Kyllä kannatti taas pääsylippurahat maksaa. Sen verran jännittävä ja viihdyttävä ottelu oli Kisapuiston uumenissa. Kaksi ensimmäistä erää SaiPa oli selvästi aktiivisempi ja hyökkäävämpi kuin Ilves. Vaarallisia maalipaikkoja oli useampiakin ja luistin kulki joka pelaajalla hyvin. Muutaman nimen nostan tässä esiin, jotka jäivät hyvästä joukkueesta erityisesti mieleen.
Vladimir "Vallu" Machulda.
Tuttuun tyyliin kaarteli kentällä paljoa laitakahinoihin osallistumatta. Vaan kun mies kiekon sai, oli yleensä Ilves -puolustukselle tiedossa vaikeuksia. Maalinsa Vallu teki hienon yksilösuorituksen jälkeen. Oman sinisen jälkeen kiekko mukaan ja sieltä kiemurrellen Pitkämäen maalille ja terävällä rannelaukauksella kiekko sisään. Kyllä mieltä lämmitti kuulla kenttäkuuluttajan kuulutus: "Maalintekijä numero 24 Vladimir Machulda!"
Tämän lisäksi tosiaan oli ne kaksi läpiajoa, jotka tällä kertaa tolpat pelastivat. Vaan kertoohan sekin jotain Vallun pelinlukutaidoista ja sijoittumisesta, että hän on nyt kahdessa viime pelissä neljästi karannut läpi.
Petr Sachl/Ville Immonen.
Ei ole varmaan suuri vääryys sanoa, että nämä kaksi idän jättiä ovat tällä hetkellä ehkä parhaiten yhteen pelaava parivaljakko sm-liigassa. Aivan maagisella tavalla he tuntuvat tietävän missä toinen milloinkin liikkuu ja mihin syöttö kannattaa suunnata. Sachl on nopea, vahva, kova, taitava, juuri sellainen, kuin ulkomaalaisvahvistuksen tuleekin olla. Ja Immonen on pelinrakentajana erinomainen. Uskomaton tasapaino ja kiekonsuojaustaito. Lisäksi löytyy vielä niitä kuuluisia käsiä, sekä pelisilmääkin.
Kun heitä vielä säestää SaiPan kuopus Petteri Nokelainen, joka hänkin pelaa aivan tasapäisesti aikuisten miesten joukossa, niin ei ollut ihme, että tämä ketju sai jatkuvasti paineen Ilves-päätyyn.
Antti Bruun/Petri Kokko/R-P Lehtonen.
Puolustuksen todelliset tukipilarit. RPL toi mukanaan jälleen aimo annoksen kovuutta ja voimaa SaiPan takalinjoille. Pysäytti nytkin muutaman vaarallisen näköisen hyökkäyksen varmoin ottein.
Bruun oli jälleen erinomainen. Kiekko pysyi mukana, vauhtia piisasi ja kovuuttakin löytyi. Todella hyvä, että Antti parani kuumestaan tähän peliin.
Kokko oli tuttuun tyyliin usein ylivoimallakin se, joka kiekon toi ylös. Aivan selkeästi SaiPan parhaita kiekollisia pakkeja.
Pasi Nielikäinen
Pasi sai ainakin minulta kunnon aplodit monesti pelin aikana. Tänään ei tullut yhtään tyhmää ylilyöntiä. Kunnon taklauksia kylläkin. Sekä hienoa kiekollista peliä. Pari kertaa Pasi hassutti taas vastustajan pakistoa, kerran tosin pienoisella tuurillakin. Mutta olikohan toisen erän lopussa, kun Pasi meni aivan heittämällä ohi Ilves puolustajan ja jatkotilanteesta hankki heille vielä jäähyn.
Kyllä Pasi osaa jääkiekkoa pelata. Paremmin kuin moni muu liigassa. Ja on varmasti yksi nopeimpia luistelijoita.
Jarmo Myllys
Vaikka ilta ei ollut äärettömän hikinen Jamon kannalta, niin torjui hän silti monta pahaa laukausta. Maalille hän ei voinut mitään, kun useampi Ilves-pelaaja pääsi aivan lähietäisyydelle sutimaan kiekkoa sisään. Pari kertaa sydämentykytyksiä aiheutti jälleen Jamon seikkailu maalin takana, mutta näköjään hän tietää mitä tekee.
Mailapeli oli jälleen erinomaista. Yhden varmannäköisen maalipaikan hän esti katkaisemalla Ilveksen poikittaissyötön mailallaan. Lisäksi hän vapautti tarkalla roikulla Machuldan läpiajoon kolmannessa erässä ja oli kohtuulähellä tehdä jopa maalin.
Ettei nyt tule kirjoitettua aivan romaania, niin parempi lopettaa ja kiittää vielä kerran koko joukkuetta. Oli hieno jääkiekkoilta.
Kiitos SaiPa!