Puolustusvoimien kalusto ja uudet hankinnat

[TKH]

En huomannut asiaan liittyvää ketjua, niin laitetaanpa tällainen ketju.

http://www.mil.fi/paaesikunta/artikkelit/2770.dsp

Puolustusvoimat sai vuoden alussa Hollannista ostetut käytetyt MLRS raketinheittimet maahan ja tällä viikolla niitä myös esiteltiin tiedotusvälineille. Se mikä aseesta tekee erityisen merkittävän on, että siihen tultaneen tulevaisuudessa hankkimaan ohjautuvia pitkän kantaman (70-100 km) GMLRS raketteja. Myöskin tykistöohjuksien, joita laitteella myös voidaan ampua, hankintaa harkitaan, mutta epäilen sen toteutumista. Tykistöohjuksien maksimikantama olisi noin 300 km. Sikäli kun noita pidemmän kantaman raketteja tulevaisuudessa hankitaan, niin tilauslistalla lienee myös uusi tiedustelulennokkijärjestelmä. Jollakin kun ne syvällä vihollislinjojen takana olevat kohteet pitäisi pystyä maalittamaankin ja nykyisillä muutamalla rangerilla se ei tule onnistumaan. Itse kannatan juuri tämänkaltaisia hyväkuntoisten käytettyjen laitteiden hankintaa. Pidän tätä ja Leopard 2A4:n kauppaa erittäin onnistuneena. Kohtuullisella rahalla sai kohtuullisen määrän kohtuullisen hyvää ja laadukasta tavaraa. Esimerkki liian kalliista kaupasta on taas CV9030 rynnäkkövaunujen hankinta. Onhan se iso askel eteenpäin BMP-2:sta, mutta kallis hankinta. Ja määrä oli kovin pieni, muistaakseni jossain 60 nurkilla. Patria XA-360:n hankinta oli taas "pakollinen", vaikka kallishan sekin oli. Puolustusvoimathan tilasi niitä muistaakseni noin sata kappaletta. Suurin osa oli miehistönkuljetusversioita, mutta ne osti myös muistaakseni 24 kappaletta Amoksia (eli sitä kaksiputkista kranaatinheitinajoneuvoa). Olisivat saaneet ostaa muutaman kymmenen kappaletta rynnäkköversioitakin, nehän testasi kahtakin versiota (niissä oli eri valmistajan 30 mm tykkitorni), mutta ei ne näitä rynnäkkövaunuja ole tilanneet. Ruottalaiset CV9030:t on luonnollisesti parempia, kun ne on sitä tehtävää varten tehty, toisin kuin XA-360.

Merivoimien hankinnoista muistuu mieleen ainakin se, että ne päivittivät joku aika sitten meritorjuntaohjuksensa (RBS 15). Niiden kantama oli aikaisemmin 70 km, mutta nyt se on yli 100 km. Lisäksi kummatkin hämeenmaa luokan miinalaivat menevät telakalle, jossa ne saa uudet ase - ja taistelujohtojärjestelmät (tosin ei niihin meritorjuntaohjuksia tule). Tämä oli osa päätöstä, joka syntyi silloin kun ilmatyynyaluksista luovuttiin kokonaan. Tuulihan (siis se testattavaksi ostettu ilmatyynyalus) on tietääkseni edelleen myynnissä, jos joku haluaa sen omalle järvelleen hankkia. Tai ei se välttämättä sitä järveäkään tietenkään tarvitse. En ole asiaa tosin seurannut, jotkut ostajat ovat sitä käyneet koeajamassa, mutta en ole lukenut sen myynnistä. lisäksi merivoimat sai pari vuotta sitten ensimmäiset "rannikko-ohjusjärjestelmänsä". Tämähän on lyhyen kantaman (8 km) meritorjuntaohjus. Tämä sama järjestelmä pienillä muutoksilla on käytössä maavoimilla pst-järjestelmänä. Niin, ja tilashan merivoimat joku aika sitten kolme miinantorjunta-alusta Italiasta. Suomi ei ole pitkään aikaan tilannut aluksiaan ulkomailta, kaikki nykyisin palveluksessa olevat alukset on tietääkseni valmistettu Suomessa. Suurin osa asetekniikasta ja järjestelmistä on tietenkin ulkomaista.

Muita viimeaikojen hankintoja ovat myös lyhyen kantaman IT-ohjukset, joilla korvataan vanhat venäläiset iglat ja igla M:t. Nämä on tosin vasta tilattu, toimitukset alkavat vasta ensi vuonna. Tämä on siis eri hankinta kuin tuo muutama vuosi sitten saatu unimog:iin ympätty neljän ohjuksen järjestelmä. Itse ohjus (Bolide (RBS 70)) on tosin täsmälleen sama, mutta tietääkseni näitä ei ympätä mihinkään ajoneuvoon vaan ammutaan Iglojen tapaan kannettavalta/siirrettävältä laitteelta.

Koskahan ne kuljetuskopterit viimmein tulevat?

Viimeaikoina on paljon ollut tiedotusvälineissä puhetta ilmavoimien aikeista hankkia ilmasta maahan -ohjuksia (kantama noin 300 km) hävittäjiin. Joku aika sitten näky olevan maininta ettei jenkit halua myydä niitä Suomelle, tai ainakaan niitä kaikkein uusimpia ja tarkimpia. Kai Suomi niitä hankkii, mutta vähän pienemmällä kantamalla kuin mistä puolustusvoimat aluksi haaveilivat. Noin periaatteessa noille lmasta maahan -ohjuksille olisi varmastikin tarvetta, mutta en ole vakuuttunut, että ilmavoimilla tositilanteessa olisi paljoakaan varaa/mahdollisuuksia koneillaan noita tehtäviä suorittaa. Kyllä niitä syytä silti olisi jonkin verran hankkia.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/...tä+Suomen+havittelemia+ohjuksia/1135224792448

Jos nyt viimeaikaisia henkilökohtaisen taistelijan asehankintoja mietitään, niin joitakin vuosia sitten tarkka-ampujille hankittiin Sakon TRG-42:set. Niiden tehokas ampumaetäisyys on noin 1,3 kilometriä. Tosin olihan puolustuvoimilla jo aikaisemmin Barrett M82:sia, joilla tehokas ampumaetäisyys oli saman verran. En ole ampunut kummallakaan, joten en tiedä aseiden oleellisista eroista. Onko jollain henkilökohtaisia kokemuksia aseilla ampumisesta.

 

[Birchman]

Jos nyt viimeaikaisia henkilökohtaisen taistelijan asehankintoja mietitään, niin joitakin vuosia sitten tarkka-ampujille hankittiin Sakon TRG-42:set. Niiden tehokas ampumaetäisyys on noin 1,3 kilometriä. Tosin olihan puolustuvoimilla jo aikaisemmin Barrett M82:sia, joilla tehokas ampumaetäisyys oli saman verran. En ole ampunut kummallakaan, joten en tiedä aseiden oleellisista eroista. Onko jollain henkilökohtaisia kokemuksia aseilla ampumisesta.

Barrethan on tarkoitettu lähinnä kevyesti panssaroituja ajoneuvoja vastaan sen suuren kaliberin (12,7 mm) takia. ITKKoon verrattuna hylsy on kuitenkin hieman pienempi. Haminassa näin joskus Barretin hylsyjä eli kait sillä joku ampuu. Uskoisin, että Utissa sitä lähinnä käytetään.

Itseäni kiinnostaa lähinnä tuleva Apilaksen korvaaja. Jotain juttuja olen kuullut, että korvaaja olisi Saksalainen Panzerfaust III, mutta tiedä näitä sitten.

 

[TKH]

Valtavat määrät vanhaa kalustoa lähiaikoina romutukseen

Lisätäänpä vielä lista lähiaikoina romutettavasta kalustosta. Eli ainakin kaikki T-54:set, suurin osa T-55M:ia, osa T-72:ia, BMP-1:set ja BTR-60:set menevät tai ovat jo menneet romutettavaksi. Lisäksi romutuslistalla samaan aikaan on satoja vanhoja kenttätykkejä ja muutama kymmenen tuhatta vanhaa RK:ta.

Ei noissa muuta, mutta T-72 on edelleen käypä peli "toisarvoisiin" panssarijoukkoihin tai pst-joukkoihin. Ei sadalla leopardilla Suomea kauaa puolusteta, niiden lisäksi tarvittaisiin edelleen satoja modernisoituja T-72:ia. Nyt kävi vain niin, ettei rahaa ole edes niiden varastoimiseen saati niiden kunnolliseen ylläpitoon.

Tämä kaveri ei luopuisi ilmeisesti mistään, mutta osasta se lienee oikeassa (T-72 kohdalla ainakin).
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200604_sivu_3.html

 

[TKH]

Barrethan on tarkoitettu lähinnä kevyesti panssaroituja ajoneuvoja vastaan sen suuren kaliberin (12,7 mm) takia. ITKKoon verrattuna hylsy on kuitenkin hieman pienempi. Haminassa näin joskus Barretin hylsyjä eli kait sillä joku ampuu. Uskoisin, että Utissa sitä lähinnä käytetään.

Itseäni kiinnostaa lähinnä tuleva Apilaksen korvaaja. Jotain juttuja olen kuullut, että korvaaja olisi Saksalainen Panzerfaust III, mutta tiedä näitä sitten.

Jep, kyllähän Barreteilla kevyesti panssaroituja ajoneuvoja voi ampua, samoin kuin kentällä olevia hävittäjiä tai helikoptereita jos sopivalle etäisyydelle niistä onnistuu pääsemään. Kyllähän se yksi Barretin käyttötavoista on. Barretin hylsy taitaa olla vähän lyhyempi kuin ITKK..

En tiedä, että päätöstä apilaksen korvaajasta olisi vielä tehty.

 

[Birchman]

Nyt kun T-72 romutetaan surutta niin tuli mieleen eräs ihan mielenkiintoinen keskustelu erään SAH-Vääpelin kanssa. Hänen mielestään on älytöntä, että kaikki T-72:set romutetaan.

Mietitäänpä vaikka jalkaväkikomppaniaa joka on puolustusasemissa. Millaisen tulivoiman se saisikaan jos jokaiselle joukkueelle alistettaisiin yksi T-72. Kaivettaisiin maahan siten, että pelkästään torni olisi näkyvillä. Tulinopeus on suhteellisen hyvä ja tuli tarkkaa. Eihän niitä nyt kaikille riittäisi, mutta strategisesti sijoitettuna olisivat toimiva apu.

Jääkärijoukkueen hyökkäyksen tukemisessa ne olisivat kova sana. Miettikääpä millaisen psykologisen 70km/h päin tuleva jatkuvasti ampuva panssarivaunu tekee vihollisen jalkaväkeen. Niimpä, hieman suuremman kuin XA-180 Pasi.

Eiköhän näissä romuttamisissa ole jonkin verran ihan poliittisia syitä mukana. Itäkalusto palasiksi ja Suomi Natoon.

 

[J-Ko]

Merivoimien hankinnoista muistuu mieleen ainakin se, että ne päivittivät joku aika sitten meritorjuntaohjuksensa (RBS 15). Niiden kantama oli aikaisemmin 70 km, mutta nyt se on yli 100 km.

Itse kotiuduin intistä karvan alle 6 vuotta sitten, palvelin ohjusvene Naantalilla. Silloin tuo MTO:en modernisaatio oli tulossa. Itse olin eniten innostunut siitä, että nykyisin ohjuksiin pystyy ohjelmoimaan käännöspisteitä, ennen ne lensivät suoraan maaliin. Vastustajan on paljon vaikeampaa ampua alas ohjuksia jotka tulevat 2-3 suunnasta kuin että ne lentäisivät kohti saattuetta samasta suunnasta.
Myös minä olen ihmetellyt tuota kaikkien T-72:n romuttamista. Tietenkin ymmärrän että varastotila on rajallinen, mutta tosiaan jv-komppanialle alistettuna nuo toimisivat varmasti. Nostaisivat omaa mielialaa ja laskisivat vastustajan. Kyllä minusta olisi ainakin mukavampi kytätä vihollisen kolonnaa tien varressa kun tietäisi että "Onhan meillä tuo tankki jos homma menee tiukaksi".
Nyt alkaisi olla viimeiset hetket rakentaa Suur-Suomea kun vielä olisi panssarikalustoa ihan kohtalainen määrä.

 

[scholl]

No nyt teräksen hinta on korkealla, joten panssarit kannattaa romuttaa. Se on mielestäni ihan ok. Sen sijaan en tajua ollenkaan, että laitetaan rahaa tuotekehitykseen ja tilataan ilmatyynyalus ja yht'äkkiä tehdäänkin sitten täyskäännös ja tuo ilmatyynyalus romutetaan.

 

[TKH]

No nyt teräksen hinta on korkealla, joten panssarit kannattaa romuttaa. Se on mielestäni ihan ok. Sen sijaan en tajua ollenkaan, että laitetaan rahaa tuotekehitykseen ja tilataan ilmatyynyalus ja yht'äkkiä tehdäänkin sitten täyskäännös ja tuo ilmatyynyalus romutetaan.

Niin, eihän ne sitä tuulta romuta, se on edelleen tietääkseni myynnissä. Vaikka virallisesti puolustusvoimat ovat sanoneet, että Tuuli täytti sille asetetut vaatimukset, niin en ole aivan varma, että merivoimat oli siihen täysin tyytyväisiä. Ilmatyynyaluksen soveltaminen taistelualukseksi ei kuitenkaan ole aivan helppoa, vaikka siinä monia etuja onkin tavalliseen sota-alukseen verrattuna. Virallisesti syy homman lopettamiseen oli raha.

http://fi.wikipedia.org/wiki/ITA_Tuuli

 

[Daespoo]

Mielenkiintoinen aihe tosiaan.

Nuo T72:t voitaisiin kaivaa maahan kiinteiksi tykkitorneiksi, muutamalla sadalla tankilla tehtäisiin aikahyvä runko "mannerheim-linja 2:lle". Tosin sodakäynti on muuttunut niin radikaalisti että niiden käytännöllisyys (siis kiinteiden puolustuslinjojen) on tippunut huomattavasti, ei se vanja enää rynni peltojen yli aaltona niin kuin Tuntemattomassa Sotilaassa tai Talvisodassa. Tai no, ei noista ryssistä koskaan tiedä.

Vaikea kuvitella että olisi kallista pitää tankit jossain kuivassa hallissa naftaliinissa josta ne voitaisiin liikuttaa suhteellisen nopeasti esim. junilla.

 

[TKH]

Mielenkiintoinen aihe tosiaan.

Nuo T72:t voitaisiin kaivaa maahan kiinteiksi tykkitorneiksi, muutamalla sadalla tankilla tehtäisiin aikahyvä runko "mannerheim-linja 2:lle". Tosin sodakäynti on muuttunut niin radikaalisti että niiden käytännöllisyys (siis kiinteiden puolustuslinjojen) on tippunut huomattavasti, ei se vanja enää rynni peltojen yli aaltona niin kuin Tuntemattomassa Sotilaassa tai Talvisodassa. Tai no, ei noista ryssistä koskaan tiedä.

Vaikea kuvitella että olisi kallista pitää tankit jossain kuivassa hallissa naftaliinissa josta ne voitaisiin liikuttaa suhteellisen nopeasti esim. junilla.

Tuossa on vielä tarkempi ja virallinen lista romutettavasta kalustosta.

"Puolustusvoimat luopuu muun muassa 240 taistelupanssarivaunusta (T-72, T55M ja T-54), 220 kuljetus- tai rynnäkköpanssarivaunusta (BTR 60 ja BMP-1) ja yli 200 kenttätykistä (152 H 55 -haupitseja ja 130 K 54 -kanuunoita).

Luovuttavien listalla on lisäksi osa 23 millin ilmatorjuntakanuunoista, 120 millin kranaatinheittimistä ja rynnäkkökivääreistä. "
http://www.mil.fi/paaesikunta/artikkelit/2501.dsp


Niin, ei kai se tankkien varastoissa pitäminen kovin kallista oliskaan, jos sitä varastotilaa olisi. Puolustusvoimien mukaan sitä ei kuitenkaa ole, mikä voi tosin olla vähän vaikea uskoa. Kyllähän noita T-72:ia vielä jää tietääkseni varastoihin huomattava määrä, nyt niitä romutetaan ilmeisesti 60 kappaletta. Tai tarkkaan ottaen kaikki loput jäävät vanhat tankit taitavat olla modifioituja T-72M1:iä. Eli toisin sanoen nyt romutetaan niitä DDR:stä aivan 90-luvun alussa ostettuja vaunuja. Suomen aikaisemmat T-72:t oli käsittääkseni kaikki modifioitu malliksi T-72M1. Tosin muistan, että DDR:stä ostettiin kaikkiaan 97 T-72:sta, jolloin niitä tämän romutuksen jälkeenkin jäisi osa vielä varastoon. Liekö noista DDR-vaunuista osa sitten modifioitiin suunnitelmien mukaan vastaamaan jo Suomessa olevia vaunuja. Epävirallisten juttujen mukaan niille ei tosin tehty mitään suurempaa nykyaikaistamista. No aivan sama, lähitulevaisuudessa myös T-72M1:stä taidetaan hankkiutua eroon. Vaikkakaan en tiedä, etttä asiasta olisi tehty virallista päätöstä. Itse olisin kyllä sillä kannalla, että nämä jäljelle jäävät noin 100 T-72M1:stä palvelisivat sodan ajan kokoonpanossa koko lopun elinkaarensa, jonka kai pystyisi ulottamaan jonnekin 10-15 vuoden päähän. Kyllähän niitä nyt pystyisi käyttämään vaikka minkälaisissa osastoissa ja tehtävissä. Mutta erilaisia kulujahan se tietysti tuottaisi.

 

[Iceman]

Barrethan on tarkoitettu lähinnä kevyesti panssaroituja ajoneuvoja vastaan sen suuren kaliberin (12,7 mm) takia.

Nimenomaan. Barretia ja SAKO TRG-42 :sta ei voi laittaa samalle viivalle koska toinen mielletään purkinavaajaksi jolla osuu melko siedettävästi myös elävää maalia kohti ja toinen on puhdas TA -kivääri, täsmäase parhaasta päästä. Ongelmana on Barretin .50BMG kuula jota on jo pitkään koitettua saada kehitettyä tarkaksi MOA -luokituksen läpäiseväksi siinä onnistumatta kun taas 338 Lapua Magnum käy tarkasti ilman merkittäviä poikkemia sarjasta.

Edit: lainaus kuntoon

 

[Birchman]

Muutama kysymys

Niin heräsi nyt vielä oma mielenkiinto sen verran, että onko kellään tietoa kuinka monta kranaattikk:ta suomella on? Ilmeisesti ainakin Kaartin Jääkärirykmentissä koulutetaan niiden käyttöä, mutta entä tosi tilanteen tullen? Ainakaan Jääkärikomppania 2005:n ei krkk kuulu. Suomessa vain AKEen tarkoitettu?

Millä tavalla T-72 eroaa T-72M1:stä?

 

[SamSpade]

Nimenomaan. Barretia ja SAKO TRG-42 :sta ei voi laittaa samalle viivalle koska toinen mielletään purkinavaajaksi jolla osuu melko siedettävästi myös elävää maalia kohti ja toinen on puhdas TA -kivääri, täsmäase parhaasta päästä. Ongelmana on Barretin .50BMG kuula jota on jo pitkään koitettua saada kehitettyä tarkaksi MOA -luokituksen läpäiseväksi siinä onnistumatta kun taas 338 Lapua Magnum käy tarkasti ilman merkittäviä poikkemia sarjasta.

Edit: lainaus kuntoon

Jep juuri näin. Barret on "Antimaterial rifle", ja sitä käytetään pääsäätöisesti juuri kevysti panssaroituja kohteita kohtaan. Toki ihmisiäkin mutta se ei ole kys. aseen päätarkoitus. 338 taas on tehokas juuri tuonne 1,3 kilometriin eläviä maaleja vastaan. Vanha Tak-85/kivääri85 oli kaliberissa 7,62 x 53R, jonka tehokas kantama loppuu tuonne 900 metrin paikkeille (tai no ei tehokas vaan tarkka kantama. suurinp. tuolla etäisyydellä luodin nopeus putoaa alle äänennopeuden ja muuttuu epäväkaaksi. Energiaa on silti vielä 900m päässä suurinpiirtein samanverran kuin 9mm pistoolilla piipun suussa)
Osaavissa käsissä sekin on varsin tehokas.
No meni taas saivarteluksi..

 

[varjo]

Millä tavalla T-72 eroaa T-72M1:stä?

Mikä T-72M1, ei sellaista ole olemassakaan, on vain T-74 kun tietsikkapeleissä sanotaan niin :)

Muistaakseni ero oli lähinnä panssaroinnin parantamiseen liittynyttä toimintaa, siis noin yleisesti M1:n osalta. Suomessa siihen saatettiin vielä vaihtaa ammunnanhallintajärjestelmä, tosin panssarimiehethän aina jaksoivat naljailla että modatut T-55:t ampuivat silti nopeammin kuin T-72.

 

[TKH]

Mikä T-72M1, ei sellaista ole olemassakaan, on vain T-74 kun tietsikkapeleissä sanotaan niin :)

Muistaakseni ero oli lähinnä panssaroinnin parantamiseen liittynyttä toimintaa, siis noin yleisesti M1:n osalta. Suomessa siihen saatettiin vielä vaihtaa ammunnanhallintajärjestelmä, tosin panssarimiehethän aina jaksoivat naljailla että modatut T-55:t ampuivat silti nopeammin kuin T-72.

Mitä ihmettä oikein tarkoitat ettei ole olemassa??
http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/index.dsp?level=100&equipment=66

Kyse on lisävarusteista ja optiikasta, joita noihin Suomen T-72:iin on asennettu Suomessa, jolloin sille sitten annettiin tuon kyseinen mallimerkki T-72M1, jolla ne erotettiin modifioimattomista vaunuista.

 

[teemu_s]

Mitä ihmettä oikein tarkoitat ettei ole olemassa??
http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/index.dsp?level=100&equipment=66

varjo viittaa erääseen wanhaan ketjuun, jossa tapeltiin ko mallin olemassaolosta. Eräät olivat sitä mieltä että oikea tyyppi on T-74, koska se on jossakin tietokonepelissä.

 

[varjo]

Kyse on lisävarusteista ja optiikasta, joita noihin Suomen T-72:iin on asennettu Suomessa, jolloin sille sitten annettiin tuon kyseinen mallimerkki T-72M1, jolla ne erotettiin modifioimattomista vaunuista.

Toisaalta erinäisten lähteitten mukaan T-72M1 on myös yleisesti neukkujen export-version tunnus, missä oli normi 72:sta paksumpi panssari. Tiedä sitten onko Suomi-M1 kuitenkin tuolle paksupanssarisemmalle rungolle tehty oma modaus vaiko ihan normi-72:en parannus.

@fas
T-72M1: Russian export version and Polish/Czechoslovakian counterparts. Versions with Kontact ERA are known as T-72AV /T-72 M1V. Some countries have inventories of T-72, T-72M and T-72M1, with different versions of each variant. Also, many variants were upgraded or modified. Some T-72M1s do not have smoke grenade launchers or track skirts. Some T-72s/T-72Ms have smoke grenade launchers. More reliable discriminators are armor and rangefinder/FCS

Jaaha, eli normaalia nimeämissekamelskaa loppujen lopuksi, tuosta on nyt paha sanoa onko sitten Suomen M1:ssä paksumpi panssari vai ei.

 

[Notski]

Toisaalta erinäisten lähteitten mukaan T-72M1 on myös yleisesti neukkujen export-version tunnus, missä oli normi 72:sta paksumpi panssari. Tiedä sitten onko Suomi-M1 kuitenkin tuolle paksupanssarisemmalle rungolle tehty oma modaus vaiko ihan normi-72:en parannus.


Jaaha, eli normaalia nimeämissekamelskaa loppujen lopuksi, tuosta on nyt paha sanoa onko sitten Suomen M1:ssä paksumpi panssari vai ei.

Eräässä panssarivaunikirjassa jonka omistan sanotaan, että T-72M1:ssä on paksumpi panssari kuin T-72M:ssä. Kumpikin vaunu on exportversio T-72A:sta. Siinä sanotaan että T-72M-versiossa on pienempi panssari kuin perus T-72A:ssa. Koska panssarin paksuus ja koostumus on merkitty "classified", niin sitä ei voi verrata T-72'n. Neuvostoliitolla oli tapana myydä ulkomaille karsittuja versioita oman armeijan kalustosta, koska oli vaarana että ostaja/avunsaaja vaihtaa puolta ja sitä vastaan joudutaan sotimaan ja USA'n vakoojien varalta. Tämän takia oletan että T-72M1 on heikompi panssari kuin perus T-72A:ssa.

Nykyinen Venäjän armeijan on T-72BM. Se on modifoitu reaktiivipanssarilla ja sen tykistä pystyy ampumaan uusimpia panssarintorjunta-ohjuksia. Venäläiset on tällä hetkellä korvaamassa näitä vaunuja T-90:llä

Täältä näkee tyyppimerkinnät, vaikka kirjani mukaan niitä on enemmänkin:

http://en.wikipedia.org/wiki/T-72

 

[TKH]

Toisaalta erinäisten lähteitten mukaan T-72M1 on myös yleisesti neukkujen export-version tunnus, missä oli normi 72:sta paksumpi panssari. Tiedä sitten onko Suomi-M1 kuitenkin tuolle paksupanssarisemmalle rungolle tehty oma modaus vaiko ihan normi-72:en parannus.


Jaaha, eli normaalia nimeämissekamelskaa loppujen lopuksi, tuosta on nyt paha sanoa onko sitten Suomen M1:ssä paksumpi panssari vai ei.

Tuo nimien sekamelska ei ole ollenkan harvinaista maailman sotakaluston osalta, mutta en ymmärrä miten se liittyy tuohon mallin T-72M1 olemassaoloon? Se on ollut tuolla virallisella mallimerkinnällä Suomessa niin kauan kuin minä muistan.


Kyllä ne näköjään kaikki T-72:n mallit menee romuksi jo nyt. Tuossa on ilmoitettu tuo T-72:n malleja koskeva romutusmäärä 160, joka on se määrä jonka muistan Suomella kyseistä mallia olevan. BMP-1:iä näkyy jäävän 38 kappaletta.
http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=44310&main=25

 

[varjo]

Tuo nimien sekamelska ei ole ollenkan harvinaista maailman sotakaluston osalta, mutta en ymmärrä miten se liittyy tuohon mallin T-72M1 olemassaoloon? Se on ollut tuolla virallisella mallimerkinnällä Suomessa niin kauan kuin minä muistan.

Äh, inside-juttuja, ei muuta. Ei siis tarvitse välittää siitä heitosta, ne jotka tietävät mistä puhutaan, tietävät mistä puhutaan ;)

Wikipedian lista on näemmä suoraan fas:sta kopioitu, eli sinänsä ei tuo mitään uutta. Onkohan tuo fas nyt oikeastaan kuollut ja kuopattu, ainakin etusivua yhä päivitetään? Globalsecuritystä taas en muista löytäneeni yhtä kattavaa malli-listaa kuin fas:sta.

 

[Daespoo]

Mikä T-72M1, ei sellaista ole olemassakaan, on vain T-74 kun tietsikkapeleissä sanotaan niin :)

Niin siis joitakin T72 variaatioita on kutsuttu T74:ksi, tämähän tiesivät kaikki paitsi eräs palstan kirjoittelija joka antoi ymmärtää olevansa alan asiantuntija.

 

[varjo]

Niin siis joitakin T72 variaatioita on kutsuttu T74:ksi, tämähän tiesivät kaikki paitsi eräs palstan kirjoittelija joka antoi ymmärtää olevansa alan asiantuntija.

Ai näinkö se meni, hyvä että muistutit. Miten minusta tuntuu, että muut keskusteluun osallistuneet muistavat asian hieman toisin.

On se hienoa, ettei ihminen kaikkien vuosien jälkeen pysty vain myöntämään lähdemateriaalinsa olleen epätarkka.

 

[mjr]

Ai näinkö se meni, hyvä että muistutit. Miten minusta tuntuu, että muut keskusteluun osallistuneet muistavat asian hieman toisin.

On se hienoa, ettei ihminen kaikkien vuosien jälkeen pysty vain myöntämään lähdemateriaalinsa olleen epätarkka.

Saisikos muuten tästä uusintaottelun? Tämä nykyajan JA on sangen kuiva paikka, jossa keskustelu ei enää etene esim. tuolloisen tankki-harmageddonin kaltaisissa psykedeelisissä sfääreissä... Eli oletkos nyt aivan fyysikon varma ettei sitä T74-mallia ole olemassa? Pieni epävarmuus on raastanut omaa mieltäni jo, mitä, neljä vuotta?

 

[Daespoo]

Ai näinkö se meni, hyvä että muistutit. Miten minusta tuntuu, että muut keskusteluun osallistuneet muistavat asian hieman toisin.

On se hienoa, ettei ihminen kaikkien vuosien jälkeen pysty vain myöntämään lähdemateriaalinsa olleen epätarkka.

Parastahan tässä oli se että sinä, itse-kruunattu tankki-asiantuntija, et ollut tietoinen siitä että joitakin t-72:sta kehitettyjä tankkeja oli kutsuttu T-74:ksi.

Sehän oli sen kiistan oleellisin kohta. Tätä sinun pahasti puutteellista tietoa et ilmeisesti vielä tänä päiväkään pysty myöntämään?

Lähdemateriaali oli sinänsä erittäin tarkka, mm. eräs Yhdysvaltain armeijan panssarijoukkojen eversti.

 

[archieG]

Täällähän jo nokitellaan täysillä. Odotan mielenkiinnolla tämän ketjun paisumista elämää suuremmaksi. Itse en asiasta tiedä juurikaan mitään, mutta mielenkiinnolla seurasin aiempaa ottelua. Onko uusinnan paikka?