Ennen kauden alkua jo mainitsin, että en tule vaatimaan Matikaiselle kenkää vaikka tämä kausi menisi pohjamudissa. Se pitää edelleenkin, mutta nyt 15 kierroksen jälkeen on aika antaa palutetta takatukkakytälle.
Ei ole mennyt hyvin ei. Huolimatta loukkaantumisista ja oman pelitavan ajamisesta sisään, on HIFK:n esitys suhteessa materiaaliin on ollut luokaton. Tuloksellisesti laskeskelin 13 ottelun jälkeen Matikaisen HIFK:n aloittaneen sarjan niin surkeasti, että siihen on yltänyt harva vuosikerta viimeisen reilun parinkymmenen vuoden aikana. Baxterin HIFK oli niukasti Matikaisen vastaavaa jäljessä aikoinaan, muuten aloitus on ollut 2000-luvun surkein. Ja kun tähän lisätään vielä indeksi suhteessa joukkueen tasoon, niin valmennuksen on syytä hävetä. Odotin hallitsevien Suomen mestareiden lähtevän ylpeinä eteenpäin ja näyttämään mistä taas tuulee. Jo saavutetut pisteetkin olisi tyydyttäneet jonkin verran, jos kentällä olisi tähän mennessä nähty taisteleva joukkue ja jotain muuta kuin toteemipaaluina stondaava valmennus. Erityisen huolestuttavaa tässä vaiheessa on, että Matikainen on kaiken lisäksi epäonnistunut omilla ydinalueillaan - ottelun sisäinen reagointi ja joukkueen valmistaminen peliin on ollut luokatonta ja ei liigavalmentajan tason mukaista. Herra Poliisi on ollut aitiossa flegmaattinen, panikoiva ja joukkueen valmistautuminen on epäonnistunut 15 ottelun aikana useasti. Tilastomatematiikan peruskurssi voisi tehdä kytälle poikaa. Ei 2 erän otoksella luoda toimivia yhdistelmiä. Mä väitän, että jos hommaa ajatellaan paatoksella ja muodostetaan selkeästi paperilla toistensa kanssa toimivia yhdistelmiä, ne alkavat jossain vaiheessa skulaamaan. Viime kaudella mm. Kuhta ja Wirtanen olivat 8 ottelun jälkeen saldoilla 0+1 ja 1+0 - kummasti se vain käynnistyy, kun annetaan riittävä otanata aikaa. Matikasen ketjuruletti pistää miettimään, että kaveri varmaan uskoo johonkin enkeliterapiaankin, siinä missä toimivien yhdistelmien ilmaantumista taikaiskusta.
On myös alkanut valkenemaan, että Marjamäen osuudella Matikaisen menestykseen on saattanut olla erittäin iso vaikutus. En pitänyt tätä alunperin mahdollisena, mutta 15 ottelua on näyttänyt karmivia mahdollisuuksia tulevaisuudelle. Toki Petu on valittu vuoden liigavalmentajaksi ja vielä parikin kertaa, mutta niin oli Franciskin aikoinaan NHL:n parhaaksi coachksi valittu. Tosin Francis joukkueineen esitti tuloksellisesti ja jopa järjestelmällisyydellään parempaa kiekkoa kuin Matikaisen HIFK tähän asti. Ai niin, Franciskin turvautui vetämään viivoja siitä iltapäivälehdille kailottaen, kuten meidän takatukkakyttä.
Tästä päästäänkin tämän kauden huolestuttavimpaan yksittäiseen episodiin - Saipa-otteluun. Jos omaat Urhon ohjelmakirjaston tahi pelin muuten vaan narulla/boksissa, niin tsiikaa se läpi ja katso joukkueen liikettä. Siis koko joukkueen. Kaikilla kundeilla oli jalat täysin hukassa. Tämä muuten tapahtui myös kauden ensimmäisessä vieraspelissä Kuopisossa hieman lievemmin. Ei ole mahdollista, että Peltonen, Granlund, Söderholm, Jokela, Wirtanen kaikkien muiden mukana liikkuu paskasti, koska asenne ei ole kohdallaan. Voi v*ttujen kevät. Valmennus oli valmistanut joukkueen päin persettä fyysisesti matsiin ja sitten tämä savolainen juntti pistää ne luistelemaan viivoja, koska asenne ei ollut kohdillaan. Okei, kuvitellaan hetkinen, että asenne ei olisi ollut kohdillaan. Tämä on vieläkin karmaisevampi ajatus verrattuna fyysisen valmistamisen epäonnistumiseen. Tämä kertoo, että Matikainen on jo menettänyt osin joukkueen käsistään, koska kohtaa näin kovaa kollektiivista vastarintaa ja jos mukana on Villen ja MG:n kaltaisia kavereita, niin silloin valmennuksessa on jotain pahasti vituillaan. Kaikkien mahdollisten skenaarioiden jälkeen, on viivojen vedättäminen ihan vitun daiju veto.
Olen aiempina vuosina pitänyt Matikaista valmentajana, jolla on niin sanotusti hulluutta ja nerous puuttuu. Nämä valmentajat - samassa kategoriassa mm. Ismo Lehkonen - puhuvat paljon jollain tietyllä äijäjargonilla (kamppailu, sparta, paska, sota, sielu...), mutta se aivopuolentoiminta ei riitä sinne äärimmäiselle huipulle, josta tulee ne mestaruuksia voittavat valmentajat (Jortikka, Jursinov, Aravirta, Westerlund, Summanen, J.Jalonen, K.Jalonen, Dufva, Rautakorpi). Edellä mainituilla on sitä neroutta ja hulluutta sopivassa suhteessa ja he voittavat mestaruuksia. Matikaiset ja Lehkoset jäävät yleensä maksimeissaan hopealle pillittämään. Tällä kaudella nähdään missä P. Matikainen seisoo ilman Marjamäkeä. Tähän väliin pitää mainita, että aloin optimistisesti kauden jälkeen uskomaan, että Matikaisessa olisi sitä jotain, mutta kaikki näytöt katsottuna toiveet eivät tällä hetkellä ole korkealla. Helmikuun alussa on uuden tarkistuksen aika ja toivon savolaisen osoittaneen epäilyni vääräksi - ei minun vuokseni, vaan rakkaan ja kauniin HIFK:n puolesta. Toki eihän se ihmisenä ole Matikaisen vika, jos on keskivertokamaa, eikä lusikalla ole annettu tarpeeksi yläkerran ajattelutoimintaa ohjaavia paloja.
