Hyvä voitto Jokipolle, mutta kokonaisuutena jopa varsin tylsä peli. Jokipojat ratkaisi pelin kuitenkin käytännössä jo toisen erän alussa (3-0), ja sen jälkeen homma lässähti enemmän tai vähemmän pelailuksi. Mutasen ja Flinckin alivoimamaalit olivat melkeinpä ainoa piristysruiske matsin jälkimmäisellä puolituntisella.
Maalipaikat laskin Jokipojille 10-6 (6-2, 3-2, 2-3). Nuo lukemat oikeastaan kertovatkin aika hyvin pelin kulusta. Avauserässä Salamat jäi melkoisesti jyrän alle, mutta sittemmin kun ottelu oli jo ratkennut, niin pelattiin suht tasaisesti. Jokipojat löysäsi selkeästi, ja vastaavasti varmaankin Salamat taas paransi otteitaan. Ehkä lopulta aika tuttu kaava monissa otteluissa: altavastaaja pääsee näennäisesti mukaan, kun peli on jo selvä.
Salamat oli kokonaisuutena kyllä pettymys, odotin alkukauden tulosten perusteella kovempaa vastusta. Nyt vastassa oli jotenkin tällainen aika tyypillisenoloinen Mestiksen häntäpään jengi, ei mikään heittopussi, mutta kuitenkin aika tasaisen vaisu porukka. Hyvin vaikea uskoa, että Kajaanista olisi tiedossa jotain muuta kuin selkeä tappio.
Jokipoikienkaan iskukyvystä peli ei välttämättä antanut kovin hyvää kuvaa, koska vastustaja oli kuitenkin rehellisesti sanottuna aika heiveröinen. Perustekeminen on ihan laadukasta, alivoima ja maalivahtipeli jopa erinomaista, mutta silti vaikea vielä sanoa, mihin tämä riittää sarjan kovia joukkueita vastaan. Huomenna varmaankin saadaan jo jotain vastauksia, kun TuTo vierailee Mehtimäellä.