Hallissa nähtynä järjettömiä jäähyjä oli tasan yx. Erikoista kitinää voittajalta...
Ruudusta matsin katsoneena voin olla samaa mieltä ja se vähän heppoinen jäähy oli Mark Floodin 2 min huitomisjäähy. Tepsin jäähyistä mulla ei ainakaan ole kitistävää. Jos ihan jäähy kerrallaan käydään läpi niin ensin Filppulan 2 min oli aika selvä jäähyn paikka. Sitten Erosen ja Bergerin yhtäaikaiset kakkoset olivat hyvä haku tuomareilta, että uskalsivat viheltää toisenkin jäähyn, kun yksi oli jo tulossa. Se Erosen poikkarijäähy siinä nyt oli sinänsä Tepsin jäähyistä heppoisimmasta päästä. Kai sen olisi voinut tulkita ihan vain vähän ronskimman puoleiseksi taklaukseksikin, mutta turhaan tietysti Eronen mailalla taklausta vauhditti.
Toisessa erässä sitten Fraserin ensimmäinen estämisjäähy oli jäähy, josta tykkäsin, koska tuollaisia jäähyjä haluaisin nähdä enemmänkin. Siis näitä kiekottoman estämisestä vihellettäviä jäähyjä. Näitä katsotaan minusta ihan liikaa sormien läpi. Ihan säännönmukaisestihan, kun hyökkääjä heittää kiekon päätyyn niin pakit yrittävät tämän jälkeen vielä hidastaa hyökin vauhtia ja estää tämän etenemistä ja yleensä tuomarit katsovat, että no oli sillä nyt jonkun aikaa sitten kiekko ja jäähy saattaa ehkä tulla jos kiekotonta hyökkiä menee tällöin naamaan taklaamaan ja hyökki jää jään pintaan keräilemään kamojaan. Itse olen siis sitä mieltä, että jäähylle vaan näistä! Fraserin toinen jäähy oli periaatteessa samaa sarjaa, eli Fraser taklasi maalinedustalla kiekotonta Ilveksen hyökkääjää, kun kiekko oli kokonaan maalin toisella kulmalla. Tästä jäähystä en toki Fraseria moiti, sillä Fraser hoiti homman niin kuin tuossa kuuluikin, eli siirteli Ilveksen pelaajia pois maalilta paniikinomaisessa tilanteessa. Harmikseen vain taklasi kiekotonta, kun ei ehtinyt paniikki päällä huomaamaan missä se kiekko oli menossa.
Parikan ja Bergerin tilanteessa tuomiot menivät nähdäkseni koko lailla oikein. Ilveksen Floodin jäähy oli lähinnä palkinto Tepsille hyvästä yrityksestä. Maalipaikastahan SM-liigassa palkitaan usein ylivoimalla. Tätä samaa ajatusta oli varmasti vähän siinä Fraserin toisessa estämisjäähyssäkin, josta en kuitenkaan ala kitisemään. Pikkaraisen huitomisjäähyssä en myöskään näe aihetta kitinälle.
Kolmannessa erässä tuomarit ottivat taas kiekottoman estämisen pois, kun laittoivat Forsströmin boksiin, hyvä! Sitten Forsström vielä vähän myöhästyi taklaustilanteessa ja tuli kampittaneeksi vastustajan, eli ukko kampituksesta uudestaan boksiin.
Peli oli runkosarjaväännöksi varsin hyvä ja viihdyttävä ja aaltoili mukavasti. Ilveskin on oikeastaan parantanut peli peliltä näissä tämän kauden TPS-otteluissa. Erityisesti miellyttivät kuitenkin hunajainen loppuratkaisu ja Tepsin tekeminen "pelimiesten kympillä". Kyllä oli tasoitus ansaittu, olihan siinä ollut upeasti pelatut avopaikat jo ainakin Perrinillä ja Erosella, kun taas Ilves sai yhden aivan täysin lahjamaalin. Filppula onneksi viimeisteli upeasti. Lopussa vähän ihmettelin, kun TPS yritti pelata kellosta sekunnit pois siirretyn rangaistuksen aikana. Olisihan siinä voinut myös luopua nopeasti kiekosta ja koittaa vielä painaa ylivoimamaalin varsinaisen peliajan puitteissa. Helpompi kuitenkin tehdä maali viidellä neljää vastaan kuin kuudella viittä vastaan, varsinkin jos ei edes niinkään yritä tehdä maalia kuin pitää vastustajan irti kiekosta.
Nämä joukkueet saavat ihan hyviä vääntöjä aikaiseksi, kun molemmat lähtevät voittamaan toisiaan sillä ajatuksella, että peli otetaan haltuun karvaamalla kovaa syvältä vastustajan päädystä. Ilveksellä vaan tuo puolustuspeli tuntuu edelleen paljon haavoittuvaisemmalta. Kolmas erähän oli puoleen väliin asti täysin Ilveksen hallussa, mutta Tepsin saatua yhden maalin alkoi avopaikkoja tulla Ilves-päätyyn melkoista tahtia. Eihän Ilves voi pitkässä juoksussa pärjätä jos vastustajan jokainen hyökkäys on aina maalipaikka eikä edes kymmentä minuuttia ottelusta pysty puolustamaan pois. Kukaan ei kuitenkaan joka ottelussa pysty 60 minuutin paineeseen ja Ilveksen pelaajamateriaali sopisi vauhdikkaaseen vastaiskupeliin, jolloin pitäisi myös osata puolustaa.