Jaahas, omalta osaltani kausi käynnistetty kahdella voitolla Rommelin Rangersia vastaan. Kumpikin peli todella tasainen, vaikkakin toinen repes lopussa 6-2 lukemiin. Oikeestaan jopa se ensimmäinen 4-3 voittoon päättynyt ottelu oli enemmänkin mun hallussa.
Mutta nyt on startattu, Detroit sopii mulle ihan hyvin porukkana, vaikka ei ihan lukemiltaan pärjääkkään huipuille. Mutta onhan toki noi mun kärki pelaajat sitä luokkaa, että ainakin yv:n pitäis toimia.
Muuten ihan kysymys Rommelille, että miltä se NYR tuntuu? Aikaisemmin se ainakin oli sellainen porukka, että lukemiltaan ja nimiltään loistava, mutta ihan kauhee pelata. Lukemat ja osittain nimetkin on taas hurjat.
Joo ensimmäinen peli oli huomattavasti selkeämmin teikäläisen heiniä, vaikka lukemat muuta kertovatkin. Ihan hyvät matsit joka tapauksessa.
Ei tuo nyt kovin kauhealta joukkueelta vaikuta, mutta ehkä hieman liikaa noita pelinrakentajia on porukassa. Selkeitä raskaan työn raatajia ei tahdo löytyä ihan riittävää määrää ja varmasti tulee porukassa kitinää ylivoima-ajan vähyydestä. No joo, mutta onhan Rangers noin tuhat kertaa mukavampi ja parempi joukkue pelata kuin edellisessä versiossa viimeissä liigass pelaamani Florida, jossa ei noita huippunimiä ollut oikeastaan yhtäkään.
Liiga on nyt avattu kahdella voitolla Torontosta (jälkimmäinen rankkarien jälkeen) ja kahdella tappiolla Detroitista. En nyt täysin tyytyväinenkään voi olla, mutta paremmin on mennyt kuin normaalisti.
Tämä uusin NHL poikkeaa edellisestä jonkin verran. Läpiajoista ei tunnu saavan maalia kovinkaan helposti ja onetimeritkään eivät uppoa ihan totutusti. Sen sijaan suorat laukaukset menevät usein jopa turhan helposti sisään. Näissä neljässä pelissä on molemmin puolin mennyt jokunen turhan helppo rystyrääpäisty pienestä kulmasta häkkiin. Tuo maalivahdin estäminen on jokseenkin omituinen juttu. Eipä noista kovin helposti jäähyjä tunnu tulevan, mutta voisin kuvitella, että halutessaan tuon ominaisuuden avulla pystyisi tekemään maalin jos toisenkin...