"Johtava analyytikko" Sihvonen purki jo matsin tuoreeltaan, joten ei siitä enempää.
Jos nyt sen verran vielä uskallan tätä katastrofiottelua avata, niin myönnettäköön, että tuo kollega osui tällä kertaa pääpiirteiltään oikeaan. LeKin pelin "rakenne" on tällä hetkellä jostain niin syvältä, että ainoa selkeä vaihtoehto on lainata kirjastosta Jules Vernen klassikko ja viedä seurueen mukana tämä nykyinen rakenne sinne mihin se kuuluu. Kiekkoahan erääseen pisteeseen saatiin tänään, mutta se oli lähinnä keskipiste ja sekin K-Vantaan maalin jälkeen unohtamatta tietysti kolmea erän aloitusta.
Ottelu sekalaisesti maali sieltä ja toinen täältä:
1-0: LeKin hyökkääjät olivat karvaavinaan ja Hartus luuli olevansa Ville Koistinen. Lopputuloksena vastustajan hyökkääjän parin potkun jälkeen puhdas 2-1 -hyökkäys, jossa muuten kaikissa peleissä sohlannut (10 peliä 0+0 ja -9 ei varmaan tarvitse lisäperusteluja) Savolainen pelasi sinänsä järkevästi estäen syötön. Varsinainen kiekon maaliin toimittaminen oli säkäksi luonnehdittava, ellei tämä Manninen sitten ole jostain jokojokopallopitäjästä kotoisin.
2-0: LeKin nelikolta selkeä virhe ja mies maalilla kiitti.
3-,4-,5- ja 6-0: Voiko kauheampaa olla: Suoraan hyökkäyspään aloituksesta vastustaja karkaa ja kävelee kentän läpi/ Pakki ei saa hyökkääjän mailaa kiinni/ Kukaan ei viitsi luistella alas pakkien avuksi ja vastustaja kiittää sinänsä vaarattoman tilanteen jälkeen......... voi ristus tätä viisikkopelin ihanuutta
6-1: Hieno rannelaukaus ja onneksi siltä HPK-mieheltä, joka edes vähän yritti muutakin kuin näyttää kikkoja scouteille.
7- ja 8-1 sekä 8-2: Kosmeettisia osumia
9-2: Pisteenä tälle hienolle illalle hävittiin oman pään aloitus. LeKin pakki jäi pisteen kaaren paikkeille painimaan (mikä on ihan ymmärrettävää). Sen sijaan laitahyökkääjä oli joko korjaamassa pöytäkirjamerkintää tai sitten toivotaan-toivotaan kyttäyskeikalla lähdössä hyökkäilemään..... ihan kuin sillä 8-3 kavennuksella olisi ollut jotain merkitystä tässä konkurssissa.
Siihen "Johtavaan analyytikkoon" palatakseni: Mitä on tapahtunut sille Jokipoikaottelussa erittäin lupaavasti esiintyneelle LeKille? Peli oli taktisesti yhtä näyttävää kuin mikropoikien koripallo-ottelu, jossa pallon päällä on joko yhtä aikaa kymmenet kädet tai sitten pallo vierii yksin toisella puolella salia. Missä on viime kauden analyytikon märkä uni? Missä ovat lyhyet avaukset keskushyökkääjälle (äärimmillään vietynä jopa lapaan annetut)? Missä ovat tästä johdettavat peliä edistävät pienet syötöt niiden nykyisten roiskimisten sijaan? Missä on pelitapa vai pitäisikö kysyä mikä sen on tarkoitus olla? Kuka oli laittanut Ropolle luistimet vääriin jalkoihin ja lyijypainot nilkkoihin? Miksi tällä palstalla jo hieman esitettyyn tapaan nuoria liigalupauksia ei kiinnosta tehdä lajista itselleen ammattia? Taitoa on kuin Harlemin korisjengillä, mutta se ei aivan näytä hyödyntävän käytännön tekemistä.