Parasta kioskikirjallisuutta

[Snakster]

Täällä on ollut aiemminkin jonkin verran kirjallisuusaiheisia ketjuja, mutta nytpä haluaisin avata ketju, jossa ruodittaisiin Jatkoaikalaisten kokemuksia hömpäksi luettavan kioskipokkarikirjallisuuden parissa. Löytyykö mökin vintiltä Nick Cartereita tai Jerry Cottoneita yms.?

Itse voin kertoa, että mielestäni roskakirjallisuuden aatelia ovat Remot. Kyseinen mies, Sinanjun mestari, osaa mm. kivetä seinää pitkin alaspäin nopeammin kuin muut voivat pudota sekä poistaa vastustajalta nenän kautta aivot otsaan koputtamalla. Naisille sankari osaa tuottaa orgasmin kopauttamalla olkapäähän ihinalaisia hermoja. Huikea mies ja hienoja seikkailuja.

Toinen hieno mies on Hulkkonen, hullu suomalainen. Tämä härmän jätkä lännessä seikkailee aasinsa kanssa lännessä kauhavalaisella puukolla ja kookkaalla elimellä verustettuna. Miehet saavat kyytiä, samoin naiset. Hieno mies.

Tämän tyyppisiä kirjoja luen lähinnä pitkillä matkoilla (siis harvoin), koska ne lukee läpi tunnista kahteen ja aika kiitää siivillä. Pokkarin voi myös jättää matkasta kun sen on lukenut. Ja divarista näitä saa todella halvalla.

Kertokaahan muutkin jatkislaiset salaisista lukemisharrastuksistanne.

 

[Paitselo]

Jerry Cotton, Phil Decker ja Max Salosen baari ovat tuttua kamaa.
Meikäläisen "vintillä" löytyy myös koko Enid Blytonin Viisikko-tuotanto, joka on mahtavaa luettaavaa nykyisille Harry Potter-faneille. SUOSITTELEN! Siis en suosittele vintilleni murtautumista, vaan lukemista.

Muuten, tietääkö kukaan, että onko Jerry Cotton saanut vihdoinkin maksettua sen ee-tyypin Jaguaarin kaikki osamaksuerät?

 

[Jet-Ace]

Viestin lähetti Predator
Jerry Cotton, Phil Decker ja Max Salosen baari ovat tuttua kamaa.
Meikäläisen "vintillä" löytyy myös koko Enid Blytonin Viisikko-tuotanto, joka on mahtavaa luettaavaa nykyisille Harry Potter-faneille. SUOSITTELEN! Siis en suosittele vintilleni murtautumista, vaan lukemista.

Jerry Cotton on yksi nuoruuteni suosikeista. Vasta aikuisena tajusin, miten hyviä kaikki kolme viestissäsi mainittua kaveria ovat "ottamaan".

Enid Blytonin kaikki viisikko-kirjat tuli luettua moneen kertaan. Kirjathan ovat muistakseni kirjoitettu II maailmansodan aikoihin ja pula-ajan lasten kiusaksi niissä syödään koko ajan. Niitä lukiessa tulee nälkä, joten en suosittele nälkäisille lukijoille, joiden ruokakaappi on tyhjä.
Olivatko nämä kioski-kirjallisuutta vai ei?

Kioskeilta sen sijaan ostin aikoinani kaikki Saksassa kirjoitetut Perry Rhodan-lehdet, joita jopa joku väitti natsismiin vivahtaviksi. Huikeaa kevyttä scifikamaa maapallon avaruuden valloituksesta.
Sääli, että lehtiä ehti tulla ainoastaan viitisentoista ennen julkaisemisen lopettamista.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Jet Ace


Kioskeilta sen sijaan ostin aikoinani kaikki Saksassa kirjoitetut Perry Rhodan-lehdet, joita jopa joku väitti natsismiin vivahtaviksi. Huikeaa kevyttä scifikamaa maapallon avaruuden valloituksesta.
Sääli, että lehtiä ehti tulla ainoastaan viitisentoista ennen julkaisemisen lopettamista.

Perry Rhodan? Onko tämä jokin turkulainen vertaus Jet-Ace Loganille? No juu, tämähän oli vitsi, mutta vitsit on minulla vähissä koska en ole KOSKAAN lukenut mitään Perry Rhodania!
Oliko se siis sarjis, vai joutuiko ihan itse omassa aivossa kehittelemään ne visiot?

Muuten, olen erittäin suuresti pettynyt jos en elinaikanani näe yhtään leffaa jonka starana on Jet-Ace Logan ja se Loganin lihava kaveri... mikä sen nimi nyt olikaan....

 

[Jet-Ace]

Viestin lähetti Predator
Perry Rhodan? Onko tämä jokin turkulainen vertaus Jet-Ace Loganille? No juu, tämähän oli vitsi, mutta vitsit on minulla vähissä koska en ole KOSKAAN lukenut mitään Perry Rhodania!
Oliko se siis sarjis, vai joutuiko ihan itse omassa aivossa kehittelemään ne visiot?

Muuten, olen erittäin suuresti pettynyt jos en elinaikanani näe yhtään leffaa jonka starana on Jet-Ace Logan ja se Loganin lihava kaveri... mikä sen nimi nyt olikaan....

Kaverin nimi oli Plumduff Charteris. Moni tarinoista on sitä luokkaa, että niistä saisi helpolla elokuvakäsikirjoituksen tai Tv-sarjan vastaavan aikaiseksi. Vielä parempaa elokuvaa saisi 50-luvun Avaruuden Korkeajännityksien sankarista Rick Randomista.
Moni Rick Randomin tarina on tunnettujen scifi-kirjailijoiden kirjoittama.

Alla pari linkkiä.

http://www.geocities.com/TelevisionCity/Set/2585/logan.html

http://www.sci.fi/~karielk/random.htm

http://personal.inet.fi/viihde/mystery/rickrandom/random01.htm

Perry Rhodan:
Maailman pitäaikaisin avaruussarjis. Edit: Siis ei sarjakuva, vaan jatkokertomus.

Suomi:
http://www.cc.jyu.fi/~jtv/bib/lukemistot.html#Rhodan

Ulkomaat:
http://www.perry-rhodan-usa.com/
http://www.perry-rhodan.net/start.html

Muistin väärin. Suomeksi julkaistu 16 lehteä. Minulla ovat ne kaikki. Muistaakseni kustannustoiminnasta vastasi Markku Haapion vetämä pikkukustantamo. Haapio taitaa olla myöhemmin ollut lähinnä freelance-toimittaja mm. iltapäivälehdille.

Taidan itsekin innostua ja kaivella. Jos vaikka saisi luettua saagaa eteenpäin. Satoja, ellei tuhansia lehtiä julkaistu.

 

[Roku]

Näitä minä lueskelin joskus nuorna miesnä ollessani:

Jerry Cotton
Bill & Ben
Finn West
Yöjuttu
Remo
Nick Carter
Clay Allison
Morgan Kane

Jerry Cotton eli Pahkasian mukaan "Ö-mies Jertsy Kotelo" lienee kaikille tuttu.

Bill & Ben puolestaan oli lännensarja, jossa kaksi "pitkää teksasilaista" seikkailivat siellä sun täällä. Bill oli viisas ja Ben tyhmä kuin saapas, kummatkin olivat äärettömän koviä pyssymiehiä ja nyrkkisankareita. Naistenmiehiä en muista heidän olleen, mutta koska kaverukset olivat "pitkiä teksasilaisia" niin varmaan se naisenkaatokin heiltä onnistui.

Finn West oli hiukan samantapainen kuin tuo edellä mainittu Hulkkonen. Aasilla ratsasti myös tämä Juho Kaaponpoika Helapää ja lauleli mennessään jotta "Saunani poltitte saatanan sällit vaan kosto on kauhia kannoilla. Puukolla kutittelen kylkiluita ja nyrkillä turpia rassailen..." Vyöllään hänellä oli juutaksen iso coltti sekä koto-Suomesta tuotu aito kauhavalainen. Juho Kaaponpojan kavereina Little Big Culchin kaupungissa olivat ainakin musta sheriffi Amos Napoleon Jefferson, baarimikko Gabriel Thompson ja mitä niitä kaikkia oli, en enää muista. Kamalia unia tappamistaan miehistä Juho Kaaponpoika näki usein, aivan kuten Morgan Kanekin.

Sitten oli Yöjuttu. Siinä Scotland Yardin etsivä John Sinclair jahtasi kaikkia yliluonnollisia otuksia: noitia, vampyyreja sun muita kammotuksia ja olipa tämä Sinclair-parka menettänyt tyttöystävänsä Janenkin näille noidille. Sen myötä Jane-tytöstä oli tullut yksi Sinclairin päävihollisista. Niin kauaa en viitsinyt tuota lehteä lukea, että tietäisin saiko Sinclair loppujen lopuksi Janensa takaisin ihmisten joukkoon.

Remoakin luin joskus. Se kuitenkin oli niin yliammuttu, että meni jo meikäläisenkin hilseen yli.

Nick Carter oli hyvä sarja, joskaan sitä en paljon lukenut. Pitäisi varmaan aloittaa Carterien keräily ja samalla niiden lukeminen.

Clay Allison oli lännenmies, sheriffi kaiketi, joka seikkaili Meksikon rajalla. Tämä sarja oli melko ronskia luettavaa välillä, sillä paitsi että Allison oli armoton mies ampumaan, hän ampui ahkerasti myös sillä henk. koht. haulikollaan naisia. Joka kirjassa sai joku meksikolainen Maria tai Carmen senpäiväistä satikutia, yleensä niitä oli useampiakin joita Allison pamputteli.

Paras sarja kuitenkin on Morgan Kane. Minulla oli joskus kaikki sarjan pokkarit, ja tykkäsin kovasti niistä. Morgan Kane on liittovaltion sheriffi, joka tappaa talossa ja puutarhassa yhtä tekokkaasti. Naisia Morgan Kane ei kaada yhtä tehokkaasti kuin Clay Allison, muttei siinäkään hommassa ole mikään nyhverö.

 

[jta]

Viestin lähetti Roku
Näitä minä lueskelin joskus nuorna miesnä ollessani:
... Aasilla ratsasti myös tämä Juho Kaaponpoika Helapää ja lauleli mennessään jotta "Saunani poltitte saatanan sällit vaan kosto on kauhia kannoilla. Puukolla kutittelen kylkiluita ja nyrkillä turpia rassailen..." ...

... Clay Allison oli lännenmies, sheriffi kaiketi, joka seikkaili Meksikon rajalla...

Korjataanpa heti kärkeen pari räikeää asiavirhettä <hymiö> :

Juho Kaaponpoika Helapää ratsasti Antti nimisellä _muulilla_ ja tuota yllä mainittua lainausta useammin sarjassa törmäsi lauluun "Härmästä poikia kymmenen ja yhrestoista Helapään Jussi..".

Clay Allison oli taasen ammattipeluri, joka tarinaa kohden taisi kellistää keskimäärin neljä naisihmistä ja tappaa saman verran miehiä.

Kioskikirjallisuuden parhaimmisto onkin tuossa aiemmin jo tullut lueteltua. Itse olen ahkerana lukijana kahlannut läpi kaikki julkaistut Kanet, Remot, Allisonit, FinnWestit ja Carterit.

Cottonitkin olen lukenut kaikki, mitkä olen käsiini saanut. Lähinnä alkuvuosien numeroita puuttuu ja niitä on aika vaikea päästä sormeilemaan kun tahtovat olla arvossa arvaamattomassa.

Kaikille sarjoille on yhteistä tason valtava vaihtelu. Parhaimpia tarinoita ei malta laskea kädestään ennen viimeistä sivua sitten millään. Vastaavasti huonoimpien juoni ja kerronta ontuvat kuin luottopakki otteluruuhkan jälkeen.

 

[ruoto]

Yllämainituista Hulkkonen on ehdottomasti oma suosikkini, kirjoitin joskus jopa koulussa aineen kyseisestä kaverista:)

Minulta taitaa puuttua 3 kirjaa kyseisestä sarjasta, pitäisi varmaan lähteä kohnaamaan divareita...

Yöjututtuja ja Remoja on tullut myöskin luettua.

 

[Paitselo]

Sepänsälli koviin kansiin!

Jeremias Aaron Cottonin kovakantisessa Sepänsällin spesiaalissa on kolme tarinaa:
- Sarjatulta San Franciscossa
- Luoteja kaikilla mausteilla
- Agenttiralli enkelten kaupungissa

Jerry Cotton lehtiä on kustantajan mukaan myyty maailmanlaajuisesti noin 850 miljoonaa nidettä! Suomessa Jerry on ajanut agenttiralliaan 41 vuotta myyden tarinoitaan seikkailuistaan yli 10 miljoonan lehden verran.

 

[Snakster]

Viestin lähetti Roku
Clay Allison oli lännenmies, sheriffi kaiketi, joka seikkaili Meksikon rajalla. Tämä sarja oli melko ronskia luettavaa välillä, sillä paitsi että Allison oli armoton mies ampumaan, hän ampui ahkerasti myös sillä henk. koht. haulikollaan naisia. Joka kirjassa sai joku meksikolainen Maria tai Carmen senpäiväistä satikutia, yleensä niitä oli useampiakin joita Allison pamputteli.

Tähän täytyy ehdottomasti tutustua pikaisesti. Kuulostaa asiaäijältä.

 

[Oloneuvos]

Viestin lähetti Snakster
Toinen hieno mies on Hulkkonen, hullu suomalainen. Tämä härmän jätkä lännessä seikkailee aasinsa kanssa lännessä kauhavalaisella puukolla ja kookkaalla elimellä verustettuna. Miehet saavat kyytiä, samoin naiset. Hieno mies.

Muistan minäkin tämän Hulkkosen edesottamuksista joskus parisenkymmentä vuotta sitten lukeneeni, oliko tyyppi nyt Haukiputtaalta. Naisista hiljainen kaveri ymmärsi muistaakseni ihan kiitettävästi ja miehet haudattiin nopeasti.

Muutoin olen onnistunut välttämään nämä "klassikot" kokonaan, eikä Hulkkonenkaan olisi tuttu, ellei eräällä ystävälläni olisi ollut luettavaa matkassa. Kai kioskikirjallisuuskin oikein laveasti ajatellen voidaan kirjallisuuden piiriin lukea, vaikka kuten avausviestissä todettiin, taso on pelkkää "hömppää".

 

[Punalippu]

Morgan Kane ehdottomasti, ei taida enää nykypäivänä kioskeista saada, mutta sitten vaan divareista kaivelemaan. Minäkin Kaneja keräilin, aina kannattaa muuten työpaikkahaastattelu aloittaa esittelemällä itsensä Kanemaiseen tapaan: Nimeni on XXX, ammatti alkoholisti, tuntomerkit aina humalassa.

 

[Mr.Big]

Jerry Cotton on edelleen suosikkini kotimaisesta kamasta. Varsinkin ne ajat, jolloin sitä todella kirjoitettiin Suomessa eikä vain käännetty. Sillähän oli varsin tunnettuja kirjoittajia, jotka eivät jostain syystä halunneet tulla tunnetuiksi Jerry Cotton -kirjoittajina. Miksiköhän? Uskottavuus?

Itselläni on usean muutonkin jälkeen vielä jäljellä 4-5 laatikollista Jerry Cottoneita avokin harmiksi. Lieneekö noilla arvoa? Ainakin tunnearvo minulle. Kivahan niitä on aina silloin tällöin lueskella.

Tästä tulee mieleeni Kontra-yhtyeen kappale Jerry Cotton. Sen sanoittajan on pitänyt lukea muutama sata Jerryä. Toisaalta eipä noilla keikkamatkoilla ole varmasti kovin paljon järkevää tekemistä.

Kolmiokirja (Jerryn julkaisija) taisi julkaista myös samantapaisilla kansilla varustettua sarjaa pari vuotta. Jos nyt tarkistamatta oikein muistan oli nimi John Cameron. Hyviä myös. Samanlaista huumoria. Varmaankin samoja kirjoittajia. Ne minulla lienee kaikki.

 

[smasa]

Pakko upata tämäkin ketju, koska olen varmasti Orimattilan kovin Jerry Cotton -fani. Monet täällä kaipailevat Suomessa kirjoitettuja Cottoneita, ja Jerryhän on taas uusintatuotannossa, kirjoittajana mm. Timo Surkka ja Ari Paulow (erikoisnumerot). Itse kuitenkin pidän enemmän 80-luvun käännetyistä Cottoneista, sillä uudet ovat mielestäni liian moderneja (Jerryn Communicator-kännykkä ym) ja liian lähellä James Bondia. Mitään kovin syvällistä tarinaahan Cottoneissa ole, vaan kaava on sama kuin muissakin lehdissä - 90% on paskaa mutta se on viihdyttävää, ja siksi ihmiset niitä lukevatkin.

Vanhat Jerryt liikkuvat divareissa suunnilleen euron kappalehinnoissa, mutta löytöjä voi tehdä odottamattomista paikoista. Itse ostin paikkakunnallamme vierailleelta rompetorilta pahvilaatikollisen Cottoneita hintaan 10€. Jerry on ehdottomasti vessalukemiston aatelia, mutta mielestäni Cottonit kuuluvat kesään. Talvella niihin ei yksinkertaisesti saa vain otetta.

Cottonini olen ostanut itse, mutta mökin vintiltä löytyi laatikollinen isän vanhoja Carter Browneja 60-luvulta. Kenties heittäydyn niiden pariin sitten, kun saan kaikki omistamani Cottonit luettua.