Alkuun mainittakoon tarinan olevan tosi, ja siten osoitus siitä, että pykälät ynnä oikeudenmukaisuus eivät useinkaan kohtaa.
Tapahtuipa naapuritaloyhtiössä, pikkusiskoni asuintalossa, seuraavaa: huoneistojen arvoa päätettiin nostaa lasittamalla kiinteistön parvekkeet. Kolmikerroksinen, kolmirappuinen talo on rakennettu 1970-luvun alussa. Asuntojen määrä on siis 3 * 9+ kolme maan tasalla olevaa, omalla pikku lautakarisinalla varustettua huoneistoa. Eli 30 kämppää. Talon keskimmäiseen rappuun on saatu mahtumaan kolme kaksiota joissa ei ole parvekkeita. Siskoni osti yhden näistä parvekkeettomista huoneistoista.
Yhtiökokouksessa, jossa lasituksesta päätettiin, nousi meteli kolmen maan tasalla olevan osakkeenomistajan taholta. Hehän joutuisivat maksamaan, vaikka laseista ei heille olisi mitään hyötyä! Sikamaista. Kokous totesi asian olevan näin, ja päätettiinkin, että nämä kolme asuntoa saavat markiisit suojaamaan pikku puutarhojaan.
Siskoni sitten kysäisi, että mitäs me parvekkeettomat? Vastaus oli, että "Kuules tyttö, te maksatte. Kaikkien osakkeiden hinta nousee tällä." Siskolikka siihen toteamaan että mitenkäs se naapurin parvekelasi meikäläisen kämpän arvoa nostaa? Vastausta ei ole tähän päivään kuulemma kuulunut.
Sitten tuli laskun aika. Markiisit alakerran kämppiin maksoivat 780 ecua, parvekelasit 1400. Arvatkaapa paljonko sisko maksoi? Juuri näin, 1400 euroa saamatta mitään. Sotii meikäläisen oikeustajua vastaan.
Tutulta lakimieheltä sitten neuvoa kysymään. On kuulemma yleinen ja laillinen juttu, taloyhtiö ostaa ja kustannukset menevät osakkaiden kesken jakoon. Mutta että ilmaa tuhannella neljälläsadalla. Tai no, onhan meillä Sonerakin.
Miss sie oot Karpo?
Tapahtuipa naapuritaloyhtiössä, pikkusiskoni asuintalossa, seuraavaa: huoneistojen arvoa päätettiin nostaa lasittamalla kiinteistön parvekkeet. Kolmikerroksinen, kolmirappuinen talo on rakennettu 1970-luvun alussa. Asuntojen määrä on siis 3 * 9+ kolme maan tasalla olevaa, omalla pikku lautakarisinalla varustettua huoneistoa. Eli 30 kämppää. Talon keskimmäiseen rappuun on saatu mahtumaan kolme kaksiota joissa ei ole parvekkeita. Siskoni osti yhden näistä parvekkeettomista huoneistoista.
Yhtiökokouksessa, jossa lasituksesta päätettiin, nousi meteli kolmen maan tasalla olevan osakkeenomistajan taholta. Hehän joutuisivat maksamaan, vaikka laseista ei heille olisi mitään hyötyä! Sikamaista. Kokous totesi asian olevan näin, ja päätettiinkin, että nämä kolme asuntoa saavat markiisit suojaamaan pikku puutarhojaan.
Siskoni sitten kysäisi, että mitäs me parvekkeettomat? Vastaus oli, että "Kuules tyttö, te maksatte. Kaikkien osakkeiden hinta nousee tällä." Siskolikka siihen toteamaan että mitenkäs se naapurin parvekelasi meikäläisen kämpän arvoa nostaa? Vastausta ei ole tähän päivään kuulemma kuulunut.
Sitten tuli laskun aika. Markiisit alakerran kämppiin maksoivat 780 ecua, parvekelasit 1400. Arvatkaapa paljonko sisko maksoi? Juuri näin, 1400 euroa saamatta mitään. Sotii meikäläisen oikeustajua vastaan.
Tutulta lakimieheltä sitten neuvoa kysymään. On kuulemma yleinen ja laillinen juttu, taloyhtiö ostaa ja kustannukset menevät osakkaiden kesken jakoon. Mutta että ilmaa tuhannella neljälläsadalla. Tai no, onhan meillä Sonerakin.
Miss sie oot Karpo?