Kiekkosihteeri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KalPa /naisjoukkue
Lontoon olympiakisojen 2012 jalkapalloturnauksen alla ja hassuna aasinsiltana menneisyyteen sekä jalkapallohistoriaan on paikallaan tuoda esille suomalaisen kansainvälisen jalkapalloilun eräs saavutus josta tulee lontoon olympiakisojen 2012 alla kuin sattumalta kuluneeksi 100 vuotta:
Suomen jalkapallomaajoukkue saavutti tukholman olympiakisoissa 1912 kaikkien aikojen parhaan tilastollisen saavutuksensa, eli olympiaturnauksen neljännen sijan. Suomi oli vasta itsenäistymistä kohti matkaava kansakunta ja joutui osallistumaan kisoihin venäjän keisarikunnan suurruhtinaskuntana, mutta urheilijamme Hannes Kolehmainen etunenässä jyräsivät suomen urheilun maailmankartalle. jalkapallomaajoukkue lähti kisoihin ilman suuria tukia tai satsauksia, koska jalkapallomenestykseen ei ennalta uskottu. Joukkue pelasi vajaalukuisena ja mm. siihen jouduttiin lainaamaan aina suomen painijoukkueesta asti vapaaehtoisia pelaajia. Kaiken kiusaksi joukkue ei saanut pelata kuin venäjän punaisella värillä olevilla paidoilla joissa tosin oli suomen leijonatunnus ja punainenhan oli silti suomen vaakunan väri myös.
Kaikesta tästä ennakkokiusasta huolimatta nämä huuhkajien hurjat esi-isät jyräsivät kisoissa ensiksi tulevan moninkertaisen maailmanmestarin italian nurin sensaatiomaisesti 3-2 jatkoajalla,, tämän jälkeen kaatui sitten äiti-venäjä 2-1 , ja tuon jälkeen vastaan tuli välierissä nykyinen 2012 kisaisäntä britannia. Vaikka ottelu hävittiin 0-4 niin peli oli suomalaisten paras koko kisoissa, ja britannia kuittasi myöhemmin 1912 olympiakultaa eli huonolle ei hävitty.
Väsynyt ja vajaamiehinen suomi ei enää jaksanut pronssipelissä, mitalin vei suurinumeroisesti alankomaat lopulta 0-9 mutta lähtökohdat huomioiden 4. sija oli varsin huomionarvoinen tulos porukalta, jolta ei odotettu yhtään mitään.
Eivät tainneet poikamme vuonna 1912 aavistaa että heidän taistelemansa olympialainen kärkisija olisi vielä sata vuotta myöhemmin suomen kaikkien aikojen paras saavutus kansainvälisessä jalkapallossa virallisesti.
Joukkueen pelaajista on mukavaa lueskella monista eri lähteistä ja porukka oli todella värikästä, viimeinen noista sankareista poistui manan majoille jo 1970-luvulla joten aikaperspektiivi on todella historiallinen. Nyt kun sata vuotta on noista päivistä kulunut, suomen muinainen välierävastustaja britannia avaa kotikisansa ja lähtee vuosisataisen tauon jälkeen jahtaamaan seuraavaa jalkapallokultaansa, Suomi ei ole tänään vastassa eikä edes kisoissa mukana mutta silti kaukainen muisto urhoollisista huuhkajiemme esi-isistä ansainnee pienen hartaan ajatuksen ja hetken sillä sekunnilla kun pallo lähtee ensimmäisen britin jalasta keskiviivalta liikkeelle avatakseen uuden 2012 olympiaturnauksen brittien paidassa.
Punaisen leijonapaidan muistoksi, suomen jalkapallomaajoukkue 1912, tukholma.
Edit. Pelaajat joukkueessa olivat : Lars Schybergson, Bror Wiberg, Knud Lund,
Eino Soinio, Artturi Nyyssönen, August Syrjäläinen (MV), Algot Niska, Jarl Öhman, Jalmari Holopainen, Ragnar Vickström, Gösta Löfgren, Kaarlo Soinio (Kapt.) sekä Gustav Holmström (MV)
Suomen jalkapallomaajoukkue saavutti tukholman olympiakisoissa 1912 kaikkien aikojen parhaan tilastollisen saavutuksensa, eli olympiaturnauksen neljännen sijan. Suomi oli vasta itsenäistymistä kohti matkaava kansakunta ja joutui osallistumaan kisoihin venäjän keisarikunnan suurruhtinaskuntana, mutta urheilijamme Hannes Kolehmainen etunenässä jyräsivät suomen urheilun maailmankartalle. jalkapallomaajoukkue lähti kisoihin ilman suuria tukia tai satsauksia, koska jalkapallomenestykseen ei ennalta uskottu. Joukkue pelasi vajaalukuisena ja mm. siihen jouduttiin lainaamaan aina suomen painijoukkueesta asti vapaaehtoisia pelaajia. Kaiken kiusaksi joukkue ei saanut pelata kuin venäjän punaisella värillä olevilla paidoilla joissa tosin oli suomen leijonatunnus ja punainenhan oli silti suomen vaakunan väri myös.
Kaikesta tästä ennakkokiusasta huolimatta nämä huuhkajien hurjat esi-isät jyräsivät kisoissa ensiksi tulevan moninkertaisen maailmanmestarin italian nurin sensaatiomaisesti 3-2 jatkoajalla,, tämän jälkeen kaatui sitten äiti-venäjä 2-1 , ja tuon jälkeen vastaan tuli välierissä nykyinen 2012 kisaisäntä britannia. Vaikka ottelu hävittiin 0-4 niin peli oli suomalaisten paras koko kisoissa, ja britannia kuittasi myöhemmin 1912 olympiakultaa eli huonolle ei hävitty.
Väsynyt ja vajaamiehinen suomi ei enää jaksanut pronssipelissä, mitalin vei suurinumeroisesti alankomaat lopulta 0-9 mutta lähtökohdat huomioiden 4. sija oli varsin huomionarvoinen tulos porukalta, jolta ei odotettu yhtään mitään.
Eivät tainneet poikamme vuonna 1912 aavistaa että heidän taistelemansa olympialainen kärkisija olisi vielä sata vuotta myöhemmin suomen kaikkien aikojen paras saavutus kansainvälisessä jalkapallossa virallisesti.
Joukkueen pelaajista on mukavaa lueskella monista eri lähteistä ja porukka oli todella värikästä, viimeinen noista sankareista poistui manan majoille jo 1970-luvulla joten aikaperspektiivi on todella historiallinen. Nyt kun sata vuotta on noista päivistä kulunut, suomen muinainen välierävastustaja britannia avaa kotikisansa ja lähtee vuosisataisen tauon jälkeen jahtaamaan seuraavaa jalkapallokultaansa, Suomi ei ole tänään vastassa eikä edes kisoissa mukana mutta silti kaukainen muisto urhoollisista huuhkajiemme esi-isistä ansainnee pienen hartaan ajatuksen ja hetken sillä sekunnilla kun pallo lähtee ensimmäisen britin jalasta keskiviivalta liikkeelle avatakseen uuden 2012 olympiaturnauksen brittien paidassa.
Punaisen leijonapaidan muistoksi, suomen jalkapallomaajoukkue 1912, tukholma.
Edit. Pelaajat joukkueessa olivat : Lars Schybergson, Bror Wiberg, Knud Lund,
Eino Soinio, Artturi Nyyssönen, August Syrjäläinen (MV), Algot Niska, Jarl Öhman, Jalmari Holopainen, Ragnar Vickström, Gösta Löfgren, Kaarlo Soinio (Kapt.) sekä Gustav Holmström (MV)
Viimeksi muokattu: