Ruuan maailmanmarkkinahinnan nousu

[dana77]

Hesarissa oli eilen MadAdventures Rikun kirjoitus ruuan maailmanmarkkinahintojen noususta:
http://www.hs.fi/matka/Torilla+näkee+kuinka+köyhien+verta+imetään/a1360300608861

Asiahan ei sinänsä ole uusi, eli onhan tästä jo pari vuotta ollut puhetta, mutta minun pitää nöyrästi tunnustaa, että kuvio ei ole minulle millään tavalla vesiselvä. Luin Wiredin kolumninkin asiasta, mutta suoraan sanottuna sekään ei kuviota selventänyt:
http://www.wired.com/wiredscience/2012/03/speculation-food-prices/

Selvää on, että hinta määräytyy kysynnästä ja tarjonnasta. Futuurikauppa on puolestaan hyvin lähelle nollasumma-peliä ihan niinkuin vakuutustoiminta yleensäkin. Tähän asti siis selvää.

Hinnat ovat kiistattomasti nousseet. Tämä ei ole länsimaissa vaikuttanut kulutukseen käytännössä yhtään, enkä usko, että se muuallakaan on nostanut kulutusta. Niinpä kulutus on joko pysynyt samana tai laskenut hieman. Minä siis ts. uskon, että ruuan hinnoissa on ollut "löysää" eli ihmiset ovat olleet valmiita maksamaan ruuasta enemmän eli vaikka hinta on noussut (ja rahat ovat painuneet investoijien taskuihin) ilman että se on kulutusta leikannut.

Sitävastoin Rikun väite on, että "Kasinopelin tuloksena maailman nälkäänäkevien määrä lisääntyi jopa sadoilla miljoonilla" on hankalampi. Minun on vaikea nähdä, että miten yhtälö, että tarjonta pysyisi samana ja kulutus (eli kysyntä) laskisi, mutta silti tuotetta ei riittäisi kaikille on mahdollinen? Minne se syömättä jäänyt ruoka on hävinnyt? Ymmärrän, että jotain viljaa voidaan säilöä eli kaikki tuotanto ei mene kulutukseen, mutta on vaikea uskoa, että sen vaikutus olisi kokonaisuuteen merkittävä.

Päinvastoin, minusta on jopa selvää, että jos ruuan hinta nousee, niin tämä toimii motivaattorina lisätä tuotantoa (jostain rajakustannuksista on jossain höpötetty). Näin ollen tuotannon pitäisi kasvaa hintojen noustessa, jonka taas pitäisi pitkässä juoksussa olla hyvä asia.

Tuu nyt Tukio (tai joku muu) tänne kertomaan että miten tää toimii.

 

[benicio]

Päinvastoin, minusta on jopa selvää, että jos ruuan hinta nousee, niin tämä toimii motivaattorina lisätä tuotantoa (jostain rajakustannuksista on jossain höpötetty). Näin ollen tuotannon pitäisi kasvaa hintojen noustessa, jonka taas pitäisi pitkässä juoksussa olla hyvä asia.

Tosiaan yksinkertaisesti ajateltuna hintojen nousun pitäisi olla tuottajamaille ja asukkailleen hyvä asia. Jos ja kun se ei olekaan hyvä asia, niin siitä ei välttämättä voi sitten enää hintojen nousun aiheuttajia (futuuripelureita) syyttää. Ja vielä linkolamaisesti, jos tuottajamaassa nähdään nälkää, niin se nälkäänäkevä jengi on ehkäpä juuri sitä joka saisi nälkään kuollakin.

 

[Stultus]

Pörssikeinottelu lienee yksi vaikuttavista tekijöistä ruuan hinnassa, mutta voiko sitä syyttää kokonaistilanteesta? Ruuan kysynnän ja tarpeen kasvaminen on seurausta väestömäärän lisääntymisestä, nousevasta elintasosta sekä lisääntyneestä lihan kulutuksesta. Jo lähes puolet maapallon viljasta käytetään rehuksi. Lihatuotannon suuri veden kulutus on otettava myös huomioon, se on usein pois muulta maataloustuotannolta.

Viljelyskelpoista maaperää on maapallolla rajoitetusti, ja tätä maaperää on käsittääkseni lisääntyvissä määrin otettu teollisuuden, kaivostoiminnan ja asumisen käyttöön. Lisäksi aavikoituminen sekä maaperän ja vesistöjen saastuminen vaikeuttavat jatkuessaan tilannetta. Sademetsän kaataminen viljelysmaaksi on toistaiseksi pelastanut tilannetta paikka paikoin, mutta tästä ei ole yleispäteväksi ratkaisuksi, varsinkin mikäli negatiivinen kehitys jatkuu.

Merkittävät katovuodet tuovat elintarvikkeiden hintoihin aina piikkejä, ja voimistuvat sääilmiöt tuskin parantavat tilannetta. Polttoaineiden ja energian kallistumisen vaikutuksesta tuotanto- ja kuljetuskustannuksiin voisi kenties mainita myös jotain.

Summa summarun, perunamaa saattaa tulevaisuudessa olla hyvä sijoitus?

 

[mjr]

Päinvastoin, minusta on jopa selvää, että jos ruuan hinta nousee, niin tämä toimii motivaattorina lisätä tuotantoa (jostain rajakustannuksista on jossain höpötetty). Näin ollen tuotannon pitäisi kasvaa hintojen noustessa, jonka taas pitäisi pitkässä juoksussa olla hyvä asia.

Luulisinpa että tässä on kysymyksessä se, että ostovoimattomuus on osassa globaalia väestöä niin totaalinen, että heidän tapauksessaan ruoan hinnan nousu näyttäytyy ruoan hinnan nousuna, mikä johtaa siihen, että heidän ravinnonsaantinsa entisestään vaikeutuu. He eivät siis pysty kilpailemaan tästä mahdollisesta lisätuotannosta. (Tiedämmehän että ruoasta vallitsee monella seudulla paikallinen pula.) En tiedä auttaisiko vapaakauppalogiikkaasi se, ettei vaurauden teollisuusmaiden maataloustuotantoa suojeltaisi niin paljon - epäilen että auttaisi ainakin osin: kolmannen maiden tuotteiden markkinat kasvaisivat kertaheitolla, tälläisissä kerralla paremmissa olosuhteissa voisivat sijoituksetkin nousta ja tuotannon määrä ja arvo kasvaa niin merkittävästi, että myös kotimarkkinoiden tilanne ainakin osin parantuisi. Mutta tämä on siis ihan amatöörin arvio tilanteesta, ehkä JA:sta löytyy alan oikeitakin tuntijoita?

 

[dana77]

En tiedä auttaisiko vapaakauppalogiikkaasi se, ettei vaurauden teollisuusmaiden maataloustuotantoa suojeltaisi niin paljon - epäilen että auttaisi ainakin osin: kolmannen maiden tuotteiden markkinat kasvaisivat kertaheitolla, tälläisissä kerralla paremmissa olosuhteissa voisivat sijoituksetkin nousta ja tuotannon määrä ja arvo kasvaa niin merkittävästi, että myös kotimarkkinoiden tilanne ainakin osin parantuisi.

Nämä kuviot eivät ole hirveän yksinkertaisia. Periaatteessa en kannata suojatulleja, koska ne aiheuttavat tehottomuutta. Tämä koskee siis niin amerikkalaisten terästulleja, länsimaiden maataloustuotantoa kuin muitakin(kiinalaisten tekstiilien kohdalla tekisi kovasti mieli tehdä poikkeus). Tässä yhteydessä tosin suotavaa olisi, että lentopetroolin verovapaudesta eli käytännössä suorasta tuesta luovuttaisiin, jotta kuljetuskustannuksetkin olisi samalla viivalla muiden kustannusten kanssa.

Jos kuitenkin tuota länsimaiden maatalouden suojatullia miettii tämän ongelman näkökulmasta, niin tullien poistaminen varmasti laskisi ruuan hintaa länsimaissa, mahdollisesti lisäisi kulutusta, leikkaisi tuotantoa ja lisäisi ruuan vientiä kolmannesta maailmansta länsimaihin. Jos maailma olisi reilu ja oikeudenmukainen paikka, niin kolmannen maailman maat hyötyisivät tullien poistosta taloudellisesti merkittävästi, mutta pelkään että käytännössä hyödyt valuisivat monikansallisten jättiyhtiöiden taskuun. Kolmannen maailman mailla ei ole lihaksia ja länsimailla ei ole tahtoa valvoa näitä usein käytännössä monopoliasemassa olevia yhtiöitä.

 

[finnishninja]

Minulla on ollut sellainen käsitys, että ruuan hinta kääntyi nousuun myös silloin kuin viljasta alettiin tehdä poltto-ainetta, ruuan sijaan. Esim. Brasiliassa suunta on ollut monta vuotta selvä, siellä on ollut kannattavampaa myydä viljaa etanolin tuotantoon.

Eniten EU:ssa nousseet vuodesta 1996:

Hedelmät: +40 %
Kala ja äyriäiset: +46 %
Vihannekset: + 34 %

Jotkut tuotteet ovat jopa kaksinkertaistuneet samassa ajassa.

2010 näytti tosin siltä, että ruuan hinta kääntyi laskuun, ensimmäiset 5 kuukautta mentiin alaspäin.

Yleisesti ottaen näyttää siltä, että maataloustuotteiden hinnat laskevat, kun taas lihan ja kalan nousevat.

 

[Myyrä]

Minulla on ollut sellainen käsitys, että ruuan hinta kääntyi nousuun myös silloin kuin viljasta alettiin tehdä poltto-ainetta, ruuan sijaan. Esim. Brasiliassa suunta on ollut monta vuotta selvä, siellä on ollut kannattavampaa myydä viljaa etanolin tuotantoon.

Eniten EU:ssa nousseet vuodesta 1996:

Hedelmät: +40 %
Kala ja äyriäiset: +46 %
Vihannekset: + 34 %

Jotkut tuotteet ovat jopa kaksinkertaistuneet samassa ajassa.

2010 näytti tosin siltä, että ruuan hinta kääntyi laskuun, ensimmäiset 5 kuukautta mentiin alaspäin.

Yleisesti ottaen näyttää siltä, että maataloustuotteiden hinnat laskevat, kun taas lihan ja kalan nousevat.

Eihän nuo hinnannousut mitään ihmeellisiä ole. Vuositasolle muutettuna 2-2,5 % nousua vuodessa, joka on täysin normaalia.

 

[finnishninja]

Eihän nuo hinnannousut mitään ihmeellisiä ole. Vuositasolle muutettuna 2-2,5 % nousua vuodessa, joka on täysin normaalia.

Eivät sinänsä, mutta ymmärtääkseni ruuan hinnat ovat nousseet enemmän kuin muut kuluttajatuotteet.