Jep, tosiaan päätös tehtiin toukokuussa, monelta meni tämä viime hetken lisäys ohi - en minäkään kannata 16 joukkueen playoffseja mutta minkäs teet.
Jep, tosiaan päätös tehtiin toukokuussa, monelta meni tämä viime hetken lisäys ohi - en minäkään kannata 16 joukkueen playoffseja mutta minkäs teet.Onko mulla mennyt jotain täysin ohi vai mistä ihmeestä nuo neljännesvälierät ovat ilmestyneet Superpesiksen vuoden 2020
Jusseilta hyvää sisäpeliä tänään Tampereella. Pallot löysi tiensä väleihin ja kaikki juoksut tulivat yksittäisillä lyönneillä, yksi tosin tuli myös vapaalla kun Alasen taktinen väärä lipsahti kentän puolelle. Vaikea sanoa miten paljon Jussien sisäpeliä auttoi Mansen kokemattomuus vaikkei ulkokentältä sinänsä mitään mokia tullut. Mutta helposti kokemattomuus näkyy sijoittumisessa ja tilanteen lukemisissa. Sisäpelissä Manse ei yhtä vuoroa lukuunottamatta esittänyt mitään ihmeellistä ja Jussien ulkokenttä pääsi suht helpolla. Jonkin verran pallon näpertelyjä sitä kuitenkin tulee.
Jusseilla viidestä pelistä neljä voittoa, mutta kahdesti vastassa on ollut surkea Kossu ja kerran sarjanousija, joten vielä ei voi sanoa Jusseista oikein mitään. Torstaina sitten Jussienkin peliä testataan kunnolla kun vastassa Jymy.
Kaupin uudella kentällä kunnaria ei ole helppo lyödä. Takana on verkkoaita melko lähellä, tosin en tiedä voiko pallo mennä sen ali. Kakkospuolella on ruohoinen mäki. Kolmospuolella pientä alamäkeä kävelytunneli, mutta ruoho sieläkin hidastaa pallon kulkua. Juha Niemi ei montaa jos yhtään kunnaria tule Kaupissa lyömään.
No kyllähän etenijän nopeus vaikuttaa ihan oleellisesti siihen, millä syvyydellä polttolinja esimerkiksi takatilanteessa pystyy pelaamaan. Esimerkiksi viime syksynä välierissä Jymyn polttolinja pystyi pelaamaan merkittävästä kauempana, kun kolmosella oli Lammila tai Hartikainen, verrattuna siihen, että kotiutettavana oli Mäentausta tai Saukko. Ja sitten KPL:n mailataitava keskipalkki löi huonoilla prosenteilla kotiin näitä verkkaisia numerolla 2 ja 3 pelanneita kavereita.Minä väitän, että keskipalkin ''hitaus'' ei ratkaise pelejä, koska keskipalkin ensisijainen tehtävä ei ole edetä, ainakaan Kouvolan Pallonlyöjissä.
Minä väitän, että myös syksyllä pelit ratkeaa hyviin vaihto- ja kotiutuslyönteihin, kiinniottoihin ja kiinniottovirheisiin eli ulkopeliin, pelinjohtajan pelitaktiikkaan, pelitaktiikan noudattamiseen, lukkareiden pelinrytmittämiseen ja sisäpelin sotkemiseen etc. En usko, että ne helvetin sekunnin sadasosat keskipalkin jätkillä suuntaan tai toiseen ratkaisee yhtään mitään.
Ei sinänsä mitään pois Kouvolalta, mutta surullisen tahmeaa on Redsien sisäpeli tällä hetkellä. Muistaakseni 18 juoksua 5 pelissä, mikä on ihan törkeän vähän. Alempanakin olevat joukkueet ovat latoneet sellaista 30 juoksua tai enemmän. Vähän kaikki sakkaa, tilanteiden tekeminen, ja sitten kun kotiutuksetkaan eivät kulje, niin vähiäkään tilanteita ei saada jatkumaan ja kolmostilanteet jäävät todella pieniksi. Ulkopeli taas ollut ihan kärkijoukkueiden tasolla, onkohan peräti niin, että vain SoJylla parempi annettujen juoksujen keskiarvo tällä hetkellä. Tämä vielä sangen keskinkertaisella lukkarilla kärkijoukkueisiin verrattuna.Kaakon kahakka käyty katsomassa, kuten perinteisiin kuuluu. Koplalta murhaavan hyvää ulkopeliä, IPV sai äijän kolmoselle vain viisi kertaa koko pelissä. Oikeasti luulin, että se oli vielä vähemmän. Aika nihkeä matsi, koska IPV:lläkin oli ulkopeli ihan hyvässä kuosissa mutta sisäpeli ei. Silti en vain osaa nauttia hyvästä ulkopelistä samalla tavalla kuin hyvästä sisäpelistä.
Pesis on minulle nykyään vähän sellainen sattumalta seuraamani laji. Sukutaustaa toki on, isä on seurannut sekä IPV:tä että KPL:ää, ja veljet seuraavat IPV:tä. Mutta jotenkin pesiksestä on Stadissa asuessa etääntynyt. Finaaleja tulee toki aina seurattua, mutta muuten viimeisen kymmenen vuoden aikana on jäänyt melko vähälle. IPV:n tai KPL:n peli kerran-pari kesässä, kun sattuu siellä päin olemaan.
Pesis on kuitenkin hieno peli. Mieluummin sitä katsoo kuin jotain käsimunapalloa tai puuhelmisählyä.
Toisaalta pisteet ovat tiukassa ja sarjakin tavanomaista lyhyempi. Kovin harvalla joukkueella on lopulta varaa kierrätykseen kärkiäijien kohdalla, kun se korvaaja heikentää heti huomattavasti joukkuetta. Kärjen osalta tätä tultaneen näkemään jonkin verran, mutta muutkin joukkueet varmaan sitä "häntää" kierrättävät.En tiedä miten muut joukkueet on miettinyt tätä etenijöiden kuormitusta kun pelejä tulee niin tiukalla tahdilla, mutta Jymy on selkeästi valinnut sen linjan, että vaihtavat kovilla tai pompulla niin paljon kuin pystyy. Eilisessä pelissä Piiponniemen ei tarvinut syöksyä pesille kuin ihan muutaman kerran. Useasti vain hyvä lähtö ja sen jälkeen kevyttä rullausta pesille. Tällä tavalla kuorma on todella paljon pienempi.
Rytkönenhän mainitsi, että kuorma on niin kova, ettei haittaa yhtään jos välillä ei pääse kentälle. Varmasti jossain vaiheessa myös kierrätetään pelaajia, mutta toistaiseksi sitä on nähty aika vähän minkään joukkueen kohdalla.
Mistä löytyy mustaa valkoisella tähän pudotuspelisysteemin muuttumiseen liittyen? Liiton sivujen kautta löytyy edelleen aiemmin tiedotettu malli, jossa homma pyörähtää käyntiin puolivälierillä, paras kolmesta -systeemillä ja runkosarjan ykkönen valitsee vastustajansa sijoilta 5.-8. jne.Jep, tosiaan päätös tehtiin toukokuussa, monelta meni tämä viime hetken lisäys ohi - en minäkään kannata 16 joukkueen playoffseja mutta minkäs teet.
Ei ole aiemmin.Onkohan miesten superissa koskaan aiemmin ollut käytössä mallia, jossa vastustajat valitaan pudotuspelien avauskierrokselle.. Mikähän mahtoi olla perimmäisenä syynä, että tämä malli haluttiin nyt "korona kautena" ottaa käyttöön, puhdasta kokeilunhalua? Nyt kun pudotuspelit ovat muutenkin sen paras kolmesta. Vai ajatuksena, että joukkueet valkkaavat tyyliin paikallispelivastustajat parikseen, jos vain sellaisia valintoja on mahdollista tehdä. Mutta, tuskin tämäkään, eiköhän jengit mene "pelilliset arvot" edellä. Toki jos yhtään tasavahvat jengit tarjolla, niin valkataan aivan varmasti se lyhin matka + paras yleisöpotentiaali (paikallisvastustaja).
No siis tosiaan vastasin @Mazaa :lle hieman samassa hengessä kuin itse kysyi. Ärsyttävä sekaannus termeissä, anglismi epäilemättä pohjimmiltaan.Mistä löytyy mustaa valkoisella tähän pudotuspelisysteemin muuttumiseen liittyen? Liiton sivujen kautta löytyy edelleen aiemmin tiedotettu malli, jossa homma pyörähtää käyntiin puolivälierillä, paras kolmesta -systeemillä ja runkosarjan ykkönen valitsee vastustajansa sijoilta 5.-8. jne.
Jos tarraan kiinni vielä tähän lauseeseen, niin kyllä näin on, runkosarjan osalta. Mutta eihän tuo käytännössä pudotuspeleihin vaikuta, tai siihen, että tuon takia pitäisi ottaa / otettiin "valintasysteemi" käyttöön pudotuspeleihin.Tässä on perimmäisenä syynä se, että joukkueet eivät kohtaa kaikkia muita joukkueita.
Jotenkin tuntuu, että nyt alkukaudella tullut paljon tavallista enemmän merkkivirheitä kyllä.Niin kiekossa kuin pesiksessä niin paljon kiinnostaa taktiikka puoli. Ja vielä hiominen sinne %. Tästä jo aiemmin puhuin että etenkin naisten puolella olisi tilausta tarkempaan pelaamiseen mutta tästä juontuukin kysymys.
Onko lukuisat merkkiselkkaukset pelinjohdon kämmejä vai pelaajien epäselvyyksiä merkeistä? Kun niitä tulee aivan luvattoman paljon, eikä pesis nyt NIIN nopea peli ole kuitenkaan.
Toki myös muita lapsuksia tulee.
Niin kiekossa kuin pesiksessä niin paljon kiinnostaa taktiikka puoli. Ja vielä hiominen sinne %. Tästä jo aiemmin puhuin että etenkin naisten puolella olisi tilausta tarkempaan pelaamiseen mutta tästä juontuukin kysymys.
Onko lukuisat merkkiselkkaukset pelinjohdon kämmejä vai pelaajien epäselvyyksiä merkeistä? Kun niitä tulee aivan luvattoman paljon, eikä pesis nyt NIIN nopea peli ole kuitenkaan.
Toki myös muita lapsuksia tulee.
Tottakai näitäkin tulee että eri olosuhteista ei nähdä/muisteta tai luetaan merkki väärin. Mutta näitä virheitä tulee luvattoman paljon.Omilta vaatimattomilta peliajoilltani tulee käsitys, että merkkivirheet ovat pelaajan virheitä, siis että merkkiä ei lueta oikein. Nehän nyt junioreissa eivät mitään vaikeita olleet, musta vasemmassa laidassa niin kärki lähtee syötöstä ja sininen keskellä niin kaikki menee jotenkin. Mutta kun olet juuri lyönyt 2-3 kertaa keskittyneesti ja päässyt jollain ilveellä ykköselle niin kyllä niitä ajatuskatkoksia voi tulla että mitähän helvettiä sitä pitikään ja aurinkokin paistaa kotipesän takaa ja eikai nyt perkele ekalla taas mennä. Lyöjän nyt pitäisi ainakin tietää, mikä on tilanne, mutta kun pelinjohtaja kääntelee sitä laikkavehjettään ja Pera tuli eteen eikä näe niin lyönpä nyt sitten saumaan, joten vaihtolyönniksi voi sitten sanoa vaikka olisikin vapaalyönti kun taas näpy olisi selkeä vaihtolyönti. Ja nämä pitää päättää aika nopeasti nämä asiat.
Tällaista yleistä pohdintaa. Muistelin millaista se oli. Ja sitten kun lyö ohi niin ei jää epäselväksi kuka teki virheen. Tosin itse löin pääasiassa numeroilla 4 ja 5, joten jotain tilannetta saattoi olla jo päällä ja ekalla kateltiin että pääsisikö merkkaamattomalla kolmoselta kotiin mutta laittomaksihan se meni ja sillä välin kun palloa etsittiin kakkosen takaa puskasta tuli pelinjohtaja supisemaan jotain mistä nyt ei saanut selvää. Koko ajan pesäpallossa tapahtuu ja virheet eskaloituvat niin sisä- kuin ulkopelissä.
Tottakai näitäkin tulee että eri olosuhteista ei nähdä/muisteta tai luetaan merkki väärin. Mutta näitä virheitä tulee luvattoman paljon.
Sitten on näitä ihan käsittämättömiä pelinlukuvirheitä. Yksi parhaimpia oli 1 palon ajolähtö -> toisella lyöntillä merkki päällä etulaiton ja etenijä melkein lipulla, lukkari hakee pallon ja lyöjä asettunut jo pallon taakse selkeästi lyödäkseen laittoman viimeisellä -> lukkari palaa tontilleen, mutta heittelee ykköselle? Lyöjä ottaa uudelleen lyöntiasennon ja tempaisee väliin.
Tässä toki vähän eri asiat kyseessä. Viimeisen lyönnin tolpassa miehissä edun saa etenijä mutta naisissa alkaa menemään jo 50/50. Tuossa minun tällä kaudella nähdyssä tilanteessa ei siis lukkarin toiminnassa ollut pienintäkään järkeä vaan käytännössä muutti varman palon yhdeksi juoksuksi + tilanne jatkui + "menetti" yhden palon.Ja jo klassinen tolppasyöttö ajolähdön kolmannella lyönnillä. Sitä harrasti 80-luvulla Tahkossa Pasi Niemelä muutaman kerran.
Rinta-Aholla on käsi sökönä joo. Tai siis ollut, mutta ilmeisesti parempaan päin, kun Hylkilä siihen suuntaan mainitsi KaMa-pelin lehdistötilaisuudessa, että Masasta saattaisi vielä tälle kautta ulkokentälle olla.Isoketo. Eivät uskalla suututtaa Ruuskaa hankkimalla lukkarin. Perttu kaikesta päätellen haluaa syöttää. Eikä Rinta-aho ole muutenkin kykenemätön ulkopeliin, joten vaikea nähdä kolmea lyöjää jokerina.
Toki Vedon nykysirkuksen tietäen sieltä tulee varmaan Lönni.