Tämä viittaamasi ilmiö on jännä. Kun me muutamat täällä tuodaan esille näitä tiettyjä matemaattisia lainalaisuuksia, niin esim. tänään Lukon mahdollisesti hävittyä todennäköisesti alkaa tulla pilkkaviestejä ikäänkuin me oltaisiin ennakoitu, että Lukko vie varmasti tämäniltaisen matsin..Osa näistä lienee tarkoituksellista "väärinymmärtämistä", osa ihan sitä, ettei ymmärrä..:D
Kukaan ei ole kumoamassa eilistä tulosta. Tilastoilla ennakoidaan tulevaa.
Sama kuin olisi kiukkupussi kertoimienlaskijoille kun niillä on jotain henkilökohtaista tepsiä vastaan. Voi luoja sentään.
Ja ymmärrät varmaan tämänkin väärin niin korostetaan vielä erikseen että TPS voi aivan hyvin marssia mestaruuteen tästä vaikka joka matsissa häviäisi laukaukset 100-1 ja kukaan ei alkaisi uskoa satuolentoihin mutta todennäköistä se ei niillä laukausmäärillä olisi.
Kyllähän tuo Rämö vähän väsyneeltä näytti eilen.Tepsiltä aika erikoinen veto vaihtaa maalivahtia.
Tästä kun TPS kairaa voiton, on Moisanen nero peluutuksen suhteen. Jos tulee tappio (jos vähääkään voidaan sen syystä katseita Kareeviin siirtää) niin Rämö pelannee loput pelit. Simppeli homma.Tepsiltä aika erikoinen veto vaihtaa maalivahtia.
Mistäs tällainen tulkinta? Katsoin peliä, ja lopussa näytti, että Rämö hieman piiputtaa. Eikä ihme, kun vedetään neljän pelin viikkotahtia ja Rämöllä rikkinäinen kausi alla.Noooo vaikka selkeästi asiat tiedätkin paremmin kuin tepsin valmennus niin ihan kivasti tuo 2010 käytetty 2 molarin tandemi finaaleissa toimi :)
Moni maalivahti saattaa näyttää tv-kuvassa hetkellisesti väsyneeltä. Kyseessä on kuitenkin huippu-urheilijoita tuolla tasolla, joten eivätköhän he aika nopeasti palaudu ja Rämökin jaksaisi pelata myös tänään.Kyllähän tuo Rämö vähän väsyneeltä näytti eilen.
Vanhat miehet näyttävät välillä väsyneiltä ja Raipella on ruutuvihko. Ei kerro koko totuutta.Kyllähän tuo Rämö vähän väsyneeltä näytti eilen.
Moni maalivahti saattaa näyttää tv-kuvassa hetkellisesti väsyneeltä. Kyseessä on kuitenkin huippu-urheilijoita tuolla tasolla, joten eivätköhän he aika nopeasti palaudu ja Rämökin jaksaisi pelata myös tänään.
Aika nopeasti on kuitenkin kova treeni tehnyt tehtävänsä. Jos kunnossa olisi suurempia puutteita, ei eilisen kaltainen esityskään olisi mahdollinen.Rämö ei tosin näyttänyt videolla huippu-urheilijalta, kun Tepsin siirtyi. Ylipainoa oli kertynyt vatsaan mukavasti. Toki nyt pari kuukautta myöhemmin voi tilanne olla eri, koppi ainakin tarttuu.
Kyllä Raipe peluuttaa pelaavaa kokoonpanoa todella tasaisesti peliajoin. Joten mikäli pääset pukemaan, pääset myös pelaamaan. Rotaatio on vahva ja ei siinä ole yhtään heikkoa lenkkiä. Kuru, Intonen, Ibra kolmikkokin ollut vuoroin poppareilla vaikka suorittaa hyvin. Kiertoa kiertoa kun kerran laajuutta on.Varmaan jotain loukkaantumista alla, jos "poppareilla" ollut. Peliaika viimeisissä peleissä kuitenkin 14-17 minuutin luokkaa. Kyllä Raipe tietää, onhan hän palauttamassa kannunkin Turkuun. Vainari tekee ratkaisevan maalin viimeisen finaalin jatkoerässä. Ilvekseen ei liene enää urallaan palaamassa, joten olkaa iloisia.
Aika nopeasti on kuitenkin kova treeni tehnyt tehtävänsä. Jos kunnossa olisi suurempia puutteita, ei eilisen kaltainen esityskään olisi mahdollinen.
Kyllä Lehtiselläkin olisi ollut eilen enemmän torjuntoja, jos olisi ottanut niitä laukauksia kiinni sen sijaan, että päästi neljä maalia. Vastaavasti Rämöllä olisi ollut vähemmän torjuntoja, jos olisi päästänyt yhtä monta laukausta maaliin kuin Lehtinen.Ja jos nyt vähääkään on jääkiekkoa seurannut tietämättä mitään xG-malleista, niin tietää, että jos toistetaan ottelu jossa torjunnat ovat 15-35 useampaan kertaan, on todennäköistä, että enemmän torjuntoja saanut joukkue häviää useammin kuin vähemmän torjuntoja saanut.
Nämäkin luvut havainnollistavat hyvin maaliodotusarvojen äkkiseltään näyttäen keskeisintä valuvikaa. Takaa-ajoasemassa pelannut joukkue saa suhteettoman paljon maaliodottamaa. Ensimmäisessä matsissa HIFK oli oikeasti aika suvereeni, mitä kuvastaa se, että he pelasivat suuren osan ottelusta johtoasemassa (olivat tappiolla vain parin minuutin ajan) ja silti voittivat vielä maaliodottamankin. Takaa-ajajana pelannut TPS on siis saanut suhteettoman paljon maaliodottamaa suhteessa ottelun kuvaan. Muissa otteluissa takaa-ajoasemassa pelannut joukkue onkin sitten vienyt maaliodottaman, mutta ottelun voittoon se on riittänyt niukasti vain toisessa pelissä, jossa eroa oli jo yli yhden maalin verran.HIFK-TPS - sarja yksittäin:
3.5.2021 TPS - HIFK 1.64 - 2.39 Tulos: 3-2 ja
2.5.2021 TPS - HIFK 1.77 - 2.37 Tulos: 3-0
30.4.2021 HIFK - TPS 1.33 - 2.47 Tulos: 2-3 ja
29.4.2021 HIFK - TPS 2.38 - 2.05 Tulos: 4-1
Tuossa yksi suht. tasainen (29.4.), kun huomioidaan kotietu, yksi mennyt yli 1.00 erolla TPS:lle ja pari muuta 0.6 ja 0.75 eroilla HIFKille.
Erittäin hyvä ja asiantunteva analyysi, eikä mielipiteeni ole lopulta ristiriidassa sen kanssa, että olen "todennäköisyystietäväinen"..Täällä tuntuu osa porukasta ottavan vähän liian tosissaan nuo maaliodotusarvot. Eiväthän ne ole yksittäisten otteluiden voimasuhteiden kuvaamiseen kovin hyviä edes. Nopeasti silmäilin tuon gradun läpi ja en huomannut, että malli huomioisi sitä mikä on ollut ottelun tilanne laukaisuhetkellä. On vähän outoa, jos tuota ei ole huomioitu, koska mallissa kuitenkin näyttäisi olevan huomioitu eräitä muita ilmeisimpiä maalintekotodennäköisyyteen vaikuttavia asioita. Jokainen jääkiekkoa seurannut kuitenkin tietää, että kolmannessa erässä niukassa johtoasemassa pelaava joukkue pääsee usein laukomaan vaarallisemmista tilanteista kuin pelkästään laukaisukartan perusteella voisi päätellä. Tepsin kolmas maali eilen on tuosta oikein mainio esimerkki. Lukko pyrki kääntämään peliä nopeasti hyökkäykseen, minkä seurauksena pakki antoi hasardiavauksen ja Pajuniemi pääsi avauksen katkaisemalla vetämään vaarallisen laukauksen, joka ei kuitenkaan näytä erityisen vaaralliselta pelkästään laukaisukartan perusteella. Tämä nähdään maaliodottamastakin, jota laukaus on kerryttänyt vain niukasti. Mallissa on nähtävästi esimerkiksi vastahyökkäykset huomioitu siten, että jos Lukko olisi laukonut hetkeä aiemmin toisessa päässä kenttää, olisi Pajuniemen laukaus tulkittu vaaralliseksi vastahyökkäykseksi ja siitä olisi saanut enemmän maaliodottamaa.
Kyllä Lehtiselläkin olisi ollut eilen enemmän torjuntoja, jos olisi ottanut niitä laukauksia kiinni sen sijaan, että päästi neljä maalia. Vastaavasti Rämöllä olisi ollut vähemmän torjuntoja, jos olisi päästänyt yhtä monta laukausta maaliin kuin Lehtinen.
Jokainen vähääkään jääkiekkoa seurannut tietää, että tappiolla oleva joukkue pyrkii hakemaan hanakasti laukauksia ja että torjuntatilasto olisi muodostunut luultavasti hyvin erilaiseksi, jos Lukko olisi pelannut johtoasemassa suurimman osan ottelusta. Tämä onkin ehkä keskeisin syy sille miksi maaliodotusarvot soveltuvat huonosti yksittäisen ottelun voimasuhteiden arviointiin. Maalien syntyminen muokkaa hyvin voimakkaasti ottelun kuvaa, joten jos maalit olisivat syntyneet maaliodottaman mukaisesti, pelin kuva olisi luultavasti ollut taas aivan erilainen.
Nämäkin luvut havainnollistavat hyvin maaliodotusarvojen äkkiseltään näyttäen keskeisintä valuvikaa. Takaa-ajoasemassa pelannut joukkue saa suhteettoman paljon maaliodottamaa. Ensimmäisessä matsissa HIFK oli oikeasti aika suvereeni, mitä kuvastaa se, että he pelasivat suuren osan ottelusta johtoasemassa (olivat tappiolla vain parin minuutin ajan) ja silti voittivat vielä maaliodottamankin. Takaa-ajajana pelannut TPS on siis saanut suhteettoman paljon maaliodottamaa suhteessa ottelun kuvaan. Muissa otteluissa takaa-ajoasemassa pelannut joukkue onkin sitten vienyt maaliodottaman, mutta ottelun voittoon se on riittänyt niukasti vain toisessa pelissä, jossa eroa oli jo yli yhden maalin verran.
Tuossa gradussa on käytetty kevään 2018 kolmatta välierää TPS-Tappara esimerkkinä ottelusta, jossa lopputulos ei ole vastannut maaliodottamaa. TPS voitti maaliodottaman 2,46-1,12, mutta Tappara voitti pelin 2-1. Pelissä Lauri Pajuniemi teki Tepsille aikaisen maalin ja TPS painoi vahvasti päälle kaksi erää johtaen kahden erän jälkeen maaliodottamaa noin 2,0-0,5, mutta tilanne oli edelleen vain 1-0. Kolmas erä näyttäisi maaliodottaman perusteella olleen tasainen, koska Tepsin maaliodottama kasvoi melkein puolella maalilla ja Tapparan noin 0,6 maalilla. Tappara tasoitti pelin vähän erän puolivälin jälkeen ja teki voittomaalin noin 15 sekuntia ennen pelin loppua. Oikeasti kolmas erä oli aivan täydellistä Tapparan dominanssia ja niin sekaisin olevaan ja pelokasta joukkuetta en muista ehkä koskaan nähneeni kuin mitä TPS oli siinä erässä. Yhdeksän kertaa kymmenestä sillä pelillä häviää, se oli kaikkea muuta kuin hallittua johdon puolustamista. Ja tässä nyt Tappara pelasi suuren osan ottelusta takaa-ajoasemassa ja hävisi silti maaliodottaman reilusti, eli olivatko he aivan purjeissa? Eivät. Nyt on keskeistä ymmärtää, että ottelusarja oli Tapparalle jo 2-0, joten sarjassa TPS pelasi selkä seinää vasten takaa-ajoasemassa, joten tässä tapauksessa ei voida tuijottaa vain yksittäisen ottelun tilannetta.
Yksi muuten vähän hassu juttu maaliodottamissa on, että jos tekee maalin, niin se ei ole maaliodottaman kannalta optimaalista. Maaliodottamaa saa eniten takapatjaan suunnatusta laukauksesta, josta joukkuekaveri pääsee vetämään riparista uuden vedon toiselta puolelta kenttää. Mallissa on siis huomioitu se, että kolmen sekunnin sisällä edellisestä laukauksesta tulleet laukaukset ovat muita vaarallisempia, ja etenkin jos uusi kuti lauotaan eri sektorista, jolloin maalivahti on joutunut poikittaisliikkeeseen. Tämä on toki hyvä huomioida, mutta heikkous on siinä, että jos tekee maalin heti ensimmäisellä laukauksella, ei ikinä synny tuota vaarallista jatkotilannetta, josta olisi saanut paljon maaliodottamaa.
Sitähän malli ei kykene huomioimaan ollenkaan, onko siniviivalta lähetetty laukaus ollut vain kiekon dumppaus ilman maskia vai vaarallinen kuti maskin takaa. Tähän auttaisi se, jos huomioitaisiin ottelun tilanne, niukassa johtoasemassa pelaava joukkue saa keskimäärin vaarallisempia paikkoja kuin laukaisukartan perusteella voisi päätellä.
Missään nimessä eilisen pelin kuva ei ollut sellainen, että Lukko voittaisi kuusi kertaa seitsemästä. Sanoisin, että eilisen pelin kuva oli aika tasainen, molemmilla oli likimain yhtä hyvä mahdollisuus voittaa. Tänään Lukko on toki jälleen suuri suosikki voittamaan, mutta ei Tepsin voitto olisi mikään yllätys. Nyt TPS on kaivanut paremman maalivahdinkin naftaliinista. Toki Rämökin on pelannut erittäin hyvin, vaikka joka paikassa Rämön otteita onkin kuvattu vahvasti liioittelevin ylisanoin.
Lukolla on bensa jo loppu, Tps vasta kiihdyttää, tänään päättyy 1-3
Nyt on Lehtisen pakko onnistua. Pajuniemen ekan maalin kaltaisia ei saa tänään mennä sisään, jos Lukko haluaa voittaa.TPS on kiihdyttelynsä kiihdyttänyt ja Lukko tankkasi eilen tankin täyteen. Tänään päättyy 4-0.
Täällä tuntuu osa porukasta ottavan vähän liian tosissaan nuo maaliodotusarvot. Eiväthän ne ole yksittäisten otteluiden voimasuhteiden kuvaamiseen kovin hyviä edes. Nopeasti silmäilin tuon gradun läpi ja en huomannut, että malli huomioisi sitä mikä on ollut ottelun tilanne laukaisuhetkellä. On vähän outoa, jos tuota ei ole huomioitu, koska mallissa kuitenkin näyttäisi olevan huomioitu eräitä muita ilmeisimpiä maalintekotodennäköisyyteen vaikuttavia asioita. Jokainen jääkiekkoa seurannut kuitenkin tietää, että kolmannessa erässä niukassa johtoasemassa pelaava joukkue pääsee usein laukomaan vaarallisemmista tilanteista kuin pelkästään laukaisukartan perusteella voisi päätellä. Tepsin kolmas maali eilen on tuosta oikein mainio esimerkki. Lukko pyrki kääntämään peliä nopeasti hyökkäykseen, minkä seurauksena pakki antoi hasardiavauksen ja Pajuniemi pääsi avauksen katkaisemalla vetämään vaarallisen laukauksen, joka ei kuitenkaan näytä erityisen vaaralliselta pelkästään laukaisukartan perusteella. Tämä nähdään maaliodottamastakin, jota laukaus on kerryttänyt vain niukasti. Mallissa on nähtävästi esimerkiksi vastahyökkäykset huomioitu siten, että jos Lukko olisi laukonut hetkeä aiemmin toisessa päässä kenttää, olisi Pajuniemen laukaus tulkittu vaaralliseksi vastahyökkäykseksi ja siitä olisi saanut enemmän maaliodottamaa.
Kyllä Lehtiselläkin olisi ollut eilen enemmän torjuntoja, jos olisi ottanut niitä laukauksia kiinni sen sijaan, että päästi neljä maalia. Vastaavasti Rämöllä olisi ollut vähemmän torjuntoja, jos olisi päästänyt yhtä monta laukausta maaliin kuin Lehtinen.
Jokainen vähääkään jääkiekkoa seurannut tietää, että tappiolla oleva joukkue pyrkii hakemaan hanakasti laukauksia ja että torjuntatilasto olisi muodostunut luultavasti hyvin erilaiseksi, jos Lukko olisi pelannut johtoasemassa suurimman osan ottelusta. Tämä onkin ehkä keskeisin syy sille miksi maaliodotusarvot soveltuvat huonosti yksittäisen ottelun voimasuhteiden arviointiin. Maalien syntyminen muokkaa hyvin voimakkaasti ottelun kuvaa, joten jos maalit olisivat syntyneet maaliodottaman mukaisesti, pelin kuva olisi luultavasti ollut taas aivan erilainen.
Nämäkin luvut havainnollistavat hyvin maaliodotusarvojen äkkiseltään näyttäen keskeisintä valuvikaa. Takaa-ajoasemassa pelannut joukkue saa suhteettoman paljon maaliodottamaa. Ensimmäisessä matsissa HIFK oli oikeasti aika suvereeni, mitä kuvastaa se, että he pelasivat suuren osan ottelusta johtoasemassa (olivat tappiolla vain parin minuutin ajan) ja silti voittivat vielä maaliodottamankin. Takaa-ajajana pelannut TPS on siis saanut suhteettoman paljon maaliodottamaa suhteessa ottelun kuvaan. Muissa otteluissa takaa-ajoasemassa pelannut joukkue onkin sitten vienyt maaliodottaman, mutta ottelun voittoon se on riittänyt niukasti vain toisessa pelissä, jossa eroa oli jo yli yhden maalin verran.
Tuossa gradussa on käytetty kevään 2018 kolmatta välierää TPS-Tappara esimerkkinä ottelusta, jossa lopputulos ei ole vastannut maaliodottamaa. TPS voitti maaliodottaman 2,46-1,12, mutta Tappara voitti pelin 2-1. Pelissä Lauri Pajuniemi teki Tepsille aikaisen maalin ja TPS painoi vahvasti päälle kaksi erää johtaen kahden erän jälkeen maaliodottamaa noin 2,0-0,5, mutta tilanne oli edelleen vain 1-0. Kolmas erä näyttäisi maaliodottaman perusteella olleen tasainen, koska Tepsin maaliodottama kasvoi melkein puolella maalilla ja Tapparan noin 0,6 maalilla. Tappara tasoitti pelin vähän erän puolivälin jälkeen ja teki voittomaalin noin 15 sekuntia ennen pelin loppua. Oikeasti kolmas erä oli aivan täydellistä Tapparan dominanssia ja niin sekaisin olevaan ja pelokasta joukkuetta en muista ehkä koskaan nähneeni kuin mitä TPS oli siinä erässä. Yhdeksän kertaa kymmenestä sillä pelillä häviää, se oli kaikkea muuta kuin hallittua johdon puolustamista. Ja tässä nyt Tappara pelasi suuren osan ottelusta takaa-ajoasemassa ja hävisi silti maaliodottaman reilusti, eli olivatko he aivan purjeissa? Eivät. Nyt on keskeistä ymmärtää, että ottelusarja oli Tapparalle jo 2-0, joten sarjassa TPS pelasi selkä seinää vasten takaa-ajoasemassa, joten tässä tapauksessa ei voida tuijottaa vain yksittäisen ottelun tilannetta.
Yksi muuten vähän hassu juttu maaliodottamissa on, että jos tekee maalin, niin se ei ole maaliodottaman kannalta optimaalista. Maaliodottamaa saa eniten takapatjaan suunnatusta laukauksesta, josta joukkuekaveri pääsee vetämään riparista uuden vedon toiselta puolelta kenttää. Mallissa on siis huomioitu se, että kolmen sekunnin sisällä edellisestä laukauksesta tulleet laukaukset ovat muita vaarallisempia, ja etenkin jos uusi kuti lauotaan eri sektorista, jolloin maalivahti on joutunut poikittaisliikkeeseen. Tämä on toki hyvä huomioida, mutta heikkous on siinä, että jos tekee maalin heti ensimmäisellä laukauksella, ei ikinä synny tuota vaarallista jatkotilannetta, josta olisi saanut paljon maaliodottamaa.
Sitähän malli ei kykene huomioimaan ollenkaan, onko siniviivalta lähetetty laukaus ollut vain kiekon dumppaus ilman maskia vai vaarallinen kuti maskin takaa. Tähän auttaisi se, jos huomioitaisiin ottelun tilanne, niukassa johtoasemassa pelaava joukkue saa keskimäärin vaarallisempia paikkoja kuin laukaisukartan perusteella voisi päätellä.
Missään nimessä eilisen pelin kuva ei ollut sellainen, että Lukko voittaisi kuusi kertaa seitsemästä. Sanoisin, että eilisen pelin kuva oli aika tasainen, molemmilla oli likimain yhtä hyvä mahdollisuus voittaa. Tänään Lukko on toki jälleen suuri suosikki voittamaan, mutta ei Tepsin voitto olisi mikään yllätys. Nyt TPS on kaivanut paremman maalivahdinkin naftaliinista. Toki Rämökin on pelannut erittäin hyvin, vaikka joka paikassa Rämön otteita onkin kuvattu vahvasti liioittelevin ylisanoin.
Maalin suulla ratkaistaan tämä sarja ja Tps:llä selvä etu siinä
Mallia kritisoin siitä, ettei tulostaululla olevaa tilannetta ole ilmeisesti huomioitu maaliodottamaa laskettaessa. Nopeasti tuota gradua silmäillen siellä on keskustelua siitä miten ylivoimalla, rebound-kiekoista, poikittaisliikkeestä ja vastaiskuista laukaukset uppoavat keskimääräistä suuremmalla todennäköisyydellä sisään. Sitten on keskustelua siitä miten nuo voidaan huomioida maaliodottamaa laskettaessa. Samalla lailla aineistosta olisi ollut mielenkiintoista katsoa miten tulostaulun tilanne vaikuttaa. Ilman maalivahtia pelaamisesta oli myös keskustelua ja todettiin, ettei tyhjää maalia kohti lauottuja kiekkoja ole otettu huomioon. Eihän sekään nyt mikään mahdoton rasti olisi ollut tutkia.Sinä moitit tässä maaliodottamamallia ja perustelet sitä sillä, että maaliodottamanumerot näkevä ei ota huomioon pelitapahtumia. Eli perustelusi koskevat muuta kuin itse mallia.
Kyllä, isolla otannalla nämä pitkälti tasoittuvat. Iso otanta tarkoittaa esimerkiksi koko runkosarjaa (jolloin toki vielä paremman kuvan voimasuhteista saa suoraan sarjataulukosta), ja siksi kritisoin maaliodottaman tuijottamista analysoitaessa yksittäistä ottelua, että "tällä pelin kuvalla Lukko voittaisi kuusi kertaa seitsemästä." Runkosarjassa voi tietty hyvin päteäkin tuo, että kuusi kertaa seitsemästä voittaa se, joka voittaa tällä tavalla lasketun maaliodottaman noin selvästi, mutta sitä ei voi suoraan soveltaa finaaleihin. Runkosarjassa nimittäin tasoerot ovat isommat, kun pelkästään kaksi parasta joukkuetta eivät pelaa vastakkain. Sarjakärjen ja sarjajumbon pelissä sarjakärki vie usein sekä maaliodottaman että maalitkin nimiinsä ja suuri osa ison eron maaliodottamapeleistä runkosarjassa on tämäntyylisiä.Toisekseen vähän outoa puhua siitä, miten joukkue kolmannen erän johtoasemassa pelaa. Tämä vaikuttaa laukaisumääriin ja hallintaan, maaliodottamaankin, kyllä, eivätkä kaikki kiekohallintatilastot laske näitä tilanteita. Mutta maaliodottama: jos joukkue on kahden erän jälkeen johtoasemassa, se on todennäköisemmin luonut paljon etupeltiä kahdessa ensimmäisessä erässä. Eli mitä isompi otanta, sitä todennäköisempää, että paremmat joukkueet ovat kirineet kahden erän aikana etumatkaa ja ovat useammin johdossa, ennen kuin tuo kolmannen erän itse aiheutettu vastustajan hyvyys tasoittaa lukemia. Ja sama toisinpäin. Kun taas hyvä joukkue on tappiolla, se luo kolmannessa erässä paremmin kiriä kuin huono joukkue.