Kotijoukkueen näkökulmasta tässä ottelussa haetaan suuntaa koko alkukaudelle, siinä missä Helsingin pitäjän (~ bönde) nuoret tekevät elämysmatkan sykkivään Itä-Suomeen. (Lauantaina matka jatkuu hektiseen Kainuuseen, mutta se on toinen tarina se.)
Eräretki kansallispuistomaisemiin voi sujua yllättävänkin monen pisteen merkityksessä, sillä kotijoukkue on tässä ottelussa haavoittuvimmillaan.
Nuori jullikassari Nieminen voi vaikka yksin kääntää pelin lohelle kotijoukkueen kahden ensimmäisen kentän hakatessa kiekkoa suojiin paikasta kuin paikasta. Titaanit-pelin perusteella ylivoimat ja uutena asiana myöskään alivoimat eivät sujuneet kotijoukkueelta kovinkaan kehuttavasti, joten pelin ratkaisut ovat vierasjoukkueen näkövinkkelistä haettavissa erikoistilanteista, jos pisteiden metsästys sattuu kiinnostamaan.
Ja miksi ei kiinnostaisi? Materiaaliero ei ole kovinkaan kummoinen joukkueiden välillä, sen sijaan kokemuksessa voi olla eroja. Näin heti alkuun voi sanoa, ettei susia ihan liikenneruuhkaksi asti liiku vapaana Mehtimäen välittömässä läheisyydessä, vaikka melkoisen monta riistanhoitopiiriä mahtuukin jo joukkueiden kotipaikkojen välille. Vähän sama tilanne kuin nistien osalta Tikkurilassa, kaikki tietävät niitä siellä olevan, mutta harvemmin ne nyt ihan silmien eteen osuvat.
Kotijoukkueen maalilla aloittaa Ore, Mustosen ja Ahtosen vaihtaessa ketjuja, maestro Ahtonen on jälleen hänelle kuuluvalla ykkössentterin tontilla. Samu Pitkänen palaa neloseen Mika Mäkiahon ollessa perjantain 13. hyökkääjä. Koskirannan johtama kakkoskenttä värkkäsi maalin keskiviikkona, mutta muuten on ollut kovin kuivaa tehojen merkityksessä. Sami Mutanen (2+3) on pisteiden valossa kotijoukkueen kärkitekijä, joten ykkösen ja kakkosen etsiessä itseään kolmonen saattaa pelin kääntää kotijoukkueelle.
Tai sitten ei. Arvaan kotijoukkueen pelaavan kurinalaisemmin ja tehokkaammin kuin keskiviikkona, mutta varsinaisen peliajan päätyttyä lukemat saattavat olla tasan 3-3.
Eräretki kansallispuistomaisemiin voi sujua yllättävänkin monen pisteen merkityksessä, sillä kotijoukkue on tässä ottelussa haavoittuvimmillaan.
Nuori jullikassari Nieminen voi vaikka yksin kääntää pelin lohelle kotijoukkueen kahden ensimmäisen kentän hakatessa kiekkoa suojiin paikasta kuin paikasta. Titaanit-pelin perusteella ylivoimat ja uutena asiana myöskään alivoimat eivät sujuneet kotijoukkueelta kovinkaan kehuttavasti, joten pelin ratkaisut ovat vierasjoukkueen näkövinkkelistä haettavissa erikoistilanteista, jos pisteiden metsästys sattuu kiinnostamaan.
Ja miksi ei kiinnostaisi? Materiaaliero ei ole kovinkaan kummoinen joukkueiden välillä, sen sijaan kokemuksessa voi olla eroja. Näin heti alkuun voi sanoa, ettei susia ihan liikenneruuhkaksi asti liiku vapaana Mehtimäen välittömässä läheisyydessä, vaikka melkoisen monta riistanhoitopiiriä mahtuukin jo joukkueiden kotipaikkojen välille. Vähän sama tilanne kuin nistien osalta Tikkurilassa, kaikki tietävät niitä siellä olevan, mutta harvemmin ne nyt ihan silmien eteen osuvat.
Kotijoukkueen maalilla aloittaa Ore, Mustosen ja Ahtosen vaihtaessa ketjuja, maestro Ahtonen on jälleen hänelle kuuluvalla ykkössentterin tontilla. Samu Pitkänen palaa neloseen Mika Mäkiahon ollessa perjantain 13. hyökkääjä. Koskirannan johtama kakkoskenttä värkkäsi maalin keskiviikkona, mutta muuten on ollut kovin kuivaa tehojen merkityksessä. Sami Mutanen (2+3) on pisteiden valossa kotijoukkueen kärkitekijä, joten ykkösen ja kakkosen etsiessä itseään kolmonen saattaa pelin kääntää kotijoukkueelle.
Tai sitten ei. Arvaan kotijoukkueen pelaavan kurinalaisemmin ja tehokkaammin kuin keskiviikkona, mutta varsinaisen peliajan päätyttyä lukemat saattavat olla tasan 3-3.