Onhan tämä urheilu melkoista draamaa. Hermeksen kaato suvereenilla esityksellä loistavaa jääkiekkoviihdettä. Tutomatsia en nähnyt, mutta eilinen K-Vantaa taas sellaista hurlumheitä positiivisessa mielessä, että ei järjen määrää. Toisen erän jälkeen luulin, ettei Vantaalaiset löydä oikeasta luukusta pukukoppiin jos ei joku hiukan ohjeista, mutta toisin kävi. Kyllä he löysivät, ja kolmanteen erään paljon paremmalla ilmeellä. En jaksa tätä tämän enempää, mutta kun taululla on lukemat ottelun jälkeen, niin siihen se on uskominen. Haluaisin sanoa, että parempia siinäkin oltiin, mutta kun ei taululla niin lue.
Silti, onhan nautittavaa katsella Peliittaotteita nykyisellään. Vielä kun se Hermesmatsin taisteluilme puolustuspäässäkin (lue blokkaukset) ei karkaisi niin ainekset vaikka mihin olisi olemassa. Unelmissa voi elää, mutta realistikin on hyvä olla. Jos jollain ihmeellä playareihin mentäisiin, siellä voi kaatua ihan kaikki. Jos ei mennä, onhan tuo peli-ilme niin sytyttävää, että hoh hoijaa.¨
Tänään sitten vielä Keupaa nenään. Hienoa poijaat.
Voisi elämästään reilun parituntisen paskemminkin viettää.