Pelitapakeskustelu

[J.Grönvall]

Hänen mukaansa ei voi vain hirttäytyä yhteen vaihtoehtoon, vaan pitää olla mahdollisuus pelitavalliseen muutokseen. Tilanteen mukaan kauden sisällä tai pelin sisällä. Nyt Tappara veti alkukaudella parissa pelissä täyttä pystysuuntaa ja muutamassa pelissä on puolestaan näkynyt hienoa kiekkokontrollia. Onko tosiaan niin, että tästä on vain haittaa, kun nyt kuitenkin Tappara on sillä sijalla ja siinä vireessä kuin taulukosta näkee? Eihän pelaajat nyt niin tyhmiä ole, että parin kauden harjoittelun jälkeen he pystyvät omaksumaan vain yhden pelitavan?

No se miten minä asian ymmärrän on:

Valmentajan pelikirja voi sisältää useita eri pelitapoja, aina tavoitteesta riippuen. Eli aivan kuten Rautakorpi on todennut, pitää olla mahdollisuuksia muutokseen. Sitten on tietenkin vielä taktiikka, eli miten pelitapaa toteutetaan missäkin ottelussa.

Jos otetaan esimerkiksi se Karri Kiven näyttämä avaussapluuna niin siinä oli muistaakseni kuusi erilaista avausvaihtoehtoa. Tuo on pelikirjan sisältämä määrä ja tuon määrän joukkue niitä harjoittelee. Sitten pelitavasta riippuen voidaan ottaa sieltä käyttöön, vaikka vain neljä erilaista vaihtoehtoa, oletetaan nyt, että halutaan vaikka lähteä "nopeasti" omista. Ja taktiikka on sitten sitä, että miten nuo eri avaukset pelataan, eli jos vastustaja karvaa/ohjaa jollain tavalla niin avataan aina vaikka vasemman kautta jne.

Pelitapa ja taktiikka voivat siis vaihdella ja varioitua ottelukohtaisesti, pelikirja on sitten se isompi kokonaisuus, joka sisältää kaikki pelitavat.

Itse ajattelen ennen matseja sen niin, että tietynlainen vastustaja tarkoittaa omalle joukkueelle tietynlaista taktiikkaa (omat ja vastustajan vahvuudet ja heikkoudet huomioiden). Sitten mietitään millasella pelitavalla olisi järkevintä ja tehokkainta tuottaa tuon taktiikan mukaista peliä. Ja pelitavan toteutus luonnollisesti vaatii sen, että joukkue osaa sen, eli silloin sen on tultava sieltä pelikirjasta.

Tai jotain sellaista, paskamyrskyä odotellessa :)

 

[P.Sihvonen]

Minua on Sihvonen ja kaikki muut ihmetyttänyt koko keskustelussa se, että yhdellä valmentajalla / joukkueella ei voisi olla kauden aikana kuin yksi pelitapa. Näin Tapparan kannattajana kun on kuunnellut Rautakorven haastatteluja, niin jo ennen pestinsä alkua kesällä 2012 hän puhui, että pitää olla pakissa vaihtoehtoja eri tilanteiden varalle. Hänen mukaansa ei voi vain hirttäytyä yhteen vaihtoehtoon, vaan pitää olla mahdollisuus pelitavalliseen muutokseen. Tilanteen mukaan kauden sisällä tai pelin sisällä. Nyt Tappara veti alkukaudella parissa pelissä täyttä pystysuuntaa ja muutamassa pelissä on puolestaan näkynyt hienoa kiekkokontrollia. Onko tosiaan niin, että tästä on vain haittaa, kun nyt kuitenkin Tappara on sillä sijalla ja siinä vireessä kuin taulukosta näkee? Eihän pelaajat nyt niin tyhmiä ole, että parin kauden harjoittelun jälkeen he pystyvät omaksumaan vain yhden pelitavan?

Tämä on hyvä ja mielenkiintoinen kysymys. Siksi lainaan sen kokonaisuudessaan tuohon ylemmäs.

Tykkään vastata kärjistyksillä, vaikka ne eivät koskaan olekaan koko totuus.

Mietitään pidemmälle vietyä peliä jalkapalloilua ja sen evoluution kruununjalokiviä Espanjan maajoukkuetta ja Barcelonaa. On ihan mahdotonta ajatella, että nuo joukkueet pelaisivat muuta kuin omaa pelitapaansa ja vain sen yhtä muunnelmaa - sitä itseään.

Toki jonkin verran variaatiota tapahtuu, sen on pakko tapahtua suhteessa vastustajaan. Jukka Jalosella oli pieniä nyanssieroja Tshekkiä, Venäjää, Ruotsia, USa:ta ja Kanadaa vastaan. Mutta perusperiaate, pyrkimys kiekkokontrolliin ei hävinnyt. Ja sama pätee Espanjaan ja Barcelonaan. Tavalla tai toisella noille joukkueille kaikissa oloissa peliväline on vallanväline.

Olet sikäli oikeassa, etteivät pelaajat "niin" tyhmiä ole, etteivätkö he omaksuisi vaikkapa Tapparassa paria erilaista pelitapaa. Mutta. Niin nerokkaita pelaajat eivät ole edes Espanjassa ja Barcelonassa, että he oppisivat kaksi erilaista pelitapaa niin, että noista kahdesta omaksutusta kumpikaan olisi missään oloissa enemmän kuin se yksi ja ainoa, se tica-taca.

Kahden erilaisen pelitavan valmentaminen on ylivalmentamista. Yhden valitun pelitavan kultivoiminen ja viljely täyteen mittaansa on suurta pelifilosofista viisautta.

Toivottavasti vastasin ymmärrettävästi ja riittävän viisaasti.

 

[Jupa]

Virhe keskustelussa tehdään mielestäni jo siinä, että kiekkokontrolliin perustuva pelitapa liitetään usein hitauteen ja pystysuunnan kiekko nopeuteen. Tämä käsitys elää vahvasti, sillä epäonnistuessaan, mutta vain epäonnistuessaan, molemmat pelitavat ovat hitaita.

Jääkiekko ei saa latistua shakiksi, jossa joukkue joutuu miettimään liian pitkään siirtojaan, esim. ristikulmaan heittojen ajoittamista oikein. Omaksuttuna molemmat pelitavat voivat tuottaa mestaruuksia nyt ja tulevaisuudessa. Kaikki on aina arvioitava suhteessa vastustajaan ja viime kädessä vain voitot lasketaan.

JYP oli vuosia hyvä esimerkki siitä, että klassisella pystysuunnan kiekolla voi pärjätä sarjassa, jonka vastustajajoukkueista se paraskaan kiekkokontrollijoukkue ei keskimäärin pysynyt vauhdissa. Pahimmillaan JYPin kuormittava pelitapa kuitenkin kävi liian raskaaksi erityisesti pitkissä sarjoissa, tämän muistamme katkerasti erityisesti parisen vuotta sitten, kun JYP voitti vasta seitsemännessä pelissä Kärpät ja joukkue oli totaalipoikki seuraavassa sarjassa.

Pelitapojen kuormittavuudesta keskustellaan täällä liian vähän muutenkin, koska tämä fysiologinen elementti unohtuu liian usein isosta kuvasta.

Olen siinä käsityksessä, että erityisesti kiekkokontrollin jalostaminen pelaajien DNA:n sisälle vie aikaa enemmän kuin pystysuunnan perusperiaatteiden opettelu. Toki hienostuneimmillaan voittavan pystysuunnan pelitavankin omaksuminen vie aikaa. Mutta silti.

Olen tehnyt kiintoisan havainnon siitä, kuinka JYPin Virtanen lähestyy päävalmentajana muutosta pystysuunnan ja kiekkokontrollin hybridistä (Ahon hybridi, joka oli ehkä 70% pystyä ja 30% kiekkokontrollia) kohti omaa muutosagendaansa. Virtanen tuntuu ainakin alkukaudesta toimineen sapluunalla, jossa kiekollisemman ja kiekottomamman pelitavan suhteen tehdään tietoisia pumppausliikkeitä. Paino sanalla tietoisia. Eli välillä pelataan huomattavan "tekniikkaharjoittelumoodissa" kiekkokontrollia ja välillä "voima-ja nopeusharjoittelumoodissa" enemmän pystysuunnan lätkää. Tämän taustalla lienee ajatus hioa ensin esille oikea tapa reagoida tilanteisiin vaikkapa sitten hitaasti (vrt. golfin swing) ja kun tekniikka on hallussa, lähdetään lisäämään lyöntiin voimaa ja nopeutta.

Edelliseen kappaleeseen liittyen ja summaten: voittava joukkue harvemmin pelaa hidasta kiekkoshakkia, mutta tämä pelitapa sinnikkäällä harjoittelulla voi kääntyä voittavaksi, nopeaksi kiekkokontrollilätkäksi.

Jupa

PS. Mobiilitypot sallittakoon, korjailen perässä...

 

[J.Grönvall]

Virhe keskustelussa tehdään mielestäni jo siinä, että kiekkokontrolliin perustuva pelitapa liitetään usein hitauteen ja pystysuunnan kiekko nopeuteen. Tämä käsitys elää vahvasti, sillä epäonnistuessaan, mutta vain epäonnistuessaan, molemmat pelitavat ovat hitaita.

Näinhän se on. Tavallaanhan tuo toki pitääkin paikkansa ja tavallaan taas ei. Sihvonen on sanonut tästä hyvin, että hidas pelaaminen tuottaa nopeaa pelaamista ja päinvastoin, tuo kannattaa sisäistää niin pääsee paremmin perille esim. kiekkokontrollin eduista.

Kysymys Johtavalle:

Onko olemassa yleispätevää sääntöä siihen kauanko erilaisten pelitapojen sisäänajo kestää ammattilaisten tasolla? Eli jos ajatellaan tilanne, että valmentaja aloittaa uudessa seurassa. Onko esimerkiksi joulukuu sellainen hetki, että pelissä näkyvistä merkeistä kannattaa ruveta tekemään jo pidemmälle meneviä johtopäätöksiä?

 

[Jupa]

Johtava vastatkoon kysymykseesi, mutta kommentoin samaa asiaa lyhyesti.

Tuo peliin kiinni pääseminen uudella tavalla riippuu varmasti paljon pelaajatyypeistä, joita joukkueessa on, samoin siitä, millaisilla eri variaatioilla ovat aiemmin urallaan pelanneet.

Juuri edellisestä johtuen JYPin siirtyminen kiekkokontrollin puolelle vaatinee kauemmin kuin sama sellaisessa tapauksessa, jossa vaikkapa KalPalle heitettäisiin joku "projektivalmentaja" pystysuunnan puolelta vuodeksi ja sitä seuraavalla kaudella palattaisiin kiekkokontrolliin perustuvaan pelitapaan.

JYPissä on tehty joukkueen rakenteessa muutoksia jo Ahon kaudella kohti kiekonhallintaan perustuvaa suuntaa. Esimerkiksi Malmivaaran ja Viitasen, että varauksin Koskisenkin takuuvarma "avaukset pleksin kautta" -tyyli kun ei ihan parhaiten istu kontrolloitujen lähtöjen kiekkoon. Viitasen eduksi on kuitenkin sanottava (nyt loukkaantunut), että hän on muutoin todella arvokas pelaaja esim. PO-vaiheen maalinedustoilla.

Jupa

Edit. itsestäänselvyyksiä sinänsä nuo, aamun kunniaksi :)

 

[Tarinankertoja]

Näin Tapparan kannattajana kun on kuunnellut Rautakorven haastatteluja, niin jo ennen pestinsä alkua kesällä 2012 hän puhui, että pitää olla pakissa vaihtoehtoja eri tilanteiden varalle. Hänen mukaansa ei voi vain hirttäytyä yhteen vaihtoehtoon, vaan pitää olla mahdollisuus pelitavalliseen muutokseen. Tilanteen mukaan kauden sisällä tai pelin sisällä.

No tätähän tässä on tässäkin keskustelussa kaipailtu jo koriksen edellisistä EM kisoista 2011 lähtien, kun Detman puhui pelitavanmuutoksista kesken ottelun. Tuolloin visioitiin, että tämä tapa jollain tavalla ilmestyy myös kiekkoon. Ja kyllähän se Meidän Pelin ”reagoi oikein pelitapahtumaan” tuohon suuntaan peliä veikin, mutta nyt variointeja on tullut lisää ja pelikirjat on selvästi huippuvalmentajilla monipuolistunet. Ongelmia tässä selvästi vielä on, koska pelaajaringit on laajoja ja harjoittelumahdollisuudet pelien väleissä rajallisia vs. se koris, jossa pelaajarinki on puolet pienempi ja pelimäärä Euro/Balttialiiga mukaan luettuna pienempi.

Mutta Sihvonen oli ainakin alkuvuodesta sitä mieltä, että vaihto ”JYP”stä ”KalPa”aan ei onnistu pelin aikana (edes erätauolla) koska intesiteettivaade on niin erilainen.

Toistaiseksi kaukalotodellisuus on osoittanut, ettei jääkiekkoa ole onnistuttu pelaamaan "eri taktiikoilla" ja "taktiikkoja sekoittelemalla" vaihdosta toiseen erän sisällä. Ehkä sitten joskus pystytään, en tiedä...

Onko tilanne muuttunut? Mielestäni on, ja variointeja nähdään enemmän jopa erien sisällä. Ei radikaaleja muutoksia, mutta enemmän kuin vielä parivuotta sitten.

 

[J.Grönvall]

Mutta Sihvonen oli ainakin alkuvuodesta sitä mieltä, että vaihto ”JYP”stä ”KalPa”aan ei onnistu pelin aikana (edes erätauolla) koska intesiteettivaade on niin erilainen.

Tuntuisi kyllä, että juuri noin päin se voisi onnistua mutta toisinpäin olisi vähintäänkin haastava tilanne.

 

[Jupa]

Mutta Sihvonen oli ainakin alkuvuodesta sitä mieltä, että vaihto ”JYP”stä ”KalPa”aan ei onnistu pelin aikana (edes erätauolla) koska intesiteettivaade on niin erilainen.

Onko tilanne muuttunut? Mielestäni on, ja variointeja nähdään enemmän jopa erien sisällä. Ei radikaaleja muutoksia, mutta enemmän kuin vielä parivuotta sitten.

Kyllä, JYPillä on niin DNA:ssaan pystysuunnan kiekko, että ainakin sinne suuntaan muutos voidaan tehdä (ainakin tällä kaudella nähty ja onnistuneestikin - ping Alvajärven Urho, Marcus Juslin, Vanhapuuma) pelinkin sisällä.

JYP on kuitenkin vielä kiekkokontrollimoodin osalta heikommassa hapessa, se kun on nykyjoukkueella vasta harjoitteluvaiheessa. KalPan näköistä me emme siitä kuitenkaan halua. Johtunee myös paljon rosterista, mutta KalPan peli kuoli joka ikisessä PO-sarjassa siihen, että liika neppailu omalla alueella johti liian usein kiekonmenetyksiin, joista vastustaja rankaisi. Tästä tuo allergia aina vertailussa KalPaan.

On kuitenkin tärkeää muistaa se, että tosiaan KalPa saattoi ylisuorittaa suhteessa materiaaliin vuosia, tämä saattaa unohtaa ja kaikki laitetaan pelitavan piikkiin. Se mitä nyt on menossa KalPassa, sen saisivat kuopiolaiset itse kertoa.

Jupa

 

[TosiFani]

Joo! Ainahan kaikki voidaan laittaa leikiksi. Se edistää pelitapakeskusteluja.

Oma vaatimaton pointtini on vain siinä, että joskus peli voi olla paremmassa kuosissa kuin tulos. Niin oli Ässillä joulun molemmin puolin viime kaudella, niin on Ässillä nytkin.

Ja joskus taas tulos on yläkanttiin suhteessa siihen, miten pelaaminen on toiminut.

Sinä tässä laitoit leikiksi ja lähdit viemään pelitapakeskustelua täysin sivuraiteelle. Odotan edelleen sinun analyysia Ässien hitaista hyökkäyksiinlähdöistä, en tosin henkeä pidättäen.

Mielestäni Ässien tulos on yläkanttiin suhteessa siihen, miten pelaaminen on toiminut. Hagman - Umicevic kaksikko ja ylivoima onnistui hienosti ennen maajoukkuetaukoa. Varsinkin Ässien kakkoskenttä on ollut katastrofi, sen kiekollinen pelaaminen on ollut vaatimatonta. Ässien kiekollinen rakenne ei ole ollut kunnossa, minusta Virta on menettänyt osan identiteetistään.

 

[P.Sihvonen]

Voitko selventää?

Sinä tässä laitoit leikiksi ja lähdit viemään pelitapakeskustelua täysin sivuraiteelle. Odotan edelleen sinun analyysia Ässien hitaista hyökkäyksiinlähdöistä, en tosin henkeä pidättäen.

Anteeksi, jos vein sivuraiteelle. Palauten sen nyt raiteilleen. En voi vielä nimimerkkisi kanssa mennä Ässien pelaamisen sisältöasioihin, koska et hallitse käsitteitä riittävästi. Ne pitää saada ensin kuntoon, että tiedämme puhuvamme samasta asiasta.

Mielestäni Ässien tulos on yläkanttiin suhteessa siihen, miten pelaaminen on toiminut. Hagman - Umicevic kaksikko ja ylivoima onnistui hienosti ennen maajoukkuetaukoa. Varsinkin Ässien kakkoskenttä on ollut katastrofi, sen kiekollinen pelaaminen on ollut vaatimatonta. Ässien kiekollinen rakenne ei ole ollut kunnossa, minusta Virta on menettänyt osan identiteetistään.

Sanot, että Ässien kakkoskentän kiekollinen pelaaminen on ollut vaatimatonta. Mitä tarkoitat "kiekollisella pelaamisella"? Ei kai se ole sinulle synomyymi hyökkäyspelaamiselle? Vai siis onko todellakin niin, että hyökättäessä tuolla kakkoskentällä on ollut ongelma juuri sillä pelaajalla, joka on hyökkäämässä kiekollisena? Miten ne neljä muuta pelaajaa, jotka ovat olleet hyökkäämässä kiekottomana? Niiden pelaaminenko on ollut kunnossa?

Ja sitten tuo "Ässien kiekollinen rakenne", mitä se tarkoittaa? Sillä tavalla me ammattilaiset emme puhu jääkiekosta. Siksi kysyn, että mitä taas tarkoitat?

Jos puhutaan kiekollisesta ja kiekottomasta pelaamisesta, niin silloin päädytään aina puhumaan neljästä pelitilanneroolista: hyökkäämässä kiekollisena ja hyökkäämässä kiekottomana; puolustamassa kiekollista ja puolustamassa kiekotonta.

Joten voitko ystävällisesti täsmentää, mitä tarkoittaa "Ässien kiekollinen rakenne ei ole ollut kunnossa"?

 

[perunii]

Sinä tässä laitoit leikiksi ja lähdit viemään pelitapakeskustelua täysin sivuraiteelle. Odotan edelleen sinun analyysia Ässien hitaista hyökkäyksiinlähdöistä, en tosin henkeä pidättäen.

Eiköhän se p.sihvosen analyysi tule aika pian sen jälkeen kun Ässät vaan saa raavittua sen yhden tuurivoiton. Siinä sitten lasketaan montako hidasta lähtöä ja palautusta pelissä oli, ja voidaan todeta niitä olleen juuri ideaali määrä, hyökkäyksiin lähdön laadulla nyt ei tietenkään ole vitunkaan väliä.

 

[TosiFani]

...Joten voitko ystävällisesti täsmentää, mitä tarkoittaa "Ässien kiekollinen rakenne ei ole ollut kunnossa"?

En viitsi lähteä tähän piirileikkiin kanssasi. Olet selkeästi provomielellä liikkeellä, joten antaa olla.

 

[P.Sihvonen]

Eläköön pelitapakeskustelu!

Eiköhän se p.sihvosen analyysi tule aika pian sen jälkeen kun Ässät vaan saa raavittua sen yhden tuurivoiton. Siinä sitten lasketaan montako hidasta lähtöä ja palautusta pelissä oli, ja voidaan todeta niitä olleen juuri ideaali määrä, hyökkäyksiin lähdön laadulla nyt ei tietenkään ole vitunkaan väliä.

Aseettomaksihan tämä vetää, kun kaltaisesi vahva nimimerkki, joka ymmärtää syvällisesti jääkiekkoilun eri pelitapoja, ei kuitenkaan ymmärrä, vaikka yritin edellisessä viestissäni sinulle suomeksi laittaa, ettei tulos ole ratkaiseva tekijä silloin, kun tehdään analyysiä.

Eli voittaako Ässät tai häviää jonkun pelin, sillä ei ole merkitystä analyysieni kannalta.

Ihan tuonnottain muutama viesti sitten tuolla ylempänä luonnostelin Ässien viivelähtöjä tappiopelissä HIFK:ta vastaan.

Viime kaudella ylistin Ässien pelitapaa siinä kohtaa, kun joukkue oli aivan kamalassa tappiokierteessä.

Miten itse olet nähnyt Ässien pelejä? Tai siis oletko ylipäätään katsellut Liigaa tällä kaudella?

Jos olet nähnyt Ässiä, niin miten kommentoit sitä Ässien viivelähtöä, jossa Taimi käy maalintakaa noukkimassa kiekon pakkikaveriltaan? Tai sitä Helsingissä nähtyä Ässien viivelähtöä, jossa sentteri hakikin oikealle, mutta poikkeuksellisesti keskustan kautta p-pisteen yläkaarelle lenkin tekemällä, ei kulmasta?

Ja vaikka et olisi nähnyt Ässien pelaavan, niin voidaan kai käydä teoreettista keskustelua noista kahdesta eri tavasta hyökätä viivelähtö? Mitä mielestäsi hyvää ja huonoa on noissa kahdessa eri viivelähdön variaatiossa?

 

[J.Grönvall]

Nimimerkki perunii muuten käski lähettää Sihvoselle ja siffalle terveisiä samalla kun tiedusteli minulta, että onko Sihvonen minun "isi". Että, tässä tulee:

Terveisiä!

On kyllä maailmanluokan kaveri :D

 

[P.Sihvonen]

Neljä pelitilannerooli on hyvä tarkastelun lähtökohta

En viitsi lähteä tähän piirileikkiin kanssasi. Olet selkeästi provomielellä liikkeellä, joten antaa olla.

Minäkö provoan!? Sinähän se provoat, kun pyydät ja suorastaan vaadit Ässien pelaamisesta analyysiä sanoilla ja käsitteillä, joita ei käytetä jääkiekkoilussa!

Kun seuraavan kerran näet Ässien pelaavan, lähde pelitavan suhteen liikkeelle tarkastelemalla ihan niitä perusasioita, jotka liittyvät yksilön tekemiseen suhteessa pelitapaan. Eli katsot muutamaa pelaajaa neljässä pelitilanneroolissa: hyökkäämässä kiekollisena, hyökkäämässä kiekottomana; puolustamassa kiekollista ja puolustamassa kiekotonta.

Ja niin muodoin pidä mielessäsi, ettei kiekollinen peli ole synonyymi viisikon saati joukkueen hyökkäämiselle; eikä kiekoton peli ole synonyymi viisikon saati joukkueen puolustamiselle. Ja edelleen, kun viisikko hyökkää, suurin osa viisikon pelaajista pelaa tuolloin kiekotonta peliä.

 

[Oijennus]

...sanoilla ja käsitteillä, joita ei käytetä jääkiekkoilussa!

...Ja niin muodoin pidä mielessäsi, ettei kiekollinen peli ole synonyymi viisikon saati joukkueen hyökkäämiselle; eikä kiekoton peli ole synonyymi viisikon saati joukkueen puolustamiselle. Ja edelleen, kun viisikko hyökkää, suurin osa viisikon pelaajista pelaa tuolloin kiekotonta peliä.

Näihin kahteen asiaan on pakko tarttua.

Kuka tai mikä määrittelee oikeat sanat ja käsitteet mitä voi käyttää jääkiekkoilussa?

Tuo viimeinen kappale tekstistäsi on kyllä osoittaa kuinka paljon haluat pönkittää omaa asemaasi ja aliarvioida muiden tietämystä aiheesta jääkiekko.

Olet paljon myös puhunut aiheesta peli ja olen edelleen sitä mieltä, että itse peli on paljon muutakin kuin pelikirjat.

 

[P.Sihvonen]

Kiitos terveisistä!

Nimimerkki perunii muuten käski lähettää Sihvoselle ja siffalle terveisiä samalla kun tiedusteli minulta, että onko Sihvonen minun "isi". Että, tässä tulee:

Terveisiä!

On kyllä maailmanluokan kaveri :D

Kiitos terveisistä, sano takaisin!

Näin kun pelitapaketjussa ollaan, niin tuliko sieltä mitään pelitapaterveisiä? Ottiko perunii kantaa esimerkiksi Ässien viivelähtöihin? :)

 

[TosiFani]

Minäkö provoan!? Sinähän se provoat, kun pyydät ja suorastaan vaadit Ässien pelaamisesta analyysiä sanoilla ja käsitteillä, joita ei käytetä jääkiekkoilussa!

Kun seuraavan kerran näet Ässien pelaavan, lähde pelitavan suhteen liikkeelle tarkastelemalla ihan niitä perusasioita, jotka liittyvät yksilön tekemiseen suhteessa pelitapaan...

En oikein ymmärrä mitä minun viime tammikuisella viestillä on tekemistä pelitapakeskustelun kanssa.

Minä katson peliä kokonaisuutena, seuraan kyllä kiekollisten ja kiekottomien pelaajien toimintaa kentällä. Ässien hyökkäyspelaamista hitaissa lähdöissä vaivaa mielikuvituksettomuus, kiekko ei liiku, kiekottomat pelaajat karkaavat, syöttölinjoja ei avaudu.

Mikäli sinä olet tästä eri mieltä, toivoisin että perustelisit näkökantasi, etkä keskittyisi itseesi.

 

[P.Sihvonen]

Ei hätää

Kuka tai mikä määrittelee oikeat sanat ja käsitteet mitä voi käyttää jääkiekkoilussa?

Jokainen voi toki itse määritellä oikeat omat sanansa jääkiekkoilusta. Tarkoitin tuossa edellä, etten voi lähteä vastaamaan jollekin nimimerkille, jos en ymmärrä hänen sanojaan jääkiekkoilusta. Ja ei kai se ole pahasta, jos ilmaisen myös sen, mitä sanoja ja käsitteitä ammattilaiset käyttävät ja eivät käytä jääkiekkoilusta?

Tuo viimeinen kappale tekstistäsi on kyllä osoittaa kuinka paljon haluat pönkittää omaa asemaasi ja aliarvioida muiden tietämystä aiheesta jääkiekko.

Siinä kohdassa kirjoitin niin olemattomia alkeita jääkiekkoilun perusasioista kuin neljästä pelitilanneroolista. Sellaisilla sanoilla ei pönkitetä omaa asemaa, sellaisilla sanoilla luodaan tähän pelitapaketjuun peruskäsitteistöä, joka ei ole selvästi vielä kaikilla hallussa.

Olet paljon myös puhunut aiheesta peli ja olen edelleen sitä mieltä, että itse peli on paljon muutakin kuin pelikirjat.

Kyllä! Tässä olet tismalleen oikeassa. Jääkiekkoilu pelinä on todella paljon muutakin kuin pelikirjat. Pelikirjat ja pelitavat ovat vain osa jääkiekkoilua. Sikäli tämä ei ole ongelma, koska pelikirjoista on puhuttu ja kirjoitettu suomalaisessa jääkiekkojulkisuudessa todella vähän. Monet lehtitalot ja televisiokanavathan suorastaan kammoksuvat pelikirjaa. Eli ei hätää.

 

[kahden suunnan sentteri]

Jos käsitteitä ryhdytään määrittelemään, niin minua kiinnostaisi miten pelinopeus määritellään. Onko se viisikon jäsenten pystysuuntaisen sijoittumisen mediaanin tai keskiarvon muutos ajan funktiona? Vaiko kiekkoa hallussa pitäneiden pelaajien määrä aikayksikössä? Ottaako pelinopeus kantaa kiekon kulkeneeseen matkaan aikayksikössä? Onko se jonkinlainen yhdistelmä näitä edellisiä?

Tämä kysymys on askarruttanut minua varsinkin siitä lähtien kun Erkka puhui syksyllä leijonien pelinopeudesta. Sen jälkeen tätäkin ketjua on tullut jonkun verran seurattua, mutta oikeastaan kenenkään sanomisista ei ole tullut minulle selväksi mitä tarkoittaa pelin nopeus.

Tämä käsitteiden määrittely on erittäin tärkeää, koska keskustelun edellytys on osapuolten keskinäinen ymmärrys. Sen takia pelitapakeskustelu on niin helvetin vaikeaa, koska ei kukaan siihen osallistuva juuri ymmärrä mistä muut puhuvat. Ei pidä provosoitua jos esim. johtava pyytää selkeyttä näihin asioihin. Ja jos johtava itse on armollinen, niin hän voisi minun puolestani määritellä tämän pelinopeuden käsitteen vihdoin meille kaikille jos niitä kannuksia kerran siltä suunnalta löytyy.

 

[Toejoen Veikko]

Voi itku jos Virta nyt meneekin muokkaamaan Ässien pelitamaa niin playoff haaveethan saa haudata samantien.

Ei asia ihan noin yksinkertainen ole. Kivikin muokkasi viime tammikuussa muutaman ottelun ajaksi pelitapaa suoraviivaisemmaksi, joka tuotti muutaman voiton, mutta kyseinen pelitapa ei olisi kantanut keväällä pitkälle.

 

[Oijennus]

Minäkin jäin näitä määritelmiä miettimään. Voisiko joku avata minulle hieman tarkemmin mitä tarkoittaa pelisuunnitelma? Onko pelisuunnitelma yksittäiseen ottelutapahtumaan keskittyvä suunnitelma?

 

[perunii]

Kiitos terveisistä, sano takaisin!

Näin kun pelitapaketjussa ollaan, niin tuliko sieltä mitään pelitapaterveisiä? Ottiko perunii kantaa esimerkiksi Ässien viivelähtöihin? :)

Taitaakin tältä palstalta vielä puuttua yksityisviestienjulkaisuketju.

 

[LaTe_Show]

Taitaakin tältä palstalta vielä puuttua yksityisviestienjulkaisuketju.

Hieman menee off-topic:ksi mutta tietääkö kukaan miten tämä on määritelty palstan säännöissä?

 

[Skeletor]

Ja edelleen koko keskustelusta puuttuu tarkka määritys esimerkiksi termille viivelähtö. Riittääkö siihen käynti maalin takana? Pitääkö siellä olla pysähdyksissä kaksi sekuntia vai viisi sekuntia? Pitääkö seuraavan syötön tulla sentterille vai kenelle tahansa pelaajalle? Tarviiko sinne maalin taakse edes mennä, jos vain peruutellaan taaksepäin. Onko se viivelähtöä? Lasketaanko viivelähdöksi se, kun odotetaan maalin takana että muu viisikko vaihtuu? Pitäisi olla yhteinen termistö, jonka keskustelun osapuolet tietävät, ennen kuin koko keskustelua voidaan käydä maanlaajuisesti....