Dementikon muistelmat
Rauman Äijänsuon hallin katossa roikkuu viisi paitaa, joista löytyy kahdesta numero 4 sekä 7, 8 ja 26.
#4: Teppo Rastio, syntynyt 15.2.1934. Raumalainen jääkiekkolegenda, yksi kaupungin kuuluisimmista jääkiekkoilijoista kautta aikojen. Oli yksi Lukon SM-kultajoukkueen kantavista voimista vuonna 1963.
"Eetu" Rastio pelasi SM-sarjaa Lukon lisäksi Tampereen Ilveksessä, jossa voitti lisäksi kaksi Suomen mestaruutta. Kolmen kullan lisäksi Eetu saalisti urallaan kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Kaikkiaan SM-sarjapelejä kertyi 244. Tehopisteet niissä 112+107=219. Eetu edusti lisäksi Suomea seitsemässä MM-turnauksessa sekä yhden kerran olympiakisoissa. Maaotteluja Rastio pelasi 106, tehot niissä 46+23=69.
#4: Jouni Peltonen, syntynyt 21.1.1955. Kivikova Peltonen on kuuluisaa Peltosen kiekkosukua, johon kuuluivat myös isä Toivo sekä veljet Timo ja Matti. Joukki Peltonen oli kovaotteinen puolustaja, jonka otteet herättivät ihastusta raumalaisissa kiekkojännäreissä, mutta vastustajissa inhoa ja vihastusta.
Peltonen pelasi koko uransa, 443 peliä, Lukon paidassa. Maaleja kertyi 60, syöttöjä 107. 167 tehopisteen lisäksi Joukki istui jäähyllä 346 minuuttia. Peltonen ehti myös käväistä maajoukkueessa, pelaten 24 maaottelua tehopisteillä 0+0. Peltonen edusti Suomea yhdessä MM-turnauksessa.
#7: Matti Keinonen, syntynyt 6.11.1941. Mölli Keinonen on suomalaisen jääkiekon kiistellyimpiä ja kiitetyimpiä hahmoja. Virnuilevasta naamastaan ja uskomattomista kiemuroistaan tutuksi tullut Mölli pelasi Lukon lisäksi SM-sarjaa sekä SM-liigaa RU-38:n, HJK:n, Jokerien ja TPS:n paidassa. Pelejä 267, tehopisteitä 186+125=311.
Matti Keinonen edusti Suomea lukuisissa arvoturnauksissa: 9 MM-turnausta, 2 Olympiaturnausta. Kaikkiaan maaotteluja Möllille kertyi 196, joissa tehot 71+49=120.
#8: Jorma Vehmanen, syntynyt 18.9.1945. "Einari" Vehmanen kävi urallaan pelaamassa myös Helsingissä, kuten niin moni raumalaiskiekkoilija aikoinaan. "Einarin" seura ei tosin muiden aikalaistensa tavoin ollut HIFK, vaan HJK. SM-sarjassa ja liigassa Vehmanen pelasi 570 peliä, pisteillä 305+239=544. Lisäksi Vehmanen pelasi 7 kertaa MM-kisoissa ja 2 kertaa Olympialaisissa. Maaotteluja kaiken kaikkiaan 175, tehot 36+17=53.
Jorma Vehmanen oli aikanaan kahden herran palvelija, jääkiekon lisäksi hän oli aktiivisuunnistaja. Suunnistus on edelleenkin Vehmasen harrastus. Vehmanen oli aikoinaan monta kautta Lukon kapteenina, ja hän olikin kuin luotu tähän hommaan. Vehmanen oli kapteeni, kun mm. Jari Torkki aloitti liigauransa. Nuori Toke laitettiin samaan ketjuun itseään 20 vuotta vanhemman Vehmasen kanssa, eikä nuorelle pojalle olisi parempaa paikkaa voinut ollakaan. Vehmanen oli kaukalossa kuten sen ulkopuolellakin herrasmies. Parhaiten Vehmanen muistetaan erehtymättömänä läpiajojen päättäjänä.
#26: Matti Forss, syntynyt 17.5.1957. Matti Forss kuuluu sarjaan "maan hiljaiset". Masa ei ole koskaan pitänyt ääntä itsestään eikä tekemisistään, vaan on antanut näyttöjen puhua puolestaan niin kaukalossa kuin kaukalon ulkopuolellakin. Matti, joka pelasi SM-sarjaa sekä SM-liigaa Lukon lisäksi Helsingin IFK:n paidassa, ehti urallaan pelata 709 ottelua, joissa teki 202 maalia, antoi 307 syöttöä eli 509 tehopistettä kirjattiin Forssin nimiin. Maaotteluja Forssin tilille kertyi vain 12, saldolla 0+4. Yhden kerran Forss pelasi MM-kisoissa. Hämmästyttävän pieni maaottelumäärä ei ollut kiinni miehen taidoista, vaan siitä, että hiljainen ja vaatimaton mies asetti aina perheen etusijalle.
Matti Forss on ensimmäinen suomalainen jääkiekkoilija, jonka hankkimista seuraan autettiin kansalaiskeräyksellä. Kun HIFK ilmoitti kesällä -83, ettei Matti Forssille tarjota uutta sopimusta, käynnistyi kanaalikaupungissa keräys, jolla avustettiin rutiköyhää, divariin pudonnutta Lukkoa, jotta oma kasvatti saataisiin lunastettua HIFK:n karanteenista. Tavoite täyttyi, Lukko lunasti Forssin pelaajaoikeudet, ja tästä voidaan katsoa alkaneen se raumalaiskiekkoilun tason nousu, jossa ollaan tänä päivänä. Forss johdatti Lukon kapteenina pikapikaa takaisin SM-liigaan, tekemättä sen kummempaa numeroa siitä kuin mistään muustakaan asiasta.
Myöhemmin Forss osallistui kuuluisaan pukukoppitappeluun TPS:n Mal Davisin kanssa, voitti pari mitalia Lukossa ja ennenkaikkea ratkaisi omalla henkilökohtaisella panoksellaan Lukolle liigapaikan tuskaisen kauden 1990-91 päätteeksi Kärppien kanssa käydyissä karsintapeleissä. Voidaan siis sanoa, että Matti Forss on kaksi kertaa pelastanut raumalaisen liigakiekkoilun kuolemalta.
Tämmöiset pelaajat ovat siis Lukossa ansainneet numeronsa ja nimensä hallin kattoon. Itse arvostan näistä pelaajista eniten juuri Matti Forssia, juuri edellä mainituista syistä. Peltosen Joukin ja Joppe Vehmasen esitykset ovat myös muistissa, mutta esim. Rastion ja Keinosen tekemiset ovat tuttuja vain lehdistä ja kirjoista.
Seuraava numero, joka Äijänsuon kattoon hinataan, on todennäköisesti Jarmo Kuusiston numero 5. Maukka jos kuka on sen ansainnut. Mies on todella seurauskollinen, joka ei edes Lukon rämpiessä 80-luvun alussa antanut suurseurojen houkutusten kääntää päätään, vaan jatkoi sinnikkäästi Lukon porukassa ennen kuin lähti valloittamaan Ranskanmaata kesällä 1995. Mutta se onkin sitten jo toinen juttu, mitä siellä tapahtui.
Lisäys:
Unohdin aluksi kokonaan Vehmasen pois, joten piti yllättäen asian valjetessa laittaa mukaan.