Pelaajien laukaisutarkkuus?

[Ramchester]

Näitä kisoja seuratessa tuli taas kerran ihmeteltyä sitä miten laukaukset voivat mennä välillä(Suomen joukkueessa toistuvasti) ohi maalista jopa metreillä, kun taas toisaalta kisoissa on nähty myös vetoja, jotka uppoavat millimetrin tarkasti sinne ylämummoihin.

Kaikki varmaan tietävät tämän Tampereella sijaitsevan jääkiekkomuseon ja siellä olevan "testiradan", jolla voi kengät jalassa yrittää laukoa taulussa oleviin reikiin(reiät sekä ylä- että alakulmissa ja reikä maalivahdin patjojen välissä. Onko kenelläkään käsitystä siitä, mikä olisi näillä maajoukkuepelaajilla onnistumisprosentti laukoa kiekkoja sinne yläkulmiin esim. b-pisteiden uloimman kaaren tasalta(luistimet jalassa)? Lätkiikö ammattilainen 10/10 kiekosta valitsemaansa ylämummoon vai mikä mahtaa olla osumatarkkuus? Vai onko sittenkin niin, että kaikilla pelaajilla on "hehtaaripyssy" ja nämä nätit maalit tulevat vain kauhealla tuurilla...

Sehän nyt on selvä asia, että pelissä on kova häirintä päällä, mutta välillä sielläkin näkee näitää "tähtään, tähtään ja vielä kerran tähtään ja lauon kiekon suoraan (paikallaan olevan) maalivahdin syliin"-tilanteita. Missä mättää, onko se vain hermoissa vika vai onko se sittenkin taidossa?

Kysyy,

Epätoivoinen Tammelasta

 

[Sampe]

No ainakin NHL:n All Star -ottelun yhteydessä järjestettävän tarkkuusammuntakisan perusteella kiekot eivät todellakaan osu joka kerta sinne mihin pitäisi. Useimmat eivät saa kahdeksallakaan kiekolla vaadittua neljää osumaa. Ray Bourque oli esimerkiksi kisan monivuotinen mestari, mutta osui neljästi neljällä ensimmäisellä kiekolla vain kerran urallaan.

 

[blackhawk]

Tänä vuonna neljä osumaa neljällä ensimmäisellä kiekolla sai Jeremy Roenick. Sama tarkkuus oli jäljellä myös 6. ottelun jatkoajalla Torontoa vastaan, sillä laukaus lähti komeasti ylänurkkaan.

 

[TaoTao]

Muistaakseni muutamia vuosia takaperin järjestetyssä ja nyt jo kuopatussa SM-liiga all stars -tapahtumassa oli tällainen pahvimaalivahtia kohti ammuttu laukaisutarkkuuskilpailu. Muita tuloksia en muista, mutta voittaja Kimmo Rintasen suoritus oli upeaa katseltavaa. Kymmenestä laukauksesta (muistaakseni) 3 tai 4 ensimmäistä meni pyssyä kalibroidessa ja loput Rintsi ampui täsmälleen samaan paikkaan, vasempaan ylänurkkaan, aivan putken alle. Taisi muutama kilahtaa jopa putken kautta. Ja siis Rintanen suoritti kilpailun perinteisellä lämärillä.

Rintsi onkin todennut nuorempana poikana treenanneensa kesäisin Killeri Sahlstedtin kanssa. Tuhansia toistoja vanerin päältä, ei voi olla näkymättä.

 

[Tepa]

Sinne ylämummoon ei todellakkaan ole helppoa osua. Nuo tarkkuuslaukauskilpailut antaa osviittaa osumisesta sinne minne tarkoittaa. Siinä tilanne on sinäänsä helppo, että kiekko ei liiku mihinkään poikkisuunnassa eikä eteen ja taakse päin. Väittäisin, että maalin voi jakaa 4X4 osiin pelaajan ampuessa pisteiden välistä joihin pelaaja voi sanoa kiekon menevän laukausen onnistuessa. Niitä täysin epäonnistuneita laukauksia kuitenkin tulee joukkoon. Mutta etäsiyyden kasvaessa pisteen kaarelle pelaaja voi sanoa osuvansa neljään lohkoon maalissa, eli maali puolitetaan ylhäältä alas ja sivusuunnassa. Pelaaja voi tähdätä yhteen neljännekseen.

Pelin vauhdissa sitten tähtäämiseen jää vähemmän ja vähemmän aikaa ja pelaajat yleensä katsovat vain maalivahdin perusteella minne ampuvat niin, että se menee maalivahdille hankalasti. Kuten keilauksessa kiekko on helpompi kohdistaa lähempään kohteeseen kuin kaukana oleviin keiloihin. Pelaajilla on sitten usein ikään kuin askelmerkkejä kentällä, mistä he suuntaavat kiekkoa maaliin. Pisteen kaaret jne. Hyvin pieni osa laukausista suuntautuu sitten loppujen lopuksi sinne yläpörsiin varsinkaan kaukaa maalista. Ne maaliin menevät vain jäävät mieleen ei ne maalivahtien torjumat 30 kiekkoa. 3 maalia ja 30 torjuntaa tarkoittaa, että ehkä 3 maksimissa on siellä yläpörsässä.

 

[Ramchester]

Vastauksista päätellen nämä ylämummolaukaukset eivät sitten lähde maailman kovimmillakaan pelaajilta ihan sieltä selkäytimestä, vaan onnistumisprosentit ovat sitä Nykäsen fifty-sixty-luokkaa. Ilmeisesti tästä on vedettävissä sellainen johtopäätös, että jokaisessa pelin aikana onnistuneessa ylämummolaukauksessa on enemmän tai vähemmän onnea mukana. Ja mikäli ajatusta viedään vieläkin pidemmälle, niin voidaan jääkiekon lainalaisuudet kääntää päälaelleen. Oikeastihan niissä rebound(räkä)-maaleissa pelaaja käyttää vaatimattomia kykyjään enemmän, kuin näissä onneen perustuvissa ylämummolaukauksissa - katoavaista on maine ja kunnia, tiämmä.

 

[Master Chief]

Viestin lähetti Tepa
Nuo tarkkuuslaukauskilpailut antaa osviittaa osumisesta sinne minne tarkoittaa. Siinä tilanne on sinäänsä helppo, että kiekko ei liiku mihinkään poikkisuunnassa eikä eteen ja taakse päin.

Itseasiassa NHL:n tarkkuukilpailussa kiekko ei ole paikallaan vaan toinen pelaaja syöttää sen sieltä päätyviivan tienoilta, vähän etuviistosta, eli pelaajan täytyy ottaa kiekko haltuun ennen laukomista.

 

[Tepa]

Joka tapauksessa kiekko on kohtuulisen paikaallaan eikä sitä ammuta luistelusta. Jokainen voi tietysti katsella miten kiekot osuu mummoon alkulämmittelyssä. Kyllä niitä sinne paljon menee siitä lähietäisyydeltä ja hiljaisella vauhdilla luisteltaessa. Vauhdin kasvaessa kiekon kanssa osumatarkkuus huononee. Viivasta muutaman sekunnin asettelulla kiekko lähtee kyllä tarkahkosti.

Tässäpä laukaisu tarkkuus parhaimmisto NHL:stä
RK PLAYER TEAM POS GP S G S% PS S/g
1 MARK PARRISH NYI R 59 105 24 22.9 0 1.8
2 GARY ROBERTS TOR L 72 124 28 22.6 0 1.7
3 PAVEL DATSYUK DET C 75 136 30 22.1 0 1.8
4 ALEX TANGUAY COL L 69 117 25 21.4 0 1.7
5 PETER FORSBERG COL C 39 85 18 21.2 0 2.2
6 MIKE RIBEIRO MON C 81 103 20 19.4 0 1.3
7 BRENDEN MORROW DAL L 81 132 25 18.9 0 1.6
8 ROBERT LANG DET C 69 163 30 18.4 0 2.4
9 MARTIN ST. LOUIS TAM R 82 212 38 17.9 0 2.6
10 MARTIN HAVLAT OTT L 68 175 31 17.7 0 2.6
11 ALEXANDER KOROLYUK SAN L 63 108 19 17.6 0 1.7
12 MARK MESSIER NYR C 76 104 18 17.3 0 1.4
13 JOE NIEUWENDYK TOR C 64 131 22 16.8 0 2.0
14 DEAN MCAMMOND CAL L 64 101 17 16.8 0 1.6
15 ANDREW BRUNETTE MIN L 82 90 15 16.7 0 1.1
16 JEFF HALPERN WAS C 79 114 19 16.7 0 1.4
17 FERNANDO PISANI EDM R 76 99 16 16.2 0 1.3
18 KRIS DRAPER DET C 67 149 24 16.1 0 2.2
19 JONATHAN CHEECHOO SAN R 81 175 28 16.0 1 2.2
20 MARIUSZ CZERKAWSKI NYI R 81 157 25 15.9 0 1.9
21 SCOTT WALKER NAS R 75 157 25 15.9 0 2.1
22 RYAN MALONE PIT L 81 139 22 15.8 0 1.7
23 RONALD PETROVICKY ATL R 78 102 16 15.7 0 1.3
24 DANY HEATLEY ATL R 31 83 13 15.7 0 2.7
25 MARK RECCHI PHI R 82 167 26 15.6 0 2.0
26 JAROME IGINLA CAL R 81 265 41 15.5 0 3.3
27 JASON SPEZZA OTT C 78 142 22 15.5 0 1.8
28 MARIAN HOSSA OTT R 81 233 36 15.5 1 2.9
29 MATTHEW BARNABY COL R 82 104 16 15.4 0 1.3
30 RICK NASH CLB L 80 269 41 15.2 0 3.4

Parhaat tekee joka viidennellä laukauksella maalin. Joukossa ei ole yhtään pakkia. Eikö kukaan NHL pakesta osaa laukoa tarkasti? Kyllä pelaajilla on selkäytimessä, mistä ammustekella noita ylämummoja. Tietyt pelaajat ampuu paljon maaleja tietystä paikasta. Maalintekijälle kuitenkin tärkeintä on päästä ampumaan paljon hyvästä paikasta. Hyvä paikka on useimmiten lähellä maalia.

 

[kakkonen]

Tepa:

Parhaat tekee joka viidennellä laukauksella maalin. Joukossa ei ole yhtään pakkia. Eikö kukaan NHL pakesta osaa laukoa tarkasti?

Pakithan ei just koskaan ammu suoraan maalia vaan sinne maskiin/hieman maalin ohi josta pomppujen/ohjauksen jälkeen ehkä maaliin. Kyllä pakitkin osaa ampua:) Kovempia nuo prosentit on siitä mitä olisin luullut.

Muuten tuosta laukaisutarkkuudesta ja osumisesta noissa "all-stars" kisoissa sun muissa, niin se tilanne on kuitenkin vähän erilainen (kuin siis pelitilanteessa) ampua paikaltaan tai lähes paikaltaan kiekko esim yläkulmaan. Mun mielestä helpointa on ampua pienestä liikkeestä niin että kiekko on kunnolla hallussa..

 

[Rodion]

Fysiikkaa ja matematiikka käyttäen:

Kolmiulotteisessa maailmassa on otettava huomioon kolme muuttujaa laukaukselle. Ne ovat laukauksen nopeus v sekä laukauksen pystysuora ja vaakasuora kulma ay ja ax. Näistä jokaisella on virhemarginaali, joka liittyy kohteen etäisyyteen ja kokoon. Jos kohteeksi oletetaan vaikka maalin ylänurkka, jonka korkeus merkitään y ja leveys x, niin ongelmaksi jää löytää suureille v, ay ja ax arvot, jotta maaliin osuminen on mahdollista.

Esim. ax saadaan seuraavalla laskulla, kun d on laukaisuetäisyys:

ax = 2 arctan (x / 2d)

Sitten käytetään vähän differentiaali- ja integraalilaskentaa, jotta saadaan muut suureet:

v = (y * v^3) / (g * d^2)

ay = y / d

Nuo kuvaavat niitä tärkeimpiä seikkoja laukauksessa. Mitä kovempaa laukaistaan, sitä enemmän on liikkumatilaa. Eli painovoiman vaikutus vähenee kun kiekolta kuluu vähemmän aikaa maaliin asti kulkemiseen. Etäisyyden pieneneminen pienentää myös sekä v:n että ay:n virhemarginaalia.

Näiden avujen ansiosta voidaan arvioida miten pieniä virhemarginaalit ovat. Ajatellaan vaikka, että siniviivalla oleva pelaaja näkee maalin yläkulmassa aukon, jonka leveys ja korkeus ovat 0,3 metriä. Hän laukoo sitä kohti laukauksen, jonka nopeus on 36 m/s. Laukauksen kulma on noin 5', eli se kulma, jolla hän osuu tuon alueen keskelle. Pelaaja tekee maalin, jos kiekon nopeuden (v) virhemarginaali on 4,5m/s ja kulmien ax ja ay virhemarginaalit ovat 1'. Ts. kiekon nopeuden tarkkuuden on oltava +/- 6% ja kulman +/- 10%.

Esimerkkinä voisi vielä todeta vaikka 21m päästä ammutun kiekon maaliin menemisen onnistumistodennäköisyyden, kun tavoitteena on osua 15cm leveään reikään (länget). Pienten oletusten jälkeen virhemarginaali on noin 3' (astetta) ja tästä pelaajan laukaisutarkkuustaidot huomioimalla saadaan, että kiekko menee tuosta reiästä 0,07 todennäköisyydellä (7%). Pelaajan taidot on oletettu "huipuksi".

Huomioitavaa, ettei näissä ole otettu maalivahdin mahdollisia torjuntaliikkeitä huomioon. Ne vähentäisivät vielä lisää tuota maalin tekemisen todennäköisyyttä.

 

[SergeiK]

SM-liigan tarkimmat laukaukset

15. Pärssinen Timo, HIFK 13,85
23. Nurminen Kai, TPS 10,55
24. Eloranta Mikko, TPS 10,7
30. Viitakoski Vesa, Ilves 10,19
39. Immonen Jarkko, JYP 11,86
41. Viuhkola Jari, Kärpät 13,23
45. Vahalahti Ville, TPS 10,06
50. Smyth Brad, Kärpät 11,63
70. Bergeron Martin, Ässät 10,76
71. Tenkrat Petr, Kärpät 14,01
80. Venäläinen Sami, Tappara 11,92
99. Öhman Stefan, Tappara 10,07
100. Immonen Ville, SaiPa 10,14
105. Hannus Tommi, Pelicans 11,28
128. Machulda Vladimir, Kärpät 11,4
135. Häppölä Toni, HIFK 12,04
147. Murphy Joe, Lukko 10,68
152. Virkkunen Teemu, Ässät 12,75
161. Harkins Brett, HIFK 10,53
172. Tremblay Alexandre, JYP 10,99
174. Alatalo Mika, TPS 13,19
175. Koskenkorva Kimmo, TAP 10,99
176. Suvanto Mikko, Ilves 10,99


Lista on koottu laukausumäärien mukaan (luku nimen edessä ei ole laukaisumäärä vaan sijoitus runkosarjan laukausutilastossa) ja mukaan on kelpuutettu ainoastaan ne pelaajat joiden osumatarkkuus on enemmän kuin 10 prossaa. Tuon mukaan liigan tarkin laukoja on Petr Tenkrat.

 

[Espoon Siniset]

Iso ero SM-liigan ja NHL:n tuloksissa selittyy sillä, että NHL:ssä lasketaan vain maalia kohti menneet laukaukset, kun taas SM-liigassa kaikki (siis myös ohi menneet ja matkalle, esim. heittäytyvään pelaajaan jääneet)

NHL:n tarkkuuslaukauskilpailu antoi mielestäni selvästi paremman kuvan kuin SM-liigan vastaava, sillä NHL:ssä pitää osua jokaiseen kulmaan, eikä pelkästään yhteen paikkaan tähtääminen riitä.

 

[dana77]

Eihän nämä prosentit mistään tarkkuudesta kerro. Maalin syntymiseen kun vaikuttaa vielä ihan hieman laukauksen kovuus ja oikea-aikaisuuskin. Lisäksi jotkut pelaajat ampuvat usein epätoivoitsistakin paikoista, jotkut lähes vain silloin kun edessä on tyhjä maali.

 

[Wiltord]

Viestin lähetti dana77
Eihän nämä prosentit mistään tarkkuudesta kerro. Maalin syntymiseen kun vaikuttaa vielä ihan hieman laukauksen kovuus ja oikea-aikaisuuskin. Lisäksi jotkut pelaajat ampuvat usein epätoivoitsistakin paikoista, jotkut lähes vain silloin kun edessä on tyhjä maali.

Nimenomaan. Kuhtakin ampu aika paljon maaleja kuluneella kaudella, mutta ei ainakaan sattunu silmään tuosta tilastosta. Harkinsin tarkkuus on paljon parempi ilmeisesti kuin Kuhtalla, mutta Harkins on juuri sitä tyyppiä, ettei ammu mitenkään paljon, vain 9 maalia. Kuhta teki 31 maalia, tästä on vaikea päätellä että Harkins on enemmän "sniper".

 

[SergeiK]

Viestin lähetti dana77
Eihän nämä prosentit mistään tarkkuudesta kerro.

Kertovatpas. Taulukossa oli jätetty pois kaikki pelaajat jotka eivät mahtuneet 200 ahkerimman laukojan joukkoon. Sieltä löytyy mm. Kärppien Jyri Junnila, joka on laukonut yhdeksän kertaa ja tehnyt kaksi maalia. Kaverilla on kohtalainen osumisprosentti 28,57, joka ei ole tilastollisesti validi pienen otoksen takia.

Sitäpaitsi minusta "tarkkuus"-termiin kuuluu, että pelaaja osaa ampua oikea-aikaisesti sekä hankkiutua maalipaikkoihin. Sitä tässä mitataan. Maalintekijän vaistoa. Sitä kuinka tappava yksittäisen pelaajan laukaus on.

Tässä sekoitetaan tahallaan termejä. Ei kai tässä keskustelussa olla edes pyritty selvittämään kuka on liigan kovin snaipperi, vaan puhua yleensä kiekkoilijoiden osumatarkkuuksista. Sniper termillä ollaan tarkoitettu pelaajaa, jonka pääasiallinen tehtävä tehdä maaleja. Laukoa paljon ja tarkasi. Otetaan esimerkiksi Frank Banham. Pelaaja, jolla on laadukas laukaus jota hän käytti paljon.

Koko liigan eniten laukova pelaaja oli Ilveksen Cory Murphy (osumaprosentti 4,86). Kimmo Kuhta oli liigan neljänneksi eniten laukova pelaaja ja hänen osumaprosenttinsa oli 9,78. Karvan alle tuon 10 prossan maagisen rajan.

 

[JV]

Viestin lähetti Sergei_Krivokrasov

Sitäpaitsi minusta "tarkkuus"-termiin kuuluu, että pelaaja osaa ampua oikea-aikaisesti sekä hankkiutua maalipaikkoihin. Sitä tässä mitataan. Maalintekijän vaistoa. Sitä kuinka tappava yksittäisen pelaajan laukaus on.

Minusta "tarkkuus" termi taas kuvaa vain sitä miten vaikea on ampua siihen ylämummoon, sinun määritelmäsi taas sitä "maalinteko taitoa". Esim. Kuhta on varmaankin omannut yhtä tarkan laukauksen jo A-junnuista (jäi muuten todella niukasti listan ulkopuolelle 9,78% 02-03 oli yli 10%) , mutta Kibe nousi parrasvaloihin liigassa vasta kun liike parani sen verran että pääsi sinne maalintekopaikoille useammin. Toki TRuutu ja Harkins auttoivat asiaa.

 

[dana77]

Hieman hassua on että Kimmo Rintasen "tarkkuus" Kanadaa vastaan oli suorastaan epäinhimillisen hyvä; nolla vetoa ja maali. Hän olisi saanut ampua kerran ohikin ja silti tarkkuus olisi ollut 100%.


no ei tietenkään, sillä tuo rintasen selästä pompannut kiekko lasketaan laukaukseksi siinä missä omalta maalilta ammuttu maalia kohti mennyt purkukiekko tai pointilta ylivoimalla ammuttu lyöntilaukauskin.

sehän näistä tilastoista tyhmän tekee, että tyhjiin tehty maali tai maalivahdin harhauttaminen ja kiekon tyhjään maaliin kuljettaminenkin lasketaan laukaukseksi, mutta minkään laukaisutarkkuuden kanssa niillä ei ole tekemistä.