Mutta. On kuitenkin huomattava se, että itseasiassa JYPin puolustuspeli ei ole enää tänä kautena ollut aivan yhtä pomminvarmaa kuin mitä se on ollut Dufvan aikana. ...lisää hyvää pohdiskelua ...
Summa summarum: JYPin puolustuspakka ei ole enää aivan niin kovassa tikissä kuin mitä se on joskus ollut, ja se näkyy myös maalivahtipelissä.
Päästetyt maalit SM-liigassa kaudella 2011-2012, top6:
JYP 114
KalPa 127
Kärpät 133
HIFK 138
Ässät 140
Jokerit 140
Viime kauteen verrattuna - JYP laski runkosarjassa vain 97 maalia, mutta teki toiseksi eniten, 187. Tällä kaudella, näillä keskiarvoilla päädytään lukemiin 167-124.
Tuo JYPin tämän kauden päästettyjen maalien määrä tekee vajaata 2,1 maalia per peli. JYPin puolustuspeli on muuttunut, ei niinkään heikentynyt, ainakaan muihin verrattuna. JYP puolustaa enemmän kiekon kanssa kuin aiemmin, eli pyrkii pitämään kiekkoa omilla enemmän. Tämä ei ole toiminut ihan putkeen, eli jotenkin tuntuu, että jos JYP johtaa peliä kahdella tai kolmella maalilla, vastustaja päästetään aina maalin päähän. Aiemmin pelit pystyttiin tylysti jäädyttämään tuossa vaiheessa ja se on nyt ainoa asia, jota minä toivon takaisin edellisiltä kausilta. Pudotuspeleissä. On ihan hyvä, että runkosarjassa pyritään pelaamaan kiekolla, mutta pleijareissa tyylillä ei ole mitään väliä. Tyly jäädytys vaan, jos se tuo voittoja. Tarkoittaa pitkiä kiekkoja ja roikkuja keskialueelle, mutta vasta sitten kun peliä johdetaan. Siihen asti mennään hyväksikäyttäen puolustuksen kasvanutta kiekollista taitoa.
Mielenkiintoisia nämä tilastot. JYPin puolustuksen kasvanut kiekollinen taito sekä aavistuksen lisääntynyt kiekollisuus pelitavassa on pitänyt päästettyjen maalien määrän edelleen liigan kärjessä, mutta hyökkäyspäähän osutaan heikommin, vaikka meillä on kaksi miestä pistepörssin top kympissä ja kakkosketjun sentterikin kolmen pisteen päässä siitä. Plus liigan paras kiekollinen pakki, liigan top3 ylivoimapeli..
Mutta tämä oli Riku Helenius-ketju. Heleniuksen peliin on tullut tosiaan jotain ihmeellistä, enkä tiedä mitä. En tunne kaveria, mutta haastatteluista olen saanut kuvan sellaisesta sällistä, jota eivät juuri paineet hetkauta. Kaveri on nuoreen ikään kokenut ja nähnyt kaikenlaista ja Jyväskylässäkin otti ykkösmolarin paikan vaikka lähti kauteen takamatkalta, kakkosveskarin paikalta. Onko pelilliset ongelmat siis fyysisiä/taidollisia, eikä henkisiä? Peli oli alkukaudella rentoa ja helpon näköistä, kiekot torjuttiin kulmiin tai maalin eteen puolustuksen siivottavaksi ja oltiin valmiina seuraavaan tilanteeseen. Nyt jokainen eteen pudonnut kiekko aiheuttaa ihmeellisiä liikkeitä. Jähmettymisen tai ylipelaamisen. Ja kun aiheuttaa, Riku yrittää liimata ihan ihmeellisiä kiekkoja kopeiksi vaikka ei olisi tarvis. Torju kulmiin vaan.