Petteri Orpon hallitus

[rpeez]

Ei hän mikään äärioikeistolainen tietenkään ole, mutta minusta Purra on kaikista pelottavin poliitikko Suomessa. En tiedä miksi, mutta hänessä on jotain sellaista auraa, joka ainakin minussa herättää sellaisen tunteen, että häntä on syytä varoa. Hän vaikuttaa niin kylmältä, epäempaattiselta, laskelmoivalta... Purra on mielestäni paljon pelottavampi kuin Halla-aho. Muuten en persujen poliitikkoja pidä mitenkään pelottavina, vaan näitä tunnetuimpia persu-legendoja enemmänkin huvittavina tyyppeinä.

Luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat. Eiköhän tuo johdu siitä, että Purraa näyttää nykyään olevan vaikea horjuttaa sanallisesti vaan hän vastailee tyynenä perustekohymyillen kysymyksiin väsymättä ja takeltelematta. Tuollainen vahva itsehillintä pienellä hymyllä ja selvästi puhuminen on tavallaan pelottavaa, koska se näyttää vahvalta ja onkin sitä verbaalikeinoja vastaan.

Purrasta oli hyvä henkilökuva taannoin hesarissa, ihminen sielläkin takana on. Suositus lukemiselle.

 

[Ramchester]

Tälläiset kommentit yleisesti kyllä hämmentää minua paljon. Luuleeko ihmiset ihan oikeasti, että yritykset palkkaavat ja potkivat työntekijöitä pihalle ihan huvin vuoksi ja kiusaa tehdäkseen?

Ja Suomi tulee varmasti täyttymään uusista yrityksistä, kun jokainen alke keskituloinen jamppa pistää yrityksen pystyyn, palkkaa työntekjöitä ja antaa niille kenkää, kun se on vaan niin saatanan mukavaa.

Toisaalta vituttaa myös muutamien yrittäjien ulina siitä, ettei heilläkään ole palkallista ensimmäistä sairaslomapäivää. Se on sellaista. Joko on tyäläinen tai yrittäjä, niitä rusinoita ei pääse nyppimään molemmista pullista.

 

[Patarouva]

Ei hän mikään äärioikeistolainen tietenkään ole, mutta minusta Purra on kaikista pelottavin poliitikko Suomessa. En tiedä miksi, mutta hänessä on jotain sellaista auraa, joka ainakin minussa herättää sellaisen tunteen, että häntä on syytä varoa. Hän vaikuttaa niin kylmältä, epäempaattiselta, laskelmoivalta... Purra on mielestäni paljon pelottavampi kuin Halla-aho. Muuten en persujen poliitikkoja pidä mitenkään pelottavina, vaan näitä tunnetuimpia persu-legendoja enemmänkin huvittavina tyyppeinä.

Tästä luonnehdinnasta tulee valitettavasti mieleen, että hölmöilevä mies on vain huvittava, mutta naisen ulkonäkö ja puhetapa ym. riittää viestimään hänen kylmyydestään, pelottavuudestaan ja epäempaattisuudestaan.

Purra ei saane yhtä suurta fanikuntaa kuin Marin, mutta paskaa varmasti tulee ministerinä ihan suhteettomasti muistakin kuin poliittisista syistä.

Tsemppiä Purralle, vaikka en persuja äänestäkään. Ei tule olemaan helppo rasti.

 

[Petri1981]

Vaikka monesti ulkomaalaisten viestimien Suomen politiikkaa käsittelevät jutut eivät kovin tarkkoja ole, on silti valitettavaa että viesti äärioikeiston mukanaolosta Suomen uudessa hallituksessa leviää maailmalle. Lisäksi vaikka Perussuomalaisten haluamat kiristykset maahanmuuttoon jäivätkin piippuun, ei tämä siltikään ole hyvää mainosta Suomelle.

Tämä far-right on kyllä valitettavasti kokenut terminä jo sellaisen inflaation, että se hetkauttaa nykyään paljon vähemmän, kuin vaikka 20 vuotta sitten. Nykyään kun äärioikestoon kuulumiseen riittää vain perusteeksi se, jos haluaa vähentää humanitääristä maahanmuuttoa ja kehitysyhteistöhön laitettavia rahoja. Todella radikaalia ja äärimmäistä! Eiköhän näitä far-right, äärioikesto- ja muita leimoja lyödä, jotta voitaisiin vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Nuo ovat pahoja - älä äänestä heitä. Poliittisen vastustajan demonisointia siinä missä Trumpin ”radical left democrats” ulina.

Mielenkiinnolla muutenkin odotan tämän hallituksen kohtelua kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa, ja vertaan sitä edelliseen. Marinin hallitustahan etenkin kansainvälisessä lehdistössä ylistettiin täysin estoitta, eikä meno hirveästi kotimaassakaan tuosta jäänyt. Luulen, että ylistyksen aika on nyt ohi, kun far right -leimat on jo laajasti kaivettu taskuista. Sitten ihmetellään, kun niin moni ei pidä mediaa puoleettomana.

 

[Byvajet]

Hyvin perinteinen vasemmiston ja oikeiston jako on tällainen: vasemmisto haluaa jakaa kakkua tasaisemmin ihmisten välillä, oikeisto haluaa kasvattaa jaettavaa kakkua.

Jako on vanhakantainen, eikä käytäntö ole osoittanut, että pyrkimys kakun kasvattamiseen nostaisi pienituloisten elintasoa samassa suhteessa kuin suurituloisten.

Vasemmisto haluaa kaikki jakamaan kakkua ja samalla leikkaamaan siitä osansa. Oikeisto taas haluaa muiden kasvattavan itselleen kakkua. Siitähän tässäkin oikeistohallituksessa on kysymys. Heikompiosaisilta pois ja lisää hyväosaisille.

Oikeisto tahtoo pienipalkkaiset tekemään rahaa itselleen. Vasemmisto tahtoo pienipalkkaiset tekemään rahaa myös itselleen.

En suoraan sanoen ymmärrä, millainen ihmiskuva on sen oikeiston vaaliman ajatuksen taustalla, että työn teosta kannattaa rangaista. Se ehkäisee syrjäytymistä ja pitää yllä toimintakykyä ja yhteiskunnallista vakautta.

Enkä ymmärrä sitäkään, että kun pienipalkkaisten palkkoja leikataan, niin miten se edistää pienipalkkaisten työntekijöiden saamista alueille, joilla pienipalkkaisen työn tekijöistä on pulaa.

Soininvaara:

Minä haluaisin yhdistää taloudellisen oikeudenmukaisuuden hyvin toimivaan markkinatalouteen, mutta nyt hallitus tekee näistä kahdesta tavoitteesta toistensa vastakohdan. Siinä lopulta markkinatalous häviää.

Hallituksen säästölinja ei osu rankimmin työttömiin vaan pienipalkkaisiin ja erityisesti osa-aikatyöttömiin, kuten osa-aikaisiin kaupan myyjiin. Tässä karsitaan niitä pieniä ansiotuloja täydentäviä tulonsiirtoja, joihin minä taas haluaisin panostaa lisää.

Twitterissä huomautin, että kaupassa osa-aikatyötä tekevä, soviteltua päivärahaa nostava vuokra-asunnossa Helsingissä asuvan kahden lapsen yksinhuoltaja häviää noin 600 euroa kuussa. Lapseton vuokra-asunnossa asuva työtön menettää tästä noin kymmenesosan.

Työssä käyvien köyhyys on suurimpia suomalaisia epäkohtia ja sitä on nyt tarkoitus pahentaa. On vastenmielinen ajatus, että pienipalkkaista työtä tekevän kuuluukin olla köyhä.

 

[Jymäkkä]

Mä kyllä ymmärs

Luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat. Eiköhän tuo johdu siitä, että Purraa näyttää nykyään olevan vaikea horjuttaa sanallisesti vaan hän vastailee tyynenä perustekohymyillen kysymyksiin väsymättä ja takeltelematta. Tuollainen vahva itsehillintä pienellä hymyllä ja selvästi puhuminen on tavallaan pelottavaa, koska se näyttää vahvalta ja onkin sitä verbaalikeinoja vastaan.

Purrasta oli hyvä henkilökuva taannoin hesarissa, ihminen sielläkin takana on. Suositus lukemiselle.

Mä kyllä ymmärsin pointtisi, mutta onhan tässä pieni kontrasti siihen, miten selkokielen suoltaminen tekohymyllä tulkittiin vielä tovi sitten ;)

 

[Mojo]

Tuossa muutamia uuden hallituksen rikospoliittisia linjauksia. Suunta on oikea

- Jengiläisten rangaistuksia ei olla tuplaamassa, mutta jengeihin liittyvissä rikoksissa määrättäisiin tavallista kovempi rangaistus.

- Törkeiden ampuma-aserikoksen alin rangaistus aiotaan nostaa neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta. Se tarkoittaisi, että seuraamuksena olisi aina ehdotonta vankeutta.

- Jatkossa luvattoman aseen kantaminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa olisi törkeä ampuma-aserikos, mistä seuraisi siis vankeutta.

- Hallitus haluaa helpottaa rikoshyödyn eli rikoksin hankittujen tavaroiden ja varojen poisottamista.

Näin Orpon hallitus haluaa panna jengit kuriin – keinoissa näkyy Ruotsi-linkki

Ruotsissa Ulf Kristerssonin hallitus ja ruotsidemokraatit haluavat tuplata jengiläisten rangaistukset ja viedä heidän kultakellonsa ja autonsa. Linja näkyy nyt Suomessa.

www.uusisuomi.fi

 

[ultrar]

Enkä ymmärrä sitäkään, että kun pienipalkkaisten palkkoja leikataan, niin miten se edistää pienipalkkaisten työntekijöiden saamista alueille, joilla pienipalkkaisen työn tekijöistä on pulaa.

Itseltäni on mennyt ohitse, että palkkoja leikattaisiin eli mistä tämä fakta löytyy?

Näen hallituksen tekevän kipeitä muutoksia, mutta näen yhtä hyvin niiden tarpeellisuuden. Suomi on saatava nousu-uralle ja se ei nyt vain lähde mistään muusta, kuin työnteosta ja yrittämisestä. Mikäli joku ei ymmärrä sitä, että yrittäjän on saatava riskistään tulosta, niin siinä vaiheessa kannattaa tutustua paremmin talouden toimintaan. Löytyykö maailmasta toimivia esimerkkejä, jossa joku on yrittäjä, mutta se ei saisi rikastua sillä, vaan ansaita suunnilleen saman, kuin kaikki muutkin.

Jos ja toivottavasti kun saamme Suomeen lisää menestyviä yrityksiä, niin kaikki me tiedämme sen luovan lisää työpaikkoja ja sitä kautta todennäköisesti myös parempia palkkoja, koska työvoiman tarve kasvaa. Onko meillä sitten niitä työntekijöitä, niin siihenhän tuleva hallitus hakee keinoja ja toivottavasti myös onnistuu.

Johtamassani yrityksessä esimerkiksi viime viikolla olisi jälleen ollut tarvetta tekijöille, jopa runsaastikin, mutta valitettavan heikkoa oli saanti, johtuiko lämpimistä kesäpäivistä vai mistä, mutta tähän ongelmaan törmätään jatkuvasti. On aloja, joissa työntekijän ei todellakaan tarvitse enää työskennellä taulukkopalkoilla, jos sinulla vain on näyttöjä. Tähän suuntaan sen kuuluisikin mennä. Kuten Orpo on hyvin todennut, meidän työmarkkinat eivät ole uudistuneet vuosikymmeniin ja valitettavasti etenkin työntekijäpuoli makaa syvällä poteroissaan ja ei nyt välttämättä aivan ymmärrä omia etujaan. Tämä viesti ei ollut kuin ensimmäisen kysymyksen osalta Byvajetille osoitettu!

 

[peterra]

Vaikka olen itse armoton sähläri raha-asioideni kanssa niin minulla on kokemusta vuosien työskentelystä kaupan alalla sekä myös työttömyysputkesta ennen nykyisiä töitäni. Omassa urakehityksessäni on korostunut se tosiasia, että esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä voi kyllä tienata tavalla, jossa olet lähellä sitä kuuluisaa keskiluokkaa. Sen sijaan entry-level asiakaspalvelutehtävissä kuten kaupassa, se on käytännön mahdottomuus.

Jälkikäteen ajateltuna itse ajattelen niin, että kaupat yms. ovat eräänlaisen välityömarkkinat, joihin kenenkään ei pitäisi jäädä. Ne ovat kuitenkin tehtäviä, joita on aina tarjolla ja myös valtio työntää sinne työntekijöitä. Korvaus on kaikkine lisineen tuhottoman heikko, vaikkakin työssä on hyviäkin puolia kuten ilmainen jokapäiväinen treeni jne. Se ei kuitenkaan korvaa sitä millään muotoa, että palkka on Suomeen riittämätön. Käytännössä myös eteneminen alalla on todella vaikeaa ja edes esihenkilötason tehtävät eivät ole palkallisesti mitään lottovoittoja.

Kauhistuttavinta omasta mielestäni oli, että työttämänä elintaso suhteessa kauppaan ei oikeastaan edes muuttunut. Enemmänkin työttömyys nosti verenpainetta sen takia, että meillä on ihan valtava määrä ihmisiä Suomessa, jotka näkevät työttömyyden aina yksilön omaksi syyksi. Tekevällä löytyy töitä - kyllä, olen täysin samaa mieltä, että tekevälle löytyy töitä, mutta onko se työ sen arvoista, kun sillä ei tule toimeen?

Tämä hallitus iskee surutta juurikin kaikista köyhimpiin ihmisiin. Se, että työ ei ole nyt kannattavaa ja jatkossa vielä pitäisi itse maksaa sairausloman ensimmäinen päivä. Olen onnekas, että olen päässyt nykyisiin tehtäviini, jotka eivät vaadi yhtään sen ihmeellisempää koulutusta tai osaamista kuin kaupan kassalla, mutta korvaus on täysin toisenlainen. Usein valokeilan ulkopuolelle jää se tosiasia, että ihminen, jolla on jonkinlainen tulotaso pystyy yleensä varautumaan, säästämään ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Tällöin pystyy esimerkiksi elättämään itsensä sen aikaa, että pystyy opiskelemaan alalle, jolla työtä on riittävästi sekä tulotaso on tiedossa. Se, että siitä nykyisestä työstä jää jotain käteen, luo sen kyvyn ihmiselle siihen tasapainoiseen elämänhallintaan ja hän pystyy myös itse auttamaan itseään. Tällä tavalla minustakin on tullut pitkän harhailun jälkeen maisteri ja olen valmiina lähtemään töihin, joissa palkkaus pieksee nykyisenkin mennen tullen.

Toki kipeät päätökset kuuluvat politiikkaan ja nyt on hankala tilanne, jota on koko viime vaalikausi brändätty. Näillä muutoksilla on kansan tuki, joten ei oikein voi muuta kuin odottaa, kuinka se tuki alkaa kadota. Sipilän hallituksen aikana oli ikävä olla köyhä tai vähävarainen saati työtön, joten kyyti tulee olemaan kylmää. Aikuisopintotuen lakkauttaminen puolestaan käytännössä velkauttaa ihmisiä lisää, jotka haluavat vaihtaa alaa. Tällaiset muutokset faktuaalisesti sulkevat reittejä. Itse olen sinkku ja yksineläjä, joten kestän merivettä aika paljon itse. Mutta entäpä ne kaikki, jotka ovat perheellisiä? Onko perheellisellä kaupan työntekijällä oikeutta haaveilla itse itsensä auttamisesta? Ei enää oikeastaan.

 

[Cobol]

Tämä hallitus iskee surutta juurikin kaikista köyhimpiin ihmisiin. Se, että työ ei ole nyt kannattavaa ja jatkossa vielä pitäisi itse maksaa sairausloman ensimmäinen päivä. Olen onnekas, että olen päässyt nykyisiin tehtäviini, jotka eivät vaadi yhtään sen ihmeellisempää koulutusta tai osaamista kuin kaupan kassalla, mutta korvaus on täysin toisenlainen. Usein valokeilan ulkopuolelle jää se tosiasia, että ihminen, jolla on jonkinlainen tulotaso pystyy yleensä varautumaan, säästämään ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Tällöin pystyy esimerkiksi elättämään itsensä sen aikaa, että pystyy opiskelemaan alalle, jolla työtä on riittävästi sekä tulotaso on tiedossa. Se, että siitä nykyisestä työstä jää jotain käteen, luo sen kyvyn ihmiselle siihen tasapainoiseen elämänhallintaan ja hän pystyy myös itse auttamaan itseään. Tällä tavalla minustakin on tullut pitkän harhailun jälkeen maisteri ja olen valmiina lähtemään töihin, joissa palkkaus pieksee nykyisenkin mennen tullen.

Tarkempi tieto saadaan vasta vuosien jälkeen kun tilastot Orpon hallituksen politiikan vaikutuksista kaikkein köyhimpiin valmistuvat. Miten esimerkiksi verohelpotukset pieni- ja keskituloisille kohdistettuna toimivat? Millaisia sopimuksia tehdään paikallisella tasolla sairaslomista? Miten lääkkeiden siirto ylempään alv-luokkaan korvataan, kuten Orpo lupasi?

Siihen asti sanon aivan vakavasti, että Orpon hallitus ei ylitä esimerkiksi Marinin hallituksen lapsiperheköyhyyden suhteellista lisäämistä, vaan alittaa sen reippaasti. Marinin hallituksen lapsiperheköyhyyden kehittymisestä ei vielä ole lopullista tilastoa, mutta ennakkotiedot ovat murskaavat ja olen niitä pari kertaa linkittänyt.

Inflaatio on syönyt aiempiin vuosikymmeniin vrt rajusti erityisesti köyhimpien ja pienituloisten toimeentuloa. Reaaliansiot ovat kääntyneet selvään laskuun. Miten tämä kehittyy, sekin on oleellista.

 

[peterra]

On aloja, joissa työntekijän ei todellakaan tarvitse enää työskennellä taulukkopalkoilla, jos sinulla vain on näyttöjä. Tähän suuntaan sen kuuluisikin mennä.

Aina kun näen jonkun kirjoittavan tällaisen niin olen siihen vastannut yleisesti omalla esimerkilläni:

Työntekijät leimaantuvat ihan samalla tavalla kuin yritykset. Minä olen verrattain vaatimattomasta taustasta kotoisin. Vanhemmilla riitti rahaa siihen, että ruokaa oli aina pöydässä ja lapsilla oli mahdollisuus silloin tällöin tehdä jotain kivaa. Muuhun se raha ei minun vanhemmillani riittänyt, kun meillä kolme isoa poikaa syömässä jääkaapin tyhjäksi. Harrastusvälineisiin ei siis riittänyt ikinä panoksia vaan ne panokset meni ruokaan ja vaatteisiin. Minulla oli hyvä lapsuus, koska ei se onnellisuus rahaa oikeasti tarvitse. Kavereita oli ja ne kaveritkin oli melkein aina - jostain syystä - samanlaisella taustalla varustettuja.

Kotoa alkoi tulla painetta itse tienata rahaa siinä n. 14v paikkeilla. Ja se paine oli jopa niin kova, ettei sitä oikein lapsi tai nuori siinä kohtaa ymmärtänyt. Vanhemmat toki halusi hyvää, mutta ei lapsi sitä ymmärtänyt, että se olisi ihan rahallisesti tiukka ratkaisu. Olen itse kiittänyt kymmeniä kertoja Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa siitä, mitä minulla nyt on: minä olen maisteri ja minulla on vakityö. Mutta edelleen palaan tähän menneisyyteen, että se koti ja kodin tarpeet vaikuttaa nuoreen ihmiseen tosi paljon. Kun jotkut vähän paremman taustan kaverit mietti, että opiskelen ja ryyppään niin minulla oli jo mielessä, että oma elantonsa pitää itse päästä tienaamaan. Kun sitten menin vuonna 2008 nuorena poikana hanttihommiin niin se rahahan tuntui ihan hurjalta. Katsoin vanhoja palkkanauhoja niin ne tulot oli semmosta 1100 tai 1200 € / kk eli aika vähän.

Halusin suorittaa. Kodin, taustan jne. vuoksi. Ja pitkään myös kuvittelin, että se ikään kuin palkittaisiin jotenkin. Yksi elämäni suurimmista virheistä on ollut se, että rakastuin rahaan nuorena. Minua kehuttiin ahkeruudesta ja kuinka hienoa on, kun tienaan itse rahaa. Tein valtavan määrän hommia huonoimpiin mahdollisiin aikoihin - muistan, että minulla oli kaupassa usein putkia, etten ollut saanut kahta vapaapäivää putkeen yli kolmeen kuukauteen tai viettänyt vapaata viikonloppua. Kaikesta tästä huolimatta sitä rahaa ei vaan ollut eikä sitä kertynyt. Ammattikoulun käyneet ystäväni nauroivat osin huumorilla, kuinka sä oot aina töissä eikä sulla oo ikinä yhtään rahaa. Mutta se itse työ oli niin tärkeää, vaikkakin ammattina ihan täyttä sitä itseään. En uskaltanut irrottautua siitä putkesta, joten vuodet vierivät hienosti ja opiskelin mitä ehdin ja tein töitä. Käytännössä työ tuhosi mahdollisuuden menestyä opinnoissa, koska eihän kukaan jaksa käydä iltatöissä jatkuvasti ja olla viikonloppuja töissä ja samalla hoitaa 5 päivää viikossa opintoja. Pitkään luulin, että olen vaan tyhmä ja heikko, mutta reflektointi auttoi asiaan.

2017 opinnot olivat ajautuneet umpikujaan. Tuntui, että siitä ei olisi mitään hyötyä, kun en kuitenkaan pääsisi töihin. Olin siis 2016-2017 ollut työttömyysjaksolla, joka näkyi todella rankasti jaksamisessa. Epätoivoisena hain töitä, mutta ei natsannut. Yritin jopa niitä vanhoja töitäni, mutta enpä kelvannut sinnekään. Ei löytynyt tekevällä töitä, vaikka minulla ei ollut mitään vaatimuksia. Lopulta kirjoitin Facebookkiin, että hei mä oon tosi epätoivoinen. Sen jälkeen tuli nopeasti työtarjouksia ja päädyin nykyiseen pestiini. Se oli elämäni muuttanut asia, koska siellä rupesin ensimmäistä kertaa ymmärtämään, että kaupan alalla vika ei ollutkaan minussa vaan järjestelmässä. Tajusin, että minulla on voimavaroja tehdä paljon eri asioita - minulla on varaa kausikorttiin ja minulla on varaa käydä ystävien kanssa ravintolassa. Mökkireissulle voi ostaa lihaa ja minulla on varaa panostaa harrastuksiin. Voin ostaa uuden pyörän, rullaluistimet yms. yms. yms. Silloin tajusin varmaan ekaa kertaa sen, kuinka typerä olin, kun olin luullut, että vika on minussa. Ei vika ole minussa vaan siinä, että olin jo nuorena ajautunut köyhyysloukkuun. Parasta, mitä minulle tapahtui oli se, että kaupan alalla työnantajani ei halunnut minua takaisin. Se avasi työn nykyisiin töihin, joissa tienasin ensimmäistä kertaa elämässäni summia, joista voi säästää.

Kun nämä perusasiat saatiin kuntoon, pystyin viimein opiskelemaan ja saamaan myös opintoni valmiiksi. Tämä on pitkä tarina, mutta se on yksinkertaistus todellisuudesta. Ihminen ei pääse taustaansa karkuun ja esimerkiksi 10 vuoden työura kaupassa leimaa ihmistä. Sinua pidetään kysymättä ja näkemättä jonkinlaisena työelämän luuserina, josta ei ole muuhun. Jos tuohon jää jumiin niin siitä ei pääse pois ellei ole todella päättäväinen. Ja moni on jäänyt omalla tavallani sinne jumiin jo kauan minua ennen, koska he ovat hankkineet perheen ja lapsia. Silloin et voi lähteä mihinkään ilman suojausta.

 

[hulkster19]

Totta, samaa mieltä kanssasi palstasta isossa kuvassa (ja kokoomuksen tilalle voi laittaa minkä tahansa puolueen).

Mulle itselleni tärkeintä on nimenomaan tämän maan hyvinvointi. Itse kuulun sosioekonomisesti ehkäpä ennemminkin vasemmistoliiton kohderyhmään, mutta en silti jaa heidän näkemystään siitä, mikä on hyväksi ja mikä ei. Olen samaa mieltä heidän(kin) kanssaan siitä, että ketään ei tule hylätä tai jättää oman onnensa varaan. Tästä huolehtiminen toki onnistuu helpommin, jos on sitä rahaa sen varmistamiseksi. Ja ketkä sitä rahaa valtiolle tuottavat? Ne avun tarpeessa olevat? Ei. Siitä seuraava luokka (lue: matalapalkkaaiset)? Ei. Sen rahan, jolla tätä yhteiskuntaa pyöritetään, tuo pöytään nimenomaan keskituloiset. Ei rikkaat, ei köyhät, vaan ne keskituloiset. Sen takia sitä ryhmää ei kannata kurittaa, tai ajaa pois Suomesta maksamasta veroja.

Moni vasemmalle kallellaan oleva ei tunnu ymmärtävän sitä, että jokainen keskituloiselta leikattu euro on pois nimenomaan niiltä apua tarvitsevilta ryhmiltä. Minun puolestani rikkailta voidaan tarvittaessa verottaakin enemmän (en sitä kuitenkaan kannata), koska se ei vaikuta läheskään yhtäpaljoa veropohjan muutokseen, kuin keskituloisilta leikkaaminen.

Se, että sillä naapurilla on kyky odtaa se uudenkarhea Audi, mahdollistaa myös sen sinun korkeamman toimeentulotuen. Toimeentulon, jota nyt joudutaan leikkaamaan, koska edelliset hallitukset eivät ole pitäneet tarpeeksi hyvää huolta siitä maan taloudelle kaikkein tärkeimmästä ryhmästä.

Tämä on minusta varsin yksinkertaistava näkemys.

Jos asiaa tarkastelee pelkän verokertymän kannalta, asia on tietysti näin. Mutta sen matalapalkka-alan duunarin arvo yhteiskunnalle on kerrannaisvaikutuksineen paljon suurempi kuin maksamansa veromäärä. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen myös niitä matalapalkka-aloja, joiden duunarit mahdollistavat yhteiskunnan infrastruktuurin ja täten myös sen keskiluokkaisen elämän paremmin tienaaville. Ei keskiluokkaiselle elämälle olisi mitään edellytyksiä ilman niitä roska- ja bussikuskeja, lähihoitajia ja siivoojia. Vierastan siis hieman tällaista ihmisten arvottamista pelkän verokertymän perusteella.

Trickle down -teoriat taas on taloustieteessä debunkattu kerta toisensa jälkeen. Toki siinä ei enää puhuta keskiluokasta vaan niistä kaikkein eniten tienaavista, mutta rikkaimpien verotuksen alentaminen on nimenomaan yhteiskunnan palvelutason ja muun olennaisen kannalta todettu epätehokkaaksi keinoksi. Ajatus, että rikkaiden verokerymän pienentäminen johtaisi kasvavan varallisuuden valumiseen alaspäin on valheellinen. Se johtaa vain pääomien kasaantumiseen entistä harvemmalle joukolle. Enkä minä myöskään sano, että rikkaat on verotettava köyhiksi, mutta näin taloustieteelliseltä kannalta.

 

[Yläpesä]

Taisi olla turha toivo että uuden hallituksen ohjelmassa katsottaisiin myös aivan nurkan takana odiottavaan työmarkkinoiden globaaliin mullistukseen, jonka saa aikaan tekoälyn invaasio aivan kaikkeen, erityisesti sellaisille alueille ja työtehtäviin, joiden kuviteltiin vielä vuosi sitten olevan "turvassa" teknologiapaineelta. Mutta sen sijaan näen omiin kengänkärkiin tuijottamista. Tekoäly tulee pistämään Suomenkin polvilleen, kun erilaisten tukien varaan tipahtaa todella merkittävä osa väestöstä.

 

[Cobol]

Johtamassani yrityksessä esimerkiksi viime viikolla olisi jälleen ollut tarvetta tekijöille, jopa runsaastikin, mutta valitettavan heikkoa oli saanti, johtuiko lämpimistä kesäpäivistä vai mistä, mutta tähän ongelmaan törmätään jatkuvasti. On aloja, joissa työntekijän ei todellakaan tarvitse enää työskennellä taulukkopalkoilla, jos sinulla vain on näyttöjä. Tähän suuntaan sen kuuluisikin mennä. Kuten Orpo on hyvin todennut, meidän työmarkkinat eivät ole uudistuneet vuosikymmeniin ja valitettavasti etenkin työntekijäpuoli makaa syvällä poteroissaan ja ei nyt välttämättä aivan ymmärrä omia etujaan.

Useiden tutkimusten mukaan mitä suuremmat ovat tuet työttömänä suhteessa saatavilla olevaan työhön, sitä vähemmän on kiinnostusta ottaa työtä vastaan. Suomi on ns. isossa kuvassa tässä tilanteessa, jos verrokkina käytetään mm. Saksaa, Ruotsia tai Tanskaa. Pohjoismaiden työvoimapolitiikka on näyttänyt, mitä uudistuminen mahdollistaa.

 

[Ötökkä]

Siihen asti sanon aivan vakavasti, että Orpon hallitus ei ylitä esimerkiksi Marinin hallituksen lapsiperheköyhyyden suhteellista lisäämistä, vaan alittaa sen reippaasti. Marinin hallituksen lapsiperheköyhyyden kehittymisestä ei vielä ole lopullista tilastoa, mutta ennakkotiedot ovat murskaavat ja olen niitä pari kertaa linkittänyt.

Marinin kausi oli monellakin tapaa hyvin poikkeuksellinen. Lähes kaikki aika meni heistä riippumattomien kriisien kanssa painimiseen. Ihan sama mikä hallituspohja saa kaudelleen koronan ja Ukrainan sodan niin kaikki käyrät näyttää alaspäin.

 

[Aihio]

Itse työskentelen globaalissa yrityksessä, joka tekee projekteja ympäri maailmaa. Projektitiimiin osallistuvien kansallisuudella ei ole mitään merkitystä, vain osaaminen merkitsee. Mielelläänhän sitä kotimaista työvoimaa käyttäisi, jos sellaista olisi tarjolla.

Globaali kilpailu osaajista on kovaa, ja Suomi on palkkatason ja verotuksen takia viimeisiä paikkoja jonne tullaan. Eikä yleinen ilmapiiri ole omiaan kannustamaan siihen.

Itse pelkään enimmässä määrin, että monet koulutetut nuoret katselevat töitä muualta kuin Suomesta, ja näin olen päässyt myös todistamaan.

 

[Ötökkä]

Itse pelkään enimmässä määrin, että monet koulutetut nuoret katselevat töitä muualta kuin Suomesta, ja näin olen päässyt myös todistamaan.

Hoitajia myös lähtee isoin joukoin esim Norjaan. Tähän ongelmaan ei tosin vain verotuksen alentamisella auteta kun sieltä saa niin paljon isomman palkan jopa maan hintatasoon verrattuna.

 

[Cobol]

Marinin kausi oli monellakin tapaa hyvin poikkeuksellinen. Lähes kaikki aika meni heistä riippumattomien kriisien kanssa painimiseen. Ihan sama mikä hallituspohja saa kaudelleen koronan ja Ukrainan sodan niin kaikki käyrät näyttää alaspäin.

Erittäin poikkeuksellinen ja Venäjän hyökkäyssota sekä kansainvälinen inflaatio tai korona eivät heistä riippuneet. Siksi oppositio on ymmärtänyt ja tukenut velkaantumista näiden osalta. Mutta ei ole ymmärtänyt sitä, että puolueet sopivat näiden ulkopuolella sulle-mulle periaatteella riitansa ja jakoivat enemmän ja enemmän rahaa mm. intressiryhmilleen.

Iso haaste Orpon hallitukselle on se, miten kyetään ratkaisemaan näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne. Lastensuojelujärjestöt ja tutkijat ovat nostaneet mm. lapsiperheköyhyyden esille.

 

[Yläpesä]

Lastensuojelujärjestöt ja tutkijat ovat nostaneet mm. lapsiperheköyhyyden esille.

Tämän ja mainitsemani tekoälymyrskyn lisäksi välittömästi ratkaisuja kaipaavaksi asiaksi tulisi nostaa koko ajan kärjistyvän suorituskulttuurimme, joka on suurelta osin vastuussa koko pitkän nuorisoketjun mielenterveyshyökyaallosta. Sikäli ikävä aihe selättää kun juuri ollaan lisäämässä raipan ja kepin avulla lisää paineita: tehkää enemmän, kestäkää, venykää, yltäkää parempiin suorituksiin! Taikka muuten!

 

[Tuamas]

Sinänsähän muuten Orpon hallitus pääsee halutessaan ottamaan ison markkinoinnillisen voiton, vähän samanlaisen kuin tuon lapsiperheköyhyyden nousun liittämisen Marinin hallitukseen.

Eli varallisuuserot tulevat kaventumaan merkittävästi tämän vuoden aikana ja olettaisin, että varallisuuserojen jo valmiiksi melkoisen olematon kasvu on taittunut vuoden loppuun mennessä ja vielä ensi vuonnakin aiempaa pienemmiksi varallisuuseroiksi.

Toki sitä ei tarvitse mainita, että syy löytyy korkotasosta ja sen vaikutuksista asuntomarkkinaan.

 

[Metukka]

Kyllä niin täällä kuin mediassakin liioitellaan hallituksen mahdollisia tulevia tekoja ja niiden vaikutuksia yksilöiden elämään. Tämäkin on poliittista peliä jota vastapuoli ja sen kannattama media tekee. Vihasin edellistä sosialisti-hallitusta, mutta kyllähän sen vaikutukset omaan elämääni olivat käytännössä olemattomia - poislukien koronasekoilut joista kunnia Kiurulle sekä osittain Marinille, joka antoi sen hysteerikon lakeijoineen sekoilla. Sanoisin nyt sinne "vastapuolelle", että ottakaa ihan rauhassa. Tuskin tulee mitään dramaattista tapahtumaan. Kompromisseja tullaan edelleenkin näkemään, koska ei niillä hallituspuolueilla ole halua menettää kannatustaan.

Sen ensimmäisen saikkupäivän muuttaminen palkattomaksi olisi typerää. Tulisi johtamaan siihen, että ihmiset joko tulevat sairaina töihin ja/tai sairauslomat pidentyvät.

 

[koukku]

Tämä hallitus iskee surutta juurikin kaikista köyhimpiin ihmisiin. Se, että työ ei ole nyt kannattavaa ja jatkossa vielä pitäisi itse maksaa sairausloman ensimmäinen päivä. Olen onnekas, että olen päässyt nykyisiin tehtäviini, jotka eivät vaadi yhtään sen ihmeellisempää koulutusta tai osaamista kuin kaupan kassalla, mutta korvaus on täysin toisenlainen. Usein valokeilan ulkopuolelle jää se tosiasia, että ihminen, jolla on jonkinlainen tulotaso pystyy yleensä varautumaan, säästämään ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Tällöin pystyy esimerkiksi elättämään itsensä sen aikaa, että pystyy opiskelemaan alalle, jolla työtä on riittävästi sekä tulotaso on tiedossa. Se, että siitä nykyisestä työstä jää jotain käteen, luo sen kyvyn ihmiselle siihen tasapainoiseen elämänhallintaan ja hän pystyy myös itse auttamaan itseään. Tällä tavalla minustakin on tullut pitkän harhailun jälkeen maisteri ja olen valmiina lähtemään töihin, joissa palkkaus pieksee nykyisenkin mennen tullen.

Toki kipeät päätökset kuuluvat politiikkaan ja nyt on hankala tilanne, jota on koko viime vaalikausi brändätty. Näillä muutoksilla on kansan tuki, joten ei oikein voi muuta kuin odottaa, kuinka se tuki alkaa kadota. Sipilän hallituksen aikana oli ikävä olla köyhä tai vähävarainen saati työtön, joten kyyti tulee olemaan kylmää. Aikuisopintotuen lakkauttaminen puolestaan käytännössä velkauttaa ihmisiä lisää, jotka haluavat vaihtaa alaa. Tällaiset muutokset faktuaalisesti sulkevat reittejä. Itse olen sinkku ja yksineläjä, joten kestän merivettä aika paljon itse. Mutta entäpä ne kaikki, jotka ovat perheellisiä? Onko perheellisellä kaupan työntekijällä oikeutta haaveilla itse itsensä auttamisesta? Ei enää oikeastaan.

Missä kohtaa tulee sitten se yksilön vastuu omista asioistaan? Voiko olla niin, että valtio velvoitetaan tarjoamaan opintotukea myös alanvaihtajille, kun suurimmassa osassa maita tukea ei heru edes ensimmäistä tutkintoaan suorittaville? Edelleenkään sitä opiskelua ei keneltäkään kielletä, osalla vain on (luonnollisesti) siihen omasta takaa taloudellisesti paremmat mahdollisuudet.

Ja en löpise tästä ihan täysin ilman omaa kokemusta asiasta. Puolisoni aloitti toisen tutkinnon suorittamisen ensimmäisen yhteisen lapsemme syntymän aikoihin. Aluksi mentiin ihan (minimi) kodinhoidon tuella, sitten käytettiin jäljelle jääneet opintorahakuukaudet, syntyi toinen lapsi, jonka jälkeen mentiin taas hetki perhepäivärahoilla. Oman alan puolipäivätöihin hän pääsi jo seuraavan vuoden syksyllä, jonka jälkeen meidänkin taloudellinen tilanne helpottui, kun ei enää menty pelkästään yhden työssäkäyvän tuloilla. Hän teki siis ihan helvetillisen määrän duunia ilman tuota isompaa aikuiskoulutustukea ja on tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa projektikoordinaattorina. Nyt kun tämän kirjoitan "auki", sitä taas ymmärtää, kuinka ison työn hän teki pienten lasten hoitamisen ohella, itse olin kesäkuukausien lisäksi vapaalla yhteensä noin kolme kuukautta, joka auttoi häntä jonkin verran. Mutta kyllä se uudelleenkouluttautuminen on täysin mahdollista jatkossa muillekin, asiaa tietenkin helpottaa, jos perheessä on mukana toinen työssäkäyvä.

 

[Byvajet]

Itseltäni on mennyt ohitse, että palkkoja leikattaisiin eli mistä tämä fakta löytyy?

Esimerkiksi Soininvaara on jonkinlaisia tupakanaskilaskelmia aiheesta tehnyt. Hallituksen toimet kurittavat paljon vähemmän tuella eläviä kuin pienituloisia.

"Twitterissä huomautin, että kaupassa osa-aikatyötä tekevä, soviteltua päivärahaa nostava vuokra-asunnossa Helsingissä asuvan kahden lapsen yksinhuoltaja häviää noin 600 euroa kuussa. Lapseton vuokra-asunnossa asuva työtön menettää tästä noin kymmenesosan."

Hallitus vie markkinatalouden maineen

www.soininvaara.fi

Oikeistohallituksen poliittisista tavoitteista vielä sananen.

Vuonna 2019 Ilta-Sanomien haastattelema jakaja sai palkkaa 800 euroa puolessatoista kuukaudessa. Siihen päälle tuli 555 euroa ehkäisevää toimeentulotukea. Meillä on meneillään kehitys, jossa yritykset siirtävät palkkojaan veronmaksajien maksettavaksi.

Voi tietenkin toivoa, että oikeistohallituksen linja suosia kokopäivätyötä nostaa pienituloiset palkkakuopasta, mutta kun sitä ei ole tapahtunut tähän mennessä työvoimapulasta huolimatta, niin miksi se tapahtuisi jatkossakaan?

Minusta näyttää täysin ilmeiseltä, että oikeistohallitus tahtoo luoda Suomeen työtä tekevän köyhälistön. Alimman duunariportaan palkat ovat valmiiksi hyvin matalat, ja kun tuet poistetaan, mutta palkat eivät nouse, on luotu työssä käyvä kurjalisto.

Hallitukselle kuitenkin saattaa tulla yllätyksenä, että kiristykset eivät välttämättä johda kokoaikatyön lisääntymiseen vaan pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen. Syynä tähän on se, että työnantajat eivät palkkaa pitkäaikaistyöttömiä. He saavat tälläkin hetkellä valtavan määrän pitkäaikaistyöttömien hakemuksia, mutta se ei johda palkkaamiseen.

Minusta hallituksen ideat ovat hyvin mekaanisia ja ideologisia ja paljon vähemmän realistisia. Ihminen tai ihmisyhteisö ei ole kone, jossa yhtä osaa liikuttamalla muut osat liikkuvat ennakoidusti.

 

[molari]

Missä kohtaa tulee sitten se yksilön vastuu omista asioistaan? Voiko olla niin, että valtio velvoitetaan tarjoamaan opintotukea myös alanvaihtajille, kun suurimmassa osassa maita tukea ei heru edes ensimmäistä tutkintoaan suorittaville? Edelleenkään sitä opiskelua ei keneltäkään kielletä, osalla vain on (luonnollisesti) siihen omasta takaa taloudellisesti paremmat mahdollisuudet.

Ja en löpise tästä ihan täysin ilman omaa kokemusta asiasta. Puolisoni aloitti toisen tutkinnon suorittamisen ensimmäisen yhteisen lapsemme syntymän aikoihin. Aluksi mentiin ihan (minimi) kodinhoidon tuella, sitten käytettiin jäljelle jääneet opintorahakuukaudet, syntyi toinen lapsi, jonka jälkeen mentiin taas hetki perhepäivärahoilla. Oman alan puolipäivätöihin hän pääsi jo seuraavan vuoden syksyllä, jonka jälkeen meidänkin taloudellinen tilanne helpottui, kun ei enää menty pelkästään yhden työssäkäyvän tuloilla. Hän teki siis ihan helvetillisen määrän duunia ilman tuota isompaa aikuiskoulutustukea ja on tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa projektikoordinaattorina. Nyt kun tämän kirjoitan "auki", sitä taas ymmärtää, kuinka järkyttävän ison duunin hän teki pienten lasten hoitamisen ohella, itse olin kesäkuukausien lisäksi vapaalla yhteensä noin kolme kuukautta, joka auttoi häntä jonkin verran. Mutta kyllä se uudelleenkouluttautuminen on täysin mahdollista jatkossa muillekin, asiaa tietenkin helpottaa, jos perheessä on mukana toinen työssäkäyvä.

Etenkin, kun nykyään voi opiskella - lähes kaikkea - etänä, iltaisin ja näyttötutkintoina - vaatii sitten vain aikaa/harrastusten sivuun laittoa siksi aikaa. Hk. 1 tutkinto 80-luvulta iltaopiskeluna ja myöhemmin AKK etänä, taisin käydä jälkimmäisen aikana paikan päällä < 10 krt. Kyllä noissa molemmissa sai iltaisin ja viikonloppuisin pakertaa, mutta nykyään verkko-opiskelu on kyllä melko lailla ajasta ja paikasta riippumatonta.

 

[Patarouva]

Missä kohtaa tulee sitten se yksilön vastuu omista asioistaan? Voiko olla niin, että valtio velvoitetaan tarjoamaan opintotukea myös alanvaihtajille, kun suurimmassa osassa maita tukea ei heru edes ensimmäistä tutkintoaan suorittaville? Edelleenkään sitä opiskelua ei keneltäkään kielletä, osalla vain on (luonnollisesti) siihen omasta takaa taloudellisesti paremmat mahdollisuudet.

Ja en löpise tästä ihan täysin ilman omaa kokemusta asiasta. Puolisoni aloitti toisen tutkinnon suorittamisen ensimmäisen yhteisen lapsemme syntymän aikoihin. Aluksi mentiin ihan (minimi) kodinhoidon tuella, sitten käytettiin jäljelle jääneet opintorahakuukaudet, syntyi toinen lapsi, jonka jälkeen mentiin taas hetki perhepäivärahoilla. Oman alan puolipäivätöihin hän pääsi jo seuraavan vuoden syksyllä, jonka jälkeen meidänkin taloudellinen tilanne helpottui, kun ei enää menty pelkästään yhden työssäkäyvän tuloilla. Hän teki siis ihan helvetillisen määrän duunia ilman tuota isompaa aikuiskoulutustukea ja on tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa projektikoordinaattorina. Nyt kun tämän kirjoitan "auki", sitä taas ymmärtää, kuinka järkyttävän ison duunin hän teki pienten lasten hoitamisen ohella, itse olin kesäkuukausien lisäksi vapaalla yhteensä noin kolme kuukautta, joka auttoi häntä jonkin verran. Mutta kyllä se uudelleenkouluttautuminen on täysin mahdollista jatkossa muillekin, asiaa tietenkin helpottaa, jos perheessä on mukana toinen työssäkäyvä.

Nostan olematonta hattuani puolisollesi mutta myös sinulle. Kyllä noissa venymisissä tarvitaan molempia.