Pelitapakeskustelu

  • 586 497
  • 4 146
Suosikkijoukkue
KalPa
Nostetaanpa kuollutta pelitapakeskustelua henkiin.

Pekka Virta kertoo mielipiteensä Iltalehden jutussa Suomen ja Ruotsin hallitsevista pelitavoista ja on sitä mieltä että markkinamiehet pakottaa peliä NHL:n showbisneksen suuntaan pois järkevämmästä pelistä jolla Suomi on viime vuosina voittoja kansainvälisesti saanut. Peksi sanoo suoraan että suomalaiset voittaa taktisella joukkuepelillä materiaaliltaan paremmat ruotsalaiset jotka pelaa yksilövetoista pölkkypääkiekkoa.

Itsehän Peksin ikuisena fanipoikana olen täysin samaa mieltä. Esimerkkinä vaikkapa dokkarit missä on päästy pukukoppeihin kuuntelemaan valmentajien puheita. Änärin koutsit ei puhu mistään muusta kuin taistelusta ja haluamisesta kun taas Suomessa puhutaan paljon enemmän taktisista asioista. Toki voi olla että kameroille ei anneta lupaa kuvata kun taktiikoista puhutaan tarunhohtoisessa.
 

Glove

Jäsen
Asialla on monta puolta. Yksi niistä on se, että kyseessä on viihdeteollisuus, joka kilpailee toisten alan yritysten kanssa katsojista ja heidän rahoistaan. Haluaako katsoja mieluummin maksaa siitä, että näkee peruuttelevan träpin ja 1-0 lopputuloksen vai 6-5 jatkoaikavoiton? Jos ison osan mielestä jälkimmäinen on parempi niin en näe Liugalla kovinkaan suuria kasvumahdollisuuksia nykyisellä träppiin perustuvalla pelitavalla. Jos taas enemmistö haluaa 1-0 pelejä niin fine, mennään sillä sitten. Ehkä tästä pitäisi tehdä tutkimus.
 
Suosikkijoukkue
KalPa
Asialla on monta puolta. Yksi niistä on se, että kyseessä on viihdeteollisuus, joka kilpailee toisten alan yritysten kanssa katsojista ja heidän rahoistaan. Haluaako katsoja mieluummin maksaa siitä, että näkee peruuttelevan träpin ja 1-0 lopputuloksen vai 6-5 jatkoaikavoiton? Jos ison osan mielestä jälkimmäinen on parempi niin en näe Liugalla kovinkaan suuria kasvumahdollisuuksia nykyisellä träppiin perustuvalla pelitavalla. Jos taas enemmistö haluaa 1-0 pelejä niin fine, mennään sillä sitten. Ehkä tästä pitäisi tehdä tutkimus.

Onhan se vähän noinkin. Liigan pitäisi tehdä joku kassakaappisopimus tai sääntömuutos jos haluttaisiin pelata vain pystysuuntaa koska aina löytyisi joku joka haluaakin pelata träppiä koska sillä voisi voittaa todennäköisemmin.

Toisaalta taas tuskin kukaan SHL-finaalia katsonut koki ottelun tylsäksi vaikka Tappara pelasikin meidän peliä. Ei se viisaasti pelaaminen tarkoita pelkää seisoskelua oman maalin takana.

Minua ainakin ottaa kupoliin jos KalPan pelaaja heittää kiekon päätyyn ja lähtee vaihtoon jos alaspäin pelaamalla olisi voinut vaihtaa kiekollisena. Ja aikoinaan kun Kapanen yritti peluuttaa änärihokia tunnetuin tuloksin ei katsomot olleet täynnä kun aina tuli turpaan.
 

Kake74

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Junior-Pelicans, Tamin Tribuuttiketju
Toisaalta taas tuskin kukaan SHL-finaalia katsonut koki ottelun tylsäksi vaikka Tappara pelasikin meidän peliä
Tappara ei varmaankaan SHL-finaalissa ole koskaan pelannut :)
CHL-mestaruuden voitti hiljattain Luulaja vastaan.
Ja kiekolla vaihtaminen on eri asia, kun viiveellä lähteminen.
Kiekolla voi pyrkiä vaihtamaan myös hyökkäysalueella, kiekossa pysyen.
Viivelähtö otetaan aina omalta alueelta.
Träppi on puolustuspelin pelitapa, joka johtuu usein siitä, kun toinen rytmittää oman alueen hyökkäyspelinsä lähdön hitaaksi tai erittäin hitaaksi, eikä eteenpäin puolustaminen ole enää järkevää, koska ykkösen etäisyys on liian suuri suhteessa kiekolliseen vastustajaan.
 

Jack DiBiase

Jäsen
Suosikkijoukkue
WiFi Password: XHeKaJ#72
Onkohan tämä "meidän peli" nyt virallisesti kuollut ja kuopattu? Ahokkaan TPS pihalle, Marjamäen Kärpät pihalle, Mikko Manner pihalle, Jukka Jalosen NHL-haaveet pihalle. Olihan se kiva niin kauan kun sinivalkoiset juhlivat arvokisoissa, mutta pidemmän päälle tuo passivoitunut trap-oksennus ei jaksa kiinnostaa katsojia, eikä sillä nähtävästi enää voiteta pelejä. Uutta pelikirjaa vaan kehittelemään.
 
Suosikkijoukkue
KalPa
Tämä on tietysti määrittelykysymys, mutta mun mielestä esim Tappara, KalPa ja Pelicans pelaa ihan täyttä meidän peliä. Siihen kuuluu tiivis viisikko, pelaaminen sen mukaan mikä on viisasta, eli nopeat ja hitaat hyökkäykset, välillä pudotetaan alaspäin jne. Välillä karvataan, välillä träpätään.

Moni mieltää meidän pelin pelkäksi trapiksi ja viivelähdöiksi, mutta ainakaan minun mielestä se ei ole pelkästään tuota.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Asialla on monta puolta. Yksi niistä on se, että kyseessä on viihdeteollisuus, joka kilpailee toisten alan yritysten kanssa katsojista ja heidän rahoistaan. Haluaako katsoja mieluummin maksaa siitä, että näkee peruuttelevan träpin ja 1-0 lopputuloksen vai 6-5 jatkoaikavoiton? Jos ison osan mielestä jälkimmäinen on parempi niin en näe Liugalla kovinkaan suuria kasvumahdollisuuksia nykyisellä träppiin perustuvalla pelitavalla. Jos taas enemmistö haluaa 1-0 pelejä niin fine, mennään sillä sitten. Ehkä tästä pitäisi tehdä tutkimus.

Niin, tää on vähän, että kumpi kiehtoo katsoa, oikea paini vai showpaini, Kummallakin varmaan kannattajansa. Itse en haluaisi jääkiekon muuttuvan häliseväksi sirkukseksi urheilun kustannuksella.

Näissä joissain kommenteissa tunnutaan vetävän yhdysmerkki trapin ja "meidän pelin" väliin ja sitä vähän kritisoisin. Peli kehittyy, taktiikat sen myötä, mutta kaikessa ponnistetaan olevan pelitapa kulttuurin pohjalta ja niin sen pitääkin mennä. Millään puhtaalla trapilla en näe mitään palaa edes nykyisessä liigassa, pakko sitä on varioida pelin kehittymisen myötä. Nyt tässä hetkessä kai voi trendin sanoa olevan tiivis viisikkopelaaminen, eli kiekoton liike korostuu tulosta tehdessä, silti pohja on näissä pelitavoissa, joista aika on jo jättänyt.

Jatkossa, jos olevia pelitapa sapluunoita parannellen edetään, näkisin keskialueen tärkeyden nousevan entistä enemmän kokonaisvaltaisessa pelaamisessa, ei pelkästään puolustamisen, trapin merkityksessä. Voittaakseen se on myös pelaamalla voitettava offensiivisesti, siksi sen merkitys koko ajan kasvaa taktiikoissa. Lopulta, ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa asioita tehdä, jääkiekossakaan, vaan monin oivalluksin voi löytää edgeä vastustajiin ja niitä edelleen jalostaa, aina se kuitenkin parhaiten onnistuu, jos se pohjaa olevaan kiekko kulttuuriin sitä parannellen pelitavallisesti.
 

Glove

Jäsen
Niin, tää on vähän, että kumpi kiehtoo katsoa, oikea paini vai showpaini, Kummallakin varmaan kannattajansa. Itse en haluaisi jääkiekon muuttuvan häliseväksi sirkukseksi urheilun kustannuksella.

Näissä joissain kommenteissa tunnutaan vetävän yhdysmerkki trapin ja "meidän pelin" väliin ja sitä vähän kritisoisin. Peli kehittyy, taktiikat sen myötä, mutta kaikessa ponnistetaan olevan pelitapa kulttuurin pohjalta ja niin sen pitääkin mennä. Millään puhtaalla trapilla en näe mitään palaa edes nykyisessä liigassa, pakko sitä on varioida pelin kehittymisen myötä. Nyt tässä hetkessä kai voi trendin sanoa olevan tiivis viisikkopelaaminen, eli kiekoton liike korostuu tulosta tehdessä, silti pohja on näissä pelitavoissa, joista aika on jo jättänyt.

Jatkossa, jos olevia pelitapa sapluunoita parannellen edetään, näkisin keskialueen tärkeyden nousevan entistä enemmän kokonaisvaltaisessa pelaamisessa, ei pelkästään puolustamisen, trapin merkityksessä. Voittaakseen se on myös pelaamalla voitettava offensiivisesti, siksi sen merkitys koko ajan kasvaa taktiikoissa. Lopulta, ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa asioita tehdä, jääkiekossakaan, vaan monin oivalluksin voi löytää edgeä vastustajiin ja niitä edelleen jalostaa, aina se kuitenkin parhaiten onnistuu, jos se pohjaa olevaan kiekko kulttuuriin sitä parannellen pelitavallisesti.
Joo jääkiekkoa voi pelata monella tavalla. Itse kuitenkin katson mieluiten viihdyttävää jääkiekkoa, jossa tapahtuu mahdollisimman paljon. Träppiä vastaan voi käydä ja käykin usein niin, että kaukalossa ei tapahdu mitään pitkään aikaan. Pakki seisoo maalintakana, joukkuekaverit menee vaihtoon, uudet miehet tekee volttilähdöt, pakki avaa johonkin ja jätön jätön jätön jälkeen pakki lyö kiekon punaisen jälkeen päätyyn, jolloin toinen joukkue aloittaa saman rumban alusta. Tätä toistetaan sitten useampaan kertaan. Tylsää.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Tämä on tietysti määrittelykysymys, mutta mun mielestä esim Tappara, KalPa ja Pelicans pelaa ihan täyttä meidän peliä. Siihen kuuluu tiivis viisikko, pelaaminen sen mukaan mikä on viisasta, eli nopeat ja hitaat hyökkäykset, välillä pudotetaan alaspäin jne. Välillä karvataan, välillä träpätään.

Moni mieltää meidän pelin pelkäksi trapiksi ja viivelähdöiksi, mutta ainakaan minun mielestä se ei ole pelkästään tuota.
Termin Meidän peli ongelma on sama kuin termillä pelikirja. Molemmat termit syövät sisäänsä kaiken mahdollisen. Meidän peli on siten ns. täydellinen pelitapa, jossa kaikki on mietitty valmiiksi ja jos ei olisikaan, niin ainakin voisi olla. Ei voi olla siis mitään parempaa pelitapaa kuin Meidän peli, koska siinä on keksitty jo kaikki mahdollinen etukäteen ja se sopeutuu kaikkiin mahdollisiin muutoksiin.
 
Viimeksi muokattu:

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Joo jääkiekkoa voi pelata monella tavalla. Itse kuitenkin katson mieluiten viihdyttävää jääkiekkoa, jossa tapahtuu mahdollisimman paljon. Träppiä vastaan voi käydä ja käykin usein niin, että kaukalossa ei tapahdu mitään pitkään aikaan. Pakki seisoo maalintakana, joukkuekaverit menee vaihtoon, uudet miehet tekee volttilähdöt, pakki avaa johonkin ja jätön jätön jätön jälkeen pakki lyö kiekon punaisen jälkeen päätyyn, jolloin toinen joukkue aloittaa saman rumban alusta. Tätä toistetaan sitten useampaan kertaan. Tylsää.

Tylsää voi peli olla pelasi sitä millä tyylillä tahansa, jos se ei mitään tuota. Yhtä turhauttavaa on katsoa jotakin pystysuunnan pakottamista ja puskemista, vaikka näennäisesti siellä ihan luistellaan, mutta todellisuudessa mitään ei tapahdu.

Eli peli millä tyylillä tahansa voi olla puuduttavaa ja turhauttavaa seurattavaa. Puhdasta trappia ei minun mielestä liigassa enää juuri näe, juuri siksi, ettei se varsinaisesti ole avain tulokseen, korkeintaan apu, jos vastustajan viisikko ei keskialuetta osaa pelata.
 
Suosikkijoukkue
KalPa
Nämähän on tietysti makuasioita, vaan ainakin minun mielestä on todella tylsää lätkää jos koko ajan pusketaan alivoimasena ylöspäin, ollaan tyytyväisiä punaisen ylitykseen ja nakataan kiekko päätyyn. Sitten taas myöhässä oleva karvaus ja vastustja ryntää ylös päättömänä ja nakkaa kiekon päätyyn jne...
 

Glove

Jäsen
Nämähän on tietysti makuasioita, vaan ainakin minun mielestä on todella tylsää lätkää jos koko ajan pusketaan alivoimasena ylöspäin, ollaan tyytyväisiä punaisen ylitykseen ja nakataan kiekko päätyyn. Sitten taas myöhässä oleva karvaus ja vastustja ryntää ylös päättömänä ja nakkaa kiekon päätyyn jne...
Onko parempi lähteä viivelähdöllä ja lyödä kiekko punaisen jälkeen päätyyn?
 
Suosikkijoukkue
KalPa
Onko parempi lähteä viivelähdöllä ja lyödä kiekko punaisen jälkeen päätyyn?
Kyllä, sillä viivelähdössä hyökkääjät etenevät rintamassa luoden vauhtieron keskialueella jolloin karvaajat pääsevät hyvällä vauhdilla päätyyn pakkien kimppuun. Alivoimaisessa pakottamisessa harvoin karvaaja ennättää ajoissa päätyyn karvaamaan.

Ja tässäkin kohtaa taas päätykiekko on vaihtoehto syöttämällä tai kuljettamalla hyökkäysalueelle pääsyyn. Pelataan miten viisasta on kussakin tilanteessa.
 

Glove

Jäsen
Kyllä, sillä viivelähdössä hyökkääjät etenevät rintamassa luoden vauhtieron keskialueella jolloin karvaajat pääsevät hyvällä vauhdilla päätyyn pakkien kimppuun. Alivoimaisessa pakottamisessa harvoin karvaaja ennättää ajoissa päätyyn karvaamaan.

Ja tässäkin kohtaa taas päätykiekko on vaihtoehto syöttämällä tai kuljettamalla hyökkäysalueelle pääsyyn. Pelataan miten viisasta on kussakin tilanteessa.
Usein tosin näkee tilanteen, jossa sen jätön jätön jätön jälkeen laiturit ovat jo ehtineet pystähtyä siniselle kun se viimeinen pakki ei noiden jättöjen jälkeen ole vielä ehtinyt punaisen yli ja lyömään sitä kiekko päätyyn. Ainakin Kärppien pelissä näin tapahtui monen monta kertaa. Muiden pelejä olen katsonut vähemmän, ehkä heillä homma toimii paremmin.
 
Suosikkijoukkue
KalPa
Usein tosin näkee tilanteen, jossa sen jätön jätön jätön jälkeen laiturit ovat jo ehtineet pystähtyä siniselle kun se viimeinen pakki ei noiden jättöjen jälkeen ole vielä ehtinyt punaisen yli ja lyömään sitä kiekko päätyyn. Ainakin Kärppien pelissä näin tapahtui monen monta kertaa. Muiden pelejä olen katsonut vähemmän, ehkä heillä homma toimii paremmin.
Siinäpä se jutun juoni onkin. Ne viivelähdöt pitää olla joukkueella hyvin hallussa, ihan niin kuin kaikki muukin pelaaminen. Jospa tässä on yksi pieni syy Kärppien floppaamiselle.
Hyvin pelaava joukkue hakee uudet vauhdit jos hyökkäykseen lähtö ei onnistu ja yrittää uudelleen.

Jätön jättöjänhän ei nykyyän nää kuin ylivoimahauissa, ei ole enää Virta valmentamassa KalPaa. Ja vaikka olisikin, tuskin niitä nähtäisiin. Ne jutut oli ihan oma erikoisuutensa KalPan silloisessa pelaamisessa.
 

Perreault85

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Onkohan tämä "meidän peli" nyt virallisesti kuollut ja kuopattu? Ahokkaan TPS pihalle, Marjamäen Kärpät pihalle, Mikko Manner pihalle, Jukka Jalosen NHL-haaveet pihalle. Olihan se kiva niin kauan kun sinivalkoiset juhlivat arvokisoissa, mutta pidemmän päälle tuo passivoitunut trap-oksennus ei jaksa kiinnostaa katsojia, eikä sillä nähtävästi enää voiteta pelejä. Uutta pelikirjaa vaan kehittelemään.
Taitaa olla. Ei Jalosen Leijonat ole viime vuosina enää juuri pärjänneet tuolla edes MM-kisoissa saati Olympialaisissa. Potkut Jaloselle.
 

TJ MACKEY

Jäsen
Onko parempi lähteä viivelähdöllä ja lyödä kiekko punaisen jälkeen päätyyn?
Tämä on hyvä kysymys. Mun mielestä ylivoimaisesti tylsintä jääkiekkoa on se Kari Jalosen Kärpissä ja HIFK:ssa suorittama pystysuunnan jääkiekkoa. Joku Jussi Paasi oli todennäköisesti ihan fiiliksissä, kun riiston saatuaan laiturit veti ”miljoonaa” vaikka sitten alivoimaisena ylöspäin. Todellisuudessahan se oli todella varovaista karvaamisen suhteen, periaatteessa vaan valumista ja ohjaamista. Koko viisikko omissa sen ringetteviivan alla.

Maajoukkueessahan Kojo peluutti samaa. Siihen kontrolliin verrattuna Jukka Jalosen Meidän peli on vähintäänkin yltiöpäistä.

Uskon että Pelicansin, Kalpan ja Ilveksen viimeisen päälle valmennetut kollektiivit tulevat olemaan saamarin viihdyttäviä tänä keväänä! On fyysisyyttä, vauhtia, pelinopeutta ja taitoa. Ja tuota kokonaisuutta on tuossa tempossa täysi mahdottomuus toteuttaa luomuna tai ilman pelitapaa. Harjoiteltuja, toistettuja ja lopulta selkäytimestä tulevaa yhteistyön jääkiekkoa.

Mistä tämä Jussi Paasin vuosia toistunut ”peli pelaajille” agenda kumpuaa? Eikö hän oikeasti näe mitä kentällä tapahtuu? Eihän NHL ole mitään pihahöntsää.
 
Viimeksi muokattu:

Perreault85

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Sarjaformaatti vs turnausformaatti.
Ei sillä ole merkitystä tähän asiaan. Meidän pelin periaatteet toimivat oli sarjataso tai turnaus mikä tahansa. Meidän pelin kuolemasta on puhuttu tietyin väliajoin jo viimeisen Marjamäen maajoukkuepestin aikoihin, joten keskustelu pyörii tältä osin vain ympyrää ja osa keskustelijoista ei ymmärrä edes mitä Meidän peli on, silti julistavat sen kuolleeksi.

Onko se Meidän peliä, jos joukkue pyrkii ensisijaisesti lähtemään hyökkäyksiin viivelähdöillä ja vastaavasti ensisijaisesti asettumaan aina trapiin, kun olisi tilaisuus karvata? Vastaus: ei ole!
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Ei sillä ole merkitystä tähän asiaan. Meidän pelin periaatteet toimivat oli sarjataso tai turnaus mikä tahansa. Meidän pelin kuolemasta on puhuttu tietyin väliajoin jo viimeisen Marjamäen maajoukkuepestin aikoihin, joten keskustelu pyörii tältä osin vain ympyrää ja osa keskustelijoista ei ymmärrä edes mitä Meidän peli on, silti julistavat sen kuolleeksi.

Onko se Meidän peliä, jos joukkue pyrkii ensisijaisesti lähtemään hyökkäyksiin viivelähdöillä ja vastaavasti ensisijaisesti asettumaan aina trapiin, kun olisi tilaisuus karvata? Vastaus: ei ole!

Jääkiekon pelaaminen nopeutuu edelleen ja arvoturnaukset pelataan osin kapeassa kaukalossa. Ne valmentajat, joiden joukkueet eivät ole kyenneet uusiutumaan mm. pelinopeuden osalta, häviävät otteluita ja ottelusarjoja. Marjamäki on tästä surullisen kuuluisa. Hän ei ole ymmärtänyt alati uudistuvaa peliä tai tutkinut peliä riittävästi, vaan näyttää menevän vanhoilla mp-kaavoille ottelusta toiseen.

Viisikkopelaamisen puutteet hyökkäysalueella ovat tyypillisiä muillekin kuin vain Marjamäelle. Niistä seuraa paitsi oman joukkueen tekemien maalien vähentyminen suhteessa potentiaaliin, myös vastustajan kuittausmaalit aivan oman maalin edestä. Kuittausmaaleilla tarkoitan kiekon menetystä omalla hyökkäysalueella ja heikkoa puolustusvalmiutta sen jälkeen.

Marjamäki on vanhan koulukunnan mp-valmentaja ja onhan heitä muitakin Liigassa. Fiksuimmat ovat uudistaneet meidän peliä mm. siten, että nopeat lähdöt ovat jatkuva keinovalikoima hitaiden ja puolinopeiden lähtöjen seassa. Vastustaja joutuu jatkuvasti varautumaan siihen, että nopealla syötöllä pystyyn puhkaistaan koko puolustus ja saadaan ylivoimahyökkäys. Pointti on siinä, että mp ei ole yksin kuin häviävä pelitapa, jos se ymmärretään hitaiksi lähdöiksi ilman valmiutta nopeisiin lähtöihin. Ne ovat aina ensisijaisia. Toki vaihtotilanne on eri asia.

Liigasta nostan esille Ville Peltosen, jolla oli alkukaudesta ongelmia saada HIFK:n rytmitykset kuntoon meidän pelin kehittyneemmällä ja nopeammalla versiolla. Takaisin perusasioihin, kiekkoa pidettiin pidempään maalin takana, annettiin aivan perussyöttöjä ja huippupelaajat Liigassa alkoivat taas onnistua. Sen jälkeen peliä nopeutettiin, syötöt olivat vaikeampia ja kovempia ja rintamahyökkäyksiin panostettiin. Riistoissa HIFK oli valmis tekemään maalin kuten oli kiekon menetettyään hyökkäysalueella valmis puolustamaan.

Tuli jotain 30 ottelua jollain 3 suoralla tappiolla. Playoffeissa G1 Lukkoa vastaan HIFK oli pitkälti Taposen varassa, mutta puolustaminen ja blokkaukset olivat playoff-tasoa ja maalit tehtiin kun paikka tuli. Peltosen HIFK pelasi mp:n seuraavaa versiota onnistuneesti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös