Näin pääsimme jälleen pitkästä aikaa nauttimaan alkuperäisen Padan esityksistä leijonapaidassa. Ja vielä tärkeässä kotiturnauksessa.
Arviointi on tietysti tehtävä siltä pohjalta mitä YLE on näyttänyt. Ruotsi-pelissä Patu oli jo vähän näkyvämmin esillä ja paremmin pelissä mukana. Yksi maukas paikka kun ajoi oikea-aikaisesti maalille ja ohjasi Viuhkolan syötön alanurkkaa kohti. Olisi ollut makea maali mutta ei. Myöhemmin puolittain karkuun mutta ei päässyt maalipaikkaan pienestä kahvasta johtuen. Ottelun alkupuolella terävä laukaus oikeasta laidasta.
Otti hyökkäyspäässä yhden 100-0 aloitusvoiton kun Viuhkola vaihdettin pois. Yleensä pätevänä aloittajana tunnettu kärppäsentteri ei tänään ollut niissä parhaimmillaan. Olisiko Pasilla ollut enemmänkin kapasiteettia niitä kauhomaan?
Taisi koko turnamentin tehopörssi oll 0-0. Kolme kertaa Viuhkolan ketju oli tänään pahassa pyörityksessä omalla alueella. Vaikea sanoa miten Patu vartioinnissa onnistu. Oli maalin sivussa kun kiekko kimpoili maalin eteen vapaalle svedulle. Norrena koppasi huikean kopin maalin ammottaessa tyhjänä. Oli myös kolmesti kentällä Suomen ottaessa kakkosen. Vain kerran lähellä tilannetta, tuossa em. tapauksessa jossa Mäntylä löi vastustajan poikittaisella jäihin.
Erikoistilanteista johtuen peliaika jäi aika vähäiseksi. Ykkönen ja kakkonen pelaa ylivoimaa. Jos ei pelaa näissä tai alivoimassa, muodostuvat pelitauot useiksi minuuteiksi. Pitää pysyä lämpimänä ja olla valmiina.
Patu siis muutaman kerran esillä, enemmän sellaista sekavaa sorkkimista hyökkäyspäässä, keskialueella ja omissa. Silmiinpistävää oli kyllä tuo luistelu. Enemmän sellainen taistelu-luistelija, dieselveturi. Rytminmuutokset ja suunnanvaihdokset vie aikaa. Esim. ketjun toinen laita, Somervuori, kuluttaa jääalaa liki tuplaten Patuun verrattuna. Patu varmistavampi laituri. Pari kertaa ohitettiin helposti keskialueella, ehkä juuri siksi että käännökset kestää.
Muutama välähdys jättää ihan ok-maun suuhun. Jos tuo yksi paikka olisi tullut hyödynnettyä, olisi fiiwis parempi. Hoiti kaiketi roolinsa kuitenkin. Toivotaan että paukkuja riittää isommassa roolissa ja tehokkaana seuraavat muutamat viikot ennen joulutaukoa, pimeän syksyn painaessa päälle. Vaikka pimeä syksy onkin mun mielestä aliarvostettu.
Patua tuskin on arvokisoihin kaavailtukaan, maajoukkuekutsu kuitenkin ansaittu palkinto tehokkaasta ja työntäyteisestä syksystä. Vaikka ketju Patua koskeekin, tulee mietittyä, millanen on nuorten Ässien mahikset maajoukkuepaidassa tulevaisuudessa?
JJ pelaa jo miesten tasolla, kehitystä on tultava reippaasti kaikilla osa-alueilla mutta aikaakin on vielä paljon. Kansainvälisissä peleissä pitää olla joku erityisosa-alue jotta peliaikaa siunaantuu. Luistelun pitää olla vähintään hyvällä tasolla. Kädentaidot ja hyvä pelikäsitys ovat myös arvostettuja asioita, tahdolla puutteita voi tietysti korvata.
Olisiko esmes Rontilla varaa kehittyä maajoukkuetason pakiksi, edes EHT-tasolle? Vai onko enempi tasanen junnaaja? Halavasta tai Peltomaasta mulla ei oo mitään kuvaa, tyyli/voima/taito etc. Jossain lehdessä arvioitiin Ässien nuorten, kehityskelpoisten pelaajien, olevan enemmän perusjyriä kuin lahjakkuuksia. Näitä nuoria maajoukkuemiehiä lause tuskin koski mutta olisiko näistä em. pojista/miehistä nousemassa tulevaisuuden suurtekijöitä? Tai edes tekijöitä?