottamatta pois Coloradon voitolta). Miten musta tuntuu, että tää on nähty joskus aikaisemminkin? Mutta, ihan hyvä että Avs otti voiton, ottelusarjasta tulee entistä mielenkiintoisempi. Voisiko sanoa, että tämä voitto oli kolmas yllätys, näissä neljässä ekassa play off-matsissa?
 

Lennu

Jäsen
Suosikkijoukkue
1-3-1
Anderson oli kyllä maaginen. Hyviä torjuntoja heti pelin alkuun tulleella av:lla ja varmaa työskentelyä.

John-Michael Liles vei Avsin johtoon toisen erän puolivälissä ylivoimalla. Hyvä lämäri yllätti Nabokovin. Sharksin tasoitus tuli kun kolmatta erää oli pelattu n. 8 minuuttia. Ryan Clowe heitti kiekon laidasta maalille ja Pavelskin tehdessä maskia oli Anderson voimaton. Ottelu ratkesti tyypilliseen playoff-maaliin vain 50 sekuntia ennen ottelun loppua, kun Chris Stewart heitti kiekon kulmasta maalin eteen ja kiekko taisi kimmota Rob Blaken jalasta maaliin.
 

Blasph

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Avalanche
Kiitos Avs! Kyllä lämmitti tuo oikein latautunut ja kypsä esitys vierailijoilta, Anderson oli jautaa, jopa kenttämestarin erikoisissa pysyi hyvin mukana. Etenkin T.J. Galiardin pelaaminen oli huikeaa, raatoi, raastoi ja rouhi pirteästi läpi ottelun, antamatta tuumaakaan periksi. Tuomaritoiminta meinasi mennä vähän yli 1. erässä, kun selkeä korkea mailanisku Galiardia käkättimeen ei ollut edes kakkosen arvoinen.

Ottelussa Sharks oli niskan päällä hyvin pitkälti läpi ensimmäisen erän, Avs puolusti kurinalaisesti kaikki tilanteet huolella alta pois ja Anderson viimeisteli loput. 1. erässä siunautui muutama hyväkin paikka kummallekin joukkueelle, ensin Setoguchi sohii lähestulkoon tyhjästä maalista ohi ja vastahyökkäyksessä Stastny kilauttaa poikkirautaan. Anderson oli heti alusta vakaa, mm. Sharksin ensimmäinen ylivoimatilanne heti pelin alussa oli varmaa pelaamista. Toisen erän maalinsa jälkeen Avalanche sai aikaiseksi hyviä kuvioita ja hyviä maalipaikkoja, muttei onnistunut ohittamaan Nabbya vielä toistamiseen. Kolmennen erän tasoitus oli juurikin aiemmin ketjussa toivottu Clowen tahtomaali. Chris Stewartille teki varmasti eetvarttia ratkaista peli ja saada maali viimeinkin 10 pelin kuivan kauden jälkeen.
---

Juuri tätä skenaariota Sharks ei varmasti halunnut heti kättelyssä todistaa, reilusti altavastaajan roolissa vastaan asettuva Avalanche vie voiton tahtomaalilla viimeisellä minuutilla kotihallissa. Kivat asetelmat ainakin lähteä toiseen otteluun.
 

TML

Jäsen
Tuli peli aamulla katseltua kokonaan. Kuten yllä todettiinkin, Avs pelasi erittäin kurinalaista ja tiivistä puolustuspeliä. Sharks oli lievästi niskan päällä etenkin avauserässä ja Clowen maalin jälkeen. Muuten Avs pystyi haastamaan aivan hyvin.

Pari tyypillistä semionnekasta playoff -maalia nähtiin, sen lisäksi myös Lilesin kova viivapommi. Ihailtavan rohkeasti moni Avsin nuori jannu painoi tilanteisiin eikä ikä kokemuksen puutetta huomannut.

Hyvää playoff hokia nähtiin ja Avs vaikutti taas vaihteeksi ihan hyvältä. Loppukaudesta se ei sitä juuri näyttänyt.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Sharks oli lievästi niskan päällä etenkin avauserässä ja Clowen maalin jälkeen.

Kyllä Sharks oli enemmän kuin lievästi niskan päällä ensimmäisessä erässä. Avalanchen pakit eivät tahtoneet saada millään kiekkoa omille ja silloin kuin saivat, niin hyökkääjä menetti - tai oikeastaan vastustajan pelaaja karvasi - sen melkein heti. Laukaukset kohti maalia olivat San Joselle 12-11, mutta lukemat eivät vastaa pelitapahtumia. Jos lukemat olisivat olleet 17-3, niin se olisi kuvastanut paremmin ekan erän kulkua.

Mutta ensimmäiseen pariinkymmeneen minuuttiin Särkien puristus sitten melkein loppuikin, toinen ja melkein koko kolmas erä olivat melkoista kiekon pompottelua puolelta toiselle. Clowen maalin jälkeen ote kotijoukkueelle ja Avalanchelle onnekas voittomaali aivan loppuun.

Setoguchi, Pavelski ja Nichol omassa roolissaan pelasivat hyvin. Galiardi, Quincey ja tietenkin Anderson olivat voittajien parhaat. Pakeista Wilson oli suurimmissa vaikeuksissa. Voittavaa joukkuetta ei kai periaatteessa vaihdeta, mutta Sacco voisi kokeilla Saleita Wilsonin paikalla.

McLellan näytti peluuttavan Thortonin ketjua paljon Duchenea vastaan. Ekassa erässä kyllä toimi, mutta muissa erissä ei niinkään.

edit.

Niin, ja Sharks-pakeista Duoglas Murray pisti silmään. S-tanan hidas ja kankea ja kiekollinen peli aivan olematonta.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Tappio on aina tappio, mutta viimeisellä minuutilla nollakulmasta muutaman pompun kautta sisään tuntuu aika raskaalta. Peli oli vasta sodan ensimmäinen taistelu, mutta silti historia jotenkin varmasti kummittelee sharks pelaajien takaraivossa. Miten Sharks joukkue reakoi tilanteeseen? Jos kyseessä olisi mikä tahansa muu joukkue, ei tilanne huolestuttaisi näin paljoa. Itse ajattelin, että juuri playoffien ensimmäinen peli on kauden peleistä kaikista tärkein sharkseille. Tietysti yleisesti jotain Stanley Cupin finaalin seitsemättä peliä voi ihan syystä pitää kauden tärkeimpänä pelinä, mutta jotta se tie sinne seitsemänteen peliin saadaan raivattua, sen oikean kurssin löytäminen alkaa ensimmäisestä pelistä. Jos ensimmäinen peli olisi tuloksellisesti tuottanut sen voiton, ketsuppipulloefektin laukaiseminen olisi ollut huomattavasti helpompaa ja todennäköisempää. Nyt juna näyttää olevan valitettavan tutuilla raiteilla.

Kenenkä vika on, jos viimeisellä minuutilla maalivahti hörppää nollakulmasta tulevan laukaisun, joka matkalla osuu maalinedessä olleeseen pelaajan? Kentällä tällöin oli ykköpuolustajapari ja ykköshyökkäysketju. Voiko maalin tällöin kaataa Nabokovin niskaan? Tekisi mieli todeta, että mitä hyötyä on Vezina tason maalivahdista, joka imasee kauden tärkeimmässä pelissä viimeisellä minuutilla voittomaalin. Toisaalta mitä hyötyä on kolmesta vaahteramaan olympiajokkueen tason pelaajasta, jos muistoihin jää ketjun kohdalle saldo 0+0 ja tehosarakkeeseen -1.

Jos vielä palataan itse peliin filosofoinnin sijaan, niin sharkseilla oli tilanteensa ja hetkensä, silti peli näytti paikoitellen hermostuneelta. Täytyy toivoa sharkspelaajien ottavan tappion rennosti, jotta vältytään jatkossa yliyrittämiseltä ja keskittyvän jatkossa pitämään kaukalossa hauskaa. Yksinkertaisesti vaikka Detroit olisi 2-0 tappiolla otteluvoitoissa uskoisin silti vahvasti joukkueen lopulta vievän sarjan voiton Kojooteilta, mutta sharksien tapauksessa kukaan ei usko sharksien enää nousevan suosta, jos Denveriin lähetään pelaamaan tilanteessa 0-2. Siksi haiden olisikin syytä ottaa tilanne rennosti ja koittaa unohtaa pelko epäonnistumisesta.

Palattaessa oikeasti peliin, niin toivoisin TMacin ottavan neuvoista vaarin ja hajoittavan olympiaketjua. Koko palettia ei tarvitsisi pistää uusiksi, vain pieni muutos saattaisi olla se, mitä tarvitaan. Esim. Marleaun vaihtaminen Malhotraan toisi ketjun peliin lisää fyysisyyttä ja oikeanlaista taistelua. Oli ketjulla pelissä omat hyvät hetkensä ja varsinkin Thornton pelasi hyvää pleijarikiekkoa, mutta silti otteissa näkyivat tutut vanhat synnit. Paikoitellen pelaaminen on uskomattoman hidasta. Kun kiekkoa pitäisi pistää liikkeelle ja luistinta toisen eteen, niin runkosarjan pelien mukaisesti ketju keskittää kaiken yrityksensä sen täydellisen maalipaikan rakentamiseen.

Ykkösketjun haukkumisen jälkeen seuraava vuorossa on pakkipari Murray-Boyle. Varsinkin Murray ansaitsee moitteita pelistään. Katosiko varmuus kiekon kanssa San Josen huonoon jäähän, vai mikä vei yleensä kiekkovarman ison kolmosen pelin sekundatasolle? Nopeutta Murrayllä ei koskaan ole ollut, mutta 240 paunaa yhdistettynä loistavaan tasapainoon on taannut niin sanotun salettikäden kaksinkamppailuihin lähdettäessä. Nyt Avs pelaajat omalla nopeudellaan saivat Murrayn peliä parhaiten kuvaavat adjektiivit heikkik:n käyttämien adjektiivien kaltaiksi sangen negatiivissävytteisiksi.
 

Petski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hermes, Avalanche
Avs aloitti ensimmäisen ottelun juuri niin kuin ei olisi pitänyt, kun Stewart otti jäähyn vain 28:n sekunnin jälkeen. Tuon alivoiman aikana Sharks laukoi kuusi kertaa. Kun näki Andersonin työskentelyn noiden kahden ensimmäisen minuutin aikana, tiesi, että mies on palannut tasolleen. Siitä oli ja on yhä Avsin hyvä jatkaa, kun oli varmuus, että molari paikkaa jos tulee virheitä. Viime viikkoina ei sellaista ole ollut. Ihan kuin alkukaudella, pelatkaa pojat älkääkä pelätkö, Andy hoitaa.

Maalilukemat pelissä olisi voinut mennä miten päin tahansa. Molemmat kolistelivat rimoja ja molemmille (varsinkin Avsin voittomaali) tuli räkämaalit.

Kuten heikkik totesi, Ryan Wilson oli Avsilta eniten vaikeuksissa. Myös Kyle Cumiskeylle tuli jälleen pari pahaa hasardi syöttöä. Yksi Avalanchen ongelma tällä kaudella on ollut omanpään ja keskialueen kiekonmenetykset, joissa varsinkin edellä mainitut Wilson ja Cumiskey ovat kunnostautuneet. Siinä olisi Särjille yksi arka paikka, mistä rokottaa.

Todd McLellan tosiaan peluutti paljon Jumbo-Joen kenttällistä Duchenen kenttää vastaan. Lisäksi Stastnyn kentää vastaan oli lähes aina jäällä ainakin Murray ja usein myös Clowe.

Aloitukset meni Sharksille 55 prosenttisesti. Välillä näytti, että aloituksissa Thornton lyö Duchenelta kiekon lisäksi myös mailan käsistä. Sen verran on kavereiden voimaominaisuuksissa eroja.

Varmasti tämä tappio lisäsi entisestään paineita Sharksin suuntaan, eikä kotiyleisön buuaaminenkaan sitä helpottanut. Mutta sarja on kuitenkin paras seitsemästä ja neljään Avsin voitton on hurja matka. Sharks tulee seuraavaan otteluun varmasti kuin perseeseen ammuttu karhu, joten ensimmäisellä kympillä voi Avs olla helisemässä.
 

Roni Jii

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, Scott Nichol
Ensi yönä on luvassa toinen kohtaaminen näiden joukkueiden välillä, ja itse odotan näkeväni ensimmäisessä erässä Sharkseilta erittäin vauhdikasta kiekkoa. Ykköskentältä on tultava nyt onnistumisia, sillä olen täysin varma ettei McLellan ole hajottamassa tuota. Sillä mennään hamaan tappiin saakka.

Eikä siinä mitään, kyllä ketjun peli näyttääkin hyökkäyspäässä hyvinkin vaaralliselta. Kunhan vain Marleau ja Heater saavat vähän tuttua rentoutta käsiinsä niin kyllä se verkko alkaa heilumaan. Jumbo jakeli kyllä mukavia passeja. Sen sijaan ykköskentän heikoin osa-alue löytyy omasta päästä. Thornton ja Heatley ovat melko laiskanoloisia puolustuksessa.

Asiasta kolmanteen, San Josen hallin jää oli kyllä luvattoman huonossa kunnossa. Liekö aina pleijareiden alussa(?).
 

Beneway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Mario Lemieux, Jyp
Aijai. Viime yönä maksoi Avalanchen nuoret oppirahoja kuinka ottelut hoidetaan loppuun asti. Kun Thornton saa lopussa laidassa kiekon, on Avalanchen kenttätasapaino kyllä niin päin honkia. Kolme pelaajaa samassa laidassa plus vielä back-checkkaaja, ja näistä kukaan ei kuitenkaan ehdi kunnolla estämään Thorntonin poikittaissyöttöä. Syötön jälkeen on Avs maalin edessä sitten oikeastaan 3-1 ylivoimatilanne Sharksin hyväksi, ja vaikka ensimmäinen laukaus blokataankin, ei ole yllätys, että se hieman onnekas pomppu päätyy Sharks pelaajalle ja sitä kautta verkon perille.

Avs on kyllä yllättänyt meikäläisen aivan täysin. Tai no, jotenkin sitä toivoi, ja osasi hieman odottaakin, että Sharksien playoff-pelaaminen ei oikein luistaisi, mutta silti tämä on yllättänyt varmasti monet muutkin.

Duunari-osasto oli Sharkseilla viime ottelussa erittäin suuressa roolissa, ja tähtiosastolta kaipailtaisiin lisäpanosta mikäli Sharks tästä aikoo jatkoon mennä, Nabokov kuuluu tähän kastiin myös.

Kyllä tässä otteluparissa ollaan vankasti Coloradolaisten bandwagonissa. Erittäin hieno joukkue. Joten täten uskon ja toivon, että Dany Heatley voittaisi jälleen pistepörssin. MM-kisoissa.
 

SVSV

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks
Tuosta viime yön ottelusta kyllä jäi käteen todella paljon huomioita, niin haukkuja kuin kehujakin. Uskomaton peli, Sharks ei käynyt kertaakaan johdossa, eikä Avs kertaakaan kahden maalin johdossa. Vielä viime viestissä huutelin vähämaalisia pelejä, ja sitä ensimmäinen peli lupasikin, mutta nyt sitten alkoi rytinä. Aika suuri syy tähän kyllä oli Nabby, joka oli järkyttävän huono. Ainakin suhteessa siihen tasoon, jolla mies pystyy pelaamaan. Ei yhtään game-saveria, pari helppoa börsää. Ainoastaan jatkoajan alussa muutama tärkeä torjunta. Tason noston tärkeys on itsestään selvää ja jos seuraava peli sujuu yhtä kelvottomasti, Greiss voi saada startin. Ellei saa sitä jo seuraavaan.

En myöskään ymmärrä, miten Särkien ykkösylivoima ei saa sitä maalia aikaan! Vaikka pudotuspeleissä aika ja tila vähenee minimiin, niin kyllä sitä viidellä neljää vastaan vielä sen verran on, että noin taitavat jätkät pystyvät kiekon pistämään sisään. Välillä jopa oli vaikeaa tuoda kiekkoa alueelle ja omasta suustakin pääsi muutama ruma sana surkean kiekon alueelle tuonnin takia. Tästä tietenkin kunniaa hyvin organisoidulle Avs-puolustukselle. Silloin kun alueelle päästiin rauhassa, peli pyöri näyttävästi.

Todella hektinen peli. Sharks vei fyysisyydessä aivan täysin ja monet Avs-pelaajan keräilivät itseään jäällä (varsinkin Galiardi, joka sai kokea muutaman nätin pusun lisäksi Blaken tulisen laukauksen jalassaan). Välillä meni kyllä hieman yliyrittämiseksi, esimerkkinä muutama myöhästynyt taklaus joista vihellettiin jäähyt. En tosiaan halua nähdä enää Blaken tai Murrayn yrittävän taklauksia Ducheneen, jätkä on niin pirun liukas että ohihan ne vain menisivät. Toki jos tätä rataa jatketaan, kyllä se yksi Douglasin pusu vielä löytää tiensä perille.

Aloitusvoitot! Tilastot olivat Sharksin puolella runkosarjassa ja sama meno jatkuu. En jaksanut katsoa tämän pelin tilastoja, mutta Sharks näytti vievän suurimman osan aloituksista. Silti, vaikka fyysisyys ja aloitukset olivat selvästi Haiden, peli oli tiukka (ainakin tulokseltaan).

Huolestuttavaa on se, ettei Sharksin ykkösen laidat ole saaneet maalitiliään auki. Tekivät kuitenkin kahdestaan yli 80 maalia, joten heidän tärkeyttään ei voi korostaa. Mutta mitä SJ tekee miehellä, joka ei saa kiekkoa reppuun paikasta, josta jopa Boogie-Man tekisin maalin?! Tarkoitan tietenkin Heaterin ylärimaosumaa.. Okei, virheitä sattuu jopa parhaimmille. Mutta ei saisi sattua, ei pudotuspeleissä. En tiedä, kenen olisin halunnut olevan Heatleyn paikalla, sillä kaveri on maailman parhaita viimeistelijöitä. Kaukosäädin otti osumaa seinään, kun tajusin Danyn tyrineen.

Sharksin kolmonen oli loistava. Nichol on kuin luotu pudotuspeleihin. Taklaa, riistää ja tekee välillä maalin. Tuttu juttu runkosarjasta, mutta varsinkin tässä osaottelussa mies arvostettiin kolmostähdeksi, eikä yhtään suotta. Olisin kyllä itse nostanut toiseksi. Myös Malhotra pelasi loistavan pelin. Couture oli hieman näkymätön, mutta Mitchell oli pirteällä jalalla. Aiheutti McGinnin kanssa hyvällä liikkeellä ja taklauksilla paljon ongelmia. Clowe pelasi tutulla tavalla: kiekkoa maalille ja siitähän syntyi kaksi maalia. Jumbo ei ollut huono. Kaksi syöttöä ja vahvaa pelaamista. Tosin mm. ensimmäisessä erässä kaksi käsittämätöntä kiekonmenetystä. Parannettavaa olisi Thorntonillakin.

Hieman tekee mieli katsella tuota peliä kovin vihreä-mustilla laseilla. Hylättiinkö Sharksilta kaksi maalia? Yksi edes? Ehkä, sillä lähihidastuksessa se kiekko katoaa jonnekin tolpan taakse. Ehkä toisessa epäselvässä tilanteessa Seto tosiaan esti Andersonia.. Ja taas se helvetin tuuripomppumaali, joka kuitenkin onneksi tuli alkuun tällä kertaa.

Kuinka pienestä se onkaan kiinni. Puoli minuuttia, ja kaikki olisi ollut ohi. Sharkshan ei ole ikinä voittanut sarjaa hävittyään ensimmäiset kaksi ottelua. Ja yhtäkkiä, kaikki on taas avoinna ja toiveet heräsivät. Seuraavaa peliä varten täytyy Sharksin kyllä kiinnittää huomiota siihen, ettei Murray pelaa Duchenea vastaan. Ellei sitten anna sitä pommia pelin alussa. Nabbyn täytyy löytää se varmuus, sillä hän ei tosiaan pelannut voittavan maalivahdin tavoin.

Sekavan viestin lopuksi toivon, että Heatley käy ostamassa kellariinsa pesukoneen ja lähtee ampumaan sinne kiekkoja.
 
Viimeksi muokattu:

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Sen verran huomioisin tuohon edelliseen, että Couture oli mielestäni varsin loistava vähäisellä peliajallaan. Kalasti kaksi jäähyä ja low cycle toimii Mitchellin ja vaihtelevan kolmannen hyökkääjän kanssa yllättävän hyvin. Olisin luullut, että juuri tällä kolmikolla olisi siinä ongelmia, Mitchell ja Couture eivät ole niitä jaloistaan vahvimpia pelaajia. Hyvin kuitenkin paikkasivat puutteitaan ja onnistuivat ehkä houkuttelemaan oikeat kaverit pyöritettäviksikin.

Asiat jotka vaivasivat itseäni eniten olivat Demersin paskavippi keskialueelle josta Avs lopulta teki viidennen maalinsa. Ihme toivotaantoivotaansyöttö jossa joko se oma hyökkääjä lanataan ihan pystyyn tai kiekko riistetään nopeaan vastapistoon. Nopeastihan se Stewart sieltä tulikin, Demers empi laukauksen ja syötön peittämisen kanssa ja kiekko oli maalissa.

Tai se Hejdukin maali, Boylen on pelattava se kiekko vahvemmin ja varmasti sinisen yli. Murrayhän siinä lopulta näyttää huonolta, mutta veikkaan, ettei Setoguchi laiturina kommunikoinut kovin hyvin aikeitaan jonka johdosta Murray puolestaan sijoittui katastrofimaisen huonosti. Onneksi Setoguchi näytti japanialaisen taistelijan elkeet ja ratkaisi pelin Sharksille. Loistava peli väkkärältä. Koko kakkosketju oli läpi pelin huimalla pelipäällä. Ykkösketjun pitäisi nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ihan suosiolla pelata kiekkoa ristikulmaan ja jauhaa se Avsilta pois. On ihan selvää, että kolmikko ei pääse vauhdilla keskialueen yli.

Toivottavast Demers pistetään penkille. Vaikka onkin ikäisekseen pelannut mallikasta peliä, on hän liian hasardi näihin peleihin. Boyle - Pavs ja Vlasic - Blake kyllä riittävät ihan hyvin ylivoimapareiksi, jos molemmat piiputtavat niin antaa sitten jonkun vaihdon Huskins - Wallin parille. Huskins on muuten ollut varsin hyvä, itse asiassa antaisin hänelle ehkä puhtaimmat paperit pakeista noin niinkuin puolustusmielessä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös