Olin aluksi kirjoittamassa vitutusketjuun, mutta totesin sitten aiheen ansaitsevan oman puunsa. Kokeneemmat kertokoot mikäli aiempia ketjuja löytyy, en sellaisia löytänyt.
Heräsin aamuyöllä toistuviin avunhuutoihin. Unenpöpperössä en jostain syystä ollut heti varma mitä pitäisi tehdä. Kymmenen sekuntia myöhemmin järki alkoi kulkea, vetäisin paidan päälle ja juoksin ulos. Muutama muu naapuri oli jo ehtinyt paikalle ennen minua, ja lohdutti itkevää naista joka oli nyt päässyt ulos asunnostaan. Ilmeisestikin hänen humalapäissään oleva miesystävänsä oli lopettanut pahoinpitelyn siinä vaiheessa, kun ensimmäinen naapuri oli ehtinyt hakkaamaan ovea. Ja jotta noudatettaisiin täydellisesti suomalaista parisuhdemallia, nainen tietenkin kieltäytyi poliisin kutsumisesta, sillä "Ei se tollanen yleensä oo."
Joskus viime vuosituhannella, kun minä olin vielä teini-ikäinen, meidän kotimme oli eräälle tuttavanaiselle ns. turvakoti. Muistan kerran, kun isän poissaollessa äiti toi minulle pesäpallomailan. Jos tämä tuttavanainen tarvitsisi lastensa kanssa turvapaikkaa, oli myös riski että hänen miehensä tulisi perässä, ja minä olin ainut mies talossa.
Kuka/kuinka mies voi vajota niin alas, että lyö elämänsä tärkeintä naista?
Kuka/kuinka nainen voi sietää tilannetta kerta kerran perään?
Mikä teitä miehiä oikein vaivaa? Mikä teitä naisia oikein vaivaa?
Tarinat lienevät melko tavallisia, ja varmasti moni on vastaaviin tilanteisiin joutunut tälläkin palstalla. Todettakoon myös, etten väitä parisuhdeväkivallan rajoittuvan aina malliin mies lyö - nainen sietää, mutta se lienee kuitenkin se yleisin tapaus, ja vain näihin olen itse törmännyt. Kertokaa kokemuksianne, ehkä siten saisimme hieman Eppu Normaalin lyriikoita kattavampia vastauksia noihin kysymyksiin.
Heräsin aamuyöllä toistuviin avunhuutoihin. Unenpöpperössä en jostain syystä ollut heti varma mitä pitäisi tehdä. Kymmenen sekuntia myöhemmin järki alkoi kulkea, vetäisin paidan päälle ja juoksin ulos. Muutama muu naapuri oli jo ehtinyt paikalle ennen minua, ja lohdutti itkevää naista joka oli nyt päässyt ulos asunnostaan. Ilmeisestikin hänen humalapäissään oleva miesystävänsä oli lopettanut pahoinpitelyn siinä vaiheessa, kun ensimmäinen naapuri oli ehtinyt hakkaamaan ovea. Ja jotta noudatettaisiin täydellisesti suomalaista parisuhdemallia, nainen tietenkin kieltäytyi poliisin kutsumisesta, sillä "Ei se tollanen yleensä oo."
Joskus viime vuosituhannella, kun minä olin vielä teini-ikäinen, meidän kotimme oli eräälle tuttavanaiselle ns. turvakoti. Muistan kerran, kun isän poissaollessa äiti toi minulle pesäpallomailan. Jos tämä tuttavanainen tarvitsisi lastensa kanssa turvapaikkaa, oli myös riski että hänen miehensä tulisi perässä, ja minä olin ainut mies talossa.
Kuka/kuinka mies voi vajota niin alas, että lyö elämänsä tärkeintä naista?
Kuka/kuinka nainen voi sietää tilannetta kerta kerran perään?
Mikä teitä miehiä oikein vaivaa? Mikä teitä naisia oikein vaivaa?
Tarinat lienevät melko tavallisia, ja varmasti moni on vastaaviin tilanteisiin joutunut tälläkin palstalla. Todettakoon myös, etten väitä parisuhdeväkivallan rajoittuvan aina malliin mies lyö - nainen sietää, mutta se lienee kuitenkin se yleisin tapaus, ja vain näihin olen itse törmännyt. Kertokaa kokemuksianne, ehkä siten saisimme hieman Eppu Normaalin lyriikoita kattavampia vastauksia noihin kysymyksiin.