Melkoinen sirkus teräskaupungissa saatiin sitten päälle tähän kohti kautta, mutta hyvä niin, koska jotakinhan tässä oli pikku hiljaa tehtävä. MJ:n eväät oli jo ajat sitten syöty ja huolimatta siitä, minkälaisia korulauseita mies muotoili pressissä kerta toisensa jälkeen, tuo orvon, eksyneen pikkupojan habituksella suoritettu kaukalonlaitakoutsaus ajoi joukkueen melkoisen syvään kriisiin. Pelkästään MAF:n loistavilla alkukauden otteilla saldo on ylipäätään vielä tällä hetkellä positiivinen. Ennen kuin johtajuustietäjät tulevat sen enempää vieraisiin pöytiin huutelemaan, täytyy muistaa se, että joka ikinen NHL:ssä pelaava pelaaja tarvitsee koutsausta. Kun sitä ei tule, joukkue ajautuu sekavaan tilaan ja kaikki tekevät vähän mitä sattuu. Sullivan toi heti päivästä 1 lähtien tähän hieman ryhtiä kertomalla suoraan sekä pressissä, että yhdessä GMJR:n kanssa pelaajille, paljonko peli on. Muutosjohtaminen on sitten toisaalta luku sinänsä ja ottaa varmasti aikansa, ennen kuin homma alkaa toimia niissä puitteissa, mitä materiaali antaa myöden. Onneksi sitä aikaakin on pari kuukautta kevättä 2009 pidempään ja lähtökohta sarjataulukossa vielä reilusti parempi, vaikka työtäkin on selkeästi enemmän. Täytyy muistaa, että keväällä 2009 Disco-Dan peri Therrienin pelitavalle oppineen joukkueen, joka oli menettänyt luottonsa valmentajaansa. Nyt tilanne on Disco-Danin ja tupee-Johnstonin myötä pelitavallisesti huomattavasti katastrofaalisemmassa tilassa.
Tällä kaudella on jonkin verran tullut matseja katsottua ja eilinen oli kirkkaasti mieltäylentävimmästä päästä. Työnteko todella maistui ja vaikka Kessel kovasti viivan päällä varsinkin ekassa erässä neppailikin aiheuttaen kasapäin paitsioita, eikä saanut mistään paikasta kiekkoa uuniin, täytyy fanilasit päässäkin muistaa, että muutos on vasta aluillaan. Mikään joukkue ei pysty täysin vaihtamaan identiteettiään kahdessa päivässä. Ensimmäistä kertaa koko kauden aikana ainakin omiin silmiini näytti siltä, että pakit todella yrittivät päästä omista pois nopeilla syötöillä ja laatukin oli yllättävän hyvä. Ensimmäistä kertaa koko kauden aikana myös Crosby lensi ympäri kenttää koko ottelun ajan. Perron oli loistavalla pelipäällä ja samaten Hörnqvist pelasi pirteämmin kuin aikoihin. Ylivoimalla yritettiin selkeästi ratkaisuja loputtoman highlight reel -neppailun sijaan ja kaikin puolin ensiesitys kaksi päivää valmentajakaartin vaihdoksen jälkeen oli varsin lupaava. Washingtonin ensimmäiset maalit tulivat selkeistä merkkausvirheistä ja esim. Kunitz joutuisi Bäckströmin maalista saunan taakse. Lovejoy ei voinut nousta vastaan, koska hänellä oli jo Ovechkin kontollaan. Holtby napsi lähes kaiken mahdollisen ja tällä kertaa kävi näin; numerot eivät missään nimessä ole koko totuus ottelun kulusta. 44 laukausta kohti maalia ja näistä valtaosa oli kaikkea muuta paitsi perimeter-suuppaisuja.
Scuderin treidaaminen oli päivän positiivisin pommi. Pari vuotta sitten John-Michael Liles treidattiin vain hetkiä ennen Winter Classicin alkamista, mutta en muista kyllä aiemmin nähneeni tilannetta, jossa treidi-ilmoitus tulee kesken matsin. Hyvä näin! Daley ei varmasti ole merkittävästi Scuderia parempi puolustaja, mutta ainakin hänen kiekollisista taidoista on tuohon nippuun todennäköisesti apuja. Penguins syö myös Scuderin palkasta miljoonan, mutta Dupuisin LTIR-paikan myötä palkkakatossa on tällaisellekin tilaa. Millään muulla tavoin Scuderista ei olisi varmasti voitu eroon päästä.
Bennettille kävi taas Bennettit. Mies pelasi oikein loistavasti loukkaantumiseensa saakka, ja ainakin huhut tietävät kertoa, että luita ei ole murtunut. Odotellaan. Mikäli Bennett joutuu pidemmälle huilille, niin toivon baby-Penseistä nostettavan pelaajan olevan joku sisäänajettava nuori. Sprong jo eilen osoitti, että nälkää on, ja tähän muutoskohtaan olisi muutenkin oikein tervettä koittaa ajaa nuoria pelaajia sisään.
Aika negatiivisissa tunnelmissa näytetään palstalla menevän eilisen matsin jäljiltä, mutta itse vetelen jonkinlaisia isompia johtopäätöksiä joskus tuossa tammikuun puolella. Muutama matsi pitää nyt totuttautua uuteen valmentajaan, uuteen pelitapaan ja siihen, että joukkueellinen jäppisiä opettelee taas ensin kävelemään.
PS. Dumoulin sai jäähyn Oshieen nojailusta, mutta Boninon tappelulle on pakko nostaa hattua. Olkoonkin miten pehmeä joukkue hyvänsä, on tärkeää, että homma menee välillä myös tunteisiin.