Nyt on olo, että viime aikoina nähdyllä "rutiinihöntsällä", jos näin rumasti saa sanoa, ei pötkitä pitkälle. Nähdäänkö tänään jopa tiukka matsi jossa Jukurit joutuu testaamaan itseään todella?
Länkkärissä on jälleen kerran hyvä ja asiaan pureutuva (toisin kuin esimerkiksi Jukureiden omat ennakot) pohjustus matsiin. Pennasen teesit:
-Henkisesti haastava peli luvassa, ralli pitää laittaa heti päälle eikä toisessa erässä
-Peliitat pelaa 2-vaiheisesti ja heidän ohjauspelinsä on passiivinen
-Jukurit haluaa "pitää vauhdin yllä", jolla uskon hänen tarkoittavan nimenomaan pelinopeutta, ei suinkaan tempoa. Kovaa siis mennään silloin kun on sen aika, mutta träppäävää Peliittaviisikkoa vastaan tullaan iskemään järjellä tunteen sijaan. Tällä estetään pelin hidastuminen[sic] ja pelaajien turhautuminen
-Hyökkäämisen puutteet ovat nimenomaan PAHPissa ja KAHPissa, ei hyökkäysalueen pelissä. Muutama viikko sitten ihmettelinkin, kuinka Jukurien viime kauden räjähtävä suunnanmuutospelaaminen ei ole osoittanut paluutaan. Ilmeisesti sitä ollaan työstämässä parasta aikaa. Mielestäni myös kulmapelissä on kuitenkin edelleen parantamisen varaa, vaikka Pennanen sanoo sen olevan erittäin tehokasta. No kai se Lehtola on niistäkin datan kerännyt
Jukurien ketjut alkavat vähitellen vakiintua ja se on hyvä. Käsittääkseni joukkue on parhaassa kuosissaan.
En edelleenkään ymmärrä KooKoo-kannattajien viime kauden valitusta panoksettomuudesta. Minusta tuntuu ainakin todella kivalta ja jopa jännittävältä mennä tänään hallille katsomaan, pystyykö "ei-mistään-pelaava" Jukurit kasvattamaan voittoputkensa jo uusille kymmenluvuille. Kyllä tämä päättyy 6-1, Suomi-Ruotsi. Tai Mikkeli-Kouvola, miten sen haluaa tulkita :)