Ei olekaan, mutta mikäli Niikko edellä lainatusti toteaa kuten toteaa niin hän on siinä yhtä lailla oikeassa.
Se on sitten eri asia kuinka epävirallisesti haluaa lähteä tulkitsemaan sitä mitä Niikko kenties on tarkoittanut kun on sanonut mitä on sanonut, mutta tällöin päädytään tulkinnanvaraisiin puheisiin.
IS jutusta:
Tämän jälkeen Niikko esitti puheessaan lisää koronarokotusten hyötyihin liittyviä epäilyksiä. Niikon mukaan Gibraltar, jossa koko väestö on saanut kaksi rokotetta, on osoitus siitä ettei mikään rokotekattavuus ole tarpeeksi korkea. Niikon mukaan Gibraltarilla koronan ilmaantuvuus on 768 sataatuhatta asukasta kohden, kun Suomessa luku on 240.
Eli tartuntamäärät, jotka ovat yksi tärkeä kriteeri koronan vastaisia toimia määritettäessä ei suoraan näyttäisi tuon lähteen mukaan olevan riippuvainen rokotuskattavuudesta. Selvää toki on (nykytiedon valossa) että vakavat koronatapaukset ovat äärimmäisen harvoja koronarokotettujen keskuudessa. Niikon johtopäätös voi ihan hyvin olla oikea siinä, että vaikka 100% rokotekattavuus saataisiinkin jollain ihmeellä aikaiseksi niin korona ei sillä tule silti tukahtumaan.
Tähän Gibraltar-caseen liittyy useampikin huomionarvoinen seikka.
Ensinnäkin Niikon esittämien lukemien todenperäisyydestä on ristiriitaisia käsityksiä. Voi olla noin, mutta on esitetty, että voi olla toisinkin. Toiseksi, ilmaantuvuusluku ei ole enää keskeisin tautitilannetta kuvaava mittari tilanteessa, jossa rokotusprosentti on hyvin korkea. Se on tiedossa, ettei millään rokotteella - sen enempää koronapandemiassa kuin useissa muissakaan tartuntataudeissa - päästä 0 % ilmaantuvuuteen. Ilmaantuvuus laskee populaatiossa rokotusten myötä, ja tämä käy ilmi peräkkäisissä mittauksissa, mikäli mittausvälin aikana muut mittaamiseen vaikuttavat olosuhdetekijät eivät olennaisesti muutu. Jos jonkin Gibraltarin tapaisessa pienessä valtiossa kahden mittauksen välinen tulos tai yksittäinen mittaustulos vs. vaikkapa Suomen senhetkinen lukema on jotenkin selittävinään rokotekielteisen väen agendaa, niin miksi tällaista tulosta pitää hakea yksistään Gibraltarista? Eikö vastaavanlaisia ilmiöitä näkyisi siellä ja täällä, ja tilastollisesti edes vähän laajempaan ja monipuolisempaan havaintoaineistoon perustuen?
Rokottamisen merkitys koronapandemian hoidossa korostuu vahvasti siinä, että kahdesti/kolmesti rokottamisen on yksiselitteisesti todettu vähentävän huomattavasti ja tilastollisesti erittäin merkitsevästi tartunnan saaneiden sairaalahoidon tarvetta, ja erityisesti tehohoidon tarvetta. Tällä on puolestaan olennainen merkitys Suomen ja melkein minkä tahansa maan sairaalahoidon ja varsinkin tehohoidon resurssien riittävyyden kannalta. Koko yhteiskunnan tasolla sairaanhoidollisten, inhimillisten ja toki myös rahallisten resurssien käytön kannalta on mahdotonta perustella, miksi yhteiskunnassa sallitaan osan aikuisväestöstä vapaamatkustaa rokottamattomina minimaalisin seuraamuksin. Tällöin väärinkäytetään - suoraan sanoen turhan takia ja tahallisesti - yhteiskunnan niukkoja resursseja tilanteessa, jossa faktoihin nojautuvaa tietoa koronapandemiasta ja rokottautumisesta on tarjolla kaikille riittävästi.
Meillä on Suomessa ainakin yksi puolue, Perussuomalaiset r.p., jonka kansanedustajista merkille pantava osa suhtautuu koronarokotuksiin ja esimerkiksi koronapassiin hyvin kielteisesti. Perussuomalaiset r.p.:ssa vaikuttaa vahva denialistinen ja tiedevastainen suuntaus, mistä yhtenä havaintona oli taannoinen puolueen puheenjohtajavaali. Tässä vaalissa vähintään jossakin määrin tiedevastaisena pitämäni ehdokas räkätäuti-Tiihonen sai melkein 15 % pj-vaalin äänistä. Herää kysymys, mistä motiiveista käsin tällaista uskomuksiin perustuvaa löperrystä kauhotaan.
