Tein juuri pitkähkön vauhtilenkin. Aikalailla tasan 15km:n lenkki ja keskisyke oli 171. Helvetin hieno olo jälkeenpäin, kun homman on takana. Sen sijaan viimeisen viiden kilometrin olo oli hulvattoman tuskaisaa. Ei voi kun ihmetellä, kuinka huonon olon elimistö voi luoda. Aivot yrittää tehdä kaikkensa, että tyhmä ihminen lopettaisi rääkkäyksen. Sen sijaan toinen osa aivoista tappelee vastaan. Vielä surkeamman olosta teki se, että nestevarastot tyhjenivät tässä helteessä aika nätisti ja pienet vilunväristykset ravisutti suihkusta tullessa.
Tällaisen pitkän vauhtilenkin funktio meikäläisellä on omasta mielestä enemmän mielen kuin kehon harjoittamista. Itsensä rääkkäämistä on tosin vaikea oppia kestämään. Nyt täytyy muistaa tehokas nestetankkaus. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon elimistö kuluttaa nestettä tällaisella lenkillä...
Tällaisen pitkän vauhtilenkin funktio meikäläisellä on omasta mielestä enemmän mielen kuin kehon harjoittamista. Itsensä rääkkäämistä on tosin vaikea oppia kestämään. Nyt täytyy muistaa tehokas nestetankkaus. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon elimistö kuluttaa nestettä tällaisella lenkillä...