Piruja seinille - aikaisemmat kotikisat

  • 2 869
  • 6

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kohta se taas alkaa ja odotukset ovat yhtä korkealla kuin aina ennenkin. Mikä sitten on lopputulos tällä kertaa, ei kai taas se viides sija? Otsikon aihe tuli mieleen siitä, että täällä keskusteltiin joskus aikaisemmista Saksassa käydyistä kisoista.

Mitä juuri sinä muistat aiemmista kotikisoista? Tällä palstalla on varmasti myös sen ikäluokan kirjoittajia, että muistavat Wetzellin banaanit kuin eilisen päivän. Omat muistikuvat ovat vasta 1982 kisoista.

Tuo 1982 kisojen alku oli aivan kaamea. Suomen ensimmäinen peli oli Kanadaa vastaan ja suurella innolla odotettu avausottelu oli 10 minuutin pelin jälkeen 0-6. Tämän jälkeen Suomi otti pari hikistä voittoa kunnes rypi taas samalla tavalla CCCP:tä vastaan. Tosin 6-0 syntyi vasta joskus ensimmäisen erän lopulla. Loppujen lopuksi Suomella oli jopa paikka päästä mitalisarjaan asti, mutta 3-3 tasapeli Ruotsia vastaan ei riittänyt, olisi pitänyt voittaa. Näissä kisoissa ei muuten pelattu lainkaan alempaa loppusarjaa. Kaiken kaikkiaan kisat kesti kuitenkin nyt kauemmin kuin yhden päivän Suomen osalta. Nimittäin vielä vuotta aiemmin käytössä oli ihmeellinen 2 lohkon järjestelmä joka tiesi käytännössä sitä, että ekasta pelistä naamaan ja ulos. Mitalisarjassa CCCP ja Tsekit pelasivat skandaalinkäryisen 0-0:n joka nosti Tsekit hopealle, punakoneen mestaruus oli tietysti ratkennut jo monta peliä aiemmin. Tämän ajan kisat jäivät sen takia hyvin mieleen kun silloin aloin seuraamaan kiekkoa ja se oli tärkein asia maailmassa.

1991. Ensin 2-0 voitto Tsekkoslovakiasta. Nyt alkoivat kisat hyvin. Seuraavana päivänä Mats Sundin teki kuuluisat 2 maalia. Onneksi tämä ei tapahtunut tällä kertaa mitalisarjassa ja Suomi oli hyvin mukana. Tämän jälkeen 2 tappiota ja 2 voittoa ja se kohtalonottelu USA:ta vastaan, josta tasapeli olisi riittänyt mitalisarjaan. Tämä peli on yksi paskimpia mitä olen koskaan mistään nähnyt ja tappion katkeruus samaa luokkaa. Paineet olivat Suomi-pojalle liikaa ja peliajatus aivan hukassa. Ketterer imaisi helpohkon vedon kolmannessa erässä (oliko joku Krygier vai mikä? ...kele) ja Suomi pääsi kerran vielä maaliviivalle asti muttei pidemmälle. 2-1 turpaan ja mutasarjan pelit eivät kiinnostaneet yhtään. Jos yhtään lohdutti niin mitalisarjaan ei olisi päästy vaikka Ruotsi olisi voitettukin. Viimeisellä kierroksella oli taas kisaskandaalin ainekset kun USA antoi Kanadan tehdä 2 maalia aivan ottelun viime sekunneilla. Niillä maaleilla ei loppujen lopuksi ollut mitään merkitystä kuitenkaan.

1997. Nämä kisat olivat sitten jo niitä kun istuttiin kisastudioimassa kavereiden ja leijonaviinan kanssa. Lieneekö sitten sen syytä, että noinkaan tarkkoja yksityiskohtia ei ole jäänyt mieleen kuin aiemmin. Suomi hävisi Helatorstain aattona Ruotsille 2-5 ja näin vain ottelun ensimmäisen maalin. Muun ajan olin todennäköisesti saunassa. Siinä meni mitalit ja viimeisen ottelun jälkeen M.Ahtisaari kävi onnittelemassa joukkuetta loistavista kisoista ja kutsui linnaan juhlimaan koko tiimin. Tamminen kritisoi Curren peluutustapaa ja siitä syntyi kauhea kohu. Aika munattomat kisat sillä joukkueella millä ainakin oli ainekset parempaan.

Entä sitten 2003? Toivottavasti ei tyssää mihinkään puolivälieriin. Taas on ainakin lupa odottaa menestystä.
 

ranger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Die Mannschaft
Niinpä

Kotijoukkueiden saldo jääkiekon MM-kisoista on huono ylipäätään. Ellen aivan väärin muista, viimeinen mestaruuteen yltänyt kotijoukkue on Neuvostoliitto suomalaisittain yhtä katkerista MM-kisoista vuodelta 1986. Rakas länsinaapurimme ei muuten myöskään ole koskaan voittanut MM-kultaa kotikisoissaan.


Turha sitä on kierrellä selvää asiaa. Näissä kisoissa Leijonille kaikki muu paitsi mestaruus olisi hirvittävä pettymys.




Ranger
 

Mdawg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Muistan vieläkin kuin eilisen päivän ne J Jokisen epäuskoiset sanat ja Turkuhallin totaalisen hiljentymisen kolmannen erän puolivälissä keväällä 1991 tuossa kuolemanottelussa USA:ta vastaan: "...vasemmalle. Krygier...ja maali. Tätä tässä on pelätty!"

Ruotsi-ottelu on sekin piirtynyt lähtemättömästi muistini syövereihin.

Karapalo: "Siellä ovat NHL-miehistämme Kurri ja Ruuttu. Ja nyt kiekon saa jälleen Ville (Siren, prkl)...Sundin...onko tämä enää tottakaan?"

Kommentaattorina toiminut Juhani Wallenius ei saanut minuuttiin sanottua muita sanoja kuin "Historia toistuu....historia toistuu..."

Kuten nimimerkki ranger alapuolella toteaa: kaikki muu kuin mestaruus tarkoittaa tänä keväänä epäonnistumista.
 
Viimeksi muokattu:

Centre Bell

Jäsen
Suosikkijoukkue
Entisaikojen TPS.
Viestin lähetti teemu73

Mitä juuri sinä muistat aiemmista kotikisoista? Tällä palstalla on varmasti myös sen ikäluokan kirjoittajia, että muistavat Wetzellin banaanit kuin eilisen päivän. Omat muistikuvat ovat vasta 1982 kisoista.
Ei nyt voi sanoa että muistaisin kisat kuin eilisen päivän, mutta joitain muistoja on.
Olin vuoden -74 kisojen aikana hieman toisella kymmenellä, ja päällimmäisenä kisoista muistuu mieleen todellakin surullinen Stig Wezellin efedriini (banaani) jupakka.
Suomen ykkösmaalivahti kisoissa oli legendaarinen Tapparan Antti Leppänen, mutta muistaakseni ensimmäisessä Ruotsi pelissä, Leppänen reväytti torjunnassa nivusensa.
Loukkaantumisensa jälkeen Leppänen jatkoi kuitenkin maalin suulla sisukkaasti, mutta Ruotsin tehtyä pari helppoa maalia Antin selän taakse, maalin suulle luisteli Stig Wetzell.
Kyseinen Ruotsi peli päättyi tasan 3-3, Suomen oltua jo tappiolla 1-3 (tämän tarkistin vanhoista tilastoista).

Oli pitkäperjantai iltapäivä kun Suomi pelasi Tsekkoslovakiaa vastaan. Tämän ottelun Suomi voitti sensaatiomaisesti 5-2.
Voittosta päästiin nauttimaan kokonainen päivä, sillä seuraavana päivänä julkistetiin tieto, että Stig Wetzell on kärähtänyt efedriinistä ja Suomi tuomitaan hävinneeksi ottelu numeroin 0-5.
Wetzell vannoi syyttömyyttään, niin kuin varmaan tekee vielä tänäkin päivänä, mutta ei auttanut selitykset, tuomio oli ja pysyi.
Käryn jälkeen koko Suomen joukkue antoi vapaaehtoisesti näytteet, todistaakseen että mitään ei olla otettu ja toivoen tuomion muuttamista, mutta eihän tällaisia tuomioita mihinkään muuteta.
En tiedä johtuiko Wetzellillä todettu efedriini niistä legendaarisista banaaneista, vai tuottiko hänen elimistönsö efedriiniä niin että käry kävi.
Joka tapauksessa tähän päättyi Wetzellin maajoukkueura.
Kisoissahan oli käynyt jo aikaisemmin yksi efedriini käry, kun Ruotsin Ulf Nilsson oli ottanut kiellettyä yskänlääkettä, ja Ruotsi tuomittiin hävinneeksi Puolaa vastaan käymänsä ottelu niin ikään 0-5.

Tämän episodin jälkeen YLE:n tekniset menivät lakkoon, josta seurasi että niin TV kuin radiokin pimeni.
Kisoista ei saanut tietoa kuin sanomalehdistä.
Joillain poikkeusjärjestelyillä, YLE näytti televisiosta seuraavan Suomi-Ruotsi matsin, mutta sen Suomi hävisi 2-6 (tämänkin lopputuloksen tarkistin tilastoista).

Leppäsen loukkaantumisen ja Wetzellin efedriini käryn jälkeen, Suomella alkoi olemaan pulaa maalivahdeista. Loppumatseihin luisteli maalin suulle Jorma Valtonen ja yksi kenttäpelaaja oli aina vuorollaan pukeutunut varamaalivahdiksi. Varamaalivahtina istui aitiossa ainakin Seppo Repo sekä Harri Linnonmaa.
Onneksi Valtonen pystyi pelaamaan kaikki loput matsit.

Niin, peleistä vielä sen verran, että Suomi meni ja voitti Tsekit viimeisessä ottelussaan "toistamiseen". Tällä kertaa numeroin 5-4.
Vellu Ketolan tehdessä voittomaalin, aivan ottelun viime hetkillä.
YLE:n lakon takia, tämä ottelu näytettiin vasta seuraavana päivänä TV:stä. Jollain YLE:n poikkeus järjestelyillä "Höyry" Häyrinen sentään sai selostettua ottelun radiossa.

Jos surullista efedriini käryä ei olisi tullut, niin Suomi olisi saanut historiansa ensimmäisen MM kisa mitalin (pronssin), mutta virallisissa tilastoissa Suomi jäi sen ajan hengen mukaisesti neljänneksi.

1974 kisoissa, Suomella oli historiansa ensimmäinen oikea huippukenttä kansainvälisissä kisoissa.
Esa Peltonen - Veli-Pekka Ketola- Juhani Tamminen, pakkipareina Juha Rantasila Heikki Riihiranta hävisivät vain yhden ottelun ja pelasi yhden tasapelin.
Kaikki muut kisojen ottelut viisikko voitti.

Toivottavasti tulevissa kisoissa vältytään 1974 kisojen tapaisilta farsseilta, ja Suomi saisi vihdoin Saku Koivun johdolla ensimmäisen MM kisa mitalin kotikisoissaan.

edit:typoja
 
Viimeksi muokattu:

avt84

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Itse muistan vuoden 1997 kisoista sen surullisen kuuluisan pompun päätylaudoituksesta, vuoden 1991 kisoista en sen sijaan muista mitään, en seurannut edes jääkiekkoa vielä silloin. Toki olen kuullut Stig Wetzellin kärystä 1974 ja Krygerin (Krygerhän se oli?) helpohkosta maalista 1991. Myös Ruotsin viimeisen minuutin pari maalia vuosina 1986 ja 1991 ovat tiedossa, samoin niiden tekijät.

Vaikka lähihistoria ei tunne kotikisojen voittajaa, uskon että tänä vuonna Suomella on voittoon täydet mahdollisuudet, Koivun tulon myötä tämä mahdollisuus on lähes kaksinkertainen. Mutta ei sovi unohtaa mm. sellaisia huippujoukkueita kuin Tshekki ja Kanada, joista ainakin jälkimmäinen saa todella hyvän joukkueen kisoihin. Muiden toistaminenhan ei tunnetusti ole hyvästä, mutta pakko on toistaa se, jonka pari kirjoittajaa ennen minua on jo sanonut: vain ykköstila kelpaa, muu sija on pettymys.
 

Kaiser Soze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rontti's potatoes, whiners and wankers
Re: Re: Piruja seinille - aikaisemmat kotikisat

Viestin lähetti Centre Bell
Wetzell vannoi syyttömyyttään, niin kuin varmaan tekee vielä tänäkin päivänä, mutta ei auttanut selitykset, tuomio oli ja pysyi

Muistankos ihan väärin, mutta eikös tuo "kärähtäminen" kumottu jälkeenpäin ??? siis ihan tässä muutama vuosi sitten ??

K
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös