Tämä sarja on siis suoraa jatkoa viime kauden vastaavalle sarjalle sillä erotuksella, että nyt pelit aloitetaan Tampereelta. Kyllä kotiedullakin merkityksensä näihin tuloksiin on, vaikkei Lukko sitä viime vuonna pystynyt hoitamaankaan. Tuomarit ainakin viheltävät pitkässä juoksussa helpommin jäähyjä vieraille, ja se yksin voi olla jo ratkaiseva tekijä, jos erot muuten ovat pieniä.
Ja miksi ei pystynyt, niin siihen oli vaikuttamassa eniten kaksi miestä Ilveksen riveistä. Nimittäin Toni Koivisto oli se herra, joka järjesteli tarvittavat maalit Ilvekselle, ja Tuukka Rask torjui Lukon maalintekoyritykset suurrimalta osin eleettömän varmasti. Nyt kun Rask on muualla hommissa, ja Koivistokin on telakalla, niin kenttä on auki uusille sankareille. Tosin tuosta Koiviston tervehtymisestä ei ikinä tiedä, vaikka kaukalossa mies taas perjantaina olisikin, kun tämä sarja lähtee liikkeelle.
Lähihistorian tilastoiden valossa sarjassa on vain yksi suosikki, ja se on Ilves. Vuoden 2006 alusta lukien joukkueiden keskinäiset kamppailut ovat päättyneet kahta poikkeusta lukuunottamatta Ilveksen voittoon, kun niitä kuitenkin on pelattu kaikkiaan 13 kappaletta. Ne Lukon voittamat ottelut ovat vuoden 2007 alussa käyty kohtaaminen Tampereella, sekä viime kauden säälien ensimmäinen kohtaaminen Raumalla, jotka molemmat Lukko onnistui voittamaan yhden maalin erolla. Tilastot ovat kuitenkin tilastoja, eikä niitä saa nyt tuijottaa ainakaan Lukon pukukopissa, koska vain tulevalla pelaamisella on jotain merkitystä jatkoa ajatellen.
Mitä eroavaisuuksia sitten nykyjoukkueista voidaan löytää.
Maalivahdit:
Tällä osastolla Lukolla pitäisi olla se pienoinen etu, jos sitä nyt jollain osastolla yleensäkin on. Vehanen oli runkosarjassa eniten peliminuutteja pelannut, sekä useammin torjuntatöihin joutunut maalivahti, mutta silti torjuntaprosentti oli liigan ehdotonta eliittiä. Tähän kiveen Lukko tulee nojaamaan selkeästi tulevissa otteluissa, ja pärjää taikka kaatuu sen mukaan kuinka maalivahtiosasto pystyy hommansa hoitamaan.
Puolustajat:
Lukolta löytyy sekä hidasta että kankeaa puolustajaa runsain mitoin, joten luulisi edun olevan puhtaasti Ilveksellä, kun rivistä löytyy etunenässä nuorta tulevaisuuden pelaajaa Lehtivuoren johdolla. Sen lisäksi fyysinen peloite Nickersonkin löytyy kokoonpanosta, joten voimaakin maalieduspelaamiseen sekä oman maalivahdin suojeluun löytyy vaikka kuinka ja paljon. Tulivoimaosaaminen viivasta Lukolla tahtoo olla sitä luokkaa nykyisin, että taputukset saa antaa, jos edes päätyseinään osutaan. Sillä ei tunnetusti paljoakaan käyttöä ole ylivoimapelissä, joten sekin osasto kärsii tällä hetkellä tuosta Alen-syndroomasta. Eepi meiltä löytyy, ja se on iso asia se, kun kokemusta ja malttia tarvitaan.
Hyökkäääjät:
Jo aiemmin mainittu Koiviston epäonni on tietysti etu Lukolle, jos niin käy, ettei miestä perjantaina kaukalossa näy, mutta muuten tälläkin sektorilla etu on Ilveksen, koska kokemusta löytyy Raipen ja Viitakosken johdolla paljon enemmän kuin Lukolta. Meillä ainostaan Saarela ja Saarenheimo kotimaisista pelaajista ovat olleet urallaan selllaisissa joukkueissa, joissa voittamaankin ovat päässeet. Muuten play-off kokemus loistaa lähinnä poissaolollaan.
Valmennus:
Kahden vuoden takainen huippuvalmentaja saa nyt kyllä pistää parastaan, ja muuttaa ne suuret sanat teoiksi, kun ne tärkeät pelit vihdoinkin alkavat, tai kunnian kukko lopettaa laulamisen ensi sunnuntaina sen vitun viimeisen kerran. Pietilä on monessa sopassa keitetty velho, eikä miestä tule varmastikaan yllättämään mikään erikoisuus, jos vaikka Lukon puolelta mukamas jotain sellaista löydettäisiinkin. Tähän löytämiseen tahtoo vaan usko hiukan horjua allekirjoittaneella, mutta periksi ei anneta milloinkaan, Lukko on paras.