Ehkä tässä joku vois miettiä et miten joku Tappara olis pelannu tän päivän vikan erän. Pitäny Kalpan ehkä 1-2 paikassa ja nekin ois veska ottanu. Meillä ei vielä sellasta voittamisen kulttuuria ole, mutta matkalla ollaan siihen. Välierissä tän sarjan voittaja tulee olemaan vielä kova luu. Kovasti odottaa, jännittää ja stressaa näitä pelejä, mutta kyllä nää ainakin mun elämään paljon positiivista sisältöä tuo seurata näitä pelsun kevään pelejä. Ja vastahan tässä ollaan askelmerkit luotu kohti Wonderlandia!
Tappara olis pitänyt kiekkoa pitkiä hyökkäyksiä ja saanut aloituksia vastustajan päätyyn, me haluttiin jatkaa samaa peliä mitä pelattiin jo aiemmin, mutta vähän meni jarru päälle ja panikoitiin pari jäähyä jotka rikkoi meidän omaa peliä aika paljon ja antoi hallinnan Kalpalle.
Se olis vaatinut muutaman kunnon hyökkäyksen jossa pelataan vaikka vastustajan alueen kulmissa niin että kiekkoa lyödään pakilta kovaa ränniin jossa meidän hyökkääjä odottaa sitä ja pistää joku takaisin pakille tai toiselle puolelle ränniin jossa on toinen hyökkääjä jne. Sitä mm. Tappara pelaa kun haluaa levätä vaihdon verran ja jos vastustaja saa kiekon välissä, ne antaa kovan paineen heti jolloin seisova pelaaja joutuu pistämään nopean purun eikä pääse avaamaan peliä, kun taas me ei saatu annettua jatkopainetta vaan asetuttiin ottamaan vastaan hyökkäystä sovitussa kuviossa.
Paljon tuossa on kiinni myös itseluottamuksesta, siitä että uskotko oikeasti saavasi sen kiekon takaisin menetyksen jälkeen vai pelkäätkö että sentään itsesi pihalle ja jättäväsi joukkueesi ongelmiin.
Voi vain miettiä mikä ero siinä itseluottamuksessa on jos paineen antajana on Kristian Kuusela tai Anton Levtchi vai Leevi Tukiainen tai Lenni Killinen..
Matkaa on tosiaan valtavasti rutiinilla voittavaan joukkueeseen joka yllättyy aidosti jokaisesta tappiosta ja sellaiseksi joka osaa suhtautua takaiskuihin niin että joskus niitä vaan tulee mutta 0-2 ei vielä ole mahdoton takaa-ajettava kun vaan tehdään omaa juttua. Meillä on ollut ongelmia nimenomaan käsitellä ongelmia kun peli ei menekään meidän tahdon mukaan.