Kyllähän siinä tosiaan aika helvetisti annetaan hyökkäyspelaamisessa tasoitusta jos joukkueesta löytyy neljä yli 30 pisteen hyökkääjää ja kaksi heistä on loukkaantuneena. 63 tehopistettä ja 25 maalia uupuu rosterista E.Vilénin ja A.Jämsenin poissaolojen myötä, joten kädet kyynerpäitä myöten ristissä, että olisivat pelikuntoisia, joskin eivät hekään puolikuntoisina mitään vapahtajia ole vaan saattavat olla Iikan tavoin lähinnä rasitteita.
Tokikaan materiaalissa annettava pieni etu ei poista sitä yksiselitteistä faktaa, että Pelicans ei ole löytänyt lääkkeitä siihen KalPan paineistukseen sitten juuri ollenkaan. Kun periaatteessa vain puolustat ja yrität selviytyä ilman takaiskuja sen ensimmäiset 30 minuuttia, niin on se hyökkäyspelin laadusta pois todella paljon. Bartosakin erinomaisilla otteilla, KalPan heikolla viimeistelyllä ja myös pienellä tuurillakin Pelicans roikkuu tässä sarjassa vielä täysin hengissä mukana. Ensimmäisessä ottelussa KalPa oli luvalla sanoen todella huono, mutta silti se oli vain muutaman sentin päässä ryöstöstä jo tuolloin, kun Kiiskinen toisessa erässä nosti vapaasta paikasta hieman yli maalin ja Sissonsin veto kilahti tolppaan. Kolmannessa ottelussa oli lähellä taas syntyä tyhjiin 0-2 osuma. Kummassakaan Kuopion pelissä Pelicansilla taas ei ole ollut oikeastaan mitään palaa kenttätapahtumissa. Eilinen oli toki hieman parempi suoritus kuin se ensimmäinen Kuopion vierailu, mutta ryöstö oli siitä huolimatta lopulta kovin kaukana. Kahteen otteluun Kuopiossa yhteensä 29 laukausta kohti vastustajan maalivahtia on vain yksinkertaisesti liian vähän että sillä voitaisiin voittaa pelejä. Ilman mainittuja Bartosakin edesottamuksia, KalPan tehottomuutta ja pientä tuuria tämä sarja olisi hyvinkin voinut mennä KalPan nimiin jopa 0-4 tähän asti nähdyn perusteella. Neljän pelin jälkeen laukaukset maalia kohti ovat 71-103 KalPan hyväksi. Ylivoimakerrat ovat Pelicansin hyväksi 17-14. Ollaan siis saatu kolme ylivoimaa enemmän kuin vastustaja, mutta silti ollaan yli 30 laukausta perässä kokonaistilastossa. Pelicansin pitää yksinkertaisesti vain saada laadukkaampaa ja parempaa hyökkäyspeliä aikaiseksi jos se mielii tästä sarjasta jatkoon. Eilen oli paikka tappaa peli toisen erän lopussa sen vitosen ja 5-3-ylivoiman aikana, mutta sen sijaan etenkin 5-3-ylivoimassa neppailukerho taas kokoontui pelaamaan jotain aivan uskomattoman typerää kuviota millä ei ollut mitään tekemistä maalinteon kanssa.
KalPa on tällä hetkellä myös fyysisempi sekä kamppailuvalmiimpi joukkue, millä se aikalailla syö Pelicansin elävältä. Siinä mielessä KalPa onkin erinomaisesti rakennettu joukkue, kun luonnetta tuollaiseen peliin löytyy sieltä kosolti. Vaikka onkin ollut ihailtavaa katsoa esimerkiksi miten Sakke Hämäläinen, Konsta Hirvonen ja Lenni Killinen ovat vääntäneet pari napsua lisää siihen omaan tekemiseensä, jää Pelicans silti jotenkin todella pehmoiseksi suurimmaksi osaksi. Ikonen on naurettavankin pehmeä, Kelleher ja Jasek eivät ikinä nyt mitään fyysisiä ja kamppailuvalmiita pelaajia ole koskaan olletkaan joten heidän pehmeytensä ei sinänsä yllätä, Iikka ei edes kunnolla yritä tällä saralla kun on ilmeisesti niin rikki. Isoin pettymys tässä osassa tähän asti on ollut kyllä Bryggman. Johtuuko sitten siitä, että ei vain yksinkertaisesti jalalla ehdi KalPan matkaan vai mikä on, mutta Bryggmanin fyysisyys ja kovuus on rajoittunut lähinnä vihellysten jälkeiseen pieneen hanskaamiseen ja tuomareille kitisemiseen. Enemmän kyllä kaivattaisiin Umeån mieheltä tällä osastolla. Puolustus on kerrankin Pelicansilla kasattu pudotuspelejä varten, vaikka Mylläri onkin käytännössä koko sarjan ajan ollut toistaiseksi sivussa, joten siinä mielessä on todellinen harmi, että nyt se sitten hieman falskaa nimenomaan hyökkäyksen osalta. Huomenna Mylläri onneksi pääsee jälleen peleille täydentämään Pelicansin pakistoa tuoreella jalalla ja kropalla. Enemmän kuin KalPan kamppailuvahvuus ja fyysisyys, niin Pelicansin jääminen toiseksi lusiteluvoimassa on kyllä yllättänyt. KalPa vie tälläkin osa-alueella Pelicansia tällä hetkellä aika tylysti.
Huolimatta edellä tehdyistä kovin negatiivisenkin sävyisistä nostoista, on edelleen muistettava se tosiasia, että sarja todellakin on 2-2 ja kyseessä on todella pienten marginaalien sarja. Huomisen ottelun paineet ovat toki aikalailla täysin Pelicansin niskassa, kun Lahdessa olisi pakko voittaa. Back-to-back ja sarja katkolla Kuopiossa KalPalle olisi painajaismainen lähtökohta kuudenteen otteluun. Parmpaa ja ennen kaikkea laadukkaampaa tekemistä niin hyökkäyspelaamisessa, ylivoimassa kuin myös paineen alla pelaamisessa, niin Pelicans voi hyvinkin kammeta itsensä tästä sarjasta jatkoon. Kaikki on vielä auki.