Olisin enemmän kuin yllättynyt mikäli Kiprulle ei paitaa löytyisi ensi peliinkin. Markolla ja Dick Tarnströmillä on löytynyt ihan kohtuullisen hyvä yhteispeli. Hyvä pakkipari sellaista kenttää vastaan jossa ei ole liikaa massaa hyökkäyspäässä, molemmilla on hyvät kädet ja siinä missä Dickillä on selvästi enemmän intoa (ja hyökkäyslupaa?) tuoda kiekkoa ylös, Kiprulla on taas kokonaisuudessaan ihan hyvä prosentti kiekon puruissa omasta päästä. Ongelmallisinta poikien pelissä on se että aivan liian usein he joutuvat puolustamaan Blaken, Lapointen, Scatchardin ie. kolmos-nelos -ketjujen "tekniikka-törmästen" kanssa, joille hyvän lätyn antaminen on aivan yhtä tyhjän kanssa. Nopeat vastahyökkäykset - OK, mutta hyvä hyökkäyksen rakentaminen - eh...
Ennen Hamrlikin poistumista puukon tielle, Kipru pelasi Roman Hamrlikin kanssa ja Dick Eric Cairnsin parina. Molemmilla oli tuolloin iso, kova ja vastaavasti puolustava (Cairns) / hyökkäävä (Hamrlik) pakkipari. Molemmat toimivat ihan kivasti. Sittenhän koko Isles on ollutkin aika käymistilassa.
Saariston miesten pelikuviossa on tällä hetkellä kaksi pakkia: Adrian Aucoin ja Kenny Jönsson. Aucoin pelasi Rangerseja vastaan yli 38 minuuttia!!! Aivan älytöntä kuormitusta, jossa neljä vähiten peliaikaa saavaa pakkia (Dick, Kipru, Ken Sutton ja Cairns) käyvät Tarnströmiä lukuunottamatta lähinnä kääntymässä jäällä. Laviolette ei uskalla ottaa riskiä, vaan odottaa todennäköisesti kuin kuuta nousevaa että Hamrlik saadaan pelikuntoon ja sitten toipilas pannaan pelaamaan älyttömiä minuutteja ja naks - Radekille toipilas kaveri loppukaudeksi.
Kipru on tällä hetkellä, niin uskomattomalta kuin se saattaakin kuulostaa, Islandersien nelospakki. Cairns on ringissä aika pitkälle sen ansiosta että tarvitaan yksi raskaansarjan puolustaja pitämään jöötä jäällä, mutta valitettavasti puolustajan tontilla mies on ilman fyysistä elementtiään aika luvattoman a) hidas, b) käsi ja c) vailla minkäänlaista pelikäsitystä. Tärkeä pelaaja omassa karsinassaan, mutta ei suurta apua sen jääkiekon "pelaamisen" kanssa. Suttonin suurin negaatio on hitaus ja lähes täydellinen hyödyttömyys puolustusaleen ulkopuolella. Hieman kuin Kenny Daneyko Devilseille. Av:lla hyvä.
Aucoinin ja Jönssonin hirvittävä ylipeluutus voi kääntyä aika pahasti itseään vastaan. Kenny ei ole mikään Mr. Paikat-Kestää-Takuulla eikä Adrianillakaan ole mikään teräsmiehen fysiikka, vaikka aikas lähelle tosin menee. Kummankin (edes pieni) loukkaantuminen, sekoittaa Lavioletten peluutuksen täysin.
Sarjan alkaessa Islandersin pakkitilanne oli itse asiassa aivan loistavalla tolalla, vaikei sitä ehkä sellaiseksi alunperin laskettukaan. Jälkikäteen parit Jönsson-Aucoin, Hamrlik-Martinek vaikuttavat loistavilta! Siihen vaihtoehtoisesti muutamia minuutteja pelaamaan niin Tarnström, Sutton, Cairns kuin Kiprusoffkin niin voisi Peterilläkin vaihtoaitiossa olla hymy herkemmässä, mutta kun ei niin ei. '
Loukkaantumisten ansiosta on tosin jokainen Islandersien matseja nähnyt saanut huomata että Dick Tarnströn on erinomainen hyökkäävä pakki. Miehen peliaikaa lisää ylivoima, jolla on tullut onnistumisiakin. Peliaikaa taas vähentää se että vakituisen pakkiparin kanssa jäälle ei pääse ollenkaan niin usein kuin tekisi mieli. Ei varmaan ole Kiprustakaan kivaa. Miehen roolitus kun on kohtuullisen omituinen, kaikki suomalaisethan muistavat Markon erityisen hyvän kiekottoman pelaamisen ja puhtaan puolustuksellisen nerokkuuden. Ei päivää! Yksi parhaiten luistelevista ja kiekkoa käsittelevistä suomalaisista pakeista, jonka avuihin ei todellakaan kuulunut fyysisyys, miehen pitäminen tai jatkuva kiekon poisheittäminen kun se kohdalle sattui. Hieman tulee mieleen kuinka Karalahden NHL-uraan ei kuulu ylivoima... Mikä ihmeen yleinen informaatiokatko scouttien ja valmentajien välillä on?
Sekalaisesti flunssassa,