Lueskelin tuossa Kumikiekon tekstiä kausiketjussa ja mietin tuota moderaattoreiden ohjeistusta, että mielummin avataan aiheelle uusi ketju. Näin sitten tehdään. Tämä olkoon ketjuna Sportin kannattajaryhmä Red Armylle, joka herättää tunteita puolesta ja vastaan.
Vastaan tässä nyt ensin Kumikiekon viestiin:
Tässä tullaan siihen kohtaan kun puhutaan "oikeasta" ja "väärästä" kannustamisesta. Teidän mielestämme tapa toimia on väärä kun taas me Red Armyssä ajattelemme asian niin, että voitot otetaan keinolla millä hyvänsä. Itse näen asian niin, että siitä ei ole pelaajille hirveästi sytytystä kun 20 ihmistä huutaa "seuran nimi, seuran nimi" ja pahimmillaan näillä on mukana 10 rumpua, jotka peittävät kauemmas kuultuna kaiken muun äänen ja jättää jälkeensä vain epärytmikkään äänen halliin. Se ei saa pelaajiin mitään sykettä.
Mutta kun sen rummun jättää pois ja ne 20 ihmistä huutaa, itkee, vittuilee ja hajoilee katsomossa, niin kyllä se sytyttää pelaajia taistelemaan. Nämä kaksikymmentä ihmistä voivat vaikuttaa pelin lopputulokseen sekoittamalla jonkun pelaajan pelin ihan totaalisesti huudoilla. Tämä on nähty tälläkin kaudella jo Vantaalla ja kertaalleen Vaasassa.
Itse en pysty ymmärtämään sellaisia ihmisiä, jotka reissaavat ympäri Suomea joukkueen perässä ja lähtee himaan hymyillen takkiin tulleen matsin jälkeen. Mikä järki on olla millään tavalla toiminnassa mukana, jos siihen ei panosta kaikkeaan vaan hoitaa kannustamisen ja kaiken yhdellä kädellä? Mielestäni se on se yksi syy, miksi monet kannattajaryhmät lopulta kuolevat pois. Se on mielestäni myös se syy, miksi Red Army on ollut olemassa jo 20 vuotta ja ainut mikä tilanteessa muuttuu on se, että kitisijät aina vaihtuu.
Miettikääpä kuinka tylsä ja ikävä sarja tämä olisi jos Sportia ja Red Armyä ei olisi ollenkaan? Se nostattaa karvat pystyyn ja saa ihmiset halveksumaan sitä, mutta ainakin jokaisella janarilla on hallista kotiinlähdettäessä jonkinlainen mielipide ryhmästä ja ihmisiä saattaa jopa hitsityttää matsin jälkeen se, että taas nuo ilkeät vaasalaiset tulivat ja huutelivat törkeyksiä.
Kannattaa muistaa se, että siviilissä nämä ihmiset ovat aivan erilaisia. Meidänkin porukassa suurin osa jätkistä on hyvinkäyttäytyviä nuoria ja vanhempia ihmisiä, jotka eivät potki mummoja kadulla tai sekoile huumeiden kanssa. Päinvastoin siviilissä lähes koko porukka on täynnä äidin pieniä mammanpoikia. Ihmisellä on aina pimeä puolensa. Joku kiltin oloinen perheen isä saattaa illan pimennyttyä hakata vaimoaan ja maata lastaan tai mukava herrasmies voikin sänkypuuhissa pitää enemmän koirastaan kuin naisestaan. Red Armyläisten toinen puoli tulee esille heti kun vastustaja tulee jäälle. Se yhdistää ryhmän tiiviiksi ja yhtenäiseksi. Se luo ryhmään selkeän yhteenkuuluvuuden tunteen. Se pimeä puoli on rakkaus Sportiin ja ennenkaikkea se, että on valmis ihan mihin tahansa sen asian puolesta, jota he ovat koko elämänsä seuranneet.
Myönnän itsekin, että aika kiihkeää tekstiä mutta Sport on sellainen asia, joka herättää minussa voimakkaita tunteita. Niin se on tehnyt aina. Me ei pelata sählyä teitä vastaan tai käydä ennen peliä pitsalla yhdessä. Se ei kuulu siihen ajatusmaailmaan, jossa me elämme. Vastustaja on aina vihollinen, eikä se siitä muutu miksikään. Te olette se kivi kengässä, että Sport ei ole kaikkein paras seura ja tuo kunniaa kaupungillemme. Meidän tehtävämme on tehdä kaikkemme, että teidän muiden seuroilla olisi mahdollisimman ikävää ja vaikeaa joka ainoassa asiassa. Kun me onnistumme siinä, niin te olette hävinneet.
Huh. Olipa raastavaa settiä. Anteeksi.
Vastaan tässä nyt ensin Kumikiekon viestiin:
kumikiekko kirjoitti:
Tässä tullaan siihen kohtaan kun puhutaan "oikeasta" ja "väärästä" kannustamisesta. Teidän mielestämme tapa toimia on väärä kun taas me Red Armyssä ajattelemme asian niin, että voitot otetaan keinolla millä hyvänsä. Itse näen asian niin, että siitä ei ole pelaajille hirveästi sytytystä kun 20 ihmistä huutaa "seuran nimi, seuran nimi" ja pahimmillaan näillä on mukana 10 rumpua, jotka peittävät kauemmas kuultuna kaiken muun äänen ja jättää jälkeensä vain epärytmikkään äänen halliin. Se ei saa pelaajiin mitään sykettä.
Mutta kun sen rummun jättää pois ja ne 20 ihmistä huutaa, itkee, vittuilee ja hajoilee katsomossa, niin kyllä se sytyttää pelaajia taistelemaan. Nämä kaksikymmentä ihmistä voivat vaikuttaa pelin lopputulokseen sekoittamalla jonkun pelaajan pelin ihan totaalisesti huudoilla. Tämä on nähty tälläkin kaudella jo Vantaalla ja kertaalleen Vaasassa.
Itse en pysty ymmärtämään sellaisia ihmisiä, jotka reissaavat ympäri Suomea joukkueen perässä ja lähtee himaan hymyillen takkiin tulleen matsin jälkeen. Mikä järki on olla millään tavalla toiminnassa mukana, jos siihen ei panosta kaikkeaan vaan hoitaa kannustamisen ja kaiken yhdellä kädellä? Mielestäni se on se yksi syy, miksi monet kannattajaryhmät lopulta kuolevat pois. Se on mielestäni myös se syy, miksi Red Army on ollut olemassa jo 20 vuotta ja ainut mikä tilanteessa muuttuu on se, että kitisijät aina vaihtuu.
Miettikääpä kuinka tylsä ja ikävä sarja tämä olisi jos Sportia ja Red Armyä ei olisi ollenkaan? Se nostattaa karvat pystyyn ja saa ihmiset halveksumaan sitä, mutta ainakin jokaisella janarilla on hallista kotiinlähdettäessä jonkinlainen mielipide ryhmästä ja ihmisiä saattaa jopa hitsityttää matsin jälkeen se, että taas nuo ilkeät vaasalaiset tulivat ja huutelivat törkeyksiä.
Kannattaa muistaa se, että siviilissä nämä ihmiset ovat aivan erilaisia. Meidänkin porukassa suurin osa jätkistä on hyvinkäyttäytyviä nuoria ja vanhempia ihmisiä, jotka eivät potki mummoja kadulla tai sekoile huumeiden kanssa. Päinvastoin siviilissä lähes koko porukka on täynnä äidin pieniä mammanpoikia. Ihmisellä on aina pimeä puolensa. Joku kiltin oloinen perheen isä saattaa illan pimennyttyä hakata vaimoaan ja maata lastaan tai mukava herrasmies voikin sänkypuuhissa pitää enemmän koirastaan kuin naisestaan. Red Armyläisten toinen puoli tulee esille heti kun vastustaja tulee jäälle. Se yhdistää ryhmän tiiviiksi ja yhtenäiseksi. Se luo ryhmään selkeän yhteenkuuluvuuden tunteen. Se pimeä puoli on rakkaus Sportiin ja ennenkaikkea se, että on valmis ihan mihin tahansa sen asian puolesta, jota he ovat koko elämänsä seuranneet.
Myönnän itsekin, että aika kiihkeää tekstiä mutta Sport on sellainen asia, joka herättää minussa voimakkaita tunteita. Niin se on tehnyt aina. Me ei pelata sählyä teitä vastaan tai käydä ennen peliä pitsalla yhdessä. Se ei kuulu siihen ajatusmaailmaan, jossa me elämme. Vastustaja on aina vihollinen, eikä se siitä muutu miksikään. Te olette se kivi kengässä, että Sport ei ole kaikkein paras seura ja tuo kunniaa kaupungillemme. Meidän tehtävämme on tehdä kaikkemme, että teidän muiden seuroilla olisi mahdollisimman ikävää ja vaikeaa joka ainoassa asiassa. Kun me onnistumme siinä, niin te olette hävinneet.
Huh. Olipa raastavaa settiä. Anteeksi.