Petteri Orpon hallitus

[Byvajet]

Työpaikan itselleen hankkivalle ja näin ainakin osittain "tukiviidakosta" pois pääsevälle valtion maksamana porkkana esim. 200e/kk puolen vuoden ajan? Kuinka moni alkaisi etsimään työtä hanakammin?

Työttömyysturvan suojaosa oli tällainen porkkana. Työtön sai tienata muutamia satasia korvauksen päälle.

Uusi hallitus kuitenkin tahtoi siitä eroon. En voi välttyä tunteelta, että hallitus tekee valintoja, jotka passivoivat ihmisiä sen sijaan että aktivoisivat heitä. Älä tee osa-aikatyötä, älä hyödy taloudellisesti osa-aikatyöstäsi ja elä sillä, älä kouluttaudu. Älä yritä, työtön, älä yritä!

Samaan aikaan ollaan valmiita kyttäämään pientä määrää ideologisia työttömiä ja järjestämään näille pakkotyötä. Edes eläimiä ei nykyään ohjata hallituksen keinoilla. Niihinkin yritetään soveltaa viimeiseen saakka myönteistä vahvistamista sen sijaan että ajateltaisiin, että eläin on kuriton ja että se täytyy alistaa.

Pidän nykyistä hallitusta aivan ääri-ideologisena. Rationaalinen ja Suomen etua ajava se ei ole, mistä kertoo jo se, että eläkeläiset jätettiin säästöjen ulkopuolelle, vaikka juuri heistä säästöjä olisi mahdollista saada aiheuttamatta kenellekään kohtuutonta kurjuutta.

 

[Cobol]

Puheet oikeiston olemisesta esteenä syrjäytymisen ehkäisyssä ovat konservatiivisen suomalaisvasemmiston keino siirtää katse pallosta aivan muualle. Vuosikausia vasemmistojohtoiset Ruotsi ja Tanska ovat tehneet uudistuksia työmarkkinoilla, joista oikeisto Suomessa voi vain haaveilla. Orpon hallituksessa onkin useita valintoja, jotka pohjaavat Ruotsin ja Tanskan kokemuksiin.

Palkkatuki on yksi keino viime hallituksen aikana nopeasti kasvanutta lapsiperheköyhyyttä vastaan. Tutkimusten mukaan lapsiperheköyhyyden torjuminen on yhteiskunnan kannalta ennaltaehkäisevä toimi, jolla on vaikutusta myös kotoutumisessa.

 

[Cobol]

Asumistuestakin on keskusteltu ja Orpon hallitus aikoo vähentää asumistukia. Perusteita Orpolta ja hallitusohjelmasta (hiukan).

Tässäkin asiassa voisi mennä hieman lähemmäksi markkinataloustyyppisempää ratkaisua uudistettavan soten tapaan. Ei kyse ole markkinataloudesta, mutta fiksummasta ratkaisusta kuin nyt. Soten osalta alueille verotusoikeus ja siten vastuu kuluistaan. Asumistuen osalta kunnille päätös, millaista asumistukea maksavat ja kuinka paljon ja siten vastuu päätöksistään.

Ei nämä valtion rahoittamia tulisi enää olla.

 

[Valkoinen Intiaani]

Aina luotettava YLEn teksti-TV kertoo, että hallitus kaatuu.

Ei kerro. Se kertoo, että yhden teetetyn gallup-kyselyn perusteella n. puolet vastanneista uskoo, että hallitus tulee kaatumaan. Luetun ymmärtäminen, missä pelaa?

 

[Cobol]

Kommentti suojaosakeskusteluunkin. Kokoomus pitää suojaosaa erittäin pahana kannustinloukkuna. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön voi ansaita ilman että tulo vähentää työttömyysetuutta. Perussääntö on, että suojaosa on 300 euroa kuukaudessa.

VM arvioi, että Orpon hallituksen työttömyysturvan leikkaukset toisivat 8 500 uutta työllistä ja vahvistaisi julkista taloutta noin 250 miljoonalla eurolla. EK arvioi hieman suuremmat luvut.

Suojaosaan koskemisella ei ole kaivamani perusteella juuri mitään työllistävää merkitystä. Orpo pitää suojaosaa sellaisena kannustinloukkuna, että sille on tehtävä jotain. Ainakaan oma tilastokaiveluni ei tätä tue. Taloudelliset vaikutukset olisivat lähteestä riippuen 25-40 milj euroa.

 

[mjr]

Aina luotettava YLEn teksti-TV kertoo, että hallitus kaatuu.

https://external.api.yle.fi/v1/teletext/images/106/01.png?app_id=7858be73&app_key=1c3b4ca5a363f8a14d2788cf02c008b5

YLE on karannut kontrollista - raportoisiko Russia Today samaan tapaan Putinin hallinnosta? Eivätköhän opi leikkauksista, että miltä puolelta leipä on voideltu...

 

[hablaa]

YLE on karannut kontrollista - raportoisiko Russia Today samaan tapaan Putinin hallinnosta? Eivätköhän opi leikkauksista, että miltä puolelta leipä on voideltu...

Niin siis tuo ei ole YLEn tekemä kysely, vaan "Uutissuomalaisen". Aiheesta raportoi myös mm. hesari. Eikö mielipidekyselyistä saa uutisoida?

 

[Pantteli]

Toki valinnoilla on seurauksensa. Ruotsissa työttömyys on ollut matalaa, mutta Ruotsin valtio on haaskannut mittavia summia tuettuihin työsuhteisiin: osa on ollut silkkaa “tempputyöllistämistä”. Samalla “oikeita” työpaikkoja, jotka olisivat syntyneet muutenkin, on jäänyt syntymättä. Joillakin aloilla palkkatuet myös vääristävät kilpailua.

Ruotsin virheistä voisi ottaa opiksi, ja silti Suomen tulisi käyttää suhteessa aivan erilaisia summia työttömyyden poistamiseen kuin nyt ja suhteessa vähemmän varsinaisiin työttömyyskorvauksiin ansiosidonnaisesta alkaen.

Tarkoitin työllistämisen tukemisella korvauksia työntekijälle, en työnantajille. Esimerkiksi työmatkavähennysten parantaminen olisi tällainen asia. Työpaikan vastaanottamisen kannustaminen esimerkiksi selkeämmällä erolla käteen jäävällä rahalla olisi hyvä ratkaisu.

Matalapalkka-alojen palkkojen nostaminen ei ole ihan yksinkertainen asia. Kaikista töistä ei ole mahdollista maksaa huippukorkeaa liksaa ihan kannattavuuden takia. Itse näkisin asian niin, että yritykset loisivat oikeita työpaikkoja oikeiden tarpeiden mukaan ja valtio tukisi työttömän siirtymää kortistosta näihin työpaikkoihin.

 

[Cobol]

Tarkoitin työllistämisen tukemisella korvauksia työntekijälle, en työnantajille. Esimerkiksi työmatkavähennysten parantaminen olisi tällainen asia. Työpaikan vastaanottamisen kannustaminen esimerkiksi selkeämmällä erolla käteen jäävällä rahalla olisi hyvä ratkaisu.

Jep. Tuota ei hallitusohjelmaan kirjattu, ainoastaan työmatkapyöräilyn edistäminen.

Matalapalkka-alojen palkkojen nostaminen ei ole ihan yksinkertainen asia. Kaikista töistä ei ole mahdollista maksaa huippukorkeaa liksaa ihan kannattavuuden takia. Itse näkisin asian niin, että yritykset loisivat oikeita työpaikkoja oikeiden tarpeiden mukaan ja valtio tukisi työttömän siirtymää kortistosta näihin työpaikkoihin.

Näin juuri. Ja minä näkisin myös osaratkaisuna sen, että kun kuntaan X tulee uusi yritys johon kunta on panostanut infran osalta, kunta katsoisi miten se houkuttelee työntekijöitä erilaisia asumisen tukiratkaisuja käyttämällä. Toki nytkin keinoja on, mutta kunta saisi entistä vapaammat kädet.

Oleellista on, että panostetaan enemmän ns. oikeisiin työpaikkoihin. Ei siis työpaikkoihin, jotka on ostettu julkisella rahalla. Tätä voisi tukea myös hankintalain uudistukset. Se on heikossa hapessa väärinkäytösten ja erityisesti pienten kuntien poliittisten sopimusten vuoksi.

 

[ftr]

Matkakulukorvausten lisääminen ei vain kovin paljon pienipalkkaisia auta, kun ei välttämättä ole veroja, joista lisävähennykset voisi tehdä. Suurin hyöty menisi jo nykyään pitkää työmatkaa tekeville. Kuulostaa erittäin tehottomalta keinolta työllisyyden parantamiseen.

 

[Cobol]

Matkakulukorvausten lisääminen ei vain kovin paljon pienipalkkaisia auta, kun ei välttämättä ole veroja, joista lisävähennykset voisi tehdä. Suurin hyöty menisi jo nykyään pitkää työmatkaa tekeville. Kuulostaa erittäin tehottomalta keinolta työllisyyden parantamiseen.

Matkakuluvähennykset tehdään tuloista, ei veroista. Voisi olla ehkä parempi, jos tehtäisiin veroista. Ainakin matalapalkka-aloilla.

 

[ftr]

Matkakuluvähennykset tehdään tuloista, ei veroista. Voisi olla ehkä parempi, jos tehtäisiin veroista. Ainakin matalapalkka-aloilla.

Mutta jos ei tulojen perusteella tule veroja maksettavaksi, niin ei vähennyksestäkään ole hyötyä.

 

[Cobol]

Mutta jos ei tulojen perusteella tule veroja maksettavaksi, niin ei vähennyksestäkään ole hyötyä.

Verotuskin on muuttunut.

Miten palkan ja eläkkeen verotus muuttuu 2023?

Palkansaajan ja eläkkeensaajan tuloverotukseen vaikuttaa vuonna 2023 sote-uudistus. Myös eläkkeiden poikkeuksellisen suuret indeksikorotukset voivat heilauttaa eläkkeensaajan tuloveroprosenttia. Palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut nousevat ja syövät hieman palkan ostovoimaa.

www.taloustaito.fi

Perussääntö ymmärtääkseni on, että verosta laskettava vähennys hyödyttää pienituloista enemmän kuin ansiotulosta laskettava vähennys. En ole asiantuntija, mutta tämä tuli muistaakseni esille yhdessä Veronmaksajien viestissä.

Ja ymmärtääkseni matkakuluvähennys veroista jakaantuisi tasaisemmin eri tuloluokkiin. Hieman pois suurituloisilta, hieman lisää pienituloisille. Minusta työn tekemisen mahdollistamisessa tämä voisi olla tutkimuksen arvoinen ellei peräti järkevä uudistus.

 

[Boogey]

Oleellista on, että panostetaan enemmän ns. oikeisiin työpaikkoihin. Ei siis työpaikkoihin, jotka on ostettu julkisella rahalla. Tätä voisi tukea myös hankintalain uudistukset. Se on heikossa hapessa väärinkäytösten ja erityisesti pienten kuntien poliittisten sopimusten vuoksi.

Sinänsä olen tästä aivan samaa mieltä. Tuo "oikeat työpaikat" on vaan hankalahko kokonaisuus määritellä. Julkisen puolen toiminnoista suuri osa on kuitenkin niitä oikeita työpaikkoja, vaikka ne maksetaankin julkisella rahalla. Ja myös osa-aikaiset tai joustavan tuntityön työpaikat on ihan yhtälailla yrityksen tarpeesta ja myös työvoiman tarpeesta (mm. opiskelijat) olemassa.

Tottakai kaikki varmasti toivoisi että suurin osa uudesta työstä syntyy vientivetoisille aloille ja vieläpä kokoaikaisesti, mut käytännössä kuitenkin julkisella puolella olevat tukitoiminnot ja osa-aikatyö on sellaista tukevaa rakennetta joka pitää yhteiskunnan rattaita pyörimässä.

Palvelukehitys itsessään jo pirstaloi työnteon kokoaikaisuutta kun palveluiden aukioloajat ovat laajemmat tai niitä käytännössä ei ole ollenkaan (digitaaliset palvelut). Juurikin tähän työssäoloaikojen murrokseen peilaten hiukan karsastan tuota suoja-osaan puuttumista. Kun ei vielä mitään perustulo/yleistukimallia ole taustalla niin parempi tuo malli tällä hetkellä kuitenkin on kuin ei mitään. Parempi ottaa vaikka sitä wolt keikkaa vastaan kun jäädä pyörittelemään peukaloita kokopäivätyötä odotellen.

En ole hallitusohjelmaa kokonaisuudessaan lukenut, mutta oliko siellä mitään mainintaa yleistuen/perustulon edistämisestä?

 

[Cobol]

Sinänsä olen tästä aivan samaa mieltä. Tuo "oikeat työpaikat" on vaan hankalahko kokonaisuus määritellä. Julkisen puolen toiminnoista suuri osa on kuitenkin niitä oikeita työpaikkoja, vaikka ne maksetaankin julkisella rahalla. Ja myös osa-aikaiset tai joustavan tuntityön työpaikat on ihan yhtälailla yrityksen tarpeesta ja myös työvoiman tarpeesta (mm. opiskelijat) olemassa.

Hallitushan pyrkii saamaan lisää työllisiä julkiselle sektorille ja kyse ei Orpolla ole siitä, että nämä nähtäisiin jotenkin vääränä. Päinvastoin. Määrittelisin asian niin, että hallituksen tulee tämän lisäksi tehdä sellaista politiikkaa, joka edistää kotimaisia ja ulkomaisia investointeja.

En ole hallitusohjelmaa kokonaisuudessaan lukenut, mutta oliko siellä mitään mainintaa yleistuen/perustulon edistämisestä?

Kyllä on. Eri luukkujen sosiaaliturvasta kohti yleistukea. Tavoitteena yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvarainen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman lineaarisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.

 

[Boogey]

Hallitushan pyrkii saamaan lisää työllisiä julkiselle sektorille ja kyse ei Orpolla ole siitä, että nämä nähtäisiin jotenkin vääränä. Päinvastoin. Määrittelisin asian niin, että hallituksen tulee tämän lisäksi tehdä sellaista politiikkaa, joka edistää kotimaisia ja ulkomaisia investointeja.

Joo en tarkoittanut tässä että ne olisivat jotenkin vääriä työpaikkoja. Ja samaa mieltä että investointeja tukevaa politiikkaa pitää edistää.

Ehkä tässä taustalla enemmän huolestuttaa se, että kun tavoitteeksi asetettiin ettei vientialojen palkkaratkaisua saisi muuallakaan ylittää, se heikentää osaltaan entisestään julkisen puolen jo heikkoa vetovoimaa. Palkkakehitys on ollut yksityisellä kysytyillä aloilla ollut julkista parempaa, ja nyt käytännössä kahlitaan nuo palkkaerot paikalleen. Vaikka mm. julkinen puoli nyt jonkinlaisen korjausliikkeen saivatkin väännettyä.

Kyllä on. Eri luukkujen sosiaaliturvasta kohti yleistukea. Tavoitteena yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvarainen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman lineaarisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.

Tälle ehdottomasti puolto, juuri tähän suuntaan pitääkin mennä. Tukiviidakko itsessään jo aiheuttaa kannustinloukkuja kun ei voi ennakoida miten joku vastaanotettu työ vaikuttaa useisiin eri tukiin. Tuen tasosta varmaan käydään isoin vääntö, mutta jo sillä että kokonaisuutta voidaan yksinkertaistaa on varmasti suuri vaikutus itsessään.

 

[Pantteli]

Tälle ehdottomasti puolto, juuri tähän suuntaan pitääkin mennä. Tukiviidakko itsessään jo aiheuttaa kannustinloukkuja kun ei voi ennakoida miten joku vastaanotettu työ vaikuttaa useisiin eri tukiin. Tuen tasosta varmaan käydään isoin vääntö, mutta jo sillä että kokonaisuutta voidaan yksinkertaistaa on varmasti suuri vaikutus itsessään.

Ja tuohon pitää vielä lisätä monimutkaisen ja -osaisen tukijärjestelmän pyörittämisen kustannukset. Joitain tukiahan pystyy vielä järjestämään lisää esimerkiksi pariskunnan "muuttaessa" paperilla eri osoitteisiin ja pitämällä toista asuntoa vaikkapa ihan tyhjillään. Nykyinen systeemi on ihan pähkähullu ja tehoton. Keep it simple stupid, sanoi joku viisas aikoinaan.

 

[Cobol]

Ehkä tässä taustalla enemmän huolestuttaa se, että kun tavoitteeksi asetettiin ettei vientialojen palkkaratkaisua saisi muuallakaan ylittää, se heikentää osaltaan entisestään julkisen puolen jo heikkoa vetovoimaa. Palkkakehitys on ollut yksityisellä kysytyillä aloilla ollut julkista parempaa, ja nyt käytännössä kahlitaan nuo palkkaerot paikalleen. Vaikka mm. julkinen puoli nyt jonkinlaisen korjausliikkeen saivatkin väännettyä.

Tämäkin on julkisuudessa tulkittu mielenkiintoiseksi. Hallitusohjelmassa ei lue, että vientialojen palkkaratkaisua ei saisi muualla ylittää. Päinvastoin, matalapalkka-alaa (ja naisvaltaista alaa) ja samapalkkaisuutta pyritään palkkakehityksellä nostamaan.

Hieman tai enemmänkin eri tavalla kuin on uutisoitu.

Sen sijaan hallitusohjelmassa todetaan, että yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

 

[lihaani]

Sen ääsijaan hallitusohjelmassa todetaan, että yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

Eihän ole pilkunnussimista. Eihän?

 

[MENTALSPORT]

Sen sijaan hallitusohjelmassa todetaan, että yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

Tää on ihan suoraan sanottuna järkyttävä kirjaus ja tarkoittaa justiin sitä mitä ylempänä on todettu. Sitä on turha ees vääntää miksikään muuksi. Ei ihmiset tyhmiä ole

 

[Cobol]

Tää on ihan suoraan sanottuna järkyttävä kirjaus ja tarkoittaa justiin sitä mitä ylempänä on todettu. Sitä on turha ees vääntää miksikään muuksi. Ei ihmiset tyhmiä ole

Osa valitettavasti on yksinkertaisia ja vietävissä. Edelleen suuret ja pienet työnantajat voivat maksaa sellaista palkkaa kuin sopivat. Vaikka tuplat vientiteollisuuden ym korotuksista. Ja tällaisia työantajia Suomessa on paljon, jotka maksavat yli vientiteollisuuden tms korotusten.

 

[Boogey]

Osa valitettavasti on yksinkertaisia ja vietävissä. Edelleen suuret ja pienet työnantajat voivat maksaa sellaista palkkaa kuin sopivat. Vaikka tuplat vientiteollisuuden ym korotuksista. Ja tällaisia työantajia Suomessa on paljon, jotka maksavat yli vientiteollisuuden tms korotusten.

Miksi ihmeessä sitten tuollaisia kirjauksia tarvitsee tehdä? Voisihan sitä samanlaisena hassutteluna heittää ettei sovittelijan toimesta voida alittaa tiettyä tasoa. Yhtä riemukkaasti se varmasti otettaisiin toisella puolella vastaan ja pöyristymistä suhdanteiden ymmärtämättömyydestä.

Puhutaan työelämän joustavoittamisesta ja käytännössä tehdään päinvastaisia toimia, haisee vahvasti TUPO:lta tällaiset tiettyihin raameihin ohjaamiset. Ylätasolla (vaikkai keskitettyjä ratkaisuja ei pitänyt enää tehdä) pääasiallinen motivaatio on neuvotella mahdollisimman tiukka yleistaso ja sen jälkeen voidaan aina backuppina tukeutua siihen että sovitteluesitys ei tätä voi ylittää.

 

[MENTALSPORT]

Osa valitettavasti on yksinkertaisia ja vietävissä. Edelleen suuret ja pienet työnantajat voivat maksaa sellaista palkkaa kuin sopivat. Vaikka tuplat vientiteollisuuden ym korotuksista. Ja tällaisia työantajia Suomessa on paljon, jotka maksavat yli vientiteollisuuden tms korotusten.

Kyllä varmasti voi. Mutta esimerkiksi julkisen puolen hoitotyön ammattilaisille tällä kyseisellä järjestelmällä mikä lukee hallitusohjelmassa sementoidaan ikuinen palkkakuoppa. Olet todellakin helposti vietävissä. Vai miten olisi tuolla kirjauksella käynyt viime neuvottelu kierroksella?

 

[Kimmo_Ahteri]

Tämäkin on julkisuudessa tulkittu mielenkiintoiseksi. Hallitusohjelmassa ei lue, että vientialojen palkkaratkaisua ei saisi muualla ylittää. Päinvastoin, matalapalkka-alaa (ja naisvaltaista alaa) ja samapalkkaisuutta pyritään palkkakehityksellä nostamaan.

Hieman tai enemmänkin eri tavalla kuin on uutisoitu.

Sen sijaan hallitusohjelmassa todetaan, että yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

Tuppako tämä tarkoittamaan että esim hoitajat eivät tule ikinä saamaan vientialojen ylittävää sopimusta?

Ote ohjelmasta:
"Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn vahvistamiseksi hallitus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella. Hallitus selvittää keinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua."

 

[kyykäärme]

Kyllä varmasti voi. Mutta esimerkiksi julkisen puolen hoitotyön ammattilaisille tällä kyseisellä järjestelmällä mikä lukee hallitusohjelmassa sementoidaan ikuinen palkkakuoppa. Olet todellakin helposti vietävissä. Vai miten olisi tuolla kirjauksella käynyt viime neuvottelu kierroksella?

Ylityökiellot ja vuoronvaihtokiellot olisivat jatkuneet aika pitkään. Lakot todennäköisesti olisivat loppuneet sitten, kun lakkokassa on tyhjä.