Puolustusvoimat ja puolustuspolitiikka

  • 708 173
  • 4 695

scholl

Jäsen
En löytänyt ketjua, joka koskisi yleisesti puolustuvoimiamme sekä asevientiä ja -tuontia. Niinpä nyt kun Pasi-kaupat julkistettiin niin avaan ketjun.

Puolustusministeriö myy nimittäin 60 käytettyä, vuosina 87-89 valmistettua Pasia Viroon.
Tämä on kuulemma hieno päänavaus, kun saadaan yksi uusi käyttäjämaa Paseille.
Puolahan tilasi taannoin 690 Pasia.

Olen tossa asiassa samaa mieltä. Pääasiassa aseistus kuten mm. Hornetit ja Leopardit tulevat puolustusvoimille ulkomailta, joten on hieno asia, että suomalainen vientikin pelaa. Herää vain kysymys, että onko Suomen puolustusvoimat tilanneet tilalle uudempia, nykyaikaisia Paseja vai onko Pasien tarve vähentynyt?
Vai onko noita Paseja käytetty esim. YK operaatioissa, joista ovat kotiutuneet puolustusministeriölle?

Toivon tietysti, että Suomen armeija saa ihan bränikät viimeistä huutoa olevat Pasit käyttöönsä. On ihan järkevää politiikkaa päivittää kotimaiset ajoneuvot vähän useammin, jolloin tuetaan kotimaista aseteollisuutta ja ennen kaikkea tässä tapauksessa saadaan yksi uusi maa Pasien talliin.

Onko kellään lisätietoja Suomen armeijan Pasi-hankinnoista?
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti scholl

Toivon tietysti, että Suomen armeija saa ihan bränikät viimeistä huutoa olevat Pasit käyttöönsä. On ihan järkevää politiikkaa päivittää kotimaiset ajoneuvot vähän useammin, jolloin tuetaan kotimaista aseteollisuutta ja ennen kaikkea tässä tapauksessa saadaan yksi uusi maa Pasien talliin.

Onko kellään lisätietoja Suomen armeijan Pasi-hankinnoista?

Mikäli olen oikein ymmärtänyt muista lähteistä lukemaani, puolustusvoimille suunnitellaan hankittavaksi myös uusi pyörävetoinen miehistönkuljetusajoneuvo, tarjouksia pyydettäneen niin koti- kuin ulkomailta.

Samaten Pasista on muistaakseni tullut/tulossa uusi modifikaatio, eli olisiko tässä kaupassa kyse siitä, että vanhentunut kalusto Viroon ja uutta tilalle puolustusvoimiin.

vlad.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Viestin lähetti vlad
Mikäli olen oikein ymmärtänyt muista lähteistä lukemaani, puolustusvoimille suunnitellaan hankittavaksi myös uusi pyörävetoinen miehistönkuljetusajoneuvo, tarjouksia pyydettäneen niin koti- kuin ulkomailta.

Samaten Pasista on muistaakseni tullut/tulossa uusi modifikaatio, eli olisiko tässä kaupassa kyse siitä, että vanhentunut kalusto Viroon ja uutta tilalle puolustusvoimiin.

vlad.

Eikös tässä ollut kyse niiden kirottujen Banwageneiden, hurrien bensasyöppöjen korvaamisesta jollakin toimivalla ratkaisulla.

Bankkuhan on yksi typerimmistä sotilasajoneuvoista mitä ajatella saattaa.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti Gentleman
Eikös tässä ollut kyse niiden kirottujen Banwageneiden, hurrien bensasyöppöjen korvaamisesta jollakin toimivalla ratkaisulla.

Bankkuhan on yksi typerimmistä sotilasajoneuvoista mitä ajatella saattaa.

Kyllä, nekin ollaan korvaamassa uudella ajoneuvolla - tosin kyseessä ilmeisesti ajoneuvoyhdistelmä.

Myös Pasia ollaan korvaamassa uudella ajanmukaisemmalla miehistönkuljetusajoneuvolla, aluksi ilmeisesti Pasista tehdään uusittu modifikaatio (ellei ole jo valmis) mutta lopullisena tarkoituksena on ymmärtääkseni korvata koko laite uudella ajanmukaisella taisteluajoneuvolla. Muistaakseni Sotilasaikakauslehdessä oli juttua tästä projektistä tämän vuoden puolella, tai sitten jossain muussa alan julkaisussa olen törmännyt uutisointiin.

Ymmärtääkseni puolustusvoimien tarkoituksena on alkuun muodostaa yhtymä uusista ajoneuvoista, Leopardit muodostavat mbt-rungon, CV90 (?) rynnäkkötsv ja Pasin seuraaja pyörävetoisena ajoneuvona, lisäksi tulee mm. Amos-järjestelmä, miinanraivausyksiköitä, pioneeritaisteluajoneuvoja tms.

vlad.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Puolustusvoimat voisivat sijoittaa sen verran että ostaisivat ulkomailta Suomeen armeijan ja vapauttaisivat sitten ne pullerot ja muut tietokonenörtit takaisin kotiin pizzan, cokiksen, äidin tekemän makaroonilaatikon, pornon ja internetin ääreen. Paskaakos ne siellä armeijassa mitään tekee?! Kunnon jermuja ulkomailta tänne vaan korpea samoamaan. Ainoa sotilaallinen haaste mitä nämä Suomen omat solttupojat voivat antaa on toisiansa vastaan CS:ssa.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Avataan tälläinen ketju, koska suuri osa puolustusvoimiin liittyvästä keskustelusta käydään nyt asevelvollisuudesta luopumista pohtivassa ketjussa. Se asia ei liene kovin ajankohtaista edes uusimpien leikkausten jälkeen.

Varuskuntien jatkuvat lakkautukset tuntuvat tottakai rajulta, mutta pienenevien ikäluokkien takia sodanajan joukkojen tuotantoa pitää pienentää. Lakkautettavat varuskunnat onkin valittu siten, että tietty osa joukkotuotantoa poistuu, mutta kokonaisuudessa varuskuntien lakkauttamisesta on mahdollisimman vähän haittaa edelleen koko maata puolustamaan käsketyille puolustusvoimille.
Näin ainakin teoriassa. Tottakai on erinomaista, että uudistukset tehdään sodan ajan jokkotuotannon ehdoilla, mutta näillä tiedoin on pikkuisen vaikeaa edelleenkin käsittää miksi Dragsvikn varuskunnan katsotaan tuottavan sellaisia sodan ajan joukkoja mitä ei muka muulla voitaisi tuottaa. On vaikeaa uskoa, etteikö ratkaisun takana olisi ainakin osaltaan myös kielipoliittiset syyt.

Kokonaisuudessa voitaneen kuitenkin pitää postiiivisenä, että puolustusvoimiakin sopeutetaan aika ajoin muuttuviin tilanteisiin. Tämä ei tietenkään paljoa lohduta, jos saattuu olemaan kotoisin pieneltä lakkautettavan varuskunnan näivettämältä paikkakunnalta. Koko maan kannalta on kai kuitenkin tärkeämpää pitää uskottava puolustuskyky yllä keskittyen nimenomaan sodan ajan joukkotuotannon turvaamiseen. Periaatteessa sillä ei pitäisi olla suuresti väliä missä joukot tuotetaan. Edellisten sotien aikana joukot siirrettiin kokolailla jokapaikasta Karjalaan ja itärintamalle, jatkossakin kriisin aikana varmasti joukot ovat siellä missä vihollinen on, eivätkä suinkaan välttämättä varuskunnan lähistöllä.
 
Viimeksi muokattu:

heki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Ihan hyvä, että varuskuntia supistetaan. Tämä siitä huolimatta, että tällä kertaa leikkuri osuu myös Lahtelaisiin. Kyseessä on pieni varuskunta, ja ymmärrän, että on järkevämpää keskittää varusmieskoulutus suurempiin joukko-osastoihin.

Sen verran miinusta uudistuksessa on, että Dragsvik olisi minusta pitänyt yhdistää Upinniemeen. Tämä oli hallitukselta aivan turhaa veren kerjäämistä nenästä jättää Dragsvik ennalleen, kun paljon suurempiakin yksiköitä suljettiin.

Yleistuomioni aiheesta, että toimena oikea, mutta toteutuksesta ei voi lähellekään täysiä pisteitä hallitukselle antaa. Erityismoitteet Stefan Wallinille, jota olen pitänyt hyvin hyvänä poliitikkona.
 

Fordél

Jäsen
Täysin paikallaan oleva uudistus, koska Suomen puolustuskyvyn kannalta pääpointtihan ei ole missä ihmiset koulutetaan vaan miten hyvin heidät koulutetaan, miten hyvin varustetaan ja mikä on koulutettujen puolustusmotivaatio. Uudistuksen lisäksi myös leikkaukset ovat paikallaan, koska nyt tarvitaan resursseja myös muualle. Kuinka paljon kannattaa säästää niin siitä en osaa sanoa, mutta ehdottomasti puolustusvoimat on yksi keskeisimmistä kohteista, joista voidaan säästää.

Toivoisin myös varusmieskoulutuksen tehostamista. Intin peruspaletin voisi pyöräyttää läpi tehokkaasti neljässä kuukaudessa, jolloin vuodessa olisi kolme saapumiserää. Pidempi palvelusaika voisi olla kahdeksan kuukautta. Turha lorviminen pois ja hoidetaan intti tehokkaammin pois kuleksimasta.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Iltalehti on tutkinut kansalaisten tuntoja puolustuvoimien säästöjen suhteen. Lehden tutkimuksen mukaan 60% on sitä mieltä säästöt ovat liian suuria. (Linkki uutiseen). Merkille pantavaa on, että säästötoimia kannattavat ovat pääosin suurituloisia. Mahtaako olla niin, että suurituloiset ajattelevat lähinnä vain kukkarollaan, eivätkä piittaa maanpuolustuksesta (yhtä paljon), koska kuvittelevat muuten joutuvansa maksamaan enemmän veroja? Jotenkin olisi voinut ajatella pienituloisten kannattavan säästöjä, jotta heille mahdollisesti verorahoin tuleva hyvä olisi suurempi. Toki tutkimuksen on tehnyt iltapäivälehti, mutta näppituntumalta voisi uskoa prosenttiosuuksien olevan oikean suuntaiset.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...koska Suomen puolustuskyvyn kannalta pääpointtihan ei ole missä ihmiset koulutetaan vaan miten hyvin heidät koulutetaan, miten hyvin varustetaan ja mikä on koulutettujen puolustusmotivaatio...

Juuri tämän takia kaikki katastrofin ainekset ovatkin ilmassa.

Jos tartun kiinni mainitsemiisu kohtiin:

-Leikkausten takia koulutuksen taso kärsii. Vähemmän metsäpäiviä, vähemmän kertauksia, lyhyempi varusmiespalvelus.

-Leikkausten takia (+järjettömät sopimukset, etunenässä Ottawa) varustuksen taso laskee. Paitsi että miehet ovat vähemmän koulutettuja, on varustuksen taso heikompi. Jo pelkästään (jalkaväki-) miinojen puuttuminen lisää ja monimutkaistaa tavallisen jääkärikomppanian puolustustoiminnan käytännössä mahdottomalle tasolle.

- Koulutettavien puolustusmotivaatio tuskin ainakaan nousee siitä, että varustus, koulutus ja kertausharjoitusten määrä+laatu ovat heikentyneet. Itse kuulun niihin, jotka miehityksenkin alla varmasti jatkaisivat Suomen alueen puolustamista esim. sissisodalla.
Samaan syssyyn on kuitenkin rehellistä tunnustaa, että kyllä se omakin puolustusmotivaatio on viime päivinä laskenut, kun armeijakin näemmä ollaan instituutiona hävittämässä.


Ympäristöasioista tai vaikkapa maailmantaloudesta puhuttaessa käytetään usein hokemaa siitä, että "millaisen maailman haluat jättää tuleville sukupolville..". Tällä siis kannustetaan välittämään ja ottamaan vastuuta.

Itse lasken itsenäisen maanpuolustuksen täysin samaan kategoriaan kuuluvaksi. Mielestäni on täysin edesvastuutonta tehdä tuleville sukupolville karhunpalvelus jättämällä maapuolustus retuperälle.
 

heki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Iltalehti on tutkinut kansalaisten tuntoja puolustuvoimien säästöjen suhteen. Lehden tutkimuksen mukaan 60% on sitä mieltä säästöt ovat liian suuria. (Linkki uutiseen). Merkille pantavaa on, että säästötoimia kannattavat ovat pääosin suurituloisia. Mahtaako olla niin, että suurituloiset ajattelevat lähinnä vain kukkarollaan, eivätkä piittaa maanpuolustuksesta (yhtä paljon), koska kuvittelevat muuten joutuvansa maksamaan enemmän veroja? Jotenkin olisi voinut ajatella pienituloisten kannattavan säästöjä, jotta heille mahdollisesti verorahoin tuleva hyvä olisi suurempi. Toki tutkimuksen on tehnyt iltapäivälehti, mutta näppituntumalta voisi uskoa prosenttiosuuksien olevan oikean suuntaiset.

Ei tuo tulos minua yllätä. Taitaisi prosentit olla tuota suuruusluokkaa riippumatta säästökohteesta. Säästöthän eivät tosiaan ole suosittuja koskaan.

En usko, että suurituloisten myötyisämpi suhtautuminen johtuisi omasta verokohtelusta. puhumattakaan alhaisesta maanpuolustustahdosta. Vaan uskon, että tuossa joukossa hyvin moni ymmärtää tuon rakenteellisen alijäämän ongelman, jota ei ratkaista millään pelkästään veronkorotuksilla, säästöjä tarvitaan myös.

Itse reservin luutnanttina pidän itseäni hyvinkin maanpuolustushenkisenä. Silti kannatan säästöjä, osittain pakon edessä.

Toisaalta: ajatelkaa, kuinka paljon rahaa esim. pelkästään pohjoismaissa menee armeijan materiaalihankintoihin. Ja kuitenkin kaikki hävittäjät, panssarivaunut jne vanhenevat teknisesti loppujen lopuksi aika nopeasti. Kyllähän maailmassa laitetaan aivan liikaa rahaa aseisiin. Tässä mielessä liittoutuminen olisi hyvä ratkaisu: tarvittaisiin materiaalia paljon vähemmän per liittoutunut maa.

Toinen puoli: Kun armeija osti esim hornetit, vastusti silloinkin suuri osa kansaa niiden ostamista. Ja varmaan tuolloin meni niin, että hyvätuloiset kannatti enemmän niiden ostamista, ja pienituloiset vastusti.

Kansalaisilla on sellainen perusominaisuus, että hiton helposti vastustetaan kaikkea: milloin vähennyksiä, milloin saman alan hankintoja.
 
pienenevien ikäluokkien takia sodanajan joukkojen tuotantoa pitää pienentää
Pieneneviä ikäluokkia kuulee vakioargumenttina joka paikassa. Ikäluokat olivat vuonna 2010 yhtä suuria kuin vuonna 1971 tai 1995 ja nousseet viimeisen kymmenen vuoden ajan pienellä, mutta tasaisella trendillä. Kovaan tahtiin ovat lakkauttaneet varuskuntia siihen nähden.

Lakkautetut varuskunnat 1998-2014:
1998: Vaasan Rannikkopatteristo, Pohjan Prikaati
2002: Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentti, Hangon Rannikkopatteristo,
2007: Savon Prikaati, Helsingin Ilmatorjuntarykmentti, Kotkan Rannikkoalue, Turun Rannikkopatteristo
2013: Pohjois-Karjalan Prikaati, Kotkan Rannikkopataljoona, Ilmavoimien Teknillinen Koulu
2014: Pioneerirykmentti, Hämeen Rykmentti, Lentosotakoulu
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Pieneneviä ikäluokkia kuulee vakioargumenttina joka paikassa. Ikäluokat olivat vuonna 2010 yhtä suuria kuin vuonna 1971 tai 1995 ja nousseet viimeisen kymmenen vuoden ajan pienellä, mutta tasaisella trendillä. Kovaan tahtiin ovat lakkauttaneet varuskuntia siihen nähden.

Seitsemänkymmentä luvun alun ikäluokat olivat tosin historiallisen pieniä, mutta ennustaminenhan on tunnetusti vaikeaa. Itsellänikin on semmoinen näpppituntuma, että kun tyypillinen lapsimäärä omassa lapuudessani oli 1-2 mukulaa, niin nyt se tuntuu olevan 2-3. Mutta varmaan myös niiden määrä on kasvanut, jotka eivät hanki tai saa ollenkaan lapsia.
Ei se tosin ensimmäinen kerta olisi, kun ennusteet menevät pieleen. Jos ikäluokat pikkuhiljaa kasvaisivatkin, niin saataisiinkohan vastaavasti perustettua lisää varuskuntia? Epäilen. Toki olisikin kustannustehokkaampaa vain laajentaa olemassa olevia, jos tuommoiseen tilanteeseen päädyttäisiin.
 
Eipä mainittu pääuutislähetyksessä sanallakaan Wallinin Moskovan matkasta.

Lieneekö täysin sattumaa, että Venäjä tekee aloitteen kahdenvälisestä sotilasyhteistyöstä hetkenä, jolloin Suomi on heikentämässä sotilaallista puolustuskykyään?

Ja ennen muuta: Mikä on Suomen vastaus?
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Eipä mainittu pääuutislähetyksessä sanallakaan Wallinin Moskovan matkasta.

Lieneekö täysin sattumaa, että Venäjä tekee aloitteen kahdenvälisestä sotilasyhteistyöstä hetkenä, jolloin Suomi on heikentämässä sotilaallista puolustuskykyään?

Ja ennen muuta: Mikä on Suomen vastaus?

Kyllähän tämä hurjalta kuulostaa. Eihän se tavatonta ole, että naapurit tekevät puolustusyhteistyötä, mutta satavarmasti Suomelle on luontevampaa toimia Ruotsin kanssa. Ihmettelen vaan, että mitähän itänaapurilla edes on mielessä. Aika vaikeaa keksiä mitä oikeasti konkreettisesti voitaisiin tehdä. Vituttaa, että Venäjä sekä Suomen valtiojohto näyttelevät kaiken olevan välillämme kunnossa. OK, suhteet ovat hyvät ja hyvä niin, mutta ei tässä jumalauta olla aidosti käsitelty mitä ryssä meille teki ja mitä meiltä vei. Naurettavaa ajatella, että suhteet voisivat ollan sen jälkeen täysin normaalit ja ystävälliset. Jotenkin naurettavaa koko suhmurointi.
 
Ihmettelen vaan, että mitähän itänaapurilla edes on mielessä.
Varsinkin, kun on puhuttu nimenomaan kahdenvälisestä yhteistyöstä. Hivenen tuntuisi siltä, että sopijaosapuolet eivät ole ihan samanvertaisia kumppaneita, eikä sellainen taida sopia venäläiseen politiikkaankaan.

Venäjää kiinnostaa varmasti myös se, että tuleva presidentti mainitsi vaalitenteissä sotilaallisen yhteistyön Euroopan Unionin kautta. Jos Venäjä saisi päättää, niin veikkaisin itänaapurin olevan mieluummin sotilasyhteistyössä Suomen kanssa kuin se, että Suomi tiivistää sotilasyhteistyötä EU:n kanssa.

Mielestäni 500 miljardin panostukset puolustusmenoihin ja halu kasvattaa väestöä 11:llä miljoonalla kielivät toiveesta kasvattaa Venäjän merkitystä suurvaltapolitiikassa.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Luulisi, että suuri Neuvostoliiton ystävä Veikko olisi iloinen tästä mahdollisesta yhteistyöstä puna-armeijan kanssa. Tämähän jäi vähän vaiheeseen silloin Kekkosen aikaan.
 
Yhteistyössä on puolensa ja puolensa. Kekkosen aikana asiat hoidettiin varsin onnistuneesti ja Suomi sai jatkaa eloaan vapaana ja itsenäisenä hyvinvointiyhteiskuntana.
Tähän uusimpaan käänteeseen on vaikea ottaa kantaa, kun ei tiedä mitä Venäjän haluamaan yhteistyöhön sisältyy.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Tähän uusimpaan käänteeseen on vaikea ottaa kantaa, kun ei tiedä mitä Venäjän haluamaan yhteistyöhön sisältyy.

Etkös muista ja tiedä, että niin Venäjän kuten Neuvostoliitonkin aseet ovat rauhan aseita. En ymmärrä, miten voit edes ajatella, ettei tämä olisi Suomelle hyväksi.
 
En ymmärrä, miten voit edes ajatella, ettei tämä olisi Suomelle hyväksi.
Helposti. Minä suhtaudun neutraalin harkitsevasti niin idän kuin lännenkin aseisiin. Sekä idässä että lännessä osataan tarve "tiivistää yhteistyötä ja lisätä integraatiota".
Olen parina iltana lukenut tohtori Martti Turtolan teosta "Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939-40". Ehdottomasti lukemisen arvoinen ja valaisee hyvin sitä, miten Viron ylin johto myi kansansa Neuvostoliitolle oman eduntavoittelun vuoksi. Muistuttaa muuten nyky-Suomen ylimmän johdon suhtautumista Euroopan Unioniin.

Eikö Suomen pitäisi mielestäsi ehdottomasti tarttua tähän yhteistyömahdollisuuteen? Pitääkö suomalaisten mielestäsi kääntyä Impivaaraan?
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Eipä mainittu pääuutislähetyksessä sanallakaan Wallinin Moskovan matkasta.

Lieneekö täysin sattumaa, että Venäjä tekee aloitteen kahdenvälisestä sotilasyhteistyöstä hetkenä, jolloin Suomi on heikentämässä sotilaallista puolustuskykyään?

Ja ennen muuta: Mikä on Suomen vastaus?

Jollen nyt kauhean väärin muista, niin Suomi ja Venäjä ovat osallistuneet jo aikaisemminkin yhteisiin sotaharjoituksiin Itämerellä. Mutta sisäiset pelot aiheuttava kaikennäköisiä uhkakuvia.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...OK, suhteet ovat hyvät ja hyvä niin, mutta ei tässä jumalauta olla aidosti käsitelty mitä ryssä meille teki ja mitä meiltä vei. Naurettavaa ajatella, että suhteet voisivat ollan sen jälkeen täysin normaalit ja ystävälliset. Jotenkin naurettavaa koko suhmurointi.

Mites ne suhteet Iso-Britanniaan, Australiaan, Kanadaan, Etelä-Afrikkaan ja Uusi-Seelantiin?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös