Kirjoitinkin tästä muutama päivä sitten johonkin toiseen ketjuun.
Tuli vietettyä kouluajat aika tiukasti Rage Against The Machinen tahdissa. Melkein vieläkin nimeäisin kyseisen bändin henkilökohtaiseen greatest bands top kolmoseen. RATMin ensimmäinen s/t -levy on yksi parhaista koskaan tehdyistä metallilevyistä. Kornin ekan tuotoksen kanssa ehdottomasti pomppumetallin parhaita levyjä.
Fanitukseni alkoi joskus 1992 tai 1993, kun isoveli toi Pariisista tuon RATMin ekan levyn Hämeenlinnaan. Siinä sitten 12-vuotiaana luin sanoja ja hypin sängyllä, tussi mikrofonina. Zackin viha ja energia olivat jotain todella vakuuttavaa. Morellon riffit ällistyttäviä. Timmy C:n ja Wilkin rytmiryhmä groovaavaa. Tuolta ensimmäiseltä levyltä löytyy niin paljon uskomattoman tiukkoja biisejä, että ei voi kun ihmetellä. Freedom, Killing in the name, Bullet in the head, Know your enemy...
Sitten mentiin yläasteelle ja seitsemännellä luokalla opettajat katsoivat pitkään kantaa ottavissa RATM-paidoissa liikkuvaa Morrow10:iä. Sitten ilmestyi Evil Empire, jonka sain muistaakseni rippilahjaksi. Levyn raa`at soundit toimivat vieläkin kuin junan vessa. Rick Rubin onnistui tällä levyllä luomaan mielestäni täydellisen RATM-hengen. Vietnov, Roll right, Year of the boomerang... Huikea teos tämäkin ja ehkä eniten kuuntelemani RATM-levy.
Bändin kemiathan alkoivat jo tuolloin rakoilemaan ja hajoaminen ei ollut kaukana. Zack De La Rocha tinkimättömänä persoonana ei varmasti ole helpoin ihminen bändin jäsenenä. Varsinkin kun hänellä on niin paljon muutakin kun tuo musiikki. Kaiken maailman zapatista-mielenosoituksia pitää vetää sekä järjestää. Käydä puhumassa siellä sun täällä. Kaveri on todella omistautunut asialleen ja myös se teki RATMista erittäin energisen ja loistavan pumpun.
Noihin aikoihin ilmestyi videoboksi, jossa oli live/video -VHS + The Ghost of Tom Joad -coverointi. Olin varmaan ensimmäinen, joka sen Hämeenlinnassa hankki. Levystä ja Kasetista tietenkin.
EE:sta vierähtikin kolmisen vuotta ennen kuin päästiin nauttimaan uudesta tuotoksesta; The Battle of LA:sta. Viimeinen vuosi ennen tuon ilmestymistä oli ihan tuskaa, kun ei enää malttanut odottaa. Kaverin kanssa suunniteltiin lukion tunneilla mahdollisia levyn kansia ja uuden levyn nimiä. Hauskaa oli vaikka kärsivällisyys olikin koetuksella. Sitten se päivä tuli ja niin lähdettiin kesken koulupäivän hakemaan Levystä ja Kasetista Harrilta uutta levyä. Kannessa pommaajan ääriviivat. Totesimme kannen hienommaksi kuin yksikään suunnittelemistamme. Taisi muuten koulupäivä jäädä kesken uuden levyn vuoksi.
Levyn ensimmäinen biisi Testify löi heti ällikällä. Siinähän on (taas) loistava ja viuhasti etenevä riffi; "tii-di-di-dii-dii-dii-di-di.. jne". Battle oli myös hyvä levy, mutta ei enää yltänyt ekan ja tokan tasolle. Ikimuistoisia biisejä siitäkin löytyy; Maria, juuri Testify, Calm like a bomb, Ashes in the fall..
RATM muuten teki tuossa ennen BoLA:ia yhden parhaista biiseistään; No shelterin, joka päätyi Godzilla-elokuvan soundtrackille.
Kesällä 2000 olin katsomassa bändin loistavaa keikkaa Provinssissa. Valitettavasti 1996 Ruisrockissa jäi väliin. 15 vuotiaana en ihan vielä ollut festarimateriaalia.
Viimeiseksi levyksi ennen bändin hajoamista jäänyt Renegades, on todella laadukas ja hienolla maulla tehty kokoelma covereita vanhoista enemmän tai vähemmän legendaarisista biiseistä. RATM teki uuden version mm. seuraavien bändien vanhoista biiseistä; MC5, EPMD, Bob Dylan, The Rolling Stones, Afrika Bambaataa, Devo, Erik B and Rakim ja Cypress Hill. Morello kehitti uudet riffit melkein kaikkiin biiseihin, jotka tunnistaa vain sanoista.
Vielä hajoamisen jälkeen tuli melko odotettu live-DVD Live at grand olympic auditorium. Jos tahtoo tutustua bändiin, niin tuosta on hyvä aloittaa. Tuolla keikalla kuullaan sopivasti materiaalia kaikilta levyiltä ja äänen (ja keikan) laatu on erinomainen. Rick Rubin jammailee parrassaan keikan ajan siellä taka-alalla.
Rage against the machine oli upea bändi, joka vaikutti edustamansa musiikkityylin kehitykseen. Hienoa on myös se, että bändi lopetti huipulla. Taidan osata vieläkin 75% biisien sanoista ulkoa.
Zack de la Rocha on tehnyt jälkeen päin jonkin verran sooloprojekteja mm. DJ Shadow:n kanssa. Muu bändihän jatkoi sitten Audioslaven kanssa, mutta toivottavasti tuosta bändistä ei tässä ketjussa puhuta sen enempää..
