Pitäisikö yläasteen matematiikkaan palauttaa tasoryhmät?

  • 3 787
  • 29

Pitäsikö yläasteella olla tasoryhmiä matematiikassa?


  • Äänestäjiä
    59

huhheijaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Täällä nyt on erikseen puhuttu peruskoulusta, niin mietin mitä mieltä asiasta ollaan. Enkä tähän viittaavaa ketjuakaan onnistunut löytämään. Tasoryhmäthän poistettiin jossain välissä käytöstä, jonka johdosta kaikki laitettiin samaan koriin.

Itse en ainakaan nähnyt suurta loistoa matematiikan tunneissa, joissa opeteltiin täysin perusasioita, jotka itselle avautuivat minuuteissa, mutta näihin sitten käytettiin useita tunteja, kun joillekin ei vaan millään avautunut. On ihan ymmärrettävää, että kaikki eivät ole hyviä matikassa ja moni ei siitä edes hyödy, eikä se kaikkia kiinnosta.

Matematiikan tuntini koostuivat siten yläasteella kaikesta muusta paitsi laskemisesta. Opettaja oli sen verran sympaattinen, että ymmärsi asian, eikä valittanut vaikka laskin yleensä aina vain muutaman vaikeimman tehtävän kappaleesta. Kokeista tuli kymppejä ja jo yhden pisteen menetys koko kokeesta oli aina pettymys. Viimeisellä luokalla opettaja sitten alkoi keskittymään enemmän minuun ja antoikin minulle omia tehtäviä ja läksyjä. Selitti myös joitain asioita tarkemmin ja syvällisemmin. Minulle myös jälikäteen sanottiin, että olisi varmaan kannattanut siirtyä lukion tunneille, mutta se ei tietysti hirveästi lämmittänyt.

Lukion alussa tulikin sitten pienoinen yllätys vastaan. En osannutkaan tehdä kaikkia tehtäviä. En edes ymmärtänyt usein mitä käytiin tai mihin mikäkin liittyy. Yläaste ei ollut valmistanut millään tavalla lukion pitkään matikkaan. Ero oli naurettava. Ensimmäinen kurssi kattoi muutamalla ensimmäisellä tunnilla koko yläasteen, jonka jälkeen alettiin käymään oikeasti syvällisempiä asioita. Parin ensimmäisen kurssin jälkeen iso osa opiskelijoista jo mietti lyhyeen vaihtoa ja viimeistään toiselle vuodelle oli pitkän matikan oppilaiden määrä melkein puolittunut.

Näen, että henkilökohtaisesti olisin hyötynyt suuresti tasoryhmistä. Olisi saanut edes jonkinlaista kuvaa, millaista se matikka tulee sitten olemaan. Lukion matematiikka on kuitenkin vielä erittäin yksinkertaista, jonka sitten jossain välissä toisena vuonna älysi. Se oli kuitenkin aivan eri tasoista kuin yläasteella. Ei myöskään ole mitään järkeä pistää kaikkia opettelemaan vaikeampaa matikkaa, joten tasoryhmät jo yläasteella olisivat mielestäni erittäin järkevät.
 
Ei ole mahdollista. Se eriarvoistaisi ihmisiä, jos yläasteen matikka olisi jotain muuta kuin sellaista ihan totaalista "hauki on kala" -tason pelleilyä, jota se nykyään on. Tätä mieltä ovat demarit ja vasurit kautta linjan, ja miksi emme uskoisi heitä.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Yläasteen matematiikka nykyvaatimustasolla ei ole matematiikkaa lainkaan. Se on puhdasta alkeellista laskentoa. Ainoa vaativuus tulee sanallisista tehtävistä, jotka on suunniteltu tyttöjä silmällä pitäen. Nyky-yläastematematiikassa tasoryhmät olisi turhia ja jopa harhaanjohtavia, sillä yläasteosaaminen kertoo hyvin vähän matemaattisesta lahjakkuudesta.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Ei ole mahdollista. Se eriarvoistaisi ihmisiä, jos yläasteen matikka olisi jotain muuta kuin sellaista ihan totaalista "hauki on kala" -tason pelleilyä, jota se nykyään on. Tätä mieltä ovat demarit ja vasurit kautta linjan, ja miksi emme uskoisi heitä.

Muistaakseni kokoomuksen johdossa on ollut viime aikoina matemaattisesti vähemmän lahjakkaita henkilöitä. Muistaakseni myös Harri Holkeri jäi luokalle matematiikan takia.
 
Muistaakseni kokoomuksen johdossa on ollut viime aikoina matemaattisesti vähemmän lahjakkaita henkilöitä.

Jyrki Kataisella lyhyt matikka kutonen. Mutta kyllähän kokoomuksesta silti löytyy paljon enemmän porukkaa, jotka olisivat valmiita tuomaan tasoryhmät kouluihin. Ei se välttämättä katso edes omaa osaamista. Olihan sekin aika hulvatonta katsottavaa, kun Henna Virkkunen puolusti Ajankohtaisessa kakkosessa painokkaasti pakkoruotsia ja meni sitten ihan puihin, kun toimittaja vaihtoikin toiseen kotimaiseen; "no enhän minä nyt ruotsiksi osaa tollasiin kysymyksiin vastata, mutta pakkoruotsi meillä pitää olla, kun kuuluuhan se nyt jokaisen suomalaisen yleissivistykseen osata ruotsia." Hinnatonta!
 

huhheijaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Yläasteen matematiikka nykyvaatimustasolla ei ole matematiikkaa lainkaan. Se on puhdasta alkeellista laskentoa. Ainoa vaativuus tulee sanallisista tehtävistä, jotka on suunniteltu tyttöjä silmällä pitäen. Nyky-yläastematematiikassa tasoryhmät olisi turhia ja jopa harhaanjohtavia, sillä yläasteosaaminen kertoo hyvin vähän matemaattisesta lahjakkuudesta.
Niin en tuosta oikeasta matikasta tiedä. Toisaalta olettaisin, että se ns. paremi tasoryhmä pystyisi käymään vaikeampiakin asioita kuin nykyisellä yläasteella käydään, koska luulisi sen etenevän huomattavasti nopeammin, jolloin aikaa jäisi nimenomaan käymään asioita syvällisemmin ja opiskelemaan jotain asioita, jotka nyt tulevat vasta lukiossa, jolloin harppaus yläasteen ja lukion välillä pienenisi. Näinhän tämä käsittääkseni toimi silloin kuin tasoryhmät olivat.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Sikäli kun Tatu Vanhasta on uskominen - ja miksipä ei olisi - niin eteläisen Suomen maahanmuuttoghettojen kouluissa alemmilla tasoryhmissä olisi suuri enemmistö tummemman pigmentin ihmisiä ja valkeampi ja kellertävä pigmentti olisivat sitten paremman tason oppilaiden enemmistön valtaamaa. Olisihan se toki jollain tapaa mielenkiintoista tuokin. Sitten vaan matematiikan luokista valokuvia ja vertailemaan.

Itsehän olin yläasteella 1990-luvulla matematiikan parhaassa tasoryhmässä. Ihan kivaa siellä siltä kantilta katsoen oli, kun pahimmat urpot olivat muissa ryhmissä.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Niin en tuosta oikeasta matikasta tiedä. Toisaalta olettaisin, että se ns. paremi tasoryhmä pystyisi käymään vaikeampiakin asioita kuin nykyisellä yläasteella käydään, koska luulisi sen etenevän huomattavasti nopeammin, jolloin aikaa jäisi nimenomaan käymään asioita syvällisemmin ja opiskelemaan jotain asioita, jotka nyt tulevat vasta lukiossa, jolloin harppaus yläasteen ja lukion välillä pienenisi. Näinhän tämä käsittääkseni toimi silloin kuin tasoryhmät olivat.

Oikealla matematiikalla tarkoitan lähinnä todistuspäättelyä. Eli lähdetään oletuksista ja päädytään loogisella päättelyllä johtopäätöksiin. Matematiikka on myös lähinnä symbolien manipulointia. Yläasteella ja myös lukiossa se on usein luvuilla leikkimistä. Tällöin saadaan harvoin yleisiä tuloksia.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Jossain vaiheessa (käsittääkseni 70-luvulla) Suomessa lähdettiinkin matematiikan kouluopetuksessa joukko-opista. Tämä on matemaattisesti parempi tapa kuin lähteä luvuista ja yhteenlaskusta. Harmi vaan, että joukko-oppi abstraktiona vaatii oppilaalta ja opettajalta (harva opettaja itse ymmärsi joukko-oppia) paljon. Joukko-oppiaikana oppilaiden peruslaskutaidot jäivät puutteellisiksi. Jos oppilas ei joukko-oppia ymmärtänyt, hän putosi täysin kelkasta.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Milloin tasoryhmät on ollut käytössä?

@Käyttäjänimetön on tämmöisessä ryhmässä ollut 90-luvulla mutta ainakaan omien kokemusten mukaan ko.vuosikymmenen loppupuolella ei tämmöisiä ryhmiä ollut havaittavissa. Tai sitten en vaan huomannut.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Milloin tasoryhmät on ollut käytössä?
Ainakin meidän yläasteella lukuvuonna 1990-1991. Tasoryhmiä oli viisi.
En mä nyt siitä urpoudesta tiedä. En minä pelkän laskutaidottomuuden perusteella lähtisi ihmistä urpoksi haukkumaan. Ei se laskutaito elämässä niin tärkeää ole, sillä aika harvassa duunissa sitä tarvitaan.
Enhän minä noin väittänytkään. Täsmennän: Kaikki matematiikkaa taitamattomat eivät ole urpoja, mutta kaikki pahimmat urpot olivat matematiikkaa taitamattomia.
 

JYP#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyyni Kari & Klassikkopaidat
Meillä oli tasoryhmät kasilla ja ysillä. Vuodet olivat 2007-09. Olikohan niin että jos matematiikan numero oli kahdeksan tai sitä parempi, niin suositeltiin sitä edistyneimpien ryhmää, kun loput saivat keskittyä perusopetukseen. Tosin se noiden ryhmien välinen raja oli vähän häilyvä, periaatteessa kuka tahansa sai valita kumpaan ryhmään meni. Taisi meille edistyneimpiin pari seiskan arvosanan matikkalaistakin lopulta tulla. Kokeet meillä taisi kuitenkin olla lopulta sitten samat riippumatta ryhmästä. Meillä vain edettiin nopeammin ja tehtiin enemmän laskuja, kun peruspuolella mentiin hitaammin, käytiin enemmän esimerkkejä läpi jne.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Oppimisen kannalta tasoryhmät olisivat hyvä juttu. Olivat minun kouluvuosinani 80-luvulla myös. Silloin taisi yläasteella olla kolme tasoa. A oli niille jotka aikovat lukioon ja siellä laajan matematiikan puolelle. B oli niille, jotka menisivät todennäköisesti lukioon, mutta matematiikka olisi siellä lyhyt. C oli taas niiden valinta, joille matematiikka oli vaikeaa ja jotka eivät tähtää lukioon lainkaan.

A-ryhmässä oli rauhallista, koska kuten @Käyttäjänimetön totesi, niin pahimmat urpot eivät todellakaan olleet siellä. Hälläväliä-sakki ja haistattelijat olivat melkein kaikki C-osastolla. Toki A-ryhmässäkin oppilaiden lahjat ja kiinnostus vaihtelivat suuresti, mutta koko porukka eteni siellä kuitenkin samaan tarkoituksenmukaiseen tahtiin. Tai ainakin teoriassa. Oman 7-luokkani matematiikan opettaja ei näin jälkikäteen ajatellen ollut kovin hyvä, ja moni tipahti tuossa vaiheessa kärryiltä. Asia korjaantui seuraavana syksynä, kun A-ryhmän opetus siirtyi huomattavasti osaavampiin käsiin.
 

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
Tasoryhmäthän poistettiin aika pitkälti tasa-arvosyistä kun tyttöjen osuus uusista ylioppilaista kasvoi samaa vauhtia kuin poikien osuus koulunkäyntinsä peruskouluun jättävien määrästä. Tälle haluttiin sitten löytää helppo syyllinen, ja sehän löytyi tasokursseista joissa poikien osuus alimmilla tasoilla oli ylikorostettu samalla kun tyttöjä oli enemmän ylemmillä tasoilla.

Mitään hyötyä tasokurssien poistamisesta tuskin oli, mutta se on vaan politiikkaa. Suomessa on puoluekannasta riippumatta lähes kaikilla poliitikoilla se ajattelutapa että jos koulutuksen tasa-arvoa pitää lisätä parantamalla poikien asemaa, niin kaikki parannukset pitää kohdistaa näihin "urpoihin" eikä välittää lahjakkaista pojista tuon taivaallista.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Olen ilmeisesti onnistunut käymään yläasteeni niinä aikoina (1999-2002) kun tasoryhmiä ei ollut käytössä tai sitten kunnan rahat oli loppu.

Uskoisin että tasoryhmistä olisi ollut hyötyä lahjakkaimpien oppimiselle sekä heikkolahjasimmat olisi luultavasti saanut enemmän henkilökohtaista opetusta tai ainakin tasoa vastaavaa opetusta. Toisaalta näitä heikkolahjaisimpia ei mielestäni ollut luokallamme juuri ollenkaan ja koko ikäluokassa ( neljä luokallista) kymmenkunta.

Lisäys, silloin kyllä oli tarkkailuluokka sekä häiriköille "klinikka" missä he eivät häirinneet muiden opetusta. Tuolla taisi käydä myös heikkolahjaisimpia opetuksessa. Tuo ei kyllä ollut mikään lopullinen sijoituspaikka vaan sieltä pääsi poiskin käyttäytymällä kunnolla.
 
Viimeksi muokattu:

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Tasoryhmäthän poistettiin aika pitkälti tasa-arvosyistä kun tyttöjen osuus uusista ylioppilaista kasvoi samaa vauhtia kuin poikien osuus koulunkäyntinsä peruskouluun jättävien määrästä. Tälle haluttiin sitten löytää helppo syyllinen, ja sehän löytyi tasokursseista joissa poikien osuus alimmilla tasoilla oli ylikorostettu samalla kun tyttöjä oli enemmän ylemmillä tasoilla.

Mitään hyötyä tasokurssien poistamisesta tuskin oli, mutta se on vaan politiikkaa. Suomessa on puoluekannasta riippumatta lähes kaikilla poliitikoilla se ajattelutapa että jos koulutuksen tasa-arvoa pitää lisätä parantamalla poikien asemaa, niin kaikki parannukset pitää kohdistaa näihin "urpoihin" eikä välittää lahjakkaista pojista tuon taivaallista.

Tuo "ongelma", että tytöt menestyvät koulussa paremmin kuin pojat johtuu pitkälti tyttöjen nopeammasta kehittymisestä, pojat laahaavat vuoden tai pari jäljessä. Matematiikka kuitenkin oli ainoa aine, jossa pojat menestyivät paremmin. Tätä korjattiin muuttamalla matematiikan opetusta. Tehtävien sanallinen muotoilu suosii tyttöjä.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Matematiikan opetuksen yläasteella ja lukiossa voisi jakaa kahteen kategoriaan. Ylemmälle tasolle opetetaan matematiikkaa ja alemman tason oppilaille annetaan puuautot ja värikynät.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Meillä oli tasoryhmät kasilla ja ysillä. Vuodet olivat 2007-09.
Tuo on ollut teidän koulunne oma käytäntö, virallista se ei ole. Noin toimitaan varmasti jossain edelleen, mutta hirveästi siitä ei huudella, jos toiminnan halutaan jatkuvan. Tosin oppilaiden itsensä kannalta lievä ryhmittely on varmasti paikallaan juuri sen vuoksi, että matemaattisesti lahjakkaammat saisivat riittävän haastavaa opetusta ja vastaavasti lahjattomille mentäisiin riittävän matalaliidossa. Vaan jos tuosta aletaan kovin julkista tehdä, voi se oikeasti olla jollekin oppilaalle kova juttu henkisesti. En ossoo sannoo omakohtaisesti, kun en itse ole tasoryhmäaikaan yläkouluani käynyt (92-95) saati opettanut.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tänä vuonna kokeilimme kaseille ja yseille ryhmiä, jotka oli muodostettu edellisen vuoden numeroiden perusteella. Kolmesta luokasta tehtiin aina kolme ryhmää. Kummallekin luokka-asteelle tuli kaksi "palkkia".

Kaikilla ryhmillä oli samat kokeet ja koealueet, poislukien e-kirjalaiset. Hitaampien ryhmissä käytiin enemmän esimerkkejä yhdessä, nopeimmissa laskettiin itse enemmän ja osa laski myös experttikirjaa.

Yseillä ryhmistä ei millekään tullut tuloksiin pudotusta. Paras ja keskimmäinen ryhmä eivät toisaalta hyötyneetkään uusjaosta mitenkään. Hyvät olivat edelleen hyviä, ja olivat jo omissa luokissaankin saaneet tehdä haastavampia tehtäviä.

Heikoimmissa porukoissa tapahtui parannusta, koska sinne pystyttiin kohdistamaan tukea, ja ainakin siinä porukassa, jota itse opetin, oli erinomainen työrauha. Äänekkäimmät ja levottomimmat oppilaat olivat päätyneet keskiryhmiin, ja niissä oli työrauhaongelmia.

Kasiluokkalaisilla tapahtui totaalinen romahdus arvosanoissa, paljon suurempi kuin yleensä seiskalta kasille siirryttäessä. Ryhmät eivät käytännössä toimineet ollenkaan. Itse en osaa sanoa varmaa syytä, en edes opettanut kaseja. Luullakseni tapahtui jonkinlainen shokki siitä, että suurella osalla porukasta vaihtui taas opettaja ja systeemit, sekä tuttu porukka ympäriltä hävisi. Nykynuori on paljon sosiaalisempi kuin meikäläiset, jotka käytiin koulua 30 vuotta sitten.

Itse olen syntynyt 1971, ja viimeistä ikäluokkaa, jolla oli oikeat tasokurssit. Vuotta nuoremmalla veljelläni niitä ei enää ollut. Tuohon aikaan opetettavissa sisällöissä oli ryhmien välillä huomattava ero. Nykyään se ei enää ole sallittua, eikä millonkaan ole ollut tuon jälkeen. Koulut saavat perustaa "tasoryhmiä" (tuon sanan käyttämistäkin pitää varoa), mutta kaikilla pitää olla mahdollisuus samoihin arvosanoihin, ja jatko-opintokelpoisuuteen ei saa olla vaikutusta, toisin kun minun kouluaikanani, jolloin alimman tason opiskelleet eivät olleet lukiokelpoisia.
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara, Laine, Barkov
Meillä oli vajaa kymmenen vuotta sitten yläasteella samanlainen systeemi kuin kyykäärmeen koulussa, ainakin ysiluokalla. Tykkäsin kovasti, kun olin tasokkaimmassa ryhmässä. Ylimääräinen elämä tunneilla jäi pois ja saattoi keskittyä laskemiseen.

Kaipaisin kuitenkin todellisia tasoryhmiä. Harppaus yläasteelta lukion pitkään matikkaan oli valtava, suorastaan järkyttävä.
 
A-ryhmässä oli rauhallista, koska kuten @Käyttäjänimetön totesi, niin pahimmat urpot eivät todellakaan olleet siellä. Hälläväliä-sakki ja haistattelijat olivat melkein kaikki C-osastolla.

Jos sinne A-ryhmään valittiin koetulosten perusteella, mä kyllä uskon, että jos ihmisellä oli yhtään laskupäätä, hän pärjäsi siellä vallan mainiosti myös hälläväliä-asenteella. Luin kuukausi takaperin Sports Illustratedistä mielenkiintoisen artikkelin koripalloilija Rajon Rondosta. Hän on ollut jo muutamia vuosia suosikkipelaajani todella näyttävien syöttöjensä vuoksi, mutta arvostus nousi entisestään kun luin hänen kouluajoistaan:

As a freshman at Eastern High School in 2001, Rondo took a sophomore AP geometry class, taught by a man named Doug Bibby. He didn't do homework. He wouldn't bring his books. He frequently fell asleep at the back of the classroom, waking up only when an angry Bibby called on him to answer a question. Rondo would rouse himself, glance at the board, blurt out the correct answer and resume his slumber. He aced all his tests, which led Bibby to suspect Rondo of cheating, so the teacher gave Rondo different tests. "He aced those too", Bibby says. To send a message, Bibby still gave Rondo a D. It was, Bibby says, a "pissing contest".

Arvostan. Koripalloammattilaisenakin ko. pelintekijä kärsii jonkinlaisesta asennevammasta. Kun valmentaja opettaa jonkin uuden kuvion, Rondo oppii sen aina laakista. Kun muille pelaajille sitten joudutaan selittämään samaa asiaa useampaan kertaan, Rondolla menee hermot, sillä hän ei ymmärrä mikä siinä voi olla niin vaikeaa. Osittain siksi Mavericks näytti miehelle ovea, ja hän joutuu tyytymään tulevaisuudessa reilusti alle 20 miljoonan dollarin vuosipalkkaan.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Jos sinne A-ryhmään valittiin koetulosten perusteella, mä kyllä uskon, että jos ihmisellä oli yhtään laskupäätä, hän pärjäsi siellä vallan mainiosti myös hälläväliä-asenteella.
Mulla on hämärä muistikuva, että jotain kurssivalintakokeita olisi pidetty yläasteelle seuraavaksi vuodeksi siirtyville. Noiden perusteella kai nuotitettiin, kenellä on asiaa laajaan matematiikkaan eli A-ryhmään, ja niin edelleen. Ei tuo koe muistaakseni ihan ehdoton ollut. Jos oli selkeästi A-tapaus, niin sellainen laitettiin tietty A-ryhmään. Jos taas oppilaan koulumenestys oli heikohko, ja jo tuossa vaiheessa lukio oli pois laskuista, niin suppea oppimäärä riitti.

Terävimmillä on aina edellytykset pärjätä peruskoulussa löysäillen. Heistä saisi kuitenkin enemmän irti, jos työnteko ei pääse löysän meiningin takia unohtumaan. Lahjakas laiskuri on eräs oppilasprofiili, jollaisia suomalainen peruskoulusysteemi valitettavasti tuottaa turhan paljon. Pisa-tuloksista kiihottuvat hallintoihmiset eivät innostu kympin oppilaan voimavarojen vieläkin kunnianhimoisemmasta hyödyntämisestä, koska tällä ei ole tilastojen kannalta väliä. Indikaattorien takia kannattaa panostaa siihen, että huonoista tehdään vähemmän huonoja, ja keskinkertaisista vähän keskinkertaista parempia.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Mulla on hämärä muistikuva, että jotain kurssivalintakokeita olisi pidetty yläasteelle seuraavaksi vuodeksi siirtyville. Noiden perusteella kai nuotitettiin, kenellä on asiaa laajaan matematiikkaan eli A-ryhmään, ja niin edelleen. Ei tuo koe muistaakseni ihan ehdoton ollut. Jos oli selkeästi A-tapaus, niin sellainen laitettiin tietty A-ryhmään. Jos taas oppilaan koulumenestys oli heikohko, ja jo tuossa vaiheessa lukio oli pois laskuista, niin suppea oppimäärä riitti.

Terävimmillä on aina edellytykset pärjätä peruskoulussa löysäillen. Heistä saisi kuitenkin enemmän irti, jos työnteko ei pääse löysän meiningin takia unohtumaan. Lahjakas laiskuri on eräs oppilasprofiili, jollaisia suomalainen peruskoulusysteemi valitettavasti tuottaa turhan paljon. Pisa-tuloksista kiihottuvat hallintoihmiset eivät innostu kympin oppilaan voimavarojen vieläkin kunnianhimoisemmasta hyödyntämisestä, koska tällä ei ole tilastojen kannalta väliä. Indikaattorien takia kannattaa panostaa siihen, että huonoista tehdään vähemmän huonoja, ja keskinkertaisista vähän keskinkertaista parempia.

Edelleen olen sitä mieltä, että vaatimustasoa koulun matematiikassa voitaisiin nostaa. Huoletta derivaatat ja integraalit voitaisiin siirtää jo yläasteelle. Nythän niitä ei edes lukiossa kunnolla käydä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Edelleen olen sitä mieltä, että vaatimustasoa koulun matematiikassa voitaisiin nostaa. Huoletta derivaatat ja integraalit voitaisiin siirtää jo yläasteelle. Nythän niitä ei edes lukiossa kunnolla käydä.
Olen pitkälle samaa mieltä. Voisi ainakin olla mahdollisuus edetä vähän vauhdikkaammin matematiikassa ja muutamissa muissakin aineissa, koulusta riippumatta, mikäli eväitä on.

Minusta tuntuu kuitenkin siltä, että peruskoulun matematiikan opetuksen ongelmat tai ainakin alhainen vaatimustaso alkaa realisoitua jo paljon aiemmin kuin yläasteelle siirryttäessä. Rima on matalalla ja vauhti ei päätä huimaa. Silti juuri matematiikka tuottaa niin monelle vaikeuksia. Onkohan vika opettaja-aineksessa vai missä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös