D3-katsomosta nähtynä lopulta ihan ok-matsi. Tuloskin oikeutettu, vaikka tasuri olisi maistunut. Eka erä ei paljoa luvannut, sputnikeilla bussijalat ja jullit vei peliä mennen tullen. SaiPa joutui rikkomaan, mutta pääsi samalla hieman kotijoukkueen iholle. Toinen jo tasaisempi ja Nykopp pääsi vapaasti napauttamaan Jussin edestä 1-0 Maalahti-Lappalainen parin sekoillessa. Kolmas matsin paras erä ja Tavin tasoitus ansaittu. Tosin siitä ei kauan ehditty nauttia. Lopun mylläkässä tasoitus oli uudelleen lähellä, mutta Lankisella onnetkin puolellaan - mm. maskiristikosta kiekko kimposi ohi maalin. Tolpan juuressa, mutta väärällä, puolella kiekko pyöri useasti.
SaiPan pirtein ja aikaansaavin oli tänään ykkönen, jonka keskellä ainakin kolmannessa pelasivat vuorollaan kaikki sentterit. Lisäksi pidin suuresti Virkkusen esityksestä, energinen ja ennakkoluuloton eikä maali ollut tänäänkään kaukana. Paljon saipamaisempi kuin Pitkänen koskaan, Kanukeilla taas ei kulje ollenkaan, tuskaista mailanpuristusta kummaltakin. Toivottavasti Rau laukaisee kipsin. Eniten petrattavaa jäi taas numerolle #33. (Lisään tähän, että liikkeet ovat hitaita, syötöt usein toivotaan-toivotaan luokkaa eikä laitaväännöissäkään riitä papua. Ikä painaa.)
IFK oli tasaisesti "melko hyvä". Ei sieltä suuresti kukaan erottunut kuin väläyksittäin. Mutta toki keväällä yhtenäinen ja vaarallinen joukkue kenelle tahansa. Lopussa Taipalus muisti taputella puheiden kera kaikki entiset pelikaverinsa. Keltamustilta hyvää kannustusta läpi matsin. Muutenkin D-päädyssä oli paljon sputnik-henkistä väkeä.