Paras vaihtoehtoinen Talviolympialaisten isäntämaa kautta aikojen?

[Thusberg]

Otsikon mukaisesti tällä aihealueella tarkoitus olisi keskustella Talviolympialaisten parhaasta tai parhaista vaihtoehtoisista isäntämaista aikojen saatossa enimmäkseen tietysti jääkiekon osalta.

Alun alkaen tämän topikin piti mennä jääkiekkoaiheisiin äänestyksiin, mutta vaihtoehtoisten kisaisäntien määrän suuruuden vuoksi ne eivät olisi ilman merkittäviä rajauksia mahtuneet äänestyksien piiriin jolloin olisi toisaalta niin tehdessä jäänyt liian montakin vaihtoehtoista maata pois.

Täten päädyin luomaan sille oman aiheensa.

Seuraavassa viestissä tai tarpeen tullen seuraavissa viesteissä merkkirajan muistaen yritän käydä läpi vuosien 1952 Talviolympialaisista eteenpäin vaihtoehtoisia Talviolympialaisten jääkiekon isäntämaita ja niiden tilanteita sekä myös sitä, että millaiset niiden lähtökohtaiset menestysmahdollisuudet olivat ja tietenkin miten heillä meni jääkiekossa siihen aikaan kun Talviolympialaisia pelattiin ja mikäli he eivät niissä olleet mukana.

Lähinnä tuon vuoden 1952 ja siitä eteenpäin olevan ajan otin esimerkiksi koska siitä eteenpäin on pelattu Jääkiekon MM-kisojen B-sarjaa tai sitä alempiakin eri sarjatasoja jolloin voi tehdä sitten vertailujakin paremmin kuin aikana ennen sitä.

Sana on vapaa!

 

[Thusberg]

Aiemmin mainitun sanomani mukaisesti laitan tähän alle nyt eri Talviolympialaisten vaihtoehtoisia isäntämaita aloittaen vuoden 1952 Talviolympialaisista ja päättäen ne uusimpiin ja tuleviin vuoden 2022 Talviolympialaisiin ja luoden katsauksen myös tuleviin 2026 Talviolympialaisiin.

Tässä niitä vaihtoehtoisia isäntämaita sitten tulee ja heidän sen hetken suunnitelmia, olemisiaan mukana jääkiekossa toteutuneesti ja tavoitteellisesti ja sulkuihin tulee myös toteutunut isäntämaa:

1952 Talviolympialaiset (Pidettiin Norjan Oslossa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1952 Talviolympialaisiin: Italia ja Yhdysvallat

Italia vuonna 1952 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana nk. Häviäjien Talviolympialaisissa Belgiassa joissa nk. Eurooppa-kriteeriottelujen häviäjät tai myös mahdollisesti MM-kisojen A-sarjan paikasta kieltäytyneet maat pelasivat myös tuon vuoden jälkikäteen useimmiten eri lähteissä liitetyn MM-kisojen B-sarjan. Italia oli nk. Häviäjien Talviolympialaisissa kolmas ja kaikkiaan MM-ohjelman 12:sta.

Tuon ajan Italialla oli kuitenkin melko paljon jääkiekossa kovaa porukkaa, mutta kieltämättä muun muassa myöhemmän ja jo tuolloinkin kuuluisan de la Rinin kiekkosuvun pyörittämien miesten Italialla oli helkkaristi vaikeuksia kuntonsa pontevuutensa kanssa eikä häviöt Itävallalle ja Iso-Britannialle ratkaisupaikkojen turvin ollut erityisen hyvä juttu.

Ennen Talviolympialaisia Italia oli voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Jääkiekon B-sarjan MM-kisat vuonna 1951 ja olisi noussut jo siten Talviolympialaisiin 1952, mutta se tosiaan kieltäytyi niistä.

Myös Ranskalle tehtiin ehdotus, mutta senkin kieltäytyessä kaikki muut maat kuten esimerkiksi B-sarjan MM-kisojen kolmanneksi sijoittunut Hollanti nähtiin liiankin huonoiksi pelaamaan Talviolympialaisissa vaikka osa näistä maista oli voittanut omat nk. Eurooppa-kriteeriottelunsa ja siten periaatteessa olisi päässyt mukaan Talviolympialaisiin 1952.

Varsinaisissa Talviolympialaisissa olisi todennäköisesti taistellut Jääkarhujen eli Norjan kanssa viimeisestä sijasta mikäli olisi päässyt pelaamaan tosin Suomea vastaan tuolloin oli vielä myös vaarallinen joten toiseksi viimeinenkin sija aina periaatteessa kolmanneksi viimeiseen sijaan asti olisi myös ollut mahdollista saavuttaa vaikkakin se olisi vaatinut hyvin paljon.

Yhdysvallat vuonna 1952 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja yhteinen Talviolympialaisten ja MM-kisojen hopeamitalisti. Pistekin lisää Yhdysvalloille joko Ruotsi-tappiosta tai voitto Kanadasta olisi taannut sille säännöissä olevan mahdollisuuden Loppuotteluun, mutta 3-3 tasapeli ei riittänyt siihen siten Loppuottelua ei pelattu toisin kuin Tsekkoslovakian ja Ruotsin kesken jolloin tasapistetilanteen takia pelattiin Pronssiottelu.

Yhdysvalloilla oli tuolloin yksi sen vahvimpia joukkueita historian saatossa jäällä vaikkakin edellisen vuoden MM-kisat vuonna 1951 olivatkin sujuneet huonosti muun muassa Iso-Britanniaa vastaan pelatun 6-6 tasapelin myötä. Eli kisaisäntänä olisi ollut vielä se pieni lisäpiristys maineelle ja voitto, mutta toki myös mahdollinen painetekijä.

1956 Talviolympialaiset (Pidettiin Italian Cortina d' Ampezzossa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1956 Talviolympialaisiin: Kanada ja Yhdysvallat

Kanada vuonna 1956 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja yhteinen Talviolympialaisten ja MM-kisojen pronssimitalisti. Kärsi selvän tappion Yhdysvalloille kuten myös Neuvostoliitolle jolloin mahdollinen yhteinen Talviolympialaisten ja MM-kisojen voittaminen ei välttämättä ollut niin selvää kuin miltä vielä vuoden 1955 MM-kisojen jälkeen näytti tuolloin tuoreena maailmanmestarina.

Yhdysvallat vuonna 1956 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja yhteinen Talviolympialaisten ja MM-kisojen hopeamitalisti. Yhteinen Talviolympialaisten ja MM-kisojen voittaminen ei ollut kaukana kun eräässä kaikkien aikojen ottelussa Neuvostoliittoa vastaan se hävisi vain 0-2. Voitti myös Kanadan maalein 4-1. Hyvin vahva voittajasuosikki, mutta mahdollinen kotiyleisöpaine olisi voinut myös kostautua.

Oli menettänyt melkein täysin varman MM-pronssinsa ja melko varman MM-hopeansa vuoden 1955 MM-kisoissa lähinnä pelaamalla liikaa niukkoja tasapelejä ja häviämällä Neuvostoliitolle maalein 0-3. Ihan voittoon asti ei vuotta aiemmin MM-kisoissa ollut välttämättä asiaa mikä vain toisaalta paransi Yhdysvaltain mainetta nimenomaan vuonna 1956 Talviolympialaisia ajatellessa.

1960 Talviolympialaiset (Pidettiin Yhdysvaltain Squaw Valleyssa lähellä Reno-Tahoe-aluetta samalla seudulla minkä takia sitä joskus nimitetään Reno-Tahoen Talviolympialaisiksi tai Tahoe-Renon Talviolympialaisiksi.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1960 Talviolympialaisiin: Itävalta, Länsi-Saksa ja Sveitsi

Itävalta vuonna 1960 MM-jääkiekon ohjelmassa: Ei mukana Talviolympialaissa.

Mukana B-sarjan MM-kisojen kolmen maan tynkäkisoissa vuonna 1959 kieltäytymisten takia ja neljän maan epävirallisissa kisoissa kun Tsekkoslovakian B-maajoukkue pelasi myös siellä näytösotteluja. Oli vuonna 1959 MM-ohjelman 15:sta, viimeinen ja huonoin maa MM-ohjelmassa siihen osallistuneista maista puhuttaessa.

Hävisi muun muassa Unkarille maalein 2-3 ja Romanialle maalein 2-5 kuten myös näytösottelun Tsekkoslovakian B-maajoukkueelle maalein 1-7. Oli siten kolmas ja viimeinen niissä kisoissa.

Itävallalla oli paikka päästä periaatteessa Talviolympialaisiin kun Romania yllättäen kieltäytyi menemästä kapitalistisiin Talviolympialaisiin ja yhteisiin MM-kisoihin Yhdysvaltojen kisaisännyyden takia ja kun Unkari Eurooppa-kriteeriottelunsa voitettuaan päätti myös näin jälkipolvellisesti jäädä pois nk. Akkalaakson Kisoista.

Kuitenkin Itävallassa nähtiin joukkueen riittämättömyys kisoihin ja viisaasti pysyttiin poissa niistä. Kaikkiaan Talviolympialaiset Itävallassa olisivat maan jääkiekon kannalta olleet katastrofi.

Länsi-Saksa vuonna 1960 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa Saksojen Yhteisjoukkueen nimellä yhdessä halukkaiden Itä-Saksan pelaajien kanssa. Oli kaikkiaan kuudes niissä ja Mitalisarjan viimeinen. Hankalaa oli kuitenkin nähdä sitä paljoakaan sitä sijaa korkeammalla.

Edellisenä vuonna Länsi-Saksan joukkue MM-kisoissa oli vuonna 1959 menettänyt niukasti Mitalisarjan paikkansa Suomi-tappioonsa.

Toisaalta voitti Italian kanssa pelaamansa karmeaa 2-2 tasapeliä huomioimatta muutoin erittäin ryhdikkäästi MM-kisojen Putoamissarjan vuonna 1959 olemalla kaikkiaan seitsemäs. Talviolympialaisten kisaisäntänä olisi saattanut tulla ehkä huomattavaakin lisäpiristystä.

Sveitsi vuonna 1960 MM-jääkiekon ohjelmassa: Ei mukana Talviolympialaisissa.

Mukana MM-kisoissa 1959 olemalla Putoamissarjan viimeinen ja 12:sta kaikkiaan valmiina putoamaan B-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1961.

Tilanne Sveitsin jääkiekossa oli Alkuerien Puola-voittoa ja Putoamissarjan Norja-tasapeliä huomioimatta kaikkiaan melko karmea. Puolan kanssa pitkään oltiin Putoamissarjassa tasapelissä vuonna 1959 MM-kisoissa, mutta 1-2 tappio tuli ja muita vastaan jakoja ei ollut.

Sveitsi oli kaikesta tästä huolimatta pitkään ehdolla pääsemään Talviolympialaisiin vuodeksi 1960 kun Norja, Italia ja Puolakin kieltäytyivät edeltä, mutta lopulta sekin kieltäytyi menemästä niihin.

Itävallan tavoin Sveitsillä tuntui alle 10 vuotta kultaisen sukupolven menettämisensä jälkeen MM-jääkiekossa kaikki olevan pohjamudissa jolloin mahdollinen Talviolympialaisten jääkiekon pelaaminen maassa olisi tarkoittanut vain katastrofia.

Tietenkin toteutuneessa historiassa Itävallalla ja Sveitsillä olisi ollut pieni mahdollisuus kiillottaa kilpeään vaikkapa jotain Australiaa vastaan, mutta Japanikin olisi saattanut olla jo liikaa ja ihan lopullisen viimeistään Suomi mikäli jostain syystä ne olisivat toteutuneella tavalla pelanneet muutoin Talviolympialaisissa 1960.

 

[Thusberg]

Jatkan aiemmin mainitun sanomani mukaisesti tähän alle nyt eri Talviolympialaisten vaihtoehtoisia isäntämaita mitkä on aloitettu vuoden 1952 Talviolympialaisista ja päättäen ne uusimpiin ja tuleviin vuoden 2022 Talviolympialaisiin ja luoden katsauksen myös tuleviin 2026 Talviolympialaisiin.

Tässä niitä vaihtoehtoisia isäntämaita, heidän sen hetken suunnitelmia, olemisiaan mukana jääkiekossa toteutuneesti ja tavoitteellisesti ja sulkuihin tulee myös toteutunut isäntämaa:

1964 Talviolympialaiset (Pidettiin Itävallan Innsbruckissa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1964 Talviolympialaisiin: Kanada ja Suomi

Kanada vuonna 1964 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja tuon ajan mukaisesti myös Varsinaisessa Talviolympiaturnauksessa. Oli kaikkiaan neljäs kun mitali jäi saamatta joko yhteisenä Talviolympialaisten ja MM-kisojen pronssina tai hopeana johtuen tasapelistä Tsekkoslovakian ja Ruotsin kanssa. Niukat tappiot Tsekkoslovakialle ja Neuvostoliitolle maksoivat jopa yhteisen Talviolympialaisten ja MM-kisojen voitonkin.

Vaikka tappio oli niukka vuoden 1963 MM-kisojen tapaan siihen mitä tuli mitalien ulkopuolelle jäämiseen neljännellä tilalla niin Kanadalle tämä oli maansuru johtuen siitä, että edellisenä vuonna oli jo lähtökohtaisesti päätetty lopettaa amatöörijoukkueiden käyttö ja yrittää ensi kerran ammattimaisesti saavuttaa mitalia.

Mahdollinen Talviolympialaisten kisaisännyys olisi tuonut lisäintoa Kanadalle, mutta todennäköisesti myös paineita kun ajoittain meno kieltämättä ei ainakaan vaikuttanut hirveän hyvältä vuosina 1963-1964 niin harjoitusotteluissa kuin vakavissakaan paikoissa.

Suomi vuonna 1964 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja tuon ajan mukaisesti myös Varsinaisessa Olympiaturnauksessa. Oli kaikkiaan kuudes olemalla tasoissa Saksojen Yhteisjoukkueen ja Yhdysvaltojen kanssa Yhdysvaltojen mennessä sen edelle. Suomelle kyseinen turnaus oli melko huono ja ainoa varsinainen valopilkku oli Yhdysvaltojen niukka voitto vaikka toki vähän selvemmin myös Sveitsikin voitettiin maalein 4-0.

Mahdollinen kisaisännyys Suomessa oli mielenkiintoinen ajatus yrittää pitää niitä Lahdessa, mutta rahaa ei kerta kaikkiaan ollut kun Jääkiekkoliittomme kaikki voimat olivat suunnattu erittäin kovaa vauhtia Suomessa pidettyjä Yhteisiä Jääkiekon A ja B-sarjan MM-kisoja varten vuodeksi 1965. Suomelle teoreettinen Talviolympialaisten pito maassamme olisi siihen aikaan varmasti tarjonnut paljon hyvää kuten myöhemminkin ja ennen kaikkea tuolloin avannut jo tavallaan tunnettua, mutta silti kasvuvaiheessa olevaa jääkiekkoa yleisölle.

Ikävä kyllä rahan lisäksi ongelmaksi tuntui tulevan jo tuolloin kuten myöhemminkin juurikin joidenkin muiden lajien pitopaikat.

Lisäksi markan rahauudistuksesta toipuvana Suomella teki tiukkaa yrittääkään olla Talviolympialaisten kisaisäntä. Sijoitus olisi voinut olla parempi kotiyleisön kannatuksen turvin, mutta edelleen vaaran paikkojakin oli. Etenkin kun MM-kisoissa 1963 Suomi oli viides, mutta tasapelissä Itä-Saksan, Länsi-Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa jolloin huonoimmillaan sitä olisi voinut erillisellä sijoituksella kohdata MM-kisojen B-sarja juurikin omissa MM-kotikisoissaan vuodeksi 1965!

Toki Suomella olisi ollut vielä sellaisenkin kömmähdyksen käydessä mahdollisuus pelata nk. Eurooppa-kriteeriotteluja ja lunastaa niillä kisapaikka tarvittaessa.

Kaikkiaan Suomen Talviolympialaisten ensimmäinen hakuyritys sitten siirrettyjen ja Toiselle Maailmansodalle menetettyjen vuoden 1940 Talviolympialaisten myötä avasi kuitenkin ovet myöhemmin Suomen Talviolympialaisten unelmalle ja muillekin hakukerroille.

1968 Talviolympialaiset (Pidettiin Ranskan Grenoblessa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1968 Talviolympialaisiin: Kanada, Suomi, Japani, Norja ja Yhdysvallat

Kanada vuonna 1968 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja tuon ajan mukaisesti myös Varsinaisessa Olympiaturnauksessa ja myös yhteinen Talviolympialaisten ja MM-kisojen pronssimitalisti. Kanadaa järkyttävästi se menetti mahdollisuudet jopa yhteiseen Talviolympialaisten ja MM-kisojen hopeaan ja ehkä myös kullan myötä tulevaan voittoon kun se hävisi Suomelle maalein 2-5. Kanada ei kuitenkaan hirvittävästi vakuuttanut välttämättä turnauksessa kun se voitti vain vaivoin Yhdysvallat, Tsekkoslovakian ja Ruotsin olemalla pitkään näitä kaikkia kolmea vastaan alakynnessä.

Tosin Tsekkoslovakian tapauksessa oli omituista mennä toisessa erässä vain 3-0 johtoon vain päästääkseen sitten maaleja kuin liukuhihnalta ja vain tuurilla välttyä tappiolta. Kanadan ainoa valopilkku varsinaisesti turnauksessa oli kuitenkin ryhdistäytyä aikoihin pelaamaan ehkä paras ensimmäinen tai toinen erä aikoihin Neuvostoliittoa vastaan käydyssä viimeisessä ottelussa vain sitten kuitenkin hävitäkseen maalein 0-5.

Vuotta aiemmin MM-kisoissa 1967 Kanada antoi jo myrskyvaroituksen vetäytymisestään MM-kisoista ja koko kansainvälisestä jääkiekosta vuosille 1970-1976 kun sitä ei valittu omien 100-vuotisjuhlansa kunniaksi MM-kisojen kisaisännäksi vaan Itävalta. Toki myös ammattilaisuuskysymys painoi vaakakupissa ja Kanadan puoliammattilaisuudenkin mitätöinti tuolloin kompromissina.

Kanada oli myös kolmas jaetusti Ruotsin kanssa kun pistekin olisi riittänyt edes MM-hopeaan, mutta Tsekkoslovakia-tasapelin 1-1 ja Neuvostoliitto-tappion 1-2 myötä näin ei käynyt. MM-kultaan tuolloin ei ollut asiaa Neuvostoliiton jyräyksen myötä vaikkakin itse Yhteisissä Talviolympialaisissa ja MM-kisoissa 1968 siihen periaatteessa oli mahdollisuudet kun loppupuolella kisoja Punakonetta yskitti muun muassa Tsekkoslovakia-tappion myötä kuten myös melkein Ruotsille hävityn pelin takia.

Mahdollinen Talviolympialaisten isännyys olisi ollut kenties hyvä juttu, mutta myös huono kun ailahtelevuus oli yllättävänkin kovaa vaikkakin 1980-luvun Vaahteramiehistöihin verrattuna mediapaine ja maan kiusaaminen sen omassa lehdistössä ei vielä aikakauden ongelmat tietäen ihan niin kovaa ollut toisin kuin mitä on oikeastaan aina ollut vuodesta 1977 lähtien tähän päivään.

Suomi vuonna 1968 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja tuon ajan mukaisesti myös Varsinaisissa Talviolympialaisissa. Vuoden 1967 MM-kisojen tapaan Suomi alkoi omalla tavallaan kovaa vauhtia tuoda itseään maailmankartalle kiekossa ja ehkä tämän 1960-luvun lopun kiekko-optimismin myötä Suomen tasossa vain tapahtui sen jälkeen jotakin uskomatonta taantumista.

Jos ei pelillisesti sinänsä niin ainakin henkisesti tuntui tapahtuvan koska vaikka periaatteessa vähän tätä myöhemmin tullut Punakoneen voittojen aikakausi vuosina 1971-1976 vähän piristikin Suomen menoa jäällä niin muutoin tuntui alkavan sellainen pakkoyrittämisen aikakausi kotimaisessa kiekossa.

Suomi oli kaikkiaan viides ja huonoimmillaankin neljän vuoden takaisiin Yhteisiin Talviolympialaisiin ja MM-kisoihin verrattuna selvästi parempi. Ensiarvoisen tärkeää tietysti oli voittaa Jugoslavian brutaalin voiman edustajat väsytyksellä, nopeudella ja nokkeluudella nk. Olympiakriteeriottelussa ja sitten sen jälkeen suorittaa edellisen vuoden MM-kisojen Tsekkoslovakia-voiton tapaan uskomaton Kanada-voitto. Tai siltä ainakin tuntunut voitto. Suomi oli verraten lähellä toistaa Tsekkoslovakia-voiton uudelleenkin, mutta ihan ei voimat riittäneet 3-4 tappion myötä siihen.

Muutoin pienenä soraäänenä Suomi vaikutti väistämättä hyötyvän myös Saksojen erillisyydestä siten, että ne pelasivat erillään Saksojen Yhteisjoukkueen sijasta ja Yhdysvaltoja vastaan tuntui jo kisaväsymyksen piinatessa auttavan lähinnä Yhdysvaltojen huono viimeistelevyys äärettömänkin vaarallisissa maalipaikoissa. Ilman näinä päivinä edesmennyttä Juhani Wahlstenia ainoana Suomen maalintekijänä olisi ollut Suomen yritteliäisyydessä toivomisen varaa. Siinä mielessä tasapeli 1-1 Yhdysvaltojakin vastaan oli pieni ihme.

Toki huonoimmillaankin Suomesta pystyi vuonna 1968 jopa olemaan ylpeämpi kuin tasavallan juhlavuonna 1967 Suomen 50-vuotisena itsenäisyyden juhlavuotena jolloin MM-kisojen pienentäminen vain kuuden maan kisoiksi oli pudottaa Suomenkin ja jolloin kisat menivät Tsekkoslovakia-voittoa huomioimatta oikeastaan melkein aina vähän väliä penkin alle kun Länsi-Saksaa vastaan pelattiin tasapeli ja vain Itä-Saksa voitettiin selvästi ja siinäkin oli viimeisessä erässä kaikki mennä levälleen kuin nk. Jokisen Eväät. Yhdysvaltoja vastaan hävittiin myös maalein 0-2.

Suomi olisi varmasti hyötynyt nyt jopa vuoteen 1964 verrattuna selvemmin Talviolympialaisistaan edes teoriassa, mutta Jääkiekkoliiton varojen riittämättömyys ensin ja sittemmin vain keskittyminen vuoden 1970 teoreettiseen Suomen MM-kisojen pitohankkeeseen vei rahat Talviolympialaisten hankeunelmalta.

Lahdessa ne olisi pidetty ja taas kerran tällä erää jo hakuprosessin Toiselle Kierrokselle pääsystä huolimatta Suomella oli omat ongelmansa lähinnä muiden kisalajien vaatimien kisapaikkojen suhteen. Myös 1960-luvun oma lamavaara ja pankkikriisi aikakauteen nähden varjosti Suomen tulevaisuuden näkymiä kuten toimi tuhoavana Talviolympialaisten hankkeena.

Japani vuonna 1968 MM-jääiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja valitettavasti tuolloin Talviolympiaisten Sijoitussarjassa silloisten sääntöjen vuoksi ja ranskalaisten kisaisäntien perseilyn vuoksi jo automaattisesti jopa ilman mahdollisuutta Talviolympialaisten nk. Olympia-kriteeriotteluun!

Oli voittanut vuonna 1967 MM-kisojen C-sarjan, mutta ei ollut päässyt B-sarjan MM-kisoihin kun maamääriä päätettiin A-sarjan MM-kisoissa supistaa jolloin se ei saanut nousta sieltä ja sen oli jäätävä vuodeksi 1969 sitten C-sarjaan. Lohdutuspalkintona se sai sentään osallistua juurikin C-sarjan MM-kisat voittamalla Talviolympialaisiin 1968. Oli MM-ohjelmassa vuonna 1967 kaikkiaan 17:sta.

Oli Talviolympialaisten Sijoitussarjan toinen ja kaikkiaan 10:s Talviolympialaisissa 1968 häviten vain Jugoslavialle Talviolympialaisten Sijoitussarjassa maalein 1-5 ja voittaen muut melko helpostikin. Mahdollinen kisaisännyys olisi ollut pelillisesti varsin vaikea Japanille, mutta missään tapauksessa ainakin nk. Olympia-kriteeriotteluissa ainakaan ei olisi tapahtunut Jääkukkojen tapaista perseilyä!

Muutoin itsessään Japanilla olisi ollut tukenaan ehdottomasti hieno kotiyleisö ja aivan liian helppo maa ei olisi ollut tuolloin ihan ensimmäisten Aarne 'Dynamo' Honkavaarankaan kirjoittamien Japani-raporttien mukaan Suomessa.

Norja vuonna 1968 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja valitettavasti tuolloin Talviolympialaisten Sijoitussarjassa silloisten sääntöjen vuoksi. Olisi saattanut ehkä päästä suoraan Varsinaiseen Talviolympiaturnaukseen, mutta Saksojen pelaaminen erillisenä viime hetkellä pakotti nk. Olympia-kriteeriotteluun Itä-Saksaa vastaan mille Jääkarhut hävisivät maalein 1-3. Kaikkiaan Jääkarhut olivat Talviolympialaisten Sijoitussarjassa kolmansia ja kaikkiaan Talviolympialaisissa vuonna 1968 sijalla 11.

Jääkarhut olivat tuolloin melkoisia puurtajia, mutta vaikeuksiakin oli ja ajoittain tappiot olivat juuri niukkuutensa vuoksi hyvinkin turhauttavia kuin mahdollisuuksia parempaankin oli. Silti kuitenkin Jääkarhut olivat ongelmissa ja se myös näkyi jäällä ainakin Jugoslaviaa kuten myös Japania vastaan. Ja ei Tricolori Hochein voittaminenkaan Jääkarhujen tulevia 1970-luvun aallonpohjaa potien ollut etäällä muuttua Romaniaa vastaan koetuksi tappioksi.

Siinä mielessä Talviolympialaiset kotikisoinakaan eivät olisi paljoa auttaneet.

Tosin Jääkarhutkaan kisaisäntinä tuskin olisivat myöskään tehneet Jääkukkojen tuomariperseilyjä siihen mitä tuli nk. Olympia-kriteeriotteluihin!

Vuonna 1967 Jääkarhut olivat B-sarjan MM-kisojen kolmansia ja kaikkiaan 11:sta sijalla MM-ohjelmassa sinä vuonna. Tosin voittamisella kiitos A-sarjan MM-kisojen supistumisen johdosta ei olisi ollut mitään vaikutusta joten siinä mielessä Jääkarhuilla ei ollut ihan niin pahasti tunteet pinnassa kuin vaikkapa Puolalla tai Puolan kanssa tasapeliin päässeellä Tricolori Hocheilla eli Romanialla oli.

Suomeen verrattuna Jääkarhujen jääkiekon rappeuma alkoi vuodesta 1967 eteenpäin kiihtyä ja kuittailut muun muassa Romania-tappiosta maalein 2-3 aiheuttivat melkoisia pilkkalauluja nk. Pohjan Naapurimme lehdissä. Paljoa kehuvampi asenne ei ollut myöskään 6-5 voitto Unkariakaan kohtaan Jääkarhuja kohtaan Norjan lehdistöllä.

Yhdysvallat vuonna 1968 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja silloisin säännöin tuolloin Varsinaisissa Talviolympialaisissa. Yhdysvallat oli kuudes ja se ei hirvittävästi hurrausta herättänyt. Niukan Ruotsi-tappion jälkeen kaikki meni läskiksi. Tämän jälkeen ainoa valopilkku oli Yhdysvaltojen osalta jälleen melkein voittaa Kanada ennen tappiota maalein 2-3, kääntää edes melkein sössitty Itä-Saksa-ottelu sentään edes voitoksi voittamalla kaikkiaan sitäkin selvemmin Länsi-Saksa ja edes pelaamalla Suomen kanssa tasapeli.

Tosin tuokin oli siinä mielessä murheellinen tappio Yhdysvalloille kun viimeistelyn surkeus pilasi muutoin käytännössä 5-0, 6-0 tai jopa 10-0 tason riemuvoiton umpiväsyneestä Suomesta. Vuonna 1967 MM-kisoissa Yhdysvallat oli viides menettäen hienon Ruotsi-voittonsa jälkeen kuitenkin otteensa kaikkiaan kisoihin hävittyään Tsekkoslovakialle ja Neuvostoliitolle tai edes haaveisiin MM-pronssimitalista.

Ainoaksi valopilkuksi jäi taas kerran huikea Kanada-ottelu jälleen niukan 1-2 tappion muodossa ja Suomen voittaminen maalein 2-0 toki myös pakkopullana olleen 8-1 Länsi-Saksa-voiton myötä kun Itä-Saksaa vasten pelattiin järkyttävä 0-0 tasapeli ainakin Yhdysvaltain näkökannalta katsottuna.

Yhdysvallatkin oli huolissaan jossain määrin MM-kisojen maamäärän supistumisesta vain kuuteen kappaleeseen. Mahdollinen Talviolympialaisten kisaisännyys olisi voinut Kanadan tapaan toimia kansallishengen kohottajana, mutta myös turhien paineiden luojana Yhdysvalloille. Koti-isäntänä ollessa ehkä olisi ollut sijoilla 3-5 ja ihan nappiin mennessä hopeamitalisti Talviolympialaisten osalta teoriassa vuonna 1968.

 

[Thusberg]

Tähän alle jatketaan nyt eri Talviolympialaisten vaihtoehtoisia isäntämaiden laittamista mitkä on aloitettu vuoden 1952 Talviolympialaisista ja päättäen ne uusimpiin ja tuleviin vuoden 2022 Talviolympialaisiin ja luoden katsauksen myös tuleviin 2026 Talviolympialaisiin.

Tässä niitä vaihtoehtoisia isäntämaita, heidän sen hetken suunnitelmia, olemisiaan mukana jääkiekossa toteutuneesti ja tavoitteellisesti ja sulkuihin tulee myös toteutunut isäntämaa:

1972 Talviolympialaiset (Pidettiin Japanin Sapporossa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1972 Talviolympialaisiin: Kanada, Suomi ja Yhdysvallat

Kanada vuonna 1972 MM-jääkiekon ohjelmassa: Ei pelannut kansainvälisen boikottinsa vuoksi MM-jääkiekkoa tai Talviolympialaisia. Olisi vuonna 1971 pelannut vain B-sarjan MM-kisoja tai vuonna 1972 erillisesti pelattujen MM-kisojen myötä MM-kisojen C-sarjaa mikäli olisi palannut ja Kanada ei tietenkään halunnut palata.

Suomi vuonna 1972 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja silloisin säännöin tuolloin Varsinaisissa Talviolympialaisissa. Suomella oli jälleen varsin vaikea turnaus ja oli siinä viides ainoana valopilkkuna Puola-voiton ohella myös Ruotsi-voitto maalein 4-3. Tätä ennen sillä oli melko helppo voitto Talviolympialaisten nk. Olympia-kriteeriottelusta Jääkarhuja vastaan maalein 13-1.

Itse erillisissä MM-kisojen 1972 A-sarjassa Suomi oli neljäs kun meni tuolloin Kierrosjärjestelmän mukaisesti pelatuissa kisoissa häviämään niukasti niin Sveitsille, Ruotsille ja Tsekkoslovakialle sinetöi mahdollisen pronssiunelman menemisen. Myöhempi voitto Ruotsista edes hieman tasoitti puntteja.

Vuotta aiemmin 1971 MM-kisojen A-sarjassa Suomi oli myös neljäs kun taas pisteitä meni niin tasapeliin Ruotsin kanssa kuin niukkaan Ruotsi-tappioonkin siinä mitä pronssijahtiin tuli joskin vuonna 1971 Suomen tilanne sen kannalta oli kaikkiaan ehkä vähän etäisempi kuin Talviolympialaisten vuonna pelatuissa erillisissä MM-kisoissa.

Jälleen Suomen tapauksessa mahdollinen Talviolympialaisten isännyys olisi taannut paljon hyvää Suomelle, mutta nyt vuorostaan MM-kotikisat vuodeksi 1974 taas söivät Jääkiekkoliiton rahatilanteen eikä tukea taaskaan tullut kovin hyvin muutenkaan.

Se olisi ollut tärkeää koska koko ajan kotimaiset urheilupomot varoittivat poliitikkoja myös Talviolympialaistenkin kasvavista kustannuksista ja pian ne mahdolliset kisat olisi pitänyt Suomeen saada jos ikinä saataisikaan. Niin oli ainakin tilanne tuolloin. Tosin jälleen joidenkin kisalajien osalta Suomen tilanne oli mahdollisten Lahdessa pidettävien Talviolympialaisten osalta ongelmallinen.

Yhdysvallat vuonna 1972 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja silloisin säännöin tuolloin Varsinaisissa Talviolympialaisissa. Yhdysvallat oli muutoin vuonna 1972 MM-ohjelmassa seitsemäs koska se voitti erillisissä MM-kisojen B-sarjassa tietenkin kyseisen sarjan ja sen piti nousta vuodeksi 1973 MM-kisojen A-sarjaan vain hävitäkseen nousunsa sensaatiotappioon Puolalle maalein 5-6!

Vuonna 1971 Yhdysvallat oli pudonnut MM-kisojen B-sarjaan voitettuaan Tsekkoslovakian, mutta häviten sen jälkeen kaikki ottelunsa vain voittaakseen Länsi-Saksan ratkaisevassa ottelussa ja pudoten siten lopulta kuitenkin lopullisen pistetaulukon tasatilanteen maalierolla!

Toisaalta yhtä sensaatiomaisesti Yhdysvallat suoritti Talviolympialaisissa 1972 yhden kaikkien aikojen tempuistaan nykypäivän Yhdysvalloissa Melkein Kokonaan Unohdettuna Jään Ihmeenä voittamalla hopeamitalin!

Yhdysvallat aloitti tosin turnauksen verraten hyvin ja huonosti kun nk. Olympia-kriteeriottelu Sveitsiä vastaan oli mennä penkin alle ennen kuin tuli 5-3 voitto. Sittemmin odotettu tappio Ruotsille maalein 1-5 oli luoda tappiomielialan, mutta Tsekkoslovakian käytännön ammattijoukkueen voitto maalein 5-1 oli sensaatio!

Neuvostoliitolle häviäminen maalein 2-7 oli toisaalta Tsekkoslovakia-voiton sankariteon jälkeen edelleen jopa uskomaton häviönäkin kun tappion olisi pitänyt olla moninkertainen kärsittyyn nähden ja noin puolitoista erää Neuvostoliitollakin vaikutti menevän pasmat sekaisin, mutta tuolloin Neuvostoliiton onneksi Yhdysvaltain huippupelaajilta vielä puuttui kokemusta ratkaisupaikoissa ja sekin vaikutti lopputulokseen.

Sitten Yhdysvallat tietenkin voitti Suomen 4-1 ja lopuksi voitti ennen kisoja odotetun nk. Jumbofinaalin Puolan kanssa maalein 6-1 mikä kyllä sitten varmaankin oli valitettavasti liian vähällä vaivalla tullut ja loi kamalan ylimielisyyden olon juurikin B-sarjan MM-kisoja ajatellen. Kun Yhdysvallat oli jo alistunut melkein nelostilalle niin päätöspäivän ottelujen lopputulosten myötä Yhdysvallat oli voittanut uskomattomasti hopeansa.

Ehkä teoreettisesti kotikisat saadessaan Talviolympialaisten osalta Jään Ihme olisi nähty jo vuonna 1972? Sen verran kovassa vedossa ajoittain tässäkin turnauksessa Yhdysvallat tuntui olevan. Tosin Neuvostoliiton melkein täydellisen ylivoiman tietäen Ruotsi-tasapeliä 3-3 huomioimatta ja Tsekkoslovakian kanssa ajoittain kärsittyjä vaikeuksia huomioimatta se ei ihan ollut todennäköistä. Tosin mikäli Neuvostoliitolta olisi vähänkin puuttunut ratkaisevia pelaajia niin sitten tilanne olisi ollut toinen.

1976 Talviolympialaiset (Pidettiin Itävallan Innsbruckissa kun Yhdysvaltain Denver kieltäytyi pitämästä Talviolympialaisia.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1976 Talviolympialaisiin: Yhdysvallat, Sveitsi, Suomi ja Kanada

Yhdysvallat vuonna 1976 MM-jääkiekon ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja tuolloin viimeistä kertaa silloisissa Varsinaisissa Talviolympialaisissa. Oli viides melko lailla penkin alle menneissä Talviolympialaisissa selviten sentään melko selvästi Talviolympiaturnaukseen väsyttämällä Jugoslavian voimahirmut nk. Olympia-kriteeriottelussa maalein 8-4.

Muutoin oli tasapelissä niin Suomen kuin Länsi-Saksan kanssa jääden kuitenkin niin Suomen kuin pronssia saaneen Länsi-Saksan taakse. Varsinkin erittäin pahalta tuntui kun niukan 5-4 Suomi-voiton jälkeen Länsi-Saksa olisi pitänyt voittaa niin selvästi kuten Puola oli voitettu maalein 7-2, mutta Länsi-Saksa myös käytti kaikkien aikojen tilaisuutensa Talviolympialaisten pronssiin ja saavutti sen.

Yhdysvallat oli hävinnyt ottelun maalein 1-4. Muutoin MM-kisoissa erillisesti Yhdysvallat oli vuonna 1976 vihdoin ja viimein jälleen 8 maan kisoiksi palanneissa kisoissa Mitalisarjan viimeinen toki MM-kisojen kokonaisuutena nelospaikallaan.

Hyvät Alkuerien ottelut olivat muuttua Putoamissarjan rämminnäksi kun Suomea vastaan oltiin pelattu heti alkuun myöhemmin kiusalliseksi osoittautunut tasapeli ja varsinainen sössintä tuli Itä-Saksalle kärsityn 1-2 tappion myötä.

Puola oli erittäin lähellä päästä Mitalisarjaan olemalla pitkään Yhdysvaltoja kohtaan tilanteessa 2-3 ennen kuin Yhdysvallat sentään voitti ottelun maalein 4-2. Puola taas menetti voitettavissa olevan Itä-Saksa-tappio-ottelun ja Suomi-tasapelinsä myötä lopullisesti mahdollisuudet Mitalisarjaan ja lopulta Putoamissarjassa tietenkin putosi kiitos IIHF:n Kanada-myötäkarvaan silittelyn johdosta vaikka olisi ansainnutkin säilyä!

Vuonna 1975 Yhdysvallat pelasi viimeisen nk. Kierrosjärjestelmän ajan MM-kisoissa todennäköisesti surkeimmat kisansa aikoihin häviämällä jokaisen ottelunsa ja kahdesti myös Puolaa vastaan!

Ilman sääntömuutoksia ja laajennusta takaisin 8 maan kisoiksi Yhdysvallat olisi pudonnut vuodeksi 1976 MM-kisojen B-sarjaan.

Itse kisaisännyyden kanssa jahkailu oli ärsyttävää maalta vaikka toki Yhdysvallat koetti Denverin kieltäytyessä pitää ne Salt Lake Cityssä, mutta KOK:lle tilanne ei käynyt mikään muutos ja siten Yhdysvallat oli Talviolympialaisensa menettänyt. Mikäli Yhdysvallat olisi saanut Talviolympialaisten isännyyden niin se olisi varmasti voinut taas kerran siivittää maan vaikka miten suuriin suorituksiin. Toki myös katastrofi oli mahdollinen.

Sveitsi vuonna 1976 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja tuolloin viimeistä kertaa silloisissa sääntöjen mukaan pelattavissa Talviolympialaisten Sijoitussarjassa. Hävittyään Talviolympialaisten nk. Olympia-kriteeriottelun Länsi-Saksalle maalein 1-5 meni Sveitsin kisat käytännössä Bulgaria-voittoa huomioimatta kokonaan penkin alle vaikkakin vielä pystyi voittamaan toki itse kisaisäntä-Itävallan maalein 5-3.

Oli lopulta Talviolympialaisten Sijoitussarjan viides ja toiseksi viimeinen niin Talviolympialaisten Sijoitussarjassa kuin itse koko Talviolympialaisissa vuonna 1976 sijalla 11. Vuonna 1976 erillisissä MM-kisojen B-sarjassa vaikutti menevän ensin selvästi MM-kisoihin vuodeksi 1977 A-sarjaan, mutta toisaalta hävisi pelinsä lopulta pahimmille kilpailijoilleen eli Jääkarhuille, Tricolori Hocheille ja Japanille mikä tarkoitti tasapeliä Jääkarhujen eli Norjan ja Jugoslavian kanssa jaetulla kolmannella tilalla omalla nelospaikallaan Sveitsin osalta kun Jugoslavia oli viides ja Norja kolmas.

Sveitsi oli siten koko MM-ohjelman 12:sta vuonna 1976. Sveitsin oma MM-sijoitus vuonna 1975 MM-kisojen B-sarjassa oli kolmas ja koko MM-ohjelman 9:s molempien Saksojen hallitessa suvereenisti kyseistä sarjaa sinä vuonna ja niiden noustessa MM-kisalaajentumisen myötä 8 maan kisoiksi sattuvasti takaisin MM-kisojen A-sarjaan. Sveitsin nousu ei olisi ollut muutenkaan kovin varman tuntuista kun Tricolori Hochein ohella voitettiin vain täpärästi Ijs-Oranje eli Hollanti maalein 4-3.

Saadessaan mahdollisesti omat Talviolympialaisensa Sveitsillä olisi ollut periaatteessa mahdollisuudet mihin tahansa, mutta jo Innsbruckissa nähty penkin alle meneminen olisi voinut hyvinkin toistua myös omissa Talviolympialaisten isännyydessäkin. Lisäksi Varsinaisiin Talviolympialaisiin pääseminen tuntui Sveitsiltä riippuvan vain sopivasta vastustajasta ja kyyti olisi voinut olla niissä hyvinkin kylmää.

Suomi vuonna 1976 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja tuolloin viimeistä kertaa Varsinaisissa Talviolympialaisissa silloisin säännöin. Lopulta jäätiin taas tutulla nelostilalla Talviolympialaisissa pronssista niin pistesäännöin kuin osin ehkä ihan muutenkin jo Yhdysvallat-ottelun tappionkin myötä kuin pistekin olisi riittänyt tai voitto siihen vietävän ensimmäiseen mitaliin.

Hienoja, tunteikkaita ja myös turhauttavia Talviolympialaisia vasten Suomi onnistui sitten pelaamaan MM-kisansa erittäinkin pahasti penkin alle, putosi myös Putoamissarjaan ja lähinnä Länsi-Saksan voittomaali Puolaa vastaan pelasti B-sarjan MM-kisoihin 1977 putoamiselta vaikka ryhdistäytyi Suomi sentään voittamaan edes Itä-Saksan selvästi ihan selkä seinää vasten pelatessa maalein 9-3. Puolaa vastaan tosiaan pelattiin vain tasapelejä sinä vuonna vaikka läheltä piti myös joutuminen Yhdysvaltojen tapaan Puolalle kahdesti hävinneeksikin!

Seuraavan vuoden Puola-kammolta Suomen ehkä pelasti IIHF:n Kanadan myötäkarvaan silittely mikä pudotti Puolan B-sarjan MM-kisoihin ansaitsemattomasti!

Vuonna 1975 Suomen pronssin pilasi MM-kisojen A-sarjassa niukka Ruotsi-tappio maalein 0-1. Tappio tuntui karmealta myös silloin kun Ruotsi voitettiin maalein 2-1 kun pelattiin viimeistä kertaa MM-kisojen nk. Kierrosjärjestelmällä ja tasoihin lopputaulukossa päädyttiin.

Suomen mahdollisen Talviolympialaisten kannalta kisaisäntä olisi ollut tällä kertaa Tampere, mutta jälleen muiden lajien puitteissa kenties havaitut ongelmat, vuoden 1973 Suuren Öljykriisin jälkeen vuonna 1976 tullut nk. Pikku-Öljykriisi ja myös Suomen silloinen nk. Suuri Lama pilasi Suomen Talviolympialaisten Unelman. Tilanne oli murheellinen kun kerrankin ei olisi ollut edes omat MM-kiekon kotikisahankkeet Jääkiekkoliiton talouttakaan rasittamassa.

Kanada vuonna 1976 jääkiekon MM-ohjelmassa: Ei pelannut kansainvälisen boikottinsa vuoksi MM-jääkiekkoa tai Talviolympialaisia. Olisi vuonna 1975 pelannut vain C-sarjan MM-kisoja tai vuonna 1976 erillisesti pelattujen MM-kisojen myötä myös MM-kisojen C-sarjaa mikäli olisi palannut ja IIHF olisi ihan oikeasti pitänyt säännöistään kiinni.

Ja mikäli Kanada nyt välttämättä olisi pitänyt nostaa takaisin ensisijaisesti niin sitten ehkä B-sarjan MM-kisat rangaistuksena vielä vuodeksi olisi kelvannut ja muutoin sitten mikäli se Kanada ihan niin välttämättä A-sarjan MM-kisoihin kuului omalla tavallaan koko lajin ykkösmaana niin siinäkin tapauksessa IIHF:n olisi ehdottomasti pitänyt vuoden 1977 MM-kisat pitää jälkikäteen hyvin tilapäisesti vuoden 1979 Jääkiekon MM-kisojen B-sarjan tapaan 10 maan MM-kisoina jolloin Puola olisi saanut oikeutensa säilyä!

Kanadan osalta turhauttavaa oli myös leikittely ja epävarmuus tarkan lajiin palaamisen suhteen koska se olisi voinut viipyä aina jopa vuoteen 1978 asti vuosien 1975-1977 välisellä ajalla kun alettiin arvuutella ammattilaiskysymyksen ratkettua Kanadan tarkkaa paluuta. Kanada ei tietenkään lopulta vuodeksi 1976 tietenkään ehtinyt palata.

Mahdolliset Talviolympialaiset vuonna 1972 ja 1976 jäivät Kanadan osalta hyvin todennäköisesti pitkälti saamatta juurikin jääkiekkokysymyksen takia ainakin vuonna 1972 kun vuonna 1976 Kanadalla muutenkin oli Montrealin Kesäolympialaisten hankkeen takia hyvin vähän varaa ryhtyä hakemaan samalle vuodelle enää Talviolympialaisia.

Ja erikoisinta tämän jälkeen myöntää koko Talviolympialaiset Itävallalle koko Talviolympialaisten Haun ulkopuolella vuodeksi 1976 vaikka periaatteessa sääntöjä noudattaen Yhdysvaltojen vetäytyessä ne olisivat kuuluneet Sveitsille etenkin Talviolympialaisten Haun Toisen Kierroksen muutenkin voittaneena ja ihme kun ei helkkari vieköön vaikka Suomelle kun Kanadan ongelmat tiesi!

 

[Thusberg]

Vuoden 1980 Talviolympialaisten osalta puhuttaessa Yhdysvallat sai ne ainoan kerran yksimielisesti itselleen vuosien 1974-1976 välisenä aikana. Pitkälti menetettyään vuoden 1976 Talviolympialaisensa KOK:n jyrkkien päätösten jälkeen ja myös siten, että se yksimielisesti takasi myös IIHF:lle Talviolympialaisiin jokaisen maan osallistumisoikeuden ilman nk. Olympia-kriteeriotteluja tai Talviolympialaisten Sijoitussarjoja.

Ainoa hyvin teoreettinen hakija haastamaan Lake Placidin Talviolympialaisia olisi ollut Kanada, mutta se vetäytyi kokonaan jo hakemusten esivaiheessa eikä kukaan muu maa kuten esimerkiksi Suomi halunnut edes teoriassa haastaa sitä.

Suomen osalta vuoden 1980 Talviolympialaisiin mennessä ainakin rahatilanne olisi ollut maassa parempi vaikka jälleen nk. Pikku-Öljykriisin vaara maatamme pelotteli ja lähinnä sellainen todellinen nk. Rahaonnela vielä silloin 1980-luvun lopusta poiketen kuului tuttujen rahan vallan edustajien, tuonti ja vientialojen edustajien niin länteen kuin itäänkin, pankinjohtajien ja lottovoittajien osalta muutoin lähinnä debentuurikauppojen ja termiinikauppojen rahaisännille.

Kanada ainakin oli menestynyt hyvin jääkiekon MM-kisoissa A-sarjassa vuonna 1979 Alkuerissä vaikkakin Mitalisarja menikin penkin alle.

Toki Vaahteramiehistön 1980-luvun kriisit myös Tre Kronorin 1980-luvun nk. Etsikkokauden ja myös nk. Vaikeiden Vuosien kauden tietäen Talviolympialaisten isännyys olisi voinut tietää myös katastrofiakin.

Siten jatkankin vaihtoehtoisista Talviolympialaisten kisaisännistä puhumista vuoden 1984 Talviolympialaisista alkaen aina vuoden 2022 Talviolympialaisiin asti ja sivuten myös vuoden 2026 Talviolympialaistenkin tilannetta:

Vuoden 1984 Talviolympialaiset (Pidettiin Jugoslavian Sarajevossa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1984 Talviolympialaisiin: Japani ja Ruotsi

Japani vuonna 1984 jääkiekon MM-ohjelmassa: Ei pelannut Yhteisissä Talviolympialaisissa ja MM-kisoissa 1984 Sarajevossa, mutta pelasi lähimpänä periaatteessa muuta MM-arvoa olleessa, Talviolympialaisista karsiutuneiden tai sinne pääsemättömien maiden turnauksessa eli Thayer Tutt Trophyssa Ranskassa.

Japani oli Thayer Tutt Trophyssa 1984 kuudes ja kaikkiaan MM-ohjelman 18:sta parhaaksi maa ja tavallaan myös kolmanneksi viimeinen niistä maista jotka sinä vuonna jääkiekon MM-ohjelmaan osallistuisivat. Japanilla kyseinen turnaus meni loppupelissä osin penkin alle. Japanilla olivat menneet myös B-sarjan MM-kotikisat vuonna 1983 Tokiossa myös erittäin huonosti tavoitteita vasten.

Etenkin kun niin A-sarjan MM-kisapaikka vuodeksi 1985 tai edes juurikin Talviolympialaisten varma pelipaikka menetettiin niin moneen voitettavissa olleeseen peliin jotka joko pelattiin tasan tai hävittiin hyvin niukasti joskin ihan A-sarjaan ei hyvin todennäköisesti olisi noustu onnistuneellakaan turnauksella kun siellä pelasi lähinnä vain tapaturmaisesti muita B-sarjan maita rutosti edellä ollut ja jääkiekollisen lamansa jo muutoin käytännössä selvittänyt Yhdysvallat.

Lopullinen isku vasten kasvoja oli vielä Talviolympialaisten 1984 Virallisen Karsijan paikan menettäminen Jääkarhuille eli Norjalle. Japani muutoin oli siten B-sarjan MM-kisojen viitospaikallaan koko MM-ohjelman 13:sta vuonna 1983.

Siltikin kritiikkiään ja vuonna 1980 ajoittain kammottavia Talviolympialaisten murskatappioitaan vasten Japani tuntui kuitenkin muun muassa Suomessa paremmalta kiekkomaalta tuolloin kuin esimerkiksi Jugoslavia pitää nimenomaan Yhdistetyt Talviolympialaiset ja MM-kisat vuonna 1984.

Esimerkiksi Japani oli voittanut jälleen Sapporoon aikomakseen pidetyt Talviolympialaisensa Ensimmäisen Kierroksen Haussa vain hävitäkseen sitten Talviolympialaisten Toisen ja Ratkaisevan Kierroksen Haussa Jugoslavian Sarajevolle kolmella äänellä.

Suomessa nostettiin esille myös se, että Japani oli muun muassa voittanut C-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1985 putoavan Jugoslavian maalein 3-2 omissa Tokiossa vuonna 1983 pelatuissa B-sarjan MM-kotikisoissa!

Japanilta kieltämättä sitä mietittäessä olisi ollut mukavaa nähdä se jäällä myös vuoden 1984 Talviolympialaisissa, mutta toisaalta vuoden 1983 kotikisojen emminnät ja myös vuoden 1984 penkin alle mennyt Thayer Tutt Trophy kuitenkin kielivät myös mahdollisesta Talviolympialaisten 1980 murskatappioiden uusinnasta ilman ihmeitä.

Kuitenkin Japani oli puutteensa huomioiden silti kaikkiaan melko kyvykäs B-sarjan MM-kisojen maa jääkiekossa ja vuoden 1984 tilanne olisi ehkä tehnyt siitä yhden mielenkiintoisimman vaihtoehtoisista Talviolympialaisten isännistä.

Ruotsi vuonna 1984 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana Talviolympialaisissa ja saavutti Yhdistettyä Talviolympialaisten ja MM-kisojen pronssia. Alkuerien voittonsa menetti Länsi-Saksa-tasapeliin ja tämän kyseisen vuoden tapahtumat olivatkin yksi Tre Kronorin erittäin harvoja valopilkkuja sinänsä koko 1980-luvulla.

Vuonna 1983 Ruotsi oli Mitalisarjassa viimeinen kuitenkin kaikkiaan neljännellä tilalla. MM-kisojen aikana oli menettää Tsekkoslovakian tapaan jatkopaikkansa kun se ei ymmärtänyt kunnolla Saksojen noussutta tasoa Länsi-Saksassa pelatussa MM-tapahtumassa ja oli kärsiä tappionkin Itä-Saksalle ennen voittoa niukasti 4-3.

Vähänkin enemmän myös pisteitä Länsi-Saksalta niin Ruotsi olisi pudonnut Putoamissarjaan joskin Ruotsilla oli toki sen eduksi keskinäinen voitto maalein 5-1.

Ruotsilla totisesti on Suomen tapaan monta menetettyä Talviolympialaisten mahdollisuutta ollut vuosien varrella.

Periaatteessa Ruotsilla on ollut rahaa toisin kuin useimmiten näinä vuosina Suomella pitää mahdolliset Talviolympialaiset, mutta ajoittainen muiden kisapaikkojen löytämisen hankaluus, ennen kaikkea ajoittain Ruotsin hallituksen poliitikkojen rahoituksien hylkäämiset Suomen vastaavien tapaan ovat myös tuhonneet Ruotsin Talviolympialaisten unelmia näinä vuosina ja toki mitä nykypäivempään ollaan tultu niin kustannukset ovat nousseet hirvittäviksi myös jo ruotsalaistenkin kukkaroille joten sinänsä Ruotsinkin mahdollisuudet pitää Talviolympialaiset alkavat olla varsin luetut Suomen tapaan ilman ihmeitä.

Vuonna 1984 mahdollinen Talviolympialaisten isännyys olisi saattanut luoda kuitenkin Ruotsille ennakkopaineita, mutta vuoden 1988 vastaavaan paineryöppyyn nähden mahdollisena Talviolympialaisten isäntänä oleminen olisi otettu todennäköisesti rennommin.

Vuoden 1988 Talviolympialaiset (Pidettiin Kanadan Calgaryssa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1988 Talviolympialaisiin: Ruotsi ja Italia

Ruotsi vuonna 1988 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana Yhdistetyissä Talviolympialaisissa ja MM-kisoissa ja oli siellä 50 minuutin Länsi-Saksalle tappiolla olemisensa jälkeen lopulta sen 3-2 voittaen kolmas saavuttaen siten Yhdistettyjen Talviolympialaisten ja MM-kisojen pronssia. Oli myös hopeassakin kiinni kunnes Suomi voitti Neuvostoliiton maalein 2-1.

Tämäkin kuului toki kaiken mukaan laskien Tre Kronorin erittäin harvoihin 1980-luvun valopilkkuihin, mutta Sarajevoon 1984 verrattuna Tre Kronor tuntui kaikkien mittapuiden mukaan selkeästi huonommalta ja epävarmemmalta ja ajoittain olisi voinut olla saavuttamatta mitaleja kun taso oli mitä oli. Puolaakin vastaan pelattiin 1-1 tasapeli. Etenkin se kaikki pisti slimiin vielä kun olisi pitänyt olla jääkiekon hallitseva maailmanmestari vuosimallia 1987!

Italia vuonna 1988 jääkiekon MM-ohjelmassa: Ei pelannut Yhteisissä Talviolympialaisissa ja MM-kisoissa 1988 Calgaryssa, mutta pelasi lähimpänä periaatteessa muuta MM-arvoa olleessa, Talviolympialaisista karsiutuneiden tai sinne pääsemättömien maiden turnauksessa eli Thayer Tutt Trophyssa Hollannissa.

Kyseisessä viimeistä kertaa pelatussa tapahtumassa Italia otti takaisin korkojen kera karmean vuoden 1987 B-sarjan MM-kotikisojen kuutospaikan ja melkein putoamisen vuoden 1989 C-sarjan MM-kisoihin voittamalla kyseisen turnauksen ja olemalla muun muassa vuoden 1988 Talviolympialaisten Virallisen Karsijan Japanin edellä.

Italia oli vuonna 1987 B-sarjan MM-kisojen ohjelmansa kuudennen tilan ansiosta koko MM-ohjelman 14:sta ja vuonna 1988 koko MM-ohjelman 13:sta tai 14:sta riippuen siitä, että miten haluaa nähdä Japanin sijoittumisen Talviolympialaisten 1988 Virallisen Karsijan aseman sijoituksellisesti suhteessa Thayer Tutt Trophyyn.

Vuodeksi 1988 Ruotsin mahdollinen Talviolympialaisten isännyys olisi voinut olla hieno juttu, mutta vuotta 1984 selvästi enemmän se olisi mitä todennäköisimmin luonut liikoja paineita Ruotsin niskaan ja sille olisi käynyt melko todennäköisesti Kanadan kohtalo ja mitaleitta jääminen liiallisilla hermoiluilla.

 

[Thusberg]

Vuoden 1992 Talviolympialaisten osalta tapahtuikin merkittäviä asioita kun Kesäolympialaiset ja Talviolympialaiset päätettiin eriyttää toisistaan erillisille vuosille.

Vaikka Talviolympialaisia harkittiin pidettävän normaalein aikatauluin vasta vuonna 1996 ja Kesäolympialaiset jo heti vuonna 1994 niin lopulta ymmärrettävästi Talviolympialaisten pienemmän lajimäärän takia päädyttiin tekemään niin, että vuonna 1996 vasta tulisi uudet Kesäolympialaiset ja Talviolympialaiset tulivat jo heti vuonna 1994 pidettäviksi minkä jälkeen seuraavat olisivat vasta vuonna 1998.

Jatkan näistä siis aina vuoden 2022 Talviolympialaisiin saakka ja myös vuoden 2026 Talviolympialaisiin katsausta luoden:

1992 Talviolympialaiset (Pidettiin Ranskan Albertvillessä.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1992 Talviolympialaisiin: Bulgaria, Ruotsi, Norja, Italia, Yhdysvallat ja Saksa

Bulgaria vuonna 1992 jääkiekon MM-ohjelmassa: Ei mukana vuoden 1992 Talviolympialaisissa, mutta mukana vuoden 1992 B-sarjan MM-kisoissa Itävallassa missä oli sensaatiomaisesti viides ja kaikkiaan vuoden 1992 MM-ohjelmassa 17:sta hyvin pitkälti maalivahtinsa Konstantin 'Konsta' Mihailovin turvin. Oli vuonna 1991 noussut Jääkiekon MM-kisojen laajennuksen myötä Tanskassa pelattujen C-sarjan MM-kisojen niukalla nelostilalla B-sarjan MM-kisoihin.

Vaikka olisi yrittänyt kuinka positiivisesti katsoa maan jääkiekkotilannetta niin se kaikkiaan oli kenttäpelaajaedustuksen tason ja rakennepelaamisen osalta niin järkyttävän huono, että teoreettisissa Talviolympialaisissa 1992 ei olisi ollut sitä pienintäkään mahdollisuutta menestyä mitenkään vaikka 'Konsta' Mihailov olisi hyppinyt itsensä sydänkohtaukseen asti odotettavissa olleessa kiekkosateessa!

Harvinaisen pitkään Bulgaria kuitenkin oli Talviolympialaisten Haussa mukana itse asiassa jopa voittaen Ensimmäisen Kierroksen ja vasta loppua kohti menettäen asemiaan kun jääkiekko olisi ollut järkyttävin ongelma vaikka toki myös muutama muukin ongelma ja sosialismin romahduksen jälkein korruptio pisti silmiin Talviolympialaisten hakemuksen jälkeen maassa.

Ruotsi vuonna 1992 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana vuoden 1992 Talviolympialaisissa Puolivälierien ja Sijoitusottelun vaikeuksien jälkeen Saksan niukasti voittaen maalein 3-2 viides. MM-kisoissa oli tietenkin niin vuonna 1991 kuin myös vuonna 1992 maailmanmestari 1990-luvun alun Tre Kronorin hegemoniaansa toki monien vaikeuksien kautta luoden ja jatkaen vaikka ihan vain vähän erilaisemmalla kohtalolla kaikki olisi voinut mennä vain vuonna 1991 Sijoitussarjassa rämpimiseksi ja vuonna 1992 yhdessä Jääkarhujen kanssa kesäloman vietoksi kun Suomi olisi pelannut hieman toisin.

Toisin kuin vuoden 1988 tai 1984 Talviolympialaisten suhteen vuoden 1992 Talviolympialaisten osalta kisaisännyys olisi voinut olla hyvinkin vahvistava tekijä Tre Kronorille vaikka jossitelun arvoisesti myös Den Glider In vaikkapa jo vuonna 1992 olisi ollut poikaa Tre Kronorin kotipaikassa!

Norja vuonna 1992 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana vuoden 1992 Talviolympialaisissa päättyen kaikkien Lohdutussarjan ja Sijoitusottelujen ajoittain nöyryyttävienkin vaiheiden jälkeen sijalle 9. Vuoden 1992 MM-kisojen osalta Jääkarhut olivat kymppipaikalla ja kesälomilla heti Alkuerien jälkeen.

Vuonna 1991 olivat B-sarjan MM-kisojen kakkostilalla ja kaikkiaan kymppipaikalla MM-ohjelman osalta Jugoslaviassa pelatuissa kisoissa, mutta nousivat MM-kisojen A-sarjaan MM-kisojen A-sarjan laajentumisen myötä kun kerralla tulikin 12 maan kisat.

Jääkarhuille jo Talviolympialaiset 1992 olisivat saattaneet olla mahdolliset, mutta tuolloinkin vielä Lillehammerin vuoden 1994 Talviolympialaisia varten tarkoitetut paikat olivat vielä rakennuksiltaan tai laajennuksiltaan kesken mitkä puhuivat jo vuoden 1992 vastaavia Talviolympialaisia vastaan omalla tavallaan. Tunnelmaltaan surullisen Lillehammerin paljon satsattuihin Talviolympialaisiin nähden Jääkarhuille ei vain ollut paljoakaan parempaa odotettavissa vaikka se olisi saanutkin pitää ne jo vuonna 1992.

Vähän aikaisemmalla valmistumisella olisi ollut mielenkiintoista nähdä myös esimerkiksi Talviolympialaisten vaihto Ranskan ja Norjan kesken jolloin Norja olisi saanut Talviolympialaiset jo vuodeksi 1992 ja Ranskan Albertville vuodeksi 1994 jolloin ehkä kaikkein ongelmallisimpien Albertvillen kisapaikkojen suunnittelu olisi voitu ratkaista 2 vuoden ylimääräisellä rakennusajalla.

Italia vuonna 1992 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana vuoden 1992 Talviolympialaisissa päättyen kaikkien Lohdutussarjan ja Sijoitusottelujen ajoittain erittäin nöyryyttävienkin vaiheiden jälkeen sijalle 12 ja viimeiseksi, mutta itse A-sarjan MM-kisoissa Italia oli sentään 9:s ja ei kaukana edes Puolivälieristäkään jälkikäteen tuolloinkaan. Vuonna 1991 Italia B-sarjan MM-kisojen tunnettuna La Macchina Bluna eli Sinikoneena oli noussut vihdoin ja viimein ansaitusti MM-kisojen A-sarjaan vuodeksi 1992 ja olisi noussut ilman MM-kisojen laajentumistakin kaikkiaan MM-ohjelman ysipaikalla vuonna 1991.

Mahdollinen Talviolympialaisten isännyys olisi ollut Siniselle Koneelle erittäinkin hyvää mainosta, mutta ehkä myös vaikeuksiakin olisi ollut odotettavissa. Välttämättä kunnon kotiyleisön hengen turvin ei ehkä olisi mokattukaan niin pahasti kuin mitä mokattiin Ranskassa toteutuneesti.

Yhdysvallat vuonna 1992 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana vuoden 1992 Talviolympialaisissa nousten Alkuerien lohkovoiton myötä aina Välieriin asti ja myös Pronssiotteluun vaikkakin hävisi sen viimeistä kertaa tuolloin pelanneelle Tsekkoslovakialle ollen neljäs.

MM-kisoissa 1991 oli Mitalisarjassa usean kilpailukykyisen, mutta turhauttavan pelivuoden jälkeen sen viimeinen eli neljäs ja vuonna 1992 saman toisto ei onnistunut kun Puolivälierissä tuli hävittyä taas viimeistä kertaa pelanneelle Tsekkoslovakialla ja vielä rumemmin kuin mitä Talviolympialaisissa jolloin sijoitus oli seitsemäs kaikkien aikojen lamassa ryvenneelle Kanadan kasipaikkaan nähden silti edes vähän sitä parempana.

Mahdollinen Talviolympialaisten pitäminen kieltämättä syrjäisessä Alaskassa olisi tuottanut omaa päänvaivaansa, mutta Yhdysvalloilla olisi ollut oiva paikka näyttää kotikisoissaan jälleen parasta osaamistaan.

Saksa vuonna 1992 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana vuoden 1992 Talviolympialaisissa ja oli niin siinä kuin MM-kisoissakin samana vuonna erinäisten katkerien vaiheiden jälkeen kuudes.

Saksalaisen Jääkiekon Ihmevuoden saralla tuli voitettua niin Ruotsikin hieman yli 20 vuotta jatkuneiden ajoittain niukkojen tappioiden jälkeen muutenkin kuin vain harjoituskauden otteluissa kuin myös menetettyä Talviolympialaisten Välierien paikka kuin yhtäläisesti myös karmeasti mokattua lähtökohtaisesti sitä heikommalle Sveitsille MM-kisojen Välierien paikka vuotena jolloin kaikki olisi ollut mahdollista sille!

Mahdollinen Talviolympialaisten kisaisännyys menetettiin Saksan omaan 1990-luvun lamaan kuten myös Saksan Yhdistymisen Jälleenrakennuksen työhön jota tietenkin hyvin periaatteessa mutkien kautta on jatkunut viimeiset 30 vuotta, mutta käytännössä oli todellista vain noin vuosina 1990-1995.

Tietenkin ennen sitten sitä seurannutta muuta taantumaa ja elpymistä Saksassa joka kuitenkin vaati ajoittain kovia otteita, joka maksoi paljon valtiolle ja joka loi käytännössä Saksaan jälleen paljon uusia ongelmia muun muassa moninasteisten sosiaalitukien riittämättömyyden saralla kuten myös erittäin vihatut Hartz-sopimusten edeltäjät ennen 2000-luvulta asti tunnetumpia Hartz-sopimuksia saksalaisessa työelämässä.

Vuonna 1991 MM-ohjelmassa Saksa oli MM-kisojen 8:s pitkästä aikaa yhdistyneenäkin ja niiden viimeinen niin Alkuerissä kuin myös Sijoitussarjassakin kun MM-kisojen laajentumisen vuoksi ei ollut Putoamissarjaa ja muutoinhan ilman sitä Saksa olisi pudonnut.

1994 Talviolympialaiset (Pidettiin Norjassa Lillehammerissa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1994 Talviolympialaisiin: Ruotsi, Yhdysvallat ja Bulgaria

Ruotsi vuonna 1994 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana vuonna 1994 Talviolympialaisissa voittaen kultaa ja vuonna 1994 MM-kisoista pronssia kun Alkuerissä Jääkarhut sensaatiomaisesti saavuttivat Tre Kronoria järkyttävästi 3-3 tasapelin!

Sitä taustaa vasten Suomi kerrankin suhtautui Jääkarhuihin ihan vertailukelpoisen hyvällä asenteella eikä ylimielisin perseilyin ja jos sitten suhtautuikin niin mikäli Jääkarhuilla olisi ollut täydet voimat ja Leijonilla sama asenne niin sitten olisi todennäköisesti käynyt ihan yhtä huonosti kuin miten Tre Kronorille kävi.

Jääkarhujen järkyttäessä vielä Tsekinkin tasapelillä maalein 2-2 Jääkarhuille olisi riittänyt vähän paremmalla onnella molemmista voitolla tai muilla irtopisteillä ennen pitkää Puolivälierien paikka!

Talviolympialaisten 1994 Haun Toisen Kierroksen Ruotsi voittikin, mutta Kolmannella ja Ratkaisevalla Kierroksella Lillehammer voitti Ruotsin Östersundin kuudella äänellä.

Vuoden 1993 MM-kisojen osalta Tre Kronorin kolmas perättäinen MM-kulta näytti kaikkien aikojen todennäköisimmältä vielä jopa nykypäiväänkin tultaessa ennen kuin vasta Finaalissa sattui Venäjän herääminen enemmän tai vähemmän erinäisten vaiheiden jälkeen ja 1-3 tappio tuotti Tre Kronorille vain hopeamitalin.

Jälleen Talviolympialaisten 1994 mahdollinen isännyys Ruotsille ja Tre Kronorille olisi ollut antoisa mahdollisuus ehkäpä kenties Suomen kannalta ottaa vuodella etuajassa Den Glider In Tre Kronorin kotipaikassa?

Yhdysvallat vuonna 1994 jääkiekon MM-ohjelmassa: Mukana vuonna 1994 Talviolympialaisissa turnauksen mennessä penkin alle kun Puolivälierien tappion jälkeen ennen pitkää oli Saksalle Sijoitusottelun tappion myötä vasta kasipaikalla vaikka hieman hakemiselta turnaus muutenkin tuntui.

MM-kisat sujuivat paremmin vaikka vain muutamaa vuotta aiemmin ollut MM-kisojen keskikastin vastustaja nimeltä Suomi veikin sitä kuin märkää rättiä pelissään ja kun Yhdysvaltojen kisoja pilasivat vielä doping-tapaukset ja epäilyt sen jälkeenkin niin pahalta maulta ei voinut välttyä.

Puolivälierien edes menettelevän makea voitto Venäjästä maalein 3-1 vaihtui vain Välierien tappioon uudestaan Suomelle jopa Alkuerien 2-7 tappiota rumemmin maalein 0-8 ja lopulta Pronssiottelun tappioon Tre Kronorille maalein 2-8 jolloin Yhdysvallat oli neljäs.

Vuonna 1993 Yhdysvallat sentään pelasi Saksa-tappiota huomioimatta melko hyvät Alkuerät toki pelaten ehkä hieman turhan tuntuisesti tasapelejä ja lopulta häviten Tre Kronorille Puolivälierissä maalein 2-5. Yhdysvallat oli lopulta kuudes MM-kisoissa kokonaisesti ajatellen vuonna 1993.

Yhdysvaltojen mahdollinen kisaisännyys Talviolympialaisten osalta olisi voinut siivittää sen parempiin mahdollisuuksiin kuin mitä muutoin yleensä ainakin kenties.

Bulgaria vuonna 1994 jääkiekon MM-ohjelmassa: Ei pelannut vähemmän yllättäen Talviolympialaisissa 1994, mutta pelasi jääkiekon MM-kisojen C1-sarjassa Slovakiassa ollen siellä seitsemäs ja tavallaan viimeinen pelanneista maista.

Pohjois-Korean kuin piti pelata, mutta se omaa maansurun aikaa viettävänä vetäytyi kisoista pudoten MM-kisojen C2-sarjaan vuodeksi 1995 automaattisesti jolloin Bulgarian ei tarvinnut pudota sieltä. Bulgaria oli vuonna 1993 B-sarjan MM-kisojen 8:s ja viimeinen Hollannissa ja kaikkiaan vuonna 1993 MM-ohjelman 20:s ja vuodeksi 1994 se putosi jääkiekon MM-kisojen C1-sarjaan. Bulgaria oli vuonna 1994 MM-ohjelmassa kaikkiaan 27:s.

Maa edelleen oli ihan uransa huipulla tai sitä lähestyessä olevan Konstantin 'Konsta' Mihailovin torjuntojen varassa ja vuodeksi 1994 Talviolympialaiset Bulgariassa olisivat jääkiekon osalta olleet erittäin nöyryyttävä näky todistaa.

 

[Thusberg]

Jatkan edelleen vaihtoehtoisten Talviolympialaisten jääkiekon isäntien ja mahdollisuuksien arviointia vuoden 1998 Talviolympialaisista aina vuoden 2022 Talviolympialaisiin saakka ja myös vuoden 2026 Talviolympialaisiin katsausta luoden:

1998 Talviolympialaiset (Pidettiin Japanin Naganossa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1998 Talviolympialaisiin: Yhdysvallat, Ruotsi, Espanja ja Italia

Yhdysvallat jääkiekon MM-ohjelmassa 1998: Mukana niin Talviolympialaisissa kuin MM-kisoissakin Sveitsissä jossa se oli Talviolympialaisissa sentään edes kuudes hävittyään Puolivälierän vaikkakin tuolloin huippuluokan NHL-miehistöillä ensi kertaa huomattavan laajamittaisesti pelattuna vuosien 1976-1994 ajan rajoitetun NHL-aikakauden tilanteisiin nähden epäonnistui olemalla kuudes.

Sekin nöyryytys oli Yhdysvalloille vähäinen verrattuna MM-kisojen Putoamissarjan peränpitäjän paikkaan, yleiseen MM-kisojen sijalukuun 12 verrattuna ja MM-kisojen Karsintoihin Putoamiseen nähden vuodeksi 1999 kun onneksi tuolloin ei voinut ihan suoraan B-sarjan MM-kisoihin pudota!

Vuonna 1997 MM-kisoissa Yhdysvallat oli kaikkiaan kuudes sen jäätyä Välieriin rinnastettavassa sarjassa sen viimeiseksi joka tavallaan mutkan kautta toimi myös käänteisesti Puolivälierien sarjanakin tavallaan melko hyvien Alkuerien jälkeen.

Kaikkiaan Yhdysvalloilla tuolloin mahdollinen isännöinti Talviolympialaisten suhteen olisi auttanut ehkä vähän ja kieltämättä ehkä ollut parempi vaihtoehto sinänsä kuin Japanin Talviolympialaiset kun olisi ollut jääkiekon kannalta vankempi ja tuttu A-sarjan maa kyseessä, mutta toisaalta sai ainakin tähän vuoteen asti keisarina Japanissa ollut Akihito ainakin edes yhdet todella merkittävät arvokisat pitää keisarina olonsa aikana.

Vaikkakin periaatteessa Akihito ehtii olla vielä vasta vuonna 2020 tapahtuvan lopulliseen Keisarilliseen Virasta Luopumiseen asti vielä Japanin Keisari sinänsä Luopuvana Keisarina myös Tokion Kesäolympialaisissa 2020 kun nuo asemien virallistumiset aivan täytenä itsessään ottavat aikaa.

Japanissa kun nuo keisariudesta luopumiseen tähtäävät toimenpiteet aloitettiin jo viime vuoden puolella ja vasta ensi vuonna tulevat lopulliseen päätökseensä jolloin Akihito voi olla Keisarillisessa Aitiossa kenties avajaisissa yhdessä poikansa Naruhiton kanssa tai sitten vaihtoehtoisesti voi olla myös jo tavallisessakin katsomossa. Mene ja tiedä sitten siitä.

Ruotsi jääkiekon MM-ohjelmassa 1998: Mukana niin Talviolympialaisissa kuin MM-kisoissakin Sveitsissä joissa Talviolympialaisissa oli viides hävittyään Puolivälierän Suomelle jonka se kosti myös itselleen ennen pitkää edullisesti osoittautuen tai myös sitä ilman kaksiosaisessa, mutta enintään kolmiosaiseksi tarkoitettussa MM-Finaalien sarjassa voittamalla ensimmäisessä sellaisessa Suomen 1-0 ja seuraavissa voitti maalieroin maailmanmestaruuden kun Suomi ei saanut ratkaisevaa maalia tasapeliä ja mahdollista kolmatta Finaalia varten loppulukemien tietenkin ollessa vain 0-0.

Siten Ruotsi oli vuonna 1998 saavuttanut MM-kisoissa maailmanmestaruuden muodossa sen mitä se ei voinut vuonna 1997 saavuttaa tuolloin jopa ihan kolmiosaiseksi venyneessä Finaalien sarjassa Kanadan vain venyttyä Ruotsin ensimmäisen 3-1 voiton jälkeen toisessa Finaalissa vastaavasti omaan 3-1 voittoon ja lopulta Ruotsille tuli katkera 1-2 tappio ja hopeamitaleille jääminen.

Mahdollinen Talviolympialaisten kisaisännyys olisi ollut luontevaa Ruotsille, mutta kun ei vain valittu niin ei valittu. Toisaalta hinta alkoi jo tuolloin olla päätä huimaava ja siinä missä Suomelta alkoi olla jo 1970-luvulta lähtien mennyttä järjestää Talviolympialaisia niiin nyt alettiin puhua myös Ruotsin vastaavien menemisestä kun hinta 2000-luvulla alkoi olla jo mammuttimaista tasoa myös Ruotsillekin.

Espanja jääkiekon MM-ohjelmassa 1998: Ei ollut lähimainkaan Talviolympialaisissa vaan C-sarjan MM-kisoissa Unkarissa, oli niiden kisojen huonoin maa toki taistellen Etelä-Koreaa vastaan muun muassa niukan tappion luvuin 0-1 ja johtaen muun muassa C-sarjan MM-kisojen Putoamissarjassa nk. Tynkä-Jugoslaviaa ja Kroatiaa vastaan käydyissä otteluissaan niitä vastaan maalein 3-1 ja 4-2 vain möhliäkseen nekin voitot tasapeleiksi maalein 3-3 ja 4-4.

Kun sen lisäksi laski aiemman Etelä-Korean ottelun tappion niin tasapelistään huolimatta sen kanssa se jäi MM-ohjelman sijalle 32, viimeiseksi C-sarjan MM-kisoissa huolimatta tasapelistään Etelä-Korean kanssa ja putosi MM-kisojen D-sarjaan vuodeksi 1999 mikä oli äärettömän nöyryyttävää vaikka sillä olikin edelleen supertähtensä Alain Iturralde, mutta vastustajien tasoeron parannuttua ja Espanjan jäädessä lehdelle soittelemaan jääkiekollisessa kehityksessä tulos oli karmeaa.

Espanjan teoreettinen Talviolympialaisten kisaisännyys kilpailee Bulgarian kanssa yhdessä kaikkien aikojen nöyryyttävimmistä kiekkotappioiden kuvitelmistakin!

Muutoin Espanjassa toki olisi ollut Talviolympialaiset periaatteessa mahdollista pitää koska jotkut alueet maassa hieman vastaavat Albertvillen Talviolympialaisten pitopaikkoja. Laskettelualueita keskuksineen ainakin on ja myös hiihtoalueitakin on. Mäkihyppykin oli erääseen aikaan melko villi koitos maassa, mutta sittemmin se taisi jäädä aika lyhytaikaiseksi yritykseksi joten senkin puuttuminen taitaisi olla ongelma. Ja oli tietenkin tuolloin ongelma.

Italia jääkiekon MM-ohjelmassa 1998: Oli mukana Talviolympialaisissa kuin myös MM-kisoissakin. Italia menetti jo Talviolympialaisten Alkueriin kaikkensa ja joutui Sijoitusotteluihin joissa lopulta penkin alle menneissä otteluissaan oli Talviolympialaisten kolmanneksi viimeinen sijalla 12.

MM-kisoissa Italia vuosien 1993-1997 Puolivälierien osalta tai niihin rinnastettavan sarjan osalta putkeen niihin päästyään jäi viimein niistä ulos vuonna 1998 ja floppasi kisansa, mutta ei koskaan esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Saksan tapaan niin pahasti. Italia itse asiassa jopa vastoin Alkuerien MM-kisojen Karsintaan Putoamistaan säilytti paikkansa vuodeksi 1999 Putoamissarjassa suoraan voittamalla Yhdysvallat peräti jo 4-0 ja Saksan kanssa pelasi tasapelin 4-4 millä oli 10:s!

Talviolympialaiset Italiassa olisi ollut kiinnostava näky Sinikoneen suhteen, mutta toisaalta Italian hallitus oli jo tuolloin varautunut vuoden 2006 Torinon Talviolympialaisten saamiseen jolloin kaikki energiat ja rahat olivat keskitetty niihin.

2002 Talviolympialaiset (Pidettiin Yhdysvaltain Salt Lake Cityssä.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 2002 Talviolympialaisiin: Ruotsi, Sveitsi ja Kanada

Ruotsi jääkiekon MM-ohjelmassa 2002: Oli mukana Talviolympialaisissa kuin MM-kisoissakin. Ruotsi menetti tunnettuun Talviolympialaisten floppiinsa Valko-Venäjää vastaan Puolivälierissä mahdollisuutensa mitaleihin ja oli viides. MM-kisat menivät paremmin sen hävitessä ratkaisupaikan tullen Slovakialle Välierissä ja lopulta voittaen Suomen Pronssiottelussa saavuttaen pronssia.

Myös vuotta aiemmin 2001 MM-kisat olivat menneet Ruotsilla hyvin MM-ohjelmassa sen ollessa myös lopulta kolmas kun Välierissä hävittiin tuolloin Tsekille ja Pronssiottelussa voitettiin Yhdysvallat.

Talviolympialaisten pitämättömyys tuntui olevan Ruotsissa murheellista suhteessa niin moniin hakemuksiin kuin Norjasta poiketen Ruotsin hallitukselta ei vain tuntunut hintatakuita löytyvän.

Sveitsi jääkiekon MM-ohjelmassa 2002: Oli mukana Talviolympialaisissa kuin MM-kisoissakin. Sveitsi menetti Talviolympialaisensa hyvissä ajoin jo Alkuerissä ja oli Sijoitusottelujen jälkeen lopulta 11:sta.

MM-kisat eivät paljoa paremmin menneet kun ne päättyivät kokonaistaulukon sijaan 10 jo Välisarjassa tai myös Neljännesvälieräsarjassa. Vuonna 2001 MM-kisoissa Sveitsi oli vain vähän parempi kuin se oli 9:s parhaimpana Välisarjan tai myös Neljännesvälieräsarjan maista sillä sijalla.

Talviolympialaisten isännyys Sveitsissä olisi ehkä tuonut lisäpiristystä peleihin, mutta ei paljon kun jo Puolivälieräpaikka puhumattakaan sitten Välieräpaikka olisi ollut tuolloin jättipotti Sveitsin jääkiekossa.

Kanada jääkiekon MM-ohjelmassa 2002: Oli mukana Talviolympialaisissa kuin MM-kisoissakin. Talviolympialaisissa voitti kultaa lyöden Yhdysvallat maalein 5-2, mutta putosi järkyttävästi kenties kanadalaisittain hävitessään Slovakialle maalein 2-3 ja se oli hävinnyt Puolivälierissä Yhdysvalloille vuonna 2001 tuolloin tosin Jatkoajalla maalein 3-4. Vuonna 2001 se oli ollut viides ja vuonna 2002 se oli kuudes.

Kisaisännyys olisi sopinut Kanadalle, mutta jo tuolloin hieman Italian vuoden 1998 mahdollisen Talviolympiahaun tapaan se säästi itse Vancouverin Talviolympialaisiin kaikki taloudelliset voimansa vuodeksi 2010 siinä missä Italia säästi vuonna 1998 Torinoon vuodeksi 2006.

2006 Talviolympialaiset (Pidettiin Italian Torinossa.)

Vaihtoehtoinen isäntämaa 2006 Talviolympialaisiin: Sveitsi

Sveitsi jääkiekon MM-ohjelmassa 2006: Oli mukana Talviolympialaisissa kuin MM-kisoissakin. Alkuerissä oli yllätyksellinen toisen sijan haltija lohkossaan kun Suomi voitti Alkuerien oman lohkonsa missä myös Sveitsi oli mukana joskin Sveitsin asemaa söi niin Saksa-tasapeli kuin Italia-tasapelikin. Sveitsi tosin hävisi Ruotsille Puolivälierissä 2-6 ja oli siten kuudes Talviolympialaisissa.

MM-kisoissa Sveitsi oli taas hermoja nakertavasti paras Välisarjan tai myös Neljännesvälieräsarjan maista sössittyään varman Puolivälierien paikan Valko-Venäjälle ja ollessaan jälleen 9:s oltuaan sitä ennen jaetussa Alkuerien lohkovoitossa kiinni yhdessä Ruotsin kanssa jatkaen hienoa jääkiekkovuottaan myös Talviolympialaisten jälkeenkin.

Vuotta aiemmin 2005 Sveitsi sai sentään MM-kisoissa Puolivälierien paikan häviten silti Ruotsille ja piinattuaan sitä pitkään ottelussa maalein 1-2 ja tuolloin Sveitsi oli 8:s kisoissa kaikkiaan.

Sveitsissä Talviolympialaiset olisivat kieltämättä olleet myös mielenkiintoiset nähdä, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.

 

[Thusberg]

Näillä näkymin viimeisessä Talviolympialaisten vaihtoehtoisia kisaisäntiä ja niiden mahdollisuuksia jääkiekossa olevissa viesteissä ja niitä käsittelevinä vuorossa ovat vielä vuosien 2010 ja 2022 välillä olevien Talviolympialaisten kisaisäntien käsittely ja myös katsaus vuoden 2026 kisaisäntien näkymiin:

2010 Talviolympialaiset (Pidettiin Kanadan Vancouverissa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 2010 Talviolympialaisiin: Etelä-Korea ja Itävalta

Etelä-Korea jääkiekon MM-ohjelmassa 2010: Ei pelannut Talviolympialaisissa kun se karsiutui niistä, mutta oli B-sarjan MM-kisojen B-lohkossa tai tietenkin jo tuolloin myös MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan B-lohkossa omassa lohkossaan viides ja kaikkiaan B-sarjan MM-kisojen tai MM-kisojen 1. Divisioonassa/1-divisioonassa kokonaistilanteen jälkeen tilanteen määrittelystä riippuen 9:s tai 10:s säilyen kuitenkin B-sarjan MM-kisoissa tai 1. Divisioonan/1-divisioonan MM-kisoissa vuodeksi 2011.

Vuonna 2009 Etelä-Korea voitti C-sarjan MM-kisojen B-lohkon tai tietenkin jo tuolloin myös MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan B-lohkon oman lohkonsa ja oikeastaan myös koko MM-kisojen vastaavan sarjatason 15 pisteensä voimin mikä tarkoitti MM-ohjelman kokonaistilanteen sijoitusta numero 29.

Etelä-Korean kisaisännyyttä epäiltiin tuolloin ja se sai osakseen paljon pilkkaa.

Jälkikäteen ajatellen myös lukemattomia kokkapuheita näinä vuosina Etelä-Korean Talviolympialaisten projektia kohtaan kaikkiaan ehkä ainoan kerran milloin ehkä Etelä-Korealle aika pitää Talviolympialaiset olisi ollut hieman liian aikaista olivat juurikin vuoden 2010 teoreettiset Talviolympialaiset mikäli se ne olisi saanutkin pitää.

Tuolloin Etelä-Korealla oli joitakin kokeneita ja lahjakkaita pelaajia kuten Suomessakin mediahuomiota kerännyt Kim Woo-Jae tai myös hieman tilanteesta riippuen kirjoitusasultaan Kim Woo-jae, mutta kaikkiaan vieläkin sen asema korkeamman tason jääkiekossa oli ihan vähän horjuva ja paljon oli vielä työstämistä maalivahtipelin saralla ja ehkä tuolloin puolustuksessakin.

Ihan lähivuosille silloin vielä muun muassa Unkarin Szuperman Levente Szuperin takia tai Italian Giulio 'Skandaali' Scandellan kaltaisten mahtimiesten ollessa esteenä ei Etelä-Korealla ihan vielä silloin MM-kisoihin varsinaisestikin asiaa olisi ollut.

Kaikkiaan Etelä-Korea voitti Talviolympialaisten Haun Ensimmäisen Kierroksen, mutta hävisi Toisen ja Ratkaisevan Kierroksen kolmella äänellä Kanadalle. Siltikin noin hienoista äänimääristä rohkaistuneena osana jo pitkään jatkunutta muuta jääkiekkonsa modernisointia päätti hakea Talviolympialaisia vuodelle 2014.

Itävalta jääkiekon MM-ohjelmassa 2010: Ei pelannut Talviolympialaisissa kun se karsiutui niistä, mutta oli B-sarjan MM-kisoissa tai tuolloin tietenkin jo myös MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan A-lohkon oman lohkonsa voittaja ja oikeastaan myös koko MM-kisojen vastaavan sarjatason voittaja 15 pisteensä turvin nousten vuodeksi 2011 varsinaisiin MM-kisoihin myös MM-ohjelman kokonaistilanteen sijoituksella numero 17 niihin.

Vuonna 2009 Itävalta oli pudonnut MM-kisoista vuodeksi 2010 B-sarjan MM-kisoihin tai tuolloin tietenkin jo myös MM-kisojen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan, mutta vain siksi kun Saksa tarvittiin pitämään omat MM-kisansa vuodeksi 2010 kun muutoin Itävalta olisi kyllä säilynyt MM-kisoissa Putoamissarjassa kokonaistilanteessa olemalla 14:sta.

Vaihtoehtoisena kisaisäntänä Itävalta olisi ollut kietämättä mielenkiintoinen ja ainakin karsimatta olisi tullut ilmainen paikka, mutta melko kylmää kyyti olisi ollut tuolloin joskin ei kuitenkaan Etelä-Korean tason kylmää kyytiä välttämättä kuitenkaan.

2014 Talviolympialaiset (Pidettiin Venäjän Sotshissa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 2014 Talviolympialaisiin: Etelä-Korea ja Itävalta

Etelä-Korea jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei pelannut Talviolympialaisissa kun se karsiutui niistä, mutta oli vuonna 2012 muuttuneiden Jääkiekon MM-sääntöjen myötä B-sarjan MM-kisojen tai myös MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan B1-sarjalohkossa tai myös 1A-sarjalohkossa kuudes, viimeinen ja kaikkiaan 22:s kokonaistilanteen kannalta pudoten MM-kisojen B-sarjan tai myös MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan sarjalohkoon B2 tai myös sarjalohkoon 1B hieman nimityksestä riippuen vuodeksi 2015.

Vuonna 2013 Etelä-Korea oli edelleen vuonna 2012 muuttuneiden sääntöjen myötä B-sarjan MM-kisojen A-lohkon tai tietenkin jo tuolloin myös MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan B1-sarjalohkossa tai myös 1A-sarjalohkossa viides, toiseksi viimeinen ja mikä tarkoitti MM-ohjelman kokonaistilanteen sijoitusta numero 21. Tilanne oli erittäin harmittava tuolloin Etelä-Korean kannalta koska ilman sääntöjen muuttumista vuodeksi 2012 muutoin toteutunein tuloksin Etelä-Korea olisi noussut vuodeksi 2013 Jääkiekon varsinaisiin MM-kisoihin!

Etelä-Korean kisaisännyyttä epäiltiin tuolloin ja se sai edelleen melko paljon pilkkaa joka tietenkin pahentui hetkelisesti johtuen juurikin yhden sarjalohkon putoamisesta.

Jälkikäteen ajatellen myös lukemattomia kokkapuheita näinä vuosina Etelä-Korean Talviolympialaisten projektia kohtaan kaikkiaan Etelä-Korealla alkoi olla jo ainakin selvästi vuoden 2010 Talviolympialaisten hankkeesta poiketen aika pitää Talviolympialaiset toisin kuin vuonna 2010 olisi ollut hieman liian aikaista juurikin vuoden 2010 teoreettiset Talviolympialaiset mikäli se ne olisi saanutkin pitää.

Tuolloin Etelä-Korealla kun koko ajan huonon vuoden vaikeuksistaan huolimatta suunta koko ajan kehityksessä jatkuvasti oli oikea ja edelleen joukkueessa pelasi kokeneita ja lahjakkaita pelaajia kuten Suomessakin mediahuomiota kerännyt Kim Woo-Jae tai myös hieman tilanteesta riippuen kirjoitusasultaan Kim Woo-jae.

Väistämättä se oli myös kärsinyt kun suhteellisen yllättäen IIHF varsinkin omana tapahtuma-ajan hetkellään meni muokkaamaan noita Jääkiekon MM-kisojen Divisioonien noususääntöjä mikä esti jo vuoden 2012 Etelä-Korean nousun MM-kisoihin!

Vuoteen 2010 verrattuna vuonna 2014 Etelä-Korealla alkoi olla jo mahdollisuutensa kun enää ei ollut muun muassa Unkarin Szuperman Levente Szuperia esteenä tai Italian Giulio 'Skandaali' Scandellan kaltaisia hieman turhankin liukkaita kavereita esteenä jolloin Etelä-Korealla vastoin ehkä silloista oletusta oli todellisuudessa jo tuolloin kaikki avaimet käsissään.

Kaikkiaan Etelä-Korea voitti Talviolympialaisten jälleen Haun Ensimmäisen Kierroksen, mutta hävisi Toisen ja Ratkaisevan Kierroksen neljällä äänellä Venäjälle. Siltikin noin hienoista äänimääristä rohkaistuneena osana jo pitkään jatkunutta muuta jääkiekkonsa modernisointia päätti jälleen hakea Talviolympialaisia vuodelle 2018 ja sai varauksetta muun muassa Venäjän tuen asialleen kuten käytännössä myös jo hyvin monen muun maankin tuen toisin kuin ehkä vielä vuonna 2010 oli saanut.

Itävalta jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Oli mukana Talviolympialaisissa häviten niin Alkuerissä kuin myös Puolivälierien Karsinnoissa tai tavallaan nykyään ihan oikeissakin varsinaisissa Talviolympialaisten Neljännesvälierissä ollen kaikkiaan 10:s, mutta oli B-sarjan MM-kisoissa tai tuolloin tietenkin jo myös MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan vuonna 2012 muuttuneiden sääntöjen myötä oli B-sarjan MM-kisojen A-lohkon tai tietenkin jo tuolloin myös MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan B1-sarjalohkossa tai myös 1A-sarjalohkossa toinen ja muuttuneiden sääntöjen perusteella se tiesi nousua vuodeksi 2015 varsinaisiin MM-kisoihin myös MM-ohjelman kokonaistilanteen sijoituksella numero 18 niihin.

Vuonna 2013 Itävalta oli pudonnut MM-kisoista vuodeksi 2014 B-sarjan MM-kisoihin tai tuolloin tietenkin jo myös MM-kisojen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan ja vuonna 2012 muuttuneiden sääntöjen mukaan Itävalta putosi kokonaistaulukon sijoituksella 15 niihin heti Alkuerien jälkeen oman lohkonsa viimeisenä ja toiseksi viimeisenä kaikkiaan B-sarjan MM-kisoihin tai 1. Divisioonan/1-divisioonan MM-kisojen sarjalohkoon B1 tai 1A hieman nimityksestä riippuen.

Vaihtoehtoisena kisaisäntänä Itävalta olisi ollut kietämättä jälleen mielenkiintoinen ja ainakin karsimatta olisi tullut ilmainen paikka, mutta melko kylmää kyyti olisi ollut tuolloin.

Etelä-Korealle ei välttämättä enää olisi ollut niin kylmää kuin aiemmin kyyti kehityksestä johtuen, mutta paljon oli vielä tehtävää ja siltkin tappiot olisivat voineet olla vaivaannuttavia katsella.

2018 Talviolympialaiset (Pidettiin Etelä-Korean PyeongChangissa/Pyeongchangissa jälleen myös hieman kirjoitusasusta riippuen.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 2018 Talviolympialaisiin: Saksa ja Ranska

Saksa jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Oli mukana Talviolympialaisissa häviten lopulta harmittavasti Olympiaurheilijoille Venäjältä Finaalissa ja saavuttaen silti hopeaa. Ei harmittavasti kyennyt toistamaan Talviolympialaistensa menestystä MM-kisoissa Tanskassa sössien monet voitettavissa olleet ottelut ja oli lopulta järkyttävästi 11:sta Alkuerien jälkeen päättäen kisansa siihen. Vuonna 2017 Saksa oli MM-kisoissa jaetusti yhdessä Ranskan kanssa ja samalla Saksa pääsi Puolivälieriin häviten jännitysnäytelmän jälkeen Kanadalle maalein 1-2 olemalla siten kaikkiaan 8:s.

Saksan Talviolympialaisten kisaisännyys olisi ollut mielenkiintoinen juttu, mutta kun rahoja siltä meni jo yhteisiin MM-kiekkokisoihin Ranskan kanssa ja kun Etelä-Korean oli korkea aika saada Talviolympialaisensa niin Saksalla ei siten ollut juurikaan mahdollisuuksia.

Ranska jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei ollut mukana Talviolympialaisissa sen karsiutuessa niistä, mutta se oli mukana MM-kisoissa jääden sijalla 12 kaikkiaan jo Alkueriin. Vuonna 2017 Ranska oli MM-kisoissa jaetusti yhdessä Saksan kanssa ja samalla Ranska hävisi niukasti pääsynsä Puolivälieriin ysipaikallaan hävittyään muun muassa Jääkarhuille jotka pelastivat Suomen Puolivälieräpaikan Jääkukot suihinsa popsimalla ja osin Ranska hävisi myös muutenkin Rangaistuslyöntilaukauksilla Puolivälieräpaikkansa Valko-Venäjän venyttyä sellaiseen mikä söi ymmärrettävästi hyvin paljon joukkuetta sitten itse kisojen jälkeen.

Tämäkin kaikki muistaen tämän vuoden päätöshetket ja putoaminen MM-kisojen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan tai entiseen MM-kisojen B-sarjaan on ollut murheellista Jääkukoilta.

Jääkukkojen Talviolympialaisten kisaisännyys olisi ollut myös mukavaa nähdä, mutta rahoja oli kisojen pitämiseen Saksaakin vähemmän ja tiukkaa teki pitää oikein edes MM-kisojakaan joskin kun oli kisojen jakaminen mahdollista niin siihen Ranska myös tarttui tilaisuutena. Toisaalta kun Etelä-Korean korkea aika oli saada Talviolympialaisensa niin Ranska varsinkin tuntui olevan lähinnä vain haistelemassa Talviolympialaisten tuulia sillä olematta käytännössä lainkaan mahdollisuuksia.

2022 Talviolympialaiset (Pidetään Kiinan Pekingissä ja tarpeen mukaan joidenkin lajien osalta myös Kiinan Hebeissä.)

Vaihtoehtoinen isäntämaa vuoden 2022 Talviolympialaisiin: Kazhakstan

Jään Lohikäärmeiden näkymiä tässä vaiheessa: Kiitos tämän vuoden penkin alle menneiden joskin toki sarjapaikkansa onneksi säilyttäen ja ehkä osin ihan oikeidenkin pienten kulissien takaisten ongelmien Jään Lohikäärmeet eivät voi enää nousta Talviolympialaisiaan ajatellen Etelä-Koreasta poiketen täsmälleen enää MM-kisoihin, mutta voivat sentään nousta hyvinkin edes toivon mukaan MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan 1A-tasolle asti.

Välillä tuntuu, että mikäli aikanaan Etelä-Korealle olisi annettu vaikkapa juurikin nyt vasta vuodelle 2022 tai 2026 Talviolympialaiset niin kukaan ei Etelä-Korean nykyisellä lupaavalla jääkiekkokehityksellä tuskin olisi sitä vastustanut.

Ikävä kyllä Kiina tuntuu olevan jopa kuuluisaa vuoden 2010 Etelä-Koreankin Talviolympialaisten hakutilannetta ajatellen aivan liian kaukana taitotasossa tai ainakin kiire tulee sille periaatteessa kun pitäisi ottaa vielä niin kamalan paljon enemmän loikkia eteenpäin niin lyhyessä ajassa ilman mainittavaa tavoitepohjaa toisin kuin vuodesta 1998 enemmän tai vähemmän koko ajan valtavalla tarmolla jääkiekkoaan kehittäneen Etelä-Korean jolloin tilanne voi johtaa mihin tahansa edes menettelevän onnistumisen ja pahimmillaan erittäin kamalan epäonnistumisen tapahtumiseen.

Jään Lohikäärmeille olisi ehkä ollut jälkikäteen parempi myöntää Talviolympialaiset vasta vuodelle 2026 tai vielä paljon kauemmaksikin ajaksi ulottuen, että maan jäänkiekollista pohjaa olisi saanut parannettua paremmaksi.

Kazhakstanin näkymiä tässä vaiheessa: Maan jääkiekko on ollut kehittymään päin vaikkakin se käyttääkin kaksoiskansalaisiaan. Lisäksi Kazhakstan vaikuttaa ihan oikeastikin alkavan palata riittävän vanhojen aikojen C-sarjan ja B-sarjan MM-kisavuosiinsa ennen nk. Halonhakkuu-tason jääkiekkoaan mistä se myös tuli kuuluisaksi murheellisissa merkeissä. Näillä näkymin pystyy hyödyntämään mahdollisuutensa edes säännöllisenä MM-kisojenkin hissijoukkuemaana ja jopa ehkä muuttuu pysyväksiksin sellaiseksi mikäli sitä vähän parempien MM-kisojen maiden rappeutuminen kiekon saralla jatkuu.

Huonoimmillaankin sen näkymät ovat muutamaan kilpailijamaahan nähden paremmat kun sillä on sopiva määrä myös MM-kokemusta eikä tarvetta esimerkiksi Unkarin tapaan todistella kiekkoliiton rahoittajilleen tilannettaan tai myöskään Slovenian kaltaisia liikapaineita Talviolympialaisissakin jo vierailleen suhteellisen yleisen MM-kisojen vakiokasvon tapaan.

Näillä näkymin mikäli Kiina ajautuisi vaikeuksiin jostakin uskomattomasta syystä niin Kazhakstan kaiketi saisi pitää Talviolympialaiset varaisäntänämaana.

Toivon mukaan sinänsä vaikeuksia ei tulisi Kiinalle eikä siltä näytä vaikka näin pelillisesti Jään Lohikäärmeille vaikuttaa tämä kaikki tulevan hieman eikä ehkä hiemankaan liian aikaisin.

2026 Talviolympialaiset (Näillä näkymin ovat varmistuneet pidettäviksi Italian Milanoon ja Cortina d' Ampezzoon vuoden 1956 Talviolympialaisten ja Cortina d' Ampezzon kisojen 70-vuotisjuhlien kunniaksi.)

Vaihtoehtoinen kisaisäntä ainakin näillä näkymin vuodeksi 2026 Talviolympialaisiin: Ruotsi

Italian näkymät tässä vaiheessa: Tulevaisuus on vielä kaukainen ja hyvinkin kuuluisa takavuosien Sinikone on nyt käymässä läpi sukupolvensa vaihdosta jääkiekossa. Sillä on omat tavoitteensa jääkiekossa ja toivon mukaan se saisi menestystä näihin kisoihin mennessä edes jotenkin asemaltaan vaikka viime vuosina ei olekaan yleensä paljon sympatioitani kerännyt pilaamalla usein joidenkin maiden ja etenkin Unkarin nousumahdollisuuksia raivostuttavasti ties kuinka moneen kertaan.

Ruotsin näkymät tässä vaiheessa: Tietenkin tuttuun tapaan erittäin hyvät mikäli se vielä jostain syystä valittaisiin pitämään näiden vuosien aikana jopa Talviolympialaisetkin. Mikäli ei niin sen jääkiekko on toki edelleen vahva vaikkakin naisten joukkue maalla kieltämättä tippui järkyttävästi ensi kerran MM-kisoista luokkaa alemmas 1. Divisioonan/1-divisioonan vastaavien puolelle niistä puhuttaessa.

Ruotsia ei varsinaisesti uhkaa mikään muu paitsi sen mahdolliset sisäiset levottomuudet ja myös eräänlainen rahoituksen puute tai takuuiden puute Ruotsin hallitukselta. Lisäksi se ei vain jostain syystä kykene miellyttämään KOK:n tiukkoja tarkastajia minkä takia Ruotsilla on oikeastaan jo erittäinkin paljon menetettyjä mahdollisuuksia pitää Talviolympialaisia.

 

[Thusberg]

Vuodesta 2002 eteenpäin ja mahdollisesti jo tätäkin aiemmin, mutta ainakin toistaiseksi löytymättöminä sellaisina on ollut Talviolympialaisten kisaisännyydestä puhuttaessa ollut olemassa myös Talviolympialaisten Esihakua.

Toisin sanoen Talviolympialaisten Esihaussa tai Virallisessa Esihaussa esiintyy sellaisia maita jotka ovat hakeneet erillisesti Talviolympialaisia ennen Virallista Hakua ja joita ei vain sitten ennen pitkää kelpuutettu KOK:n toimesta enää lopulliseen Talviolympialaisten Hakuun.

Tosin Esihakijat saattoivat myös luopua ajoittain hyvinkin myöhään hausta.

Muun muassa 2006 KOK halusi kuin halusikin myös Esihakijat lopulliseen Talviolympialaisten Hakuun vain todistakseen sitten massavetäytymistä ja tyhjiä ääniä jolloin joihinkin tilastokirjoihin ei ole merkitty Esihakua tai sitten Talviolympialaisten Haussa oli mukana enemmänkin vaihtoehtoisia isäntämaita kuin mitä lopullinen muu vaihtoehtoinen isäntämaa eli Sveitsi.

Seuraavasta viestistä alkaen alan tarkastella myös Talviolympialaisten Esihakijoiden näkymiä kansainvälisen jääkiekon saralta ja niiden mahdollisuuksia mikäli ne jostakin uskomattomasta syystä ainakin joidenkin maiden osalta olisivat saaneetkin pitää Talviolympialaiset sinä vuonna.

Ne käsittelyt alkavat tietenkin vuodesta 2002 ja päättyvät vuoden 2022 Talviolympialaisten vastaavan käsittelyn puitteisiin joskin katsaus luodaan myös vuoteen 2026 ja niidenkin Talviolympialaisiin.

 

[Thusberg]

Talviolympialaisten Esihakijat vuodelta 2002 käsitellään tässä viestissä ja mahdollisuuksien mukaan tulee vuoden 2002 Talviolympialaisten Esihaun jälkeisiäkin vastaavia Esihakuja.

Muussa tapauksessa ne merkkimäärän rajoitusten vuoksi tullaan käsittelemään seuraavissa viesteissä, mutta nyt Talviolympialaisten Esihakijoiden 2002 pariin:

Talviolympialaiset 2002 (Pidettiin Yhdysvaltain Salt Lake Cityssä.)

Vaihtoehtoiset ja toteutuneet isäntämaat 2002 Talviolympialaisiin: Ruotsi, Sveitsi ja Kanada

Talviolympialaisten 2002 Esihakijat: Itävalta, Espanja, Slovakia, Venäjä ja Italia

Itävalta jääkiekon MM-ohjelmassa 2002: Mukana Talviolympialaisissa olemalla niissä hyvin äkkiä penkin alle menneissä kisoissa 12:sta. MM-kisojen osalta vuonna 2002 Itävalta oli Välisarjan tai myös Neljännesvälieräsarjan huonoin maa olemalla myös tuolloin 12:sta kaikkiaan. Vuonna 2001 MM-kisojen osalta Itävalta oli uskomattoman Välisarjan tai myös Neljännesvälieräsarjan Yhdysvallat-yllätysvoiton vuoksi tuolloin 11:sta kaikkiaan kun Itävalta voitti maalein 3-0!

Muutoin kyllä Itävallan kiekkovuosi oli yhtä huono tuolloin kuin myös vuotta myöhemminkin. Itävallalla ei vain ollut järkevästi rahoitusta kisoihin minkä vuoksi se joutui vetäytymään.

Mahdollinen teoreettinen isännyys olisi tuonut piristystä, mutta myös varmasti ongelmia omalta osaltaan kun taso edelleen oli Itävallan kiekossa melko huono kaikkiaan.

Espanja jääkiekon MM-ohjelmassa 2002: Vähemmän yllättäen ei Talviolympialaisissa mukana. Mukana kuitenkin jääkiekon entisen C-sarjan MM-kisojen eli tuolloin vielä erittäinkin tuoreen jääkiekon MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan B-lohkossa jossa se oli lohkokolmonen eli kaikkiaan koko sarjan viides tai kuudes hieman saman sarjan A-lohkon Israelin tilannetta peilaten. Espanja oli tuolloin omalla tavallaan sarjan keskikastia kuin sitä ennen se oli joko alempaa tai ylempää keskikastia määrittelystä riippuen.

Sen ehkä paras supertähti edelleen eli Alain Iturralde oli käytettävissä, mutta pelivuodet alkoivat nyt lähestyä huippuaan ja myös tason tippumista pelättiin jolloin Espanjan oli pakko alkaa tuolloin löytää myös muita tähtiä.

Vuonna 2001 Espanja oli kuitenkin sen normaaliin jääkiekkotasoon verrattuna samassa sarjassa eli jääkiekon juuri tuon vuoden nimenmuutoksen myötä entisen C-sarjan MM-kisojen eli tuolloin myös juuri muuttuneen uuden jääkiekon MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan A-lohkossa kotiyleisönsä edessä lennossa ja vain Etelä-Korealle tappio maalein 2-3 esti sarjanousun!

Kaikkiaan Espanja oli tuossa sarjassa lohkon kakkostilan ja jälleen hieman samalle lohkosijalle sijoittuneen B-lohkon Israelin tilanteesta riippuen kolmas tai neljäs koko sarjassa.

Espanjan osalta hyvin teoreettinen Talviolympialaisten isännyys olisi pienestä edistymisestä huolimatta tuottanut sille erittäin todennäköisen katastrofin jääkiekossa murskatappioiden myötä joten viisasta oli ainakin silloin valitsemattomuus. Muutenkin ehkä laskettelualueita huomioimatta vuoden 2002 Espanjan tilanne tuntui jopa huonommalta kuin vuoden 1998 Espanjan mahdollinen Talviolympialaisten järjestämisen tilanne teoriassakin.

Slovakia jääkiekon MM-ohjelmassa 2002: Mukana Talviolympialaisissa pelaten niissä uskomattoman huonon turnauksen häviten niissä muun muassa Itävallalle maalein 2-3 ja jääden niiden Sijoitusottelujen jälkeen kokonaan toiseksi viimeiseksi ja 13:sta voittaen vain Jääkukot eli Ranskan maalein 7-1.

Sitä taustaa vasten voitti kuitenkin vuonna 2002 ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan itsenäisen maailmanmestaruutensa! Slovakia oli vuonna 2001 MM-kisoissa ajoittain melko ailahteleva tai sillä ainakin oli vaikeuksia ja lopulta se putosi jo Puolivälierissä ollen 7:s kaikkiaan.

Slovakian osalta mahdollinen teoreettinen Talviolympialaisten isännyys olisi voinut piristää maan kiekkoilua, mutta luoda kieltämättä myös paineita sille.

Venäjä jääkiekon MM-ohjelmassa 2002: Mukana Talviolympialaisissa häviten tietenkin kaikkensa peliin pistäneelle Yhdysvalloille maalein 2-3 Välierissä ja voittaen pronssia kieltämättä odottamattomasta Pronssiottelun vastustajasta eli Valko-Venäjän tappiosta johtuen maalein 7-2. Itse asiassa Venäjän oli selvästi vaikeampaa voittaa Valko-Venäjä Alkuerissä jossa tuolloin se voitti vain maalein 6-4.

MM-kisoissa hävisi Finaalin ikimuistoisesti Slovakialle olemalla siten toinen. Venäjä tosin oli menettää kaiken muun muassa jatkuvien Välisarjan tai myös Neljännesvälierien tappioiden sarjaan missä se pelasi Ukrainan kanssa tasapelin 3-3! Ukraina kieltämättä pelasi tuolloin huikeaa kiekkovuotta koska Venäjän tiputus oli vain yhdestä Slovakian tuurimaalista kiinni kun Ukraina hävisi Slovakialle vain 4-5!

Vuonna 2001 Venäjällä oli MM-kisoissa vähän helpompaa, mutta tuolloin noutaja tuli jo Puolivälierissä Tre Kronorin muodossa tappiolla sille maalein 3-4 jolloin loppusijoitus Venäjältä oli kuudes.

Talviolympialaiset Venäjällä olisivat olleet kieltämättä mielenkiintoista jo tuolloin, mutta silloin ei KOK:ta oikein vakuuttanut Sochin pitäminen Talviolympialaisten pitoalueena jolloin venäläisten oli pakko luvata KOK:ta tyydyttävää parannusta alueelle tulevaisuuden Talviolympialaisia varten jotka sitten toteutuivatkin vuonna 2014.

Italia jääkiekon MM-ohjelmassa 2002: Ei mukana Talviolympialaisissa kun se oli niistä karsiutunut. Italia myös putosi tuon vuoden päätteeksi MM-kisojen entiseen B-sarjaan tai erittäin tuoreeseen MM-kisojen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan vuodeksi 2003 kun se muutoin oli toiseksi huonoin maa ja yhdessä Italian kanssa tippui Puola vain Japanin Kiintiöpaikan takia.

MM-kisoissa vuonna 2001 Italia oli Välisarjan tai myös Neljännesvälieräsarjan huonoin maa ja kaikkiaan sijalla 12 MM-kisojen sijoitustaulukossa. Tosin sinnekin se oli lähinnä päässyt vain maalieroin kun Jääkarhuilla eli Norjalla oli kokonaan puhti poissa noissa kisoissa muutenkin.

Talviolympialaiset Italiassa olisivat olleet erittäin mielenkiintoinen juttu, mutta rahallisesti koko Italian Esihakukin vuoden 2002 Talviolympialaisia vasten tuntui kyllä melkoiselta aivopierulta tuolloin kun muutenkin kaikki maan voimavarat olivat jo suunnattu Torinoon 2006 jolloin koko hommassa ei melkein tuntunut olevan mitään järkeä lainkaan.

Toki mikäli Talviolympialaisia olisi aikaistettu ja vaihtokaupassa vaikkapa luovutettu Talviolympialaiset vuodeksi 2006 Sveitsille niin olisihan se kieltämättä ollut melkoinen vaihtokauppa tietysti sekin.

 

[Thusberg]

Talviolympialaisten 2006 Esihakijoiden taivalta käsitellään tässä viestissä ja mahdollisuuksien mukaan yritetään käsitellä seuraavienkin vuosien vastaavia aina vuoden 2022 Esihakijoihin asti siinä mitä tulee Talviolympialaisiin ellei sitten merkkiraja aseta muita rajoituksia jolloin ne menevät sitten seuraaviin viesteihin:

2006 Talviolympialaiset (Pidettiin Italian Torinossa.)

Vaihtoehtoinen ja toteutunut isäntämaa 2006 Talviolympialaisiin: Sveitsi

Talviolympialaisten 2006 Esihakijat: Suomi, Itävalta, Slovakia ja Puola

Suomi jääkiekon MM-ohjelmassa 2006: Saavutti Talviolympialaisissa hopeaa ja MM-kisoissa pronssia. Vuonna 2005 oli tosiaan kuuluisasti melkein pudota jo Välisarjasta tai nimityksestä riippuen myös Neljännesvälieräsarjasta ainoan kerran sen historian aikana milloin niitä pelattiin kun kaikki tuntui menevän sinä vuonna päin mäntyä, pelattiin jatkuvasti tuuriluokan ajoittainkin erittäin kilpailukyvyttömiä tasapelejä huipentaen sekin kaikki vielä Latvia 0-0 tasapeliin ja Puolivälieriin pääsemiseen tarvittiin Tre Kronorin voitto Latviasta.

Lopulta pudottiin Venäjälle Puolivälierä-tappion myötä Rangaistuslyöntilaukauskisassa jolloin muuten Suomi tippui kolmannen ja viimeisen kerran perättäin Puolivälierissä.

Suomi oli siten vuonna 2005 7:s kokonaistilanteen kannalta MM-kisoissa. Juurikin sitä taustaa varten Torinon hopeasta huolimattakin ainakin ajoittain joissakin lehdissä silloin pelättiin jo neljättäkin kertaa Puolivälieriin jäämistä silloin vuonna 2006. Ja mahdollisesti oltaisiinkin jääty ilman Valko-Venäjän kaltaista Puolivälierien vastustajaa jonka Suomi muutenkin voitti maalein 3-0.

Itse Talviolympialaisista puhuttaessa Suomella oli aikaisempiinkin hakuihinsa verrattuna taas tuolloin puutetta rahoista ja milloin ei periaatteessa ollut niin Suomi päätti silti kustannuksia jakaakseen järjestää Talviolympialaiset jaetusti Norjan kanssa.

Välillä Pohjoismaitten Yhteisiin Talviolympialaisiin yritettiin saada mukaan Ruotsikin, mutta siitä ei tullut mitään kun Östersund menetteli väärin KOK:n sisäisessä Esihaussa ja muutenkin kaupunginhallitus ei taas kerran Ruotsin hallituksen takuun puuttuessa halunnut ottaa sellaisia kustannuksia kontolleen kuin mitä oli nähtävissä Helsingin ja Lillehammerin kesken jaetustikin.

KOK:ta miellytti Suomen innokkuus, mutta tärkein syy ehkä Talviolympialaisten saamattomuuteen oli KOK:n sääntöpykälän rikkominen numero 38.2 jossa tietenkin määriteltiin alppilajeja joiden olot vain nähtiin riittämättömäksi.

Lisäksi Suomen yritys sälyttää suurimmat kustannukset Norjalle nähtiin ikävänä asiana. Myös jaettujen kisojen suuret etäisyydet ainakin lähtökohtaisesti niin pienten väkiluvullisten maiden osalta kokoon nähden eli Suomen ja Norjan kesken kuten esimerkiksi 1000 kilometrin etäisyys Helsingistä Lillehammeriin nähtiin ongelmana.

Lopulta Suomi hyväksyttiin kielteisestä Esihausta huolimatta Talviolympialaisten Hakuun, mutta vain mikäli se myös järjestäisi ne sitten yksinään. Suomi näki mahdollisuutensa menneen ja koska muutenkin arveltiin hankkeen tuottavan enintään hajaääniä lopullisessa äänestyksessä niin Suomi vetäytyi kokonaan.

Teoreettisesti Suomen Talviolympialaiset joko yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa tai niitä ilman olisi ollut omalla tavallaan erittäin hyvä asia. Sivuten muutoin asiaa Jääkarhuilla eli Norjalla oli vuonna 2006 Talviolympialaisten osalta niistä karsiutuminen ja MM-kisoista 11:sta tila Välisarjan tai myös tilanteesta riippuen Neljännesvälieräsarjan putoamisen myötä ja vuonna 2005 se oli tosiaan jyräämässä MM-kisojen 1. Divisioonassa/1-divisioonassa A-lohkossa muun muassa Jään Lohikäärmeet eli Kiinan maalein 25-1 ja nousi takaisin vuodeksi 2006 MM-kisoihin.

Ruotsi tietenkin lyhyesti todettuna oli niin Talviolympialaisten 2006 voittaja kultamitalillaan kuin myös MM-jääkiekon osalta maailmanmestari.

Itävalta jääkiekon MM-ohjelmassa 2006: Ei ollut mukana Talviolympialaisissa kun oli niistä karsiutunut ja oli MM-kiekon osalta 1. Divisioonassa/1-divisioonassa minkä B-lohkon se voitti ja nousi MM-kisoihin vuodeksi 2007. Itävalta oli vuonna 2005 omissa MM-kotikisoissaan viimeinen ja tippui vuodeksi 2006 MM-kisojen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan.

Itävallan Talviolympialaisten hankkeen kannalta sillä oli ongelmana ensisijaisesti Suomen tapaan rahoitus ja joidenkin kisapaikkojen vanhanaikaisuus tai mahdollinen ahtaus. Klagenfurtin Jäähallia esimerkiksi olisi pitänyt suurentaa ja kaikkea muutakin matkan varrella nähtiin KOK:n mielestä ongelmalliseksi. Itävalta yritti Esihaun aikana Suomen tapaan myös jakaa kisoja, mutta Suomesta poiketen kisojen jakaminen edelleen jätti sen pääkustantajaksi kun sen kanssa niitä olisi ollut jakamassa Italia ja Slovenia.

Lisäksi Itävalta erikoisesti yritti sälyttää miesten jääkiekon muun muassa järjestettäväksi Sloveniaan. Hala Tivoli olisikin kelvannut jäähallina KOK:lle vielä rimaa hipoen kunhan muut remontit olisi niihin tehty, mutta Ljubljanan Yliopiston Jäähalli nähtiin aivan liian pieneksi Talviolympialaisten jääkiekon pelaamiseen kun jo esimerkiksi tavalliset tai pienempien tasojen MM-kisatkin olisivat tehneet ehkä liiankin tiukkaa järjestää.

Lopulta ongelmaksi tuli pikemminkin kisainfran päivityksen ongelmat ja myös järjestelyjen ongelmat jolloin ainakaan näin suuria jaettuja kisoja ei nähtäisi.

KOK antoi mahdollisuuden Itävallalle Suomen tapaan tulla Talviolympialaisten Hakuun, mutta vain mikäli se järjestäisi ne lopulta yksinään ja siihen ei joidenkin lajien osalta muutenkin varsin kiinnostumaton Itävalta ei halunnut lähteä ja siten sen unelma vuoden 2006 Talviolympialaisista oli ohi.

Mahdolliset Talviolympialaiset Itävallassa olisivat voineet olla verraten mielenkiintoinen tapahtuma, mutta jääkiekon kannalta tuolloin ei mikään hyvä juttu välttämättä todellakaan. Italia taas olisi ollut merkillinen kisajakaja jo siksikin, että se jo sai omat kisansa joskin ehkä pienemmät Italian kaupungit olisivat saaneet osansa paremmin kuin mitä Torino sai toteutuneesti itse ja kun se oli haluton sirottelemaan tapahtumia pienemmille Italian paikkakunnille.

Lyhyesti todeten Italia tietenkin pelasi omissa Talviolympialaisissaan vuonna 2006 ja oli niissä kaikkiaan 11:sta ja turnauksen toiseksi viimeinen ja MM-kisoissa säilyi niukasti 14:sta tilallaan MM-kisoihin vuodeksi 2007. Vuonna 2005 Italia pelasi MM-ohjelman osalta MM-kisojen 1. Divisioonassa/1-divisioonassa sen B-lohkossa ja voitti sen nousten MM-kisoihin vuodeksi 2006.

Slovenia vuorostaan ei ollut Talviolympialaisissa, mutta oli MM-kisoissa 16:sta ja viimeinen pudoten monen yllättävänkin niukan ottelun jälkeen MM-kisojen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan vuodeksi 2007. Vuonna 2005 Slovenia oli MM-kisoissa mukana olleen Putoamissarjan voittaja ja 13:sta kaikkiaan.

Periaatteessa Talviolympialaiset Sloveniassa olisivat olleetkin hyvä juttu maan jääkiekkoinnostuksen herättämiseksi, mutta taso oli vieläkin Slovenialta tuolloin ailahteleva ja ihan huippumaita vastaan Slovenia hävisi tuolloin vielä erittäinkin rumasti joten melko ristiriitainen kisaisäntä se olisi ollut.

Slovakia jääkiekon MM-ohjelmassa 2006: Mukana Talviolympialaisissa pelaten Suomen tapaan uskomattoman hyvät Alkuerät ottaen oman lohkovoittonsa ja ollen ainakin toinen Alkuerissä kaikkiaan mikäli Suomi voitti ne kaikkiaan ja mikäli ei voittanut niin Slovakia sitten voitti Alkuerät kokonaisuutenakin. Ikävä kyllä Slovakian osalta kaikki romahti Puolivälierä-tappioon Tsekille minkä myötä se oli 5:s. MM-kisoissa Slovakialla tuntui olevan vaikeat kisat enemmän tai vähemmän vuoden 2005 Suomen tapaan.

Mikään ei tuntunut menevän oikein, rimaa hipoen päästiin edes Alkuerät läpi ja vielä niitäkin nöyryyttävämmin tarvittiin vain Sveitsin harmittavan huono tuuri, että Slovakia ei juurikaan tippunut Välisarjasta tai nimityksestä riippuen Neljännesvälieräsarjasta puhuttaessa jo pois Puolivälieristäkin!

Lopulta vähemmän yllättäen putosikin Puolivälierissä pois Kanada-tappion myötä maalein 1-4. Slovakia oli siten vasta 8:s. Vuonna 2005 Slovakia pelasi Alkuerissä lohkovoiton ja menestyi selvästi muutenkin paremmin, mutta Kanadalle kärsitty niukka ja reilun pelin hengen tappio maalein 4-5 toisin kuin vuotta myöhemmin tapahtunut flegmaattinen perseily jäällä tuotti sentään Puolivälierissä edes viidennen tilan.

Slovakia haki tosiaan Talviolympialaisia Suomesta ja Itävallasta poiketen yksinään. Slovakia olisi varmaan onnistunut saamaan Talviolympialaiset, mutta sillä oli periaatteessa hieman liian ahtaasti suunnitellut kisapaikat ja jopa vaarallisiakin alueita täynnä kuten liian lähellä Strban Kansallisen Moottoritien laitamia ollut ampumahiihtostadionin ammuntapaikat!

Myös yleensäkin esimerkiksi pitopaikaksi ajatellun Poprad-Tatryn alueen lentokenttä ei ollut kovinkaan järkevä todella suuren luokan lentokonemäärien vastaanottamiseen kuin mitä olisi pitänyt tietenkin olla Talviolympialaisten viettoa varten.

Yleisestikin ottaen lopulta infran ja taloudellisten haasteiden myötä KOK:n äänestystarjouksesta huolimatta Slovakia vetäytyi varsinaisesta Talviolympialaisten Hausta pois jolloin sille annettiin vain tyhjiä ääniä itse äänestyksessä tai lähteestä riippuen merkittiin myös viiva Suomen tapaan.

Periaatteessa teoreettiset Talviolympialaiset Slovakiassakin olisivat olleet ihan hyvä asia maan jääkiekolle ja ainakaan MM-kisojen sen vuoden flegmaattisuutta tuskin olisi nähty.

Puola jääkiekon MM-ohjelmassa 2006: Ei ollut mukana Talviolympialaisissa kun se oli karsiutunut niistä. Oli mukana MM-kisojen 1. Divisioonassa/1-divisioonassa B-lohkossa missä se jäi lohkokolmoseksi ja kaikkiaan viidenneksi tai kuudenneksi hieman Japanin loppusijoituksesta riippuen kun se itse oli A-lohkon kolmonen.

Puola oli tuolloin 2000-luvun puolenvälin jälleenrakennuksen yhdessä kovimmissa vaiheissa ja tuolloin moni nyky-Puolan ratkaisuedustajana tunnettu pelaaja vasta tuli maajoukkueeseen tai oli pelannut hyvin vähän aikaa jolloin taso oli kieltämättä varsin vaihteleva jopa peli peliltä. Puola jopa hävisi Liettuallekin maalein 1-2 mikä ei hurraa-huutoja herättänyt.

Vuonna 2005 Puola oli MM-kisojen 1. Divisioonassa/1-divisioonassa A-lohkon lohkokakkonen ja kaikkiaan sarjan kolmonen tai nelonen hieman riippuen B-lohkon toiseksi sijoittuneen Ranskan asemasta.

Puolalla oli Unkarin tapaan kaikkein parhaimmat mahdollisuudet periaatteessa nousta MM-kisoihin, mutta Jääkarhut eli Norja oli armoton ja tilanne oli siten melko selvä ja keskinäinen ratkaisuottelu nousumahdollisuudet menettäneen Unkarin kanssa oli yhteisesti todeten lähinnä pisteiden syömistä.

Puolan osalta kaikkiaan sen Talviolympialaiset kompastuivat oletettuihin korruptiosyytteiden ja niiden selvittyä pitkälti lähinnä vain Zakopanen, Nowy Targin ja Krakovan Jäähallienkin vanhentumiseen ja niiden päivityksistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Myös muutamat muutkin lajit kuin vain jääkiekko oli Puolalle ongelma Talviolympialaisia ajatellen.

Tilallisesti taas Puolan Tatran Kansallispuistoa ei luonnonsuojelun tiukentuneiden määräysten myötä voinut käyttää edes niiden rajametsien osalta kisapaikkojen valmisteluun eikä Kasprowy Wierchin ja Wielka Krokiewinkin kunnostushankkeista kovinkaan kummoisia tullut.

Itsessään Puolassa kyllä sen erittäin kylmien, metsäisten ja vuoristoisten etelä-alueiden myötä olisi voinut järjestää Talviolympialaiset, mutta aika oli vuoteen 2006 mennessä edes teoriassa ajanut Puolan ohi ja sosialismin aikana sille ei vain ollut mahdollisuuksia.

Jääkiekkokin Puolassa tuolloin oli murrosvaiheessa joten murskatappioita ehkä satunnaisella tuurivoitolla jostakin riittävän heikosta kiekkomaasta olisi voinut olla odotettavissa. Kaikkien vaiheiden jälkeen KOK tarjosi kyllä mahdollisuutta varsinaiseen Talviolympialaisten Haun äänestykseen, mutta Puola jäi siitä sitten pois kun ratkaisun paikka olisi ollut tiedossa.

 

[Thusberg]

Talviolympialaisten 2010 Esihakijoita käsitellään tässä viestissä ja niitä varsinkin riitti ja muutama lievästi sanottuna oli erittäinkin vaivaannuttava Talviolympialaisten Esihakija.

Joka tapauksessa tässä mietteitä niistä:

Talviolympialaiset 2010 (Pidettiin Kanadan Vancouverissa.)

Vaihtoehtoiset ja toteutuneet isäntämaat 2010 Talviolympialaisiin: Etelä-Korea ja Itävalta

Talviolympialaisten 2010 Esihakijat: Bosnia ja Hertsegovina, Espanja, Kiina, Sveitsi ja Andorra

Bosnia ja Hertsegovina jääkiekon MM-ohjelmassa 2010: Ei pelannut lainkaan millään MM-ohjelman sarjatasolla kuten ei myöskään vuonna 2009. Ei ollut tietenkään edes Talviolympialaisissakaan.

Tärkein syy MM-ohjelmaan osallistumattomuuden suhteen oli maan erittäin harvojen jäähallien kuten muun muassa Sarajevon Jäähallin romahdus liiallisen lumimäärän takia jolloin maajoukkueen pelaajat eli muun muassa Jään Susien tai Valkotähtien nimellä tunnettu maajoukkue ei voinut harjoitella kauden aikana juuri missään pelejään.

Siten esimerkiksi ei ollut mitän järkeä mennä ottamaan pataan vaikkapa Kiekkopanttereilta eli Etelä-Afrikalta MM-kisojen 3. Divisioonassa/3-divisioonassa eli myös vanhempien aikojen nimeltään MM-kisojen D-sarjassa.

Periaatteessa Bosnia ja Hertsegovina oli pitänyt Talviolympialaiset vuonna 1984 silloin tosin osana Jugoslaviaa jolloin periaatteessa ainakin kerran muslimienemmistöisessä tai ainakin melkoisen vahvasti islaminuskoa harjoittavassa maassa on järjestetty Talviolympialaiset.

Bosnia ja Hertsegovinan Talviolympialaisten Esihakijana esiintyminenkin oli melkoisen vaivaannuttavaa ja surullista, mutta ei kuitenkaan ymmärrettävän huonolla tolalla ollutta jääkiekkoa huomioimatta nyt niin huono kuitenkaan muutoin.

Sarajevossa tai muutoinkin maassa olisi jo ollut melko hyvin omana itsenäisenä maanakin riittäviä majoitustiloja ja muutoin erinäisiä muita talvilajien pitopaikkoja. Myös kuljetusyhteydet olivat jo paremmat kuin aikoihin myös jo vuonna 2010.

Kuitenkin hyvin paljon oli infran kanssa ongelmia ja korruption ongelmia kuten myös yksinkertaisen kroonista alibudjetointia mikä oli Etelä-Koreankin Talviolympialaistenkin ongelmia aikanaan aiemmin 1990-luvulla ja 2000-luvun ihan alussa. Näistä puhuttaessa ongelmana oli Etelä-Korean osalta vain siis alibudjetointi.

Sanomattakin oli selvää, että jakoja Bosnia ja Hertsegovinalla ei olisi ollut millään tavalla mitenkään hyvin teoreettisessa Talviolympialaisten pidon tilanteessakaan jääkiekon suhteen.

Espanja jääkiekon MM-ohjelmassa 2010: Ei ymmärrettävästi edelleenkään Talviolympialaisissa mukana, mutta voitti vuonna 2010 juurikin MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan oman A-lohkonsa ja nousi sensaatiomaisesti ensi kerran historiansa aikana periaatteessa pelaamaan vanhaa entistä MM-kisojen B-sarjaa eli MM-kisojen 1. Divisioonaa/1-divisioonaa vuodeksi 2011.

Espanjan Alain Iturralden ajat alkoivat jo olla menneen talven lumia, mutta esimerkiksi Juan Munoz, Alejandro Pedraz ja Ander Alcaine loivat tuolloisina nuoruuden päivinään Espanjaan ainakin nykypäiviin verrattuna kaikkien aikojen kiekkobuumia suhteellisesti ajatellen. Vuonna 2009 Espanja oli MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan B-lohkossa lohkon kolmonen ja kaikkiaan viides 9 pisteellä.

Espanjalla oli tosiaan tuolloin yllättävänkin hyvin asiat nimenomaan erilaisissa järjestelykysymyksissä suhteessa nykypäivään mikäli Espanja hakisi Talviolympialaisia.

Tuolloin infrajärjestelyjen päivityksiin oli rahaa, tulevan kiekkobuumin myötä Neiti Samaranchin (Tuohon aikaan Espanjan Jääkiekkoliiton pomo ja tietenkin erittäinkin tunnetun KOK:n Samaranchin tytär.) toimistostakin olisi muutamilla hyvin nopeilla puhelinsoitoilla kyllä irronnut nopeaa taloustukea mikäli Talviolympialaisten tason jääkiekko todella olisi saatu Espanjaan ja kaiken kaikkiaankin tilanne olisi kaikkein huonoimmillaan ollut siltikin todennäköisesti Espanjan kaikkien aikojen järkevintä Talviolympialaisten hakua vastannut kokonaisuus.

Ikävä kyllä ongelmaksi koitui lähinnä muun muassa järkevien Olympiakylän paikkojen löytäminen nimenomaan talvilajeja varten ja ennen kaikkea majoitustilojen riittämättömyys vaikka infrajärjestelyt olisi kyettykin päivittämään.

Lopulta Espanjan osalta ainakin toistaiseksi tuli kuitenkin takapakkia kuin KOK:n pomot olivat ehkä hieman turhankin ennakkoluuloisia juurikin siksi kun Espanja ei vain aiemmin ollut järjestänyt Talviolympialaisia. Siten Espanjan osalta kun muitakin riittävän kovia Talviolympialaisten hakijoita oli mukana niin peli oli melko pelattu.

Teoreettiset Talviolympialaiset olisivat olleet kyllä melkoinen näky Espanjassa, mutta toisaalta Ander Alcaine olisi saanut hyppiä kyllä varmasti jääkiekon puolella sydämensä kyllyydestä Espanjan maalin edustalla varmaankin jo ylittäen kuuluisat Espanja-Italia-ottelun ja vuoden 2011 aikaiset maalien torjuntaluvutkin moneen kertaan!

Kiina jääkiekon MM-ohjelmassa 2010: Ei ollut Talviolympialaisissa, mutta oli MM-kisojen osalta 2. Divisioonassa/2-divisioonassa B-lohkossa säilyen sarjassa omalla lohkon viitospaikallaan eli hieman A-lohkon Meksikon tilanteesta riippuen oli 9:s tai 10:s kaikkiaan 2. Divisioonassa/2-divisioonassa.

Vuonna 2009 Kiina oli Jään Lohikäärmeiden hieman parempana kiekkovuotena MM-kisojen 2. Divisioonassa/2-divisioonassa oli lohkokolmonen B-lohkossa ja kokonaistilanteessa heti Espanjan takana kuudes kun Espanja oli A-lohkon kolmostilalla viides kokonaistaulukon osalta.

Jään Lohikäärmeiden osa oli tuolloinkin nykypäivänkin tapaan erinäisin keinoin hyvin puutteellinen myös vuosina 2009 ja 2010. Edelleenkin se parhaimmillaan oli jo sarjatasonsa keskikastia, mutta huonoimmillaan vieläkin jopa sarjaputoaminen oli todellinen vaara. Sillä ei vain ollut resursseja tai niitä ei vain oikein tunnuttu käytettävän oikein maan eteenpäin viemiseksi jääkiekossa kun niitä olikin.

Jään Lohikäärmeiden Talviolympialaisten hanke vuorostaan oli myös tuolloin melkoisen alimitoitettu, mutta tuolloin kuitenkin unelma edes Esihaun perusteella ensi kerran käynnistyi Kiinassa. Joitakin Kiinan Talviolympialaisten rakennushankkeita aloitettiin jo tuolloin Harbinin alueella ja juurikin osin suurtenkin Talviolympialaisten pitoon tarkoitettujen alueiden aluilleen laitto tai keskeneräisyys nähtiin Kiinaa vastaan.

Kaikkiaan kuten ennen pitkää toteutuvat Jään Lohikäärmeiden Talviolympialaiset vuonna 2022 olisi ollut myös teoreettiset Talviolympialaiset 2010 Kiinassa myöskin hyvin näyttävä näky, mutta Jään Lohikäärmeiden kannalta itse kiekossa tuolloin ainakin tilanne olisi ollut täysi katastrofi ja vieläkin sillä on melkein vuosikymmenen jälkeenkin omat vaaranpaikkansa.

Vaikka väistämättä ja onneksi sentään ihan H-hetken lähestyessä kehitystä sentään on edes tapahtunut jolloin ehkä ihan pahin katastrofi ehkä vältetään.

Melko piankin vuoden 2010 Talviolympialaisten Esihaun osalta Talviolympialaisten Hakuun Kiinalla ei ollut mitään asiaa. KOK painoi kuitenkin Kiinan halukkuuden merkille kuten oli painanut Etelä-Koreakinkin.

Sveitsi jääkiekon MM-ohjelmassa 2010: Pelasi Talviolympialaisissa melko verraten huonot Alkuerät voittaen sitten maratonottelussa Rangaistuslyöntilaukauskilpailussa Valko-Venäjän kaikkiaan maalein 3-2 Puolivälierien Karsinnoissa tai käytännössä Talviolympialaisten Neljännesvälierissä vain hävitäkseen tiukan Yhdysvallat-ottelun Puolivälierässä kolmannessa erässä päästettyjen maalien osalta maalein 0-2. Sveitsi oli siten 8:s Talviolympialaisissa.

MM-kisoissa Sveitsi pelasi todella hienot MM-kisat vuonna 2010 kisaisäntä Saksan tapaan. Alkuerien lohkovoiton Sveitsi otti ja oli myös hyvä Välisarjassa tai Neljännesvälieräsarjassa vain hävitäkseen sitten hyvin niukasi kisaisäntä Saksalle Puolivälierissä maalein 0-1. Sveitsi oli siten 5:s.

MM-kotikisoissaan vuonna 2009 Sveitsin onnistui pelata taas hyvät Alkuerät vaan menettäkseen kaiken Välisarjan tai Neljännesvälieräsarjassa Latvian kanssa kokemaansa Rangaistuslyöntilaukauskisan tappioon mikä ennen pitkää riitti pudottamaan Sveitsin jo ennen Puolivälieriä. Sveitsi oli siten erittäin turhauttavasti 9:s.

Talviolympialaisten kisaisännäksi vuodeksi 2010 Sveitsi jopa voitti Esihaun ja olisi ollut erittäin kova suosikki jopa olemaan Talviolympialaisten isäntä vuodelle 2010 ilman Sveitsin oman hallituksen ja koko Talviolympialaisten järjestelykomitean keskinäisiä kiistoja ja niistä aiheutuneita budjettileikkauksia jolloin Sveitsi lopulta luopui jo reilusti ennen arvioitua Talviolympialaisten Hakua niiden järjestämisestä.

Talviolympialaisten jääkiekkoa ajatellen vuodeksi 2010 kisaisäntänä Sveitsillä olisi ollut hieno mahdollisuus korjata MM-kisaisännyyden virheet, mutta myös yhtäläinen mahdollisuus mokata itsensä kovassa paikassa!

Andorra jääkiekon MM-ohjelmassa 2010: Ei pelannut lainkaan koko MM-ohjelmassa kuten ei vuonna 2009 ollut myöskään pelannut. Ei pelannut vähemmän yllättäen Talviolympialaisissakaan.

Ylipäätään jos ei vuoden 1997 erikoisia D-sarjan MM-kisoja, niiden järjestämisiä kääpiömäisessä Andorra la Vellan Jäähallissa ja huomioon ottamattomia näytösotteluja Andorran Maajoukkueelta lasketa niin on ollut hyvin erikoista nähdä, että mikähän sai koko maan ylipäänsä hakemaan Talviolympialaisia?

Kääpiötason maassa kun taitaisi jäädä ehkä laskettelua huomioimatta muut lajit aika tavalla ulkoistetuksi kenties Ranskaan ja Espanjaan.

Muutenkin kieltämättä erikoinen hanke sai ylivoimaisesti vähiten pisteitä Esihaussa ja siten joutui KOK:n päättäjien hakemusten roskakoriin hyvinkin nopeasti.

Järjettömän teoreettinen Talviolympialaisten pitäminen jääkiekon osalta olisi tainnut myös olla vain murskalukemia täynnä ihan niissä hyvin todennäköisissä huomioimattomissa näytösotteluissakin. Bosnia ja Hertsegovinankin hakemus kisaisännäksi olisi ollut Andorra-pelleilyynkin verrattuna paljon järkevämpi ja ammattimaisempi. Etenkin kun Sarajevossa oli Jugoslavian aikana jo ihan pidettykin Talviolympialaiset ja harjoitettu jääkiekkoakin erittäin ammattimaisesti.

 

[Thusberg]

Talviolympialaisten 2014 Esihakijoita käsitellään tässä viestissä ja niitä varsinkin riitti ja muutama lievästi sanottuna oli erittäinkin vaivaannuttava Talviolympialaisten Esihakija.

Joka tapauksessa tässä mietteitä niistä:

Talviolympialaiset 2014 (Pidettiin Venäjän Sotshissa.)

Vaihtoehtoiset ja toteutuneet isäntämaat 2014 Talviolympialaisiin: Etelä-Korea ja Itävalta

Talviolympialaisten 2014 Esihakijat: Espanja, Kazhakstan, Bulgaria ja Gruusia tai myös Georgia

Espanja jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei pelannut vähemmän yllättäen Talviolympialaisissa, mutta pelasi kuitenkin MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan sarjalohkossa C2 tai myös nimityksestä riippuen sarjalohkossa 2B. Espanja voitti tuon sarjalohkon ja vuoden 2012 muuttuneiden sääntöjen mukaisesti nousi vuodeksi 2015 MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan sarjalohkoon C1 tai myös nimityksestä riippuen sarjalohkoon 2A.

Espanjan jääkiekko oli edelleen tuolloin hyvin samanlaista kuin mitä oli sitä ennenkin 2010-luvulla ja 2000-luvun ihan lopulla ollut. Kilpailukykyistä, näyttävää, mutta silti valitettavan puutteellista tavallaan.

Vuonna 2011 Espanjalle erityisesti oli tuhoisaa sääntöjen muuttuminen koskemaan vain sarjalohko kerrallaan nousemista alemmilla MM-tasoilla ja lisäksi Japanin vetäytymiselle annettiin vuoden 2011 Fukushiman onnettomuuden takia perusteet Force Majeurelle minkä vuoksi Espanja joutui pelillisesti tippumaan MM-kisojen 1. Divisioonasta/1-divisioonasta pois vuodeksi 2012.

Vuonna 2013 Espanja nöyryyttävästi oli viimeinen MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan sarjalohkossa C1 tai myös nimityksestä riippuen sarjalohkossa 2A. Siten se tippui vuodeksi 2014 sarjalohkoon C2 tai nimityksestä riippuen sarjalohkoon 2B vuodeksi 2014.

Espanjan heikentyneen taloustilanteen vuoksi muun muassa jälleen Jacan ja Huescan Jäähallien korjaushankkeet ja uuden rakentaminen erityisesti Huescaan peruuntui ja lisäksi riittämättömät Avajaisten ja Päättäjäisten Seremonioiden pitopaikat riittivät rikkomaan KOK:n kyseisiä asioita koskevat sääntöpykälän 34.1 ja mikä sitten muutoin tietenkin sinetöi Espanjan ulkopuolelle joutumisen sen sijaan, että se olisi päässyt varsinaisen Talviolympialaisten Hakuun.

Kun muutoin kieltämättä muutamaan muuhun Espanjan Talviolympialaisten hakuun verrattuna Espanjalla oli hieman parempi muu hakemus kaikkiaan.

Jääkiekon kannalta Talviolympialaiset Espanjassa kieltämättä olisivat olleet jälleen melkoisesta Ander Alcainen torjuntaesityksestä kiinni, että ei vain olisi käynyt huonosti.

Kazhakstan jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei ollut mukana Talviolympialaisissa kun se oli karsiutunut niistä, mutta oli kuitenkin MM-kisoissa mukana sijoittuen niissä Alkuerien jälkeen valitettavasti kokonaan viimeiseksi ja pudoten MM-kisojen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan sen sarjalohkoon B1 tai 1A vuodeksi 2015.

Vuonna 2013 Kazhakstan nousi yhdessä viime hetkellä Unkarin kompastelujen myötä Unkarin sijaan Italian kanssa tasapelissä 12 pisteellä ja sijoituksellisesti Kazhakstanin voittaessa MM-kisojen muuttuneiden sääntöjen myötä 1. Divisioonan/1-divisioonan sarjalohkon B1 tai 1A ja noustessa muutoin vuodeksi 2014 MM-kisoihin.

Kazhakstanin ongelmaksi nähtiin lähinnä majoitustilojen vajaavaisuus, verraten vähäinen Talviolympialaisten potentiaalinen järjestelykyky ja myös maan hallituksen kielteisyys ennen kuin myös Neuvosto-Kazhakstaninkin viimeisenä presidenttinä toiminut maan käytännön diktaattori Nursultan Nazarbayjev pisti liikettä hallituksensa niveliin jolloin hallitukseltakin kyllä tahtoa löytyi, mutta kaiken kaikkiaan KOK:n isännät päättivät Kazhakstanin mieluummin jäävän varsinaisen Talviolympialaisten Haun ulkopuolelle.

Ennen kaikkea kun vaikka tarjous rahallisesti oli hyvä niin Kazhakstanilla ei vain ollut aivan niin riittävästi potentiaalia vielä päivittää tiloja ja ikivanha Medevin Jäähalli luisteluareenanakin olisi ollut melkoisen pieni paikka sellaisen järjestämiseen.

Kazhakstan mahdollisena Talviolympialaisten isäntänä oli vieläkin tuolloin jääkiekollisen uusitumisensa saralla varsin heikossa asemassa suhteessa vastustajiinsa joten ongelmia olisi kyllä tullut.

Bulgaria jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei ollut mukana vähemmän yllättäen Talviolympialaisissa kun se oli karsiutunut niistä, mutta oli kuitenkin MM-kisoissa mukana MM-kisojen 3. Divisioonassa/3-divisioonassa eli entisessä MM-kisojen D-sarjassa sen voittaen ja nousten vuodeksi 2015 MM-kisojen 2. Divisioonaan/2-divisioonaan sen sarjalohkoon C2 tai 2B nimityksestä riippuen.

Vuonna 2013 Bulgaria vastaavasti putosi MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan sarjalohkosta C2 tai 2B nimityksestä riippuen vuodeksi 2014 MM-kisojen 3. Divisioonaan/3-divisioonaan.

Bulgarian osalta sen 1990-luvunkin ongelmallisiin päiviin verrattuna jääkiekko oli haurastunut pohjalukemiin. Bulgarian Talviolympiahanke oli verraten tuhoon tuomittu jo alkuunsa.

Tosin muiden lajien kohdalla sillä oli lupaavaa kehitystä koska sen Borovetsin Talviurheilukeskus ja Banskon Laskettelukeskus ovat verraten erittäinkin moderneja samoin kuin Sofian Urheilukeskuskin maan pääkaupungissa.

Valitettavasti hyvinkin nopeista kehitysaskelista huolimatta sillä olisi ollut KOK:n isäntien mielestä vielä paljon kehitettävää. Banskoon esimerkiksi olisi pitänyt laajentaa sen tunnettua ampumahiihtokeskusta ja luoda muutenkin parempia hiihtoratoja maan eri muillekin alueille. Vitoshan Kansallispuiston hankkeet ärsyttivät myös paikallisia luonnonsuojelujärjestöjä eikä Bulgarian hallitus tai KOK erityisemmin oikein pitäneet mellakoista.

Talviolympialaisten mahdollisen teoreettistakin jääkiekkoilua varten myös Sofian Jäähalliakin olisi pitänyt rankalla kädellä modernisoida nykypäivään sopivaksi jo tuolloin.

Murheellisin näky olisi tavallaan myös hienouden nimissä ollut nähdä myös jo tuolloin 50 vuotta vanha Konstantin 'Konsta' Mihailov edes vielä kerran vähän torjumassa Bulgarian maalin suulla parhaimpia kiekkomaitakin vastaan!

Gruusia/Georgia jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei ollut mukana vähemmän yllättäen Talviolympialaisissa, mutta oli jo mukana MM-kisojen 3. Divisioonassa/3-divisioonassa kärsien toki melkein ensikertalaisena ikämiesjoukkueenkin voimin melkoisia selkäsaunoja muilta vastustajiltaan ollen myös koko MM-ohjelman huonoin maa.

Vuonna 2013 oli ollut mukana myös MM-kisojen 3. Divisioonan/3-divisioonan Karsinnassa pääsemättä tuolloin kuitenkaan vähemmän yllättäen mukaan itse MM-kisojen 3. Divisioonan/3-divisioonan pariin olemalla niissäkin huonoin.

Vuoden 2014 Talviolympialaisten hanke oli käytännössä katsojen täysin tuhoontuomittu kun maan jääkiekko ja monet muut talviurheilun lajit olivat käytännössä sanottuna pakko rakentaa lähes tyhjästä!

Hyvin teoreettisissa Talviolympialaisissa 2014 Tbilisin Jäähalli olisi toki saanut oman uuden modernin ulkokuorensa ja samoin olisi nähty kokonaan uusi Borjomin Jäähalli.

Valitettavasti ainoat kehut se olisi saanut vain Bakurianin Keskustan Aukion Olympiakylästä minkä laajalla piha-alueella olisi pidetty niin Avajaiset kuin Päättäjäisetkin, mutta muutoin lievästi sanottuna KOK:n sanoin taitanee kulua sen 50-100 vuotta ennen kuin Gruusiassa tai myös Georgiassa nähdään Talviolympialaisia!

Ainakin vielä muutama vuosi sitten kaikki lievästi sanottuna oli hyvin puutteellista Talviolympialaisia varten vaikka itsessään Gruusiassakin on lumisia talvia ja paljon hyviä paikkoja itsessään pitää monia talvilajeja ja tietysti myös Neuvosto-Gruusian aikaankin oli jääkiekkoperinteitä maassa.

Nykytilanteen valossa jos pitäisi arvioida myös Gruusian jääkiekkomaajoukkueenkin edistymistä kaikkiaan huomioiden niin ehkä oikeampi raja Talviolympialaisille Georgiaan on nykyisin mitä tahansa 20-50 vuoden kuluttua olevalta ajalta kun ainakin edistystä on tapahtunut, mutta paljon muutakin täytyy tapahtua maassa jotta tosiaan jonain päivänä sielläkin ehditään Talviolympialaiset näkemään.

 

[Thusberg]

Talviolympialaisten 2018 Esihakijoita käsitellään tässä viestissä ja tällä erää oli vain yksi varsinaisesti hyväksytty Talviolympialaisten Esihakija.

Joka tapauksessa tässä mietteitä niistä:

Talviolympialaiset 2018 (Pidettiin Etelä-Korean PyeongChangissa tai kirjoitusasusta hieman riippuen Pyeongchangissa.)

Vaihtoehtoiset ja toteutuneet isäntämaat 2018 Talviolympialaisiin: Saksa ja Ranska

Talviolympialaisten 2018 Esihakija: Norja

Norja jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Oli mukana Talviolympialaisissa viime vuonna pelaten melko huonot Alkuerät päästäkseen sitten Puolivälierien Karsintaan tai käytännön Talviolympialaisten Neljännesvälieriin voittaen siellä Slovenian Jatkoajalla vain hävitäkseen Olympiaurheilijoille Venäjältä maalein 1-6 Puolivälierissä ja oli siten kaikkiaan 8:s. Viime vuonna MM-kisat menivät hyvin tämän vuoden MM-kisojen tapaan Jääkarhuilta kokonaan penkin alle.

Lopulta oli 13:sta kaikkiaan ja oman Alkuerien lohkonsa toiseksi viimeinen.

MM-kisoissa oli pari vuotta sitten 2017 jopa kiinni siinä erittäin paljon tavoitellussa Puolivälierien paikassa vain onnistuakseen möhlimään isoilta osin voitettavissa olleet monet ottelunsa ja samalla toki myös pelasti Leijonien Puolivälierä-paikan kun se voitti Jääkukot eli Ranskan. Oli lopulta 11:sta kun vielä Latviakin ehti edelle sijoituspisteissä 10 pisteellä kymppipaikalle kun Jääkarhuilla oli 8 pistettä.

Talviolympialaiset olisivat Norjassa olleet melkein varma juttu ainoana kiistattomana Esihakijana kun Ruotsi ja muun muassa Suomi peruuttivat omat alustavatkin Esihakunsa olemalla itse vahvimpia alustavia hakijoita muun muassa Suomen osalta puhuttaessa aikoihin.

Tosin Ruotsin ja Suomen toiveet perustuivat taas Pohjoismaiden Yhteisiin Talviolympialaisiin jolloin kaikkiin kolmeen maahan eli Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen olisi tullut Talviolympialaisten eri lajeja.

Norjan ainoa ongelma siinä, että miksi se ei käytännössä melkein varmana Talviolympialaisten Haun voittajana ollut siinä mukana lopullisen haun Etelä-Korean, Saksan ja Ranskan tapaan oli tietenkin maan hallituksen omassa haluttomuudessa tukea Talviolympialaisten hankkeita maassa.

Yllättävänkin moni nk. Pohjan Naapurimme hallitus on viime vuosina suhtautunut hyvin kielteisesti Talviolympialaisten tukemiseen ja ainoa muukin talvilaji mikä tuntuu saavan varauksetonta tukea on vain ymmärrettävästi hiihto muiden talvilajien tuen jäädessä vähemmälle lyhytaikaisen 2010-luvun alun jääkiekkoinnostuksen laannuttua.

Jääkiekon osalta olisi tietenkin ollut mukavaa nähdä Talviolympialaiset Jääkarhujen Kotiluolassa/Kotipesässä, mutta puitteita olisi pitänyt uusia ainakin joihinkin Jäähalleihin todella reippaasti ja kun Jääkarhut muutenkin elävät nyt melkoisen vaikeaa murroskautta kun tämän hetken ihan kirkkaimmat mahdolliset tulevaisuuden tähdet ovat vielä hieman turhan nuoria tulemaan Jääkarhuihin tai myös Jääkarhunpennuissa eli Norjan Nuorten Alle 20-Vuotiaiden Maajoukkueessa ei ole ihan odotetun suuria tähtiä ollut näkyvissä niin ongelmia on kyllä odotettavissa ollut jo muutaman vuoden ajan.

 

[Thusberg]

Ja vielä kaiken viime aikojen viestien päätteeksi puhuttaessa Talviolympialaisten Esihakijoista laitan vuosien 2022 ja 2026 Talviolympialaisten Esihakijoiden tilanteet sellaisenaan kun ne toistaiseksi ovat olleet:

2022 Talviolympialaiset (Pidetään Kiinan Pekingissä ja tarpeen mukaan joidenkin lajien osalta myös Kiinan Hebeissä.)

Vaihtoehtoinen ja toteutuva isäntämaa vuoden 2022 Talviolympialaisiin: Kazhakstan

Talviolympialaisten 2022 Esihakija: Norja

Jääkarhujen näkymiä tässä vaiheessa: Jääkarhut eli Norja totisesti oli jälleen ylivoimaisesti selvin Esihakija ja olisi ollut ilman Norjan hallituksen vihamielisenä jatkunutta asennetta järjestää Talviolympialaisia hyvin todennäköinen Talviolympialaisten vuoden 2022 kisaisäntä koska kaikissa muissa tarkastuksissa se sai ylivoimaisesti vain kiittäviä lausuntoja KOK:lta.

Jääkarhujen ongelma onkin se, että mikäli esimerkiksi hyvin teoriassakin Jään Lohikäärmeet eli Kiina kohtaisi vaikeuksia ja vetäytyisi mitä se tuskin enää tekee tai esimerkiksi myöskään varaisäntä Kazhakstan pystyisi niitä järjestämään niin Jääkarhujen osalta ongelmaksi tulee jo kerran tapahtunut vetäytyminen kokonaan varsinaisesta Talviolympialaisten Hausta puhuttaessa ellei sitten jotenkin tilannetta laitettaisi Force Majeure-säännön piikkiin.

Jääkarhujen omat tulevaisuuden näkymät eivät ole helppoja jääkiekon osalta kun tänäkin vuonna pelattiin melko huonosti MM-kisoissa ja kiitos Norjan hallituksen jo toista kertaa jatkuneisiin oikutteluihin Talviolympialaisten osalta edes niihin pääseminen vuodeksi 2022 muutoin ei ole erityisen varmaa.

Joidenkin jääkiekon MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan maatkin voisivat olla Jääkarhuille vakava ongelma mikäli ne eivät kuitenkin olisi siellä missä ovat ja niiden kilpailukyky on Jääkarhuja ajatellen ollut hälyttävässä nousussa viime vuosina.

Ylläolevassa viestissä on käsiteltykin jo hieman Jääkarhujen tilannetta joten jätän käsittelyn muilta osin melko lyhyeen.

Muista alustavista Esihakijoista jälleen vahvoilla olivat myös Ruotsi ja Suomi taas kerran joskin näiden kahden osalta on todettava, että ne unelmat Talviolympialaisista ovat olleet erittäin vahvasti sidottuja Pohjoismaiden Yhteisiin Talviolympialaisten hankkeisiin.

Välillä Ruotsi vaikutti hakevan myös yksinään Talviolympialaisia, mutta ilman yhteistyötä joko Suomen tai Norjan kanssa tilanne oli Talviolympialaisten 2022 Esihakuakin varten käytännössä toivoton.

Muista alustavista Esihakijoista puhuen Ukrainan ja Puolan Esihaut päättyivät varsin lyhyeen.

Ukrainan tilanne meni tietenkin maan taloustilanteen ja käytännön, Venäjän kanssa käytävän Ukraina-Venäjä Rajasodan tai vuodesta 2014 alkaneen Ukrainan Kriisin piikkiin mikä sai sen varsin nopeasti peruuttamaan Esihakunsakin.

Puolan Esihaku Talviolympialaisia kohtaan päättyi lähinnä maan talviolympiapaikkojen modernisoinnin ollessa kesken vaikka ajoittain paikallisella tasolla oli myös kielteisyyttäkin Talviolympialaisia kohtaan niiden kalleuden takia.

2026 Talviolympialaiset (Näillä näkymin ovat varmistuneet pidettäviksi Italian Milanoon ja Cortina d' Ampezzoon vuoden 1956 Talviolympialaisten ja Cortina d' Ampezzon kisojen 70-vuotisjuhlien kunniaksi.)

Vaihtoehtoinen kisaisäntä ainakin näillä näkymin vuodeksi 2026 Talviolympialaisiin: Ruotsi

Talviolympialaisten 2026 Esihakija: Kanada

Kanadan näkymiä tässä vaiheessa: Kanadan tulevaisuuden näkymät olivat hyvät ja ilman Calgaryn Kaupunginhallinnon kielteistä päätöstä Kanada olisi ollut yksi Vaihtoehtoinen kisaisäntä ainakin näillä näkymin vuodeksi 2026 Talviolympialaisiin.

Calgaryn Kaupunginhallinto on valmis purkamaan 19.11.2018 päätetyn kielteisen päätöksensä, mutta vain mikäli niin Italia tai jopa tosiaan Ruotsikin peruuttaisivat Talviolympialaisten pitonsa jostakin syystä ennen vuotta 2026 tämän hetken mukaan.

Lisäksi Calgaryssa järjestetään Talviolympialaiset vain mikäli se saisi Ottawan Liittohallituksesta tarvitsemansa taloudellisen tuen hätätilanteessa järjestettäviin Talviolympialaisiin mikä summaltaan riitti Esihakuun, mutta ei varsinaiseen Talviolympialaisten Hakuun vuodeksi 2026.

Muista alustavista Esihakijoista puhuen ne eivät Kanadasta poiketen koskaan olleet vahvistettu virallisiksi Talviolympialaisten Esihakijoiksi kun ne peruivat vuoden 2026 Talviolympialaisten Esihakupäätöksensä seuraavasti:

Turkkia ei kutsuttu vuoden 2026 Talviolympialaisten Esihakukomitean neuvotteluun lokakuussa viime vuonna, se suljettiin pois Esihausta 4.10.2018 alustavasti ja kokonaan se suljettiin hieman turkkilaisten lehtien mukaan lokakuun tai marraskuun aikana 2018 eli viime vuonna kuitenkin ennen tuota Calgaryn Kaupunginhallinnon äänestyspäätöstä.

Tätä ennen Turkilla oli ollut KOK:n mielestä melkoisen puutteellinen alustavakin hakemus, mutta se oli päätetty Esihaun hakijoiden puutteessa hyväksyä aiemmin siihen mukaan.

Turkin ongelmiksi nähtiin muun muassa kuljetusinfran heikkoudet, yhteydenpito-ongelmat maan omien järjestäjien osalta ja lentokenttien järjestelyjen riittämättömyys.

Japani päätti vetäytyä vuoden 2026 Talviolympialaisten Esihausta 13.9.2018 johtuen Tokion Kesäolympialaisten 2020 tuomista lisäkustannuksista ja siitä, että siihen ainakin juuri nyt tarvitaan kaikki varat. Japani kuitenkin tavoittelee vahvasti vuoden 2030 Talviolympialaisia.

Itävalta päätti vetäytyä vuoden 2026 Talviolympialaisten Esihausta 6.7.2018 pitkälti varojen riittämättömyyden ja myös vuoden 2030 Talviolympialaisia kenties silmällä pitäen jolloin varoja mahdollisesti säästyy siihen mennessä paremmin.

Toisaalta Itävallassa poliitikot olivat alusta tai melkein alusta lähtien yllättävänkin kielteisiä suhteessa Talviolympialaisten Esihakuunkin tai koko Talviolympialaisten Hakuun ylipäänsä mikä saattoi helpottaa vetäytymistä eikä lähivuosillekaan Talviolympialaisia ole maahan tiedossa.

Sveitsi päätti vetäytyä vuoden 2026 Talviolympialaisten Esihausta 10.6.2018 kun Sionin Kaupunginhallinto äänesti Esihakuakin vastaan ja olisi vielä entistäkin ponnekkaammin vastustanut varsinaista Talviolympialaisten Hakua.

Koska muut Kantonit eivät halunneet tukea ilman Kantonien Keskushallinnon tai Bernin lupaa niin taloudellista tukea tai takuuta ei ollut ja niin Sveitsi joutui vetäytymään Talviolympialaisten Esihaustakin.

Jonkinlaiseen välitilaan vuoden 2026 Talviolympialaisten Alustavan Haun ja Esihaun suhteen jäi Norja joka tosiaan oli ainoa hyväksytty Esihakija vuosille 2018 ja 2022 Talviolympialaisia ajatellen.

Tavallaan se oli vahvin Alustava Hakija, mutta jäi varsinaisen Talviolympialaisten Esihaun ulkopuolelle tultuaan siihen kyllä hyväksytyksi eikä KOK:n määräaikaan mennessä koskaan halunnut vahvistaa itseään Esihakijaksi vuoden 2026 Talviolympialaisia ajatellen.

Välillä Norja on ollut kimpassa niin Suomen kuin Ruotsinkin kanssa taas mahdollisen Yhteisten Talviolympialaisten hankkeen nimessä Pohjoismaihin, mutta Ruotsi päätti kuitenkin vuotta 2026 Talviolympialaisia silmällä pitäen lopulta toimia yksin eikä edes kompromissi vain Norjan ja Ruotsin kesken kelvannut sille.

Siten Norja luopui jo reilusti ennen muuta edes Esihaustakin joskin on ilmaissut erittäin vahvan kiinnostuksensa Japanin tavoin vuoden 2030 Talviolympialaisista.

 

[Thusberg]

Talviolympialaisista ja niistä puhuttaessa vuodesta 2014 lähtien ja tietenkin mahdollisesti tätäkin ennen, mutta toistaiseksi löytymättöminä sellaisina on ollut myös Talviolympialaisten Alustavia Hakijoita tai joskus myös Talviolympialaisten Esihaun Esihakijoita joilla on ollut KOK:n mielestä potentiaalia, mutta ei kykyä selvitä järkevästi Talviolympialaisten Esihakuun asti.

Kriteerit niihin ovat olleet lähteestä riippuen hyvin kirjavia kun ajoittain niihin on lievimmillään laskettu sellaisetkin tahot jotka käytännössä ovat olleet Talviolympialaistensa osalta lähinnä puhetasolla liikkeellä, mutta vakavimmat niistä ovat olleet käytännössä jo Esihaun porteilla haussaan.

Jotkut niistä on hyväksytty Esihakuunkin, mutta ne ovat peruneet menonsa sinne tai esimerkiksi vaihtaneet kisapaikkakuntaa jotta kyseinen hakijamaa voitaisiin hyväksyä niin Esihakuun kuin kuin ennen pitkää parhaimmillaan Varsinaiseen Hakuun.

Seuraavasta viestistä lähtien tulee vuosien 2014 Talviolympialaisten Alustavista Hakijoista asiaa niiden jääkiekollisten tilanteiden suhteen ja ne päättyvät tietenkin vuoden 2022 Talviolympialaisten ja 2026 Talviolympialaisten Alustavien Hakijoiden tilanteisiin muutoin ja mahdollisiin tulevaisuuden näkymiin.

 

[Thusberg]

Talviolympialaisten 2014 Alustavia Hakijoita käsitellään tässä viestissä ja niitä varsinkin riitti ja muutama lievästi sanottuna oli erittäinkin vaivaannuttava Talviolympialaisten Alustava Hakija.

Joka tapauksessa tässä mietteitä niistä:

Talviolympialaiset 2014 (Pidettiin Venäjän Sotshissa.)

Vaihtoehtoiset ja toteutuneet isäntämaat 2014 Talviolympialaisiin: Etelä-Korea ja Itävalta

Talviolympialaisten 2014 Esihakuun kelpuutetut Esihakijat: Espanja, Kazhakstan, Bulgaria ja Gruusia tai myös Georgia

Talviolympialaisten 2014 Alustavat Hakijat: Andorra, Ranska, Turkki, Kiina, Saksa, Ruotsi, Kanada, Yhdysvallat, Norja, Sveitsi ja Suomi

Andorra jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei pelannut lainkaan koko MM-ohjelmassa kuten ei vuonna 2013 ollut myöskään pelannut. Ei pelannut vähemmän yllättäen Talviolympialaisissakaan.

Ylipäätään jos ei vuoden 1997 erikoisia D-sarjan MM-kisoja, niiden järjestämisiä kääpiömäisessä Andorra la Vellan Jäähallissa ja huomioon ottamattomia näytösotteluja Andorran Maajoukkueelta lasketa niin on ollut hyvin erikoista nähdä, että mikähän sai koko maan ylipäänsä hakemaan toistamiseen Talviolympialaisia?

Kääpiötason maassa kun taitaisi jäädä yhtä edelleenkin ehkä laskettelua huomioimatta muut lajit aika tavalla ulkoistetuksi kenties Ranskaan ja Espanjaan.

Muutenkin kieltämättä erikoinen hanke ei vuoteen 2014 mennessä päässyt edes Esihakuun ja siten joutui KOK:n päättäjien hakemusten roskakoriin vielä neljän vuoden takaista vuoden 2010 hakemusta nopeammin.

Järjettömän teoreettinen Talviolympialaisten pitäminen jääkiekon osalta olisi tainnut myös olla vain murskalukemia täynnä ihan niissä hyvin todennäköisissä huomioimattomissa näytösotteluissakin. Bulgarian ja Gruusiankin hakemus kisaisännäksi olisi ollut Andorra-pelleilyynkin verrattuna paljon järkevämpi ja ammattimaisempi.

Etenkin kun molemmissa maissa on historian saatossa harjoitettu jääkiekkoakin erittäin ammattimaisesti varsinkin Bulgariassa joskin Neuvosto-Gruusian aikoina jääkiekko kieltämättä rappeutui nopeasti viimeistään 1960-luvun jälkeen. Toki nimellisesti Andorra la Vellan Talviolympialaisille ei vain ollut tukea kyseisen kääpiömaan olympiakomiteassa joten se jäi siihen.

Ranska jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei mukana Talviolympialaisissa kun se karsiutui niistä, mutta pelasi huikeat Alkuerät häviämällä usein erittäin niukasti ihan huippumaillekin ja selätti Kanadan Rangaistuslyöntilaukauskisassakin ennen kuin hävisi Venäjälle Puolivälierissä olemalla siten 8:s. Vuonna 2013 oli MM-kisoissa kaikkiaan 13:sta kun jäi Alkueriin, mutta voitti niissä Venäjän 9.5.2013 ikimuistoisesti Jääkukoille maalein 2-1.

Ranska ei käytännössä päässyt Talviolympialaisten Esihakuun vain siksi, että Ranskan Olympiakomitealla ei ollut enää hankkeeseen varoja kun kaikki taloudelliset voimavarat olivat satsattu Pariisin Kesäolympiahankkeeseen 2012.

Toisaalta sen verran säästöjä Ranskan Olympiakomitealla oli, että vuoden 2018 Talviolympialaisiin voitiin päästä niin Esihakuun kuin Varsinaiseen Hakuun helposti jolloin vetäytyminen vielä vuoden 2014 osalta oli helppoa se mielessä sillä hetkellä.

Talviolympialaiset Ranskassa olisivat olleet mielenkiintoinen näky ja erittäin vahva piriste aina kotijäällään vahvoille Jääkukoille. Talviolympiapaikka olisi ollut Annecy.

Turkki jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei pelannut Talviolympialaisissa vähemmän yllättäen, mutta oli MM-kisojen 2. Divisioonassa/2-divisioonassa sen sarjalohkossa C2 tai 2B hieman nimityksestä riippuen.

Valitettavasti jäi viimeiseksi ja putosi vuodeksi 2015 MM-kisojen 3. Divisioonaan/3-divisioonaan, mutta voitti huomiota herättävästi maalein 6-4 Jään Lohikäärmeet eli Kiinan.

Vuonna 2013 oli edelleen MM-kisojen 2. Divisioonassa/2-divisioonassa sen sarjalohkossa C2 tai 2B hieman nimityksestä riippuen. Tuolloin tosin Turkki selvisi vielä vuodeksi 2014 jatkamaan samassa sarjassa kun Bulgaria tippui sitten sitä sijoitusta alempana sarjatasoa alemmas.

Kaikkiaan Turkin tilanne ei kyllä olisi ollut hyvä ja teoreettiset Talviolympialaiset siellä olisivat olleet melkoisia murskatappioita ainakin jääkiekkoon tuottavia ja lisäksi ongelmana olisivat saattaneet olla muutkin lajit kuin jääkiekko.

Turkin osalta Esihakuun hylkäävä tekijä KOK:n mielestä oli infrastruktuurin puute, mutta toisaalta Turkin Olympiakomitea oli kyllä suurimmat voimavaransa sijoittanut jo Erzurumissa pidettyihin vuoden 2011 Talviuniversiadeihin jolloin sillä ei ollut järkevästi enää edes rahoitustakaan.

Niiden onnistuminen on luonut kuitenkin tulevaisuudenuskoa Turkkiinkin jonakin kaukaisena päivänä pidettävistä Talviolympialaisista. Erzurum olisi ollut paikka myös Talviolympialaisille.

Kiina jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei pelannut Talviolympialaisissa, mutta oli MM-kisojen 2. Divisioonassa/2-divisioonassa sen sarjalohkossa C2 tai 2B hieman nimityksestä riippuen. Taisteli niin vuonna 2014 kuin myös 2013 samassa sarjassa säilyttäen kyllä paikkansa, mutta häviten nöyryyttävästi muun muassa Turkille maalein 4-6 11.4.2014.

Jään Lohikäärmeet olisivat todennäköisesti esimerkiksi Norjan tapaan päässeet Esihakuun ja ehkä jopa Varsinaiseen Hakuun asti, mutta Kiinan Olympiakomitea kuitenkin päätti keskittyä ennen kaikkea vuoteen 2022 ja sen Talviolympialaisten ehdottomaan saamiseen ja osin myös katsomaan enemmän näkymiä myös vuodelle 2018 Talviolympialaisia varten.

Siten vuoden 2014 osalle asiaa ei ollut kun se katsottiin Talviolympialaisten osalta tuhlaukseksi ja kun Etelä-Korean tapaan monet sen modernit Talviolympialaisia varten tarkoitetut rakennuskannat eivät olleet vielä esimerkiksi Pekingin kannalta valmiita. Lopullinen ongelma oli myös vuoden 2009 Talviuniversiadeihin valuneet varat.

Mahdolliset Talviolympialaiset huomattavassa etuajassa olisi pidetty Harbinissa.

Jään Lohikäärmeiden tilanne olisi ollut kammottava jääkiekon osalta 5 vuotta sitten teoreettisissa Talviolympialaisissa kun sentään nykyhetkeen tultaessa vuoteen 2014 verrattaessa muutosta vaikkakin ehkä silti riittämätöntä on jo tapahtunut kun ongelmanahan on ollut vain se, että Etelä-Korean vastaavaan tilanteeseen verrattuna Jään Lohikäärmeet saivat Talviolympialaisensa hieman liian aikaisin.

Saksa jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei ollut mukana Talviolympialaisissa kun se oli niistä karsiutunut, mutta oli mukana MM-kisoissa pelaten hyvän alkuosan turnauksesta Alkuerissä vain häviten sitten enemmän tai vähemmän loput ottelunsa ja oli lopulta Alkueriin jäätyään karmeasti 14:sta lopputuloksissa sentään säilyen MM-kisoissa vuodeksi 2015.

Vuonna 2013 MM-kisojen nöyryytystä jatkui sen jääden raivostuttavasti ysipaikalla yhdessä Jääkarhujen eli Norjan kanssa ulos Puolivälieristä kun tappioita oli tullut useista voitettavista otteluista ja voittamalla ihan ratkaisevassa Alkuerien pelissään Ranskan varsinaisella peliajalla se olisi ollut mukana Puolivälierissä siinä missä Jääkarhut jäivät sitten kokonaistilanteessa kymppipaikalle.

Talviolympialaisten 2014 kannalta edes teoreettisesti Saksan Olympiakomitealla ei tuntunut olevan niihin kyllä melkein mitään kiinnostusta. Kunnollista suunnittelmaa ja yksityiskohtaista toteuttamista ei ollut vaikka ajatustasolla esimerkiksi Münchenin Talviolympialaisetkin olisivat voineet olla hyvä juttu.

Itse Jääkotkien eli Saksan jääkiekolle toki Talviolympialaiset olisivat voineet olla hyvä piristys. Lopulta myös Sakan Olympiakomitea sai lisävaroja vuoden 2018 Talviolympialaisten Hakua varten ja siellä Saksa oikeastaan menestyi hyvinkin aina äänestykseen asti.

Ruotsi jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Mukana Talviolympialaisissa ja oli niiden hopeamitalisti. MM-kisoissa 2014 voitti lopulta pronssia vaikka oli myös pudota Valko-Venäjällä pelatuissa MM-kisoissa itse kisaisännälle ennen kuin sentään voittivat maalein 3-2.

Jaetuissa MM-kotikisoissa yhdessä Suomen kanssa vuonna 2013 se voitti niissä maailmanmestaruuden kun se voitti Sveitsin maalein 5-1.

Ruotsilla ei ollut yksinkertaisesti mahdollisuuksia eikä rahoitusta Talviolympialaisille vuodeksi 2014 kun sillä ei ollut hallituksensa tukea taaskaan kerran jolloin ainakin yksinään järjestäminen oli täysin poissa kuvioista.

Yritti toki jälleen Pohjoismaiden Yhteisten Talviolympialaisten hakua yhdessä Suomen ja Norjan kanssa saamatta sille tukea järkevästi.

Mahdolliset Talviolympialaiset Ruotsissa olisivat myös olleet mielenkiintoiset. Östersundissa ne olisi pidetty.

Kanada jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Mukana Talviolympialaisissa ja oli niiden kultamitalisti. MM-kisoissa 2014 oli Alkuerien oman lohkonsa voittaja kieltämättä Ranskalle kärsitystä Rangaistuslyöntilaukauskisan tappiosta huolimatta vain hävitäkseen sitten Suomelle Puolivälieränsä ja oli lopulta viides.

MM-kisoissa 2013 Kanada kärsi myös Rangaistuslyöntilaukauskisan tappion Sveitsille ja lisäksi se menetti muutoin melko selvän Alkuerien lohkovoittonsa kun se melkein hävisi Jatkoajalla myös Slovenialle ennen kuin sentään voitti sen tuloksella 4-3. Lopulta hävisi Puolivälierissä Ruotsille Rangaistuslyöntilaukauskisan kokonaistuloksella 2-3 ja oli siten silloinkin viides.

Kanadan osalta Quebec Cityn Talviolympialaiset vuonna 2014 tuntui lähinnä ajatusvirheeltä tai hätäratkaisulta alun perin ja se vetikin vuoden 2014 Talviolympialaistenkin Alustavan Hakunsa pois hyvin nopeasti. Etenkin kun sillä oli jo olleet Vancouverin Talviolympialaiset vuonna 2010.

Yksi syy tosin olisi ollut pitää Quebec Cityssä Talviolympialaiset vuonna 2010 tai myös vuonna 2014 siirrettyinä Talviolympialaisina mikäli Kanadan Vancouver olisi kieltäytynyt Talviolympialaisista vielä viime hetkelläkin dramaattisesti eikä Quebec Cityä olisi voitu käyttää kisapaikkana.

KOK kun oli valmistautunut mahdollisesti vuonna 2010 julistamaan Kanadan Quebec Cityn yksinoikeudella Talviolympialaisten pitopaikaksi vuodeksi 2014 mikäli tosiaan varaisännät eli Etelä-Korea tai Itävalta olisivat joutuneet ottamaan vuoden 2010 Talviolympialaiset järjestettäväkseen.

Kanadalle toki jatketut tai siirretyt Talviolympialaiset vuoden 2014 kannalta olisivat olleet hyvä tilaisuus jälleen maan jääkiekkojoukkueelle.

Muutoin Kanadan Olympiakomitean näkymät enemmän olivat vuoden 2010 jälkeen lähinnä aikaisintaan vuoden 2018 Talviolympialaisissa tai jopa milloin tahansa vuosina 2022, 2026, 2030 tai jopa vielä tätäkin kauemmassa ajassa kun Vancouver 2010 nieli Talviolympialaisina aikanaan melkoisesti varoja.

Yhdysvallat jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Mukana Talviolympialaisissa pelaten hienot Alkuerät lohkovoiton myötä vain hävitäkseen erittäin niukasti Kanadalle Välierissä maalein 0-1 ja lopulta otti sitten Suomelta kuokkaan 0-5 Pronssiottelussa jolloin se oli sen hävittyään neljäs.

MM-kisoissa samana vuonna Yhdysvallat tippui niukasti Puolivälierissä Tsekille hävittyään maalein 3-4 jolloin se oli kuudes kaikkiaan. Vuonna 2013 MM-kisoissa Yhdysvallat pelasi erittäinkin huikeat kisat kaikkiaan jota kyllä tosin hieman mustasi Välierien tappio Sveitsille maalein 0-3. Puolivälierissä Yhdysvallat tosin voitti Venäjän peräti 8-3!

Pronssiottelun Suomea vastaan Yhdysvallat voitti Rangaistuslyöntilaukauskisan jälkeen kokonaistuloksella 3-2 saaden siten pronssia.

Yhdysvaltojen Olympiakomitealta ei vain liiennyt rahavaroja mahdolliseen vuoteen 2014 Talviolympialaisten hankkeelle kun jossain määrin aina Salt Lake Cityn Talviolympialaisten 2002 jälkeenkin Yhdysvalloilla on ollut noita rahoitusvaikeuksia Talviolympialaisten kaltaisille hankkeille.

Siten Renon ja Tahoe-järven eli käytännössä taas Squaw Valleyn eli nk. Akkalaakson Kisojen Paluu jäi melko helpostikin näkemättä. Hienoa tietysti olisi ollut nähdä Yhdysvallat jälleen iskussa olympiajäillään.

Norja jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Mukana Talviolympialaisissa jääden niiden viimeisiksi sijalla 12 kaikkiaan nöyryyttävien vaiheiden jälkeen huipentuen myös 0-4 tappioon Venäjälle Talviolympialaisten Puolivälierien Karsinnan, mutta käytännössä nimestään huolimatta Talviolympialaisten Neljännesvälierissä.

MM-kisoissa 2014 Jääkarhuilla meni paremmin kun se kärsi useita niukkoja tappioita huippumaille kuten Tsekille, Kanadalle ja Ruotsille, mutta jäi Alkueriin ja sijoitus oli sama eli 12:sta. MM-kisoissa 2013 jäi raivostuttavan niukasti ulos Puolivälieristä käytännössä Sveitsi-tappionsa myötä turnauksessa jossa ainoa todella saavuttamattomissa oleva joukkue tuntui olevan joko Kanada tai Tre Kronor eli Ruotsi. Lopulta oli 10:s Alkuerien jälkeen kun tasapisteisiin päätynyt Saksa oli sen edellä 9:s.

KOK:n määrittelyissä Kiinan tapaan Norja tuntui olevan Esihaun porteilla, mutta kisapaikan vaihtuminen Lillehammerista Tromsöhön ei miellyttänyt KOK:ta ja kun siihen lisäsi poliittisen vihamielisyyden Talviolympialaisia kohtaan Norjan hallituksesta niin Norja päätti jäädä odottamaan talviurheilulle ystävällisempää hallitusta ja pistää kruununsa rahoina vuoden 2018 ja 2022 Talviolympialaisten hankkeisiin.

Välillä Norja haki Pohjoismaiden Yhteisiä Talviolympialaisia yhdessä Ruotsin ja Suomen kanssa, mutta aina hanke tyssääntyi johonkin ja muun muassa Norjan vihamielisten poliitikkojen piirissä pelättiin liialliseksi maksumieheksi joutumista.

Norjan tilanne vuonna 2014 oli käytännössä sama kuin vuosille 2018 ja 2022 Talviolympialaisten Hauissa tai Esihauissa, mutta vuodeksi 2014 puuttui Norjan Olympiakomitealta vuosista 2018 ja vuodesta 2022 poiketen myös Norjan Hallituksen Olympiatakuut.

Sveitsi jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Mukana Talviolympialaisissa jääden tiukkojen ja hienojen Alkuerien oman lohkonsa pelien jälkeen järkyttävästi Latvialle hävittyään Talviolympialaisten Puolivälierien Karsintaan tai käytännössä nimestään huolimatta Talviolympialaisten Neljännesvälieriin. Sveitsi oli niiden paras olemalla 9:s kaikkiaan. MM-kisoissa oli piruunnuttavan katkerasti 10:s jääden ulos Alkueristä Slovakian ysipaikan tapaan.

Suomi pelastui Puolivälieriin käytännössä tuona vuonna vain kun Yhdysvallat ja Valko-Venäjä pelastivat Suomen pinteestä voittamalla Sveitsin vaikkakin toki Suomen omaksi kunniaksi on laskettava erittäin tiukka jännitysnäytelmän voittaminen Sveitsiä vastaan 16.5.2014 Rangaistuslyöntilaukauskilpailussa kuten myös 19.5.2014 tapahtunut järkyttävän vaikeaksi pakkopullavoitoksi mennyt Kazhakstanin voittaminen maalein 4-3.

Nöyryytys oli Sveitsille Talviolympialaisten tapaan merkittävä siksikin kun vuonna 2013 se oli onnistunut saavuttamaan ensimmäistä kertaa aikoihin MM-mitalin hopean muodossa sen vuoden MM-kisoissa!

Sveitsille Talviolympialaiset vuonna 2014 teoreettisesti olisivat olleet varmasti hyväkin juttu maan jääkiekon kannalle, mutta käytännössä jo vuonna 2004 14.9.2004 Sveitsin Hallitus päätti vetää tukensa kaikilta muilta lähivuosien Talviolympialaisten hankkeilta kun vuoden 2006 Talviolympialaisten toteutukseen edes teoriassa oli silloin kaikki paukut sijoitettu niihin ja lähivuosien hankkeiden alle jäi myös tuolloin 10 vuoden päässä olleet Talviolympialaisten 2014 Alustava Hakukin.

Joskin myöhemmin Sveitsin Olympiakomitea sai jonkin verran lisävaroja Sveitsin Hallitukselta jolloin esimerkiksi vuoden 2010 Talviolympialaisten Esihakuun päästiin ja oltaisiin päästy varmaan Varsinaiseen Hakuun pitämään ehkä Talviolympialaisetkin sinä vuonna ennen kuin Sveitsin Hallituksessa tuli taas vain budjettileikkauksia mieleen. Zürichissä Talviolympialaiset olisi pidetty vuonna 2010 unelmien toteutuessa.

Suomi jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Mukana Talviolympialaisissa saavuttaen pronssia. MM-kisat olivat etenkin samana vuonna Alkuerien osalta vaikeita. Suomi tuntui seilaavan Puolivälieriin vain onnen avulla kun Sveitsi ja Latvia mokasivat omat voitettavat ottelunsa ja Suomi oli peräti hävinnyt Latvialle! Suomella tuntui olevan vaikeuksia voittaa jopa Kazhakstaniakin ennen kuin voitto sentään maalein 4-3 tuli.

Silti onnen ja rutiinin avulla Suomi nähtiin Puolivälierissä jolloin voitiin luoda Leijona-unelmia jotka ihme kyllä erittäinkin suuria vaikeuksia vastaan oli käydä toteen kun Kanada kaatui Puolivälierissä kuten myös Tsekki Välierissä ennen kuin lopulta Suomi joutui tyytymään hopeaan Venäjää vastaan Finaalissa maalein 2-5.

Tosin hopea ei välttämättä silloin ollut häpea kun lievästi sanottuna paikan päällä oli entisten neuvostotasavaltojen presidenttien ja Vladimir Putinin kokoontumisajot jolloin mahdollinen voitto olisi saattanut kieltämättä aiheuttaa melkoisen kohun. Tosin niinpä aiheutti tappiokin. Vuonna 2013 ei Suomi omissa jaetuissa kotikisoissaan kontannut niin pahasti milloinkaan toisin kuin vuotta myöhemmin.

Vaikka tosin pari voittoa otettiin vain Jatkoajalla Saksasta ja Latviasta mikä ei hurraa-huutoja herättänyt ja myös Välierä tunnuttiin mokaavan pahasti kun vastassa oli Ruotsi vaikka osin Leijonien vaikeudet oli nähtävissä jo Puolivälierissäkin missä Slovakia kaatui enää vain hyvin niukasti maalein 4-3 kun parhaimmillaan johdettiin jo 3-0 ja olisi pitänyt tulla 6-0 tason riemuvoitto!

Suomi myös hävisi Pronssiottelun Yhdysvalloille, mutta vasta Rangaistuslyöntilaukauskisan jälkeen ja henkikin oli paljon erilaisempi kuin monissa vuoden 2014 Alkuerien rämpimisissä oli ollut.

Suomella oli hakijoista ehkä Sveitsin jälkeen ja Andorran surkuhupaista hakua huomioimatta lyhimmät käsittelyajat Alustavan Haun osalta ja aika äkkiä Suomi joutui luopumaan Talviolympialaisten 2014 haaveiluistakin. Parhain mahdollisuus käytännössä olisi ollut pitää ne Pohjoismaiden Yhteisinä Talviolympialaisina yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa.

Suomen haussa pitopaikkana olivat kuten vuodeksi 2018 ja 2022 Kuopion Tahko ja Helsinki myös erittäin teoreettiseen Talviolympialaisten unelmaan vuodeksi 2014. Itsessään Suomen jääkiekolle kuten aina ennenkin Talviolympialaisilla olisi ollut tilausta. Niiden kalleus ja ajoittainen hallitusvihamielisyys tai vaihtoehtoisesti tahdon puuttuminen kisojen järjestämiseen poliitikkojen osalta on vaikeuttanut sitäkin unelmaa.

 

[Thusberg]

Talviolympialaisten 2018 Alustavia Hakijoita käsitellään tässä viestissä ja tällä erää oli vain yksi varsinaisesti hyväksytty Talviolympialaisten Esihakija. Joitakin hyvinkin vaivaannuttavia Alustavia Hakijoita oli tälläkin kertaa mukana.

Joka tapauksessa tässä mietteitä niistä:

Talviolympialaiset 2018 (Pidettiin Etelä-Korean PyeongChangissa tai kirjoitusasusta hieman riippuen Pyeongchangissa.)

Vaihtoehtoiset ja toteutuneet isäntämaat 2018 Talviolympialaisiin: Saksa ja Ranska

Talviolympialaisten 2018 Esihakuun kelpuutettu Esihakija: Norja

Talviolympialaisten 2018 Alustavat Hakijat: Kazhakstan, Ukraina, Kiina, Sveitsi, Uusi-Seelanti, Ruotsi, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Slovenia, Yhdysvallat, Espanja ja Suomi

Kazhakstan jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei ollut Talviolympialaisissa mukana kun se oli niistä karsiutunut, mutta oli mukana MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan sarjalohkossa B1 tai 1A nimityksestä riippuen. Kazhakstan jäi niukasti ulos MM-kisoihin noususta tälle vuodelle kun se jäi Italian taakse tasapelitilanteessa viime vuoden Iso-Britannian ikimuistoisessa nousussa.

Pari vuotta sitten vuonna 2017 Kazhakstan jäi myös niukasti ulos varsinaisista MM-kisoista kun se hävisi keskinäisen ottelunsa muutoin lopputulosten tasatilanteesta huolimatta samassa sarjassa pelanneelle ja juuri ja juuri tavoitteidensa mukaisesti Talviolympialaistenkin pitovuotta varten MM-kisoihin nousseelle Etelä-Korealle jolloin sen oli jäätävä viime vuodeksi MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan sarjalohkoon B1 tai 1A nimityksestä riippuen.

Kazhakstanin osa oli olla vuonna 2014 Talviolympialaisten Esihakija kuten myös vuonna 2018, mutta pääasiallisten voimavarojen ollessa rahallisesti suunnattu jo vuoden 2022 Talviolympialaisten hankkeeseen Kazhakstan putosi ensin vain Alustavaksi Hakijaksi ja lopulta vetäytyi selvästi Norjaakin selvemmin kokonaan pois Talviolympialaisten hakemisesta.

Alma-Atassa olisivat Talviolympialaiset aiottu Kazhakstanissa pitää ja viime vuosien maan jääkiekollisen murroksen myötä Talviolympialaiset jo vuodeksi 2018 olisivat myös olleet maassa mielenkiintoiset todistaa, mutta vaikeuksiakin maalle olisi varmasti tullut paremmilta mailta.

Ukraina jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei ollut mukana Talviolympialaisissa kun se oli niistä karsiutunut, mutta oli mukana MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan sarjalohkossa B2 tai 1B nimityksestä riippuen.

Oli siellä neljäs jolloin jäi siihen sarjaan tälle vuodelle. Pari vuotta sitten vuonna 2017 Ukraina jäi 1. Divisioonan/1-divisioonan B1 tai 1A nimityksestä riippuen sen sarjan viimeiseksi pudoten viime vuodeksi MM-kisojen 1. Divisioonan/1-divisioonan sarjalohkoon B2 tai 1B nimityksestä riippuen.

Ukrainan jääkiekolliset näkymät ovat olleet melko murheelliset toki ajoittain näyttävistäkin otteluista huolimatta. Kazhakstanin perinteinen jääkiekon kilpakumppani ei vain ole kyennyt ihan samalla tavalla uusiutumaan.

Toisaalta taas Ukrainan yleinen sekasorto enemmän tai vähemmän vuosista 2003-2004 lähtien hieman näkökulmasta riippuen on haitannut muutenkin maan urheiluelämää kuin vain jääkiekkoa.

Lopullisesti levottomuuksien huippuna alkoikin sitten vuonna 2014 Ukraina-Venäjän Rajasota tai myös Ukrainan Kriisiksi kutsuttu tapahtuma.

KOK piti kuitenkin Ukrainaa Alustavana Hakijana levottomuuksista huolimatta aina nk. Bukovelin Levottomuuksiin ja Pommihyökkäysten yrityksiin asti jossa nk. Uusi Berkut onnistui pidättämään lähteistä riippuen venäläisiä tai ainakin riittävän venäjämielisiä, venäläistaustaisia sabotöörejä mikä sai KOK:n pitämään Ukrainaa lopullisen lähtökohtaisesti turvattomana maana järjestämään Talviolympialaisia.

Bukovelin alueen levottomuudet sinänsä olivat vielä tapahtuma-aikaan yllätys kun ne tapahtuivat yllättävänkin syvällä länsialueella maassa, mutta toisaalta Ukrainan tilanteen tietäen erinäiset levottomuudet hyvinkin syvällä ihan läntisessäkin Ukrainassa eivät ole täysi mahdottomuus.

Tosin niiden todennäköisyys on huomattavasti pienentynyt vuosien 2014 ja 2015 jälkeen Ukraina-Venäjän Rajasodasta tai myös Ukrainan Kriisistä puhuttaessa.

Ennen viime vuosien surullisia tapahtumia Ukraina oli aloittanut kaikessa hiljaisuudessa jo vuodesta 2006 lähtien maan olympiakomitean toimesta valmistelut joiden piti huipentua vuoden 2018 teoreettisiin Talviolympialaisiin Ukrainassa.

Bukovelissä on yksi Itä-Euroopan suurimpia ellei ehkä suurinkin laskettelukeskus ja talvilajien mahdollisuudet niiden harjoittamiseen ovat erinomaiset vaikkakin varsin korkealla vuoristossa ollaankin.

Bukovelin teoreettisissa vuoden 2018 Talviolympialaisissa Ukraina olisi ilman tunnettuja levottomuuksia ollut silti melko heikoilla ainakin jääkiekossa jos ei muissa lajeissa.

Kiina jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei ollut mukana Talviolympialaisissa niistä karsiuduttuaan, mutta MM-kisoissa Jään Lohikäärmeet olivat mukana 2. Divisioonan/2-divisioonan sarjalohkossa C1 tai 2A nimityksestä riippuen.

Viime vuonna joutui jäämään kyseiselle sarjalle myös täksi vuodeksi jolloin sille tuli lopulta onnistumaton pakkonousun yritys jotta aikataulun mukainen yritys Etelä-Korean tapaan pelata ihan MM-kisoissakin Talviolympialaisten 2022 pitovuotena olisi onnistunut.

Pari vuotta sitten Jään Lohikäärmeet olivat vuonna 2017 MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan sarjalohkossa C2 tai 2B nimityksestä riippuen jolloin he onnistuivat sen voittamaan ja nousemaan siten saman sarjan sarjalohkoon C1 tai 2A viime vuodeksi jolloin toivoa vielä silloin oli Talviolympialaisten pitovuotta kohti nousta aina jopa ihan MM-kisoihinkin asti, mutta sen aika vain alkoi käymään hyvin vähiin ja jäämisiä per vuosi sai olla enää vain tasan yksi ennen pakkonousun yritystä.

Edelleen vuoden 2014 Alustavan Haun tapaan Talviolympialaisista puhuttaessa myös vuonna 2018 Kiinalla oli sama juttu Talviolympialaisten suhteen eli kaikki järkevät varat olivat jo suunnattu vuoden 2022 Talviolympialaisten pitounelmaan jolloin mitään järkeä Talviolympialaisten suhteen aikaistamisyrityksessä ei ollut.

Siinä missä Etelä-Korealla oli kaikki jo hyvinkin valmista tai pian valmista tuolloin kaikkien kisapaikkojensa ohella viime vuonna pidettyihin Talviolympialaisiinsa niin Kiinalla ei ollut. Esimerkiksi Heilongjiangin Provinssin alueella muun muassa äärimmäisiä hätätilanteita varten suunnitellut kisapaikat olivat vielä erittäinkin vähän rakennettuja tuolloin.

Harbinissa eli vuoden 2009 Talviuniversiadien kisapaikassa ja Changchunissa itse mahdolliset varakisapaikkoina olleet kuten myös varsinaisia kisapaikkoja Pekingissä ja Hebeissä mahdollisesti tuottaessa pettymyksen niitä tukevat kisapaikat Talviolympialaisia varten olivat jo valmiita tai huonoimmillaankin puolivalmiita, mutta tarpeellinen infrastruktuuri muilta osin vielä puuttui tai oli heikko kaikkiaankin.

Siten KOK joutui valitettavasti jättämään Kiinan pois Talviolympialaisten 2018 Esihausta, mutta ilmoitti vieläkin vuoden 2022 Talviolympialaisten Haun ja vahvan Esihaun niihin olevan Kiinan osalta voimassa.

Mahdollisesti neljä vuotta varhaisemmat Talviolympialaiset Kiinalle kuin mitä nyt tulevat Talviolympialaiset vuodeksi 2022 ainakin nyt erittäin vahvasti näillä näkymin olisivat olleet vielä nykyisin odotettavissa olevaa vaikeaa turnausta vasten jääkiekossa ollut vielä tulevaan nähden katastrofi edistymisestä huolimattakin.

Välillä vain joskus on ainakin tuntunut siltä, että ehkä KOK:n olisi pitänyt suosiolla tuolloin neljä vuotta sitten perua Kiinan vuoden 2022 Talviolympialaisten Hakukin tuolloin vuoden 2018 Talviolympialaisten Alustavaa Hakua varten olleiden tarkastusten yhteydessä ja antaa sille vaikka yksinoikeudet niihin joskus vaikkapa milloin tahansa 2026 tai 2030 eteenpäin menevälle ajalle niin olisi ollut selvempi aika kehittyä ja rakentaa maan jääkiekkoa huomattavasti paremmalla tolalle kuin miltä se nykyään näyttää tai edes lähivuosinakaan.

Sveitsi jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Oli mukana Talviolympialaisissa, mutta tippui melko katkerasti Saksalle häviten Jatkoajalla maalein 1-2 Talviolympialaisten Puolivälierien Karsinassa tai nimestään huolimatta käytännössä Talviolympialaisten Neljännesvälierissä olemalla siten 10:s.

Sveitsin MM-kisat sujuivat viime jälleen äärimmäisen hienosti sen pudottaessa Puolivälierissä niin Suomen kuin Välierissä Kanadan ja maailmanmestaruus oli vain huonosti menneestä Rangaistuslyöntilaukauskilpailusta kiinni minkä jälkeen Sveitsi oli jälleen hopeamitalisti kun Ruotsi voitti maailmanmestaruuden.

Pari vuotta sitten vuonna 2017 Sveitsi joutui jo ärsyttävän perinteisesti Ruotsin lyömäksi tällä erää Puolivälierissä maalein 1-3 jolloin Sveitsi tuolloin oli kuudes sen selvittyä Puolivälieriin melko helpostikin.

Talviolympialaiset Sveitsissä olisivat olleet hieno juttu myös jo vuonna 2018 koska se olisi ollut Kazhakstanin ja Norjan tapaan hyvin todennäköinen Esihakija mikäli se vain olisi halunnut mennä, mutta Geneven Kaupunginhallitus päätti vetäytyä ja siirtää voimavarat vuoden 2022 Talviolympialaisten tavoitteluun.

Toisaalta niin Sveitsin Hallitus kuin myöskään Sveitsin Olympiakomitea eivät halunneet tukea hanketta jolloin jo Alustavan Haun piiristä Sveitsi vetäytyi nopeasti. Talviolympialaiset 2018 olisi pidetty hyvin teoreettisesti Genevessä.

Uusi-Seelanti jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Vähemmän yllättäen ei ollut mukana Talviolympialaisissa, mutta oli mukana MM-kisoissa 2. Divisioonassa/2-divisioonassa sen sarjalohkossa C2 tai 2B jossa se pelasi erittäin hyvät kisat viime vuonna häviten vain Espanjalle ratkaisupaikassa. Siten sen oli jäätävä samaan sarjaan tänä vuonna pelaamaan.

Pari vuotta sitten vuonna 2017 Uusi-Seelanti pelasi myös ihan yhtä hyvät kisat 2. Divisioonassa/2-divisioonassa samassa sarjalohkossa kuin mitä viime vuonna ja tänä vuonnakin.

Pari vuotta sitten tosin Uusi-Seelannin Jään Mustat eli Ice Blacks tai myös vanhemmalta nimeltään Jään Kiivit hävisivät Jään Lohikäärmeille eli Kiinalle ratkaisevan nousuottelun ja siten joutui jäämään viime vuodeksikin nykyiselle sarjatasolleen.

Uusi-Seelanti kieltämättä oli erittäin mielenkiintoinen ehdokas hakemaan Talviolympialaisia.

Itse asiassa ensimmäisen kerran edes jotenkin Uusi-Seelanti kiinnostui Talviolympialaisista vuonna 2007 kun se havaitsi oman olympiakomiteansa tarkastuksissa, että ainakin Aucklandissa, Wellingtonissa, Queenstownissa ja Dunedinissa voisi harjoittaa Talviolympialaisten talvilajeja melko hyvin kuin siihen asti niitä oli enemmän tai vähemmän pidetty täysinä mahdottomuuksina tai vain äärimmäisen rajoittuneena esimerkiksi laskettelua varten.

Uusi-Seelanti haki Talviolympialaisia vuodelle 2018, mutta alustava haku meni hyvin nopeasti KOK:n kannalta roskakoriin vaikkakin ei kuitenkaan ihan niin nopeasti Andorran tai vaikkapa Gruusian vastaaviin nähden.

Etenkin kun ehkä tärkein syy liiankin pitkien etäisyyksien nimissä oli myös se, että se ei suostunut pitämään niitä yhdistelmänä esimerkiksi Queenstownin ja Dunedinin kesken tai jakamaan niitä yhdessä vaikkapa Australian kanssa.

Uuden-Seelannin jääkiekko on tosiaan mennyt vuoden 1987 muka kaikkien aikojen huonoimman jääkiekkomaan ajoista huomattavasti eteenpäin ja on ollut verraten suosittuakin joskin ei vieläkään nk. Isoveljen eli Australian malliin.

Paljon kuitenkin vielä pitäisi tapahtua ja ehkä juuri tuo valtava sijainnin etäisyys on estänyt Uuden-Seelannin teoreettisetkin Talviolympialaiset aiemmin.

Uusi-Seelanti olisikin toinen Oseanian alueen maa Talviolympialaisissa kuin Australia kieltämättä äärimmäisen erikoisesti pääsi pelaamaan vuoden 1960 Squaw Valleyn Talviolympialaisiin ja lisäksi putosi Oseanian Kiintiöpaikan Karsinnassa Japania vastaan ulos vuoden 1964 Talviolympialaisista minkä jälkeen se ei olekaan pelannut siellä!

Ruotsi jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Mukana Talviolympialaisissa pelaten mahtavat Alkuerät vain tippuakseen sitten Puolivälierissä Saksaa vastaan Jatkoajalla leikiteltyään Saksan hermoilla tunnetusti jälleen yhden kerran liian pitkään vuosien varrella. Oli siten viides.

MM-kisoissa voitti maailmanmestaruuden viime vuonna, mutta vasta Rangaistuslyöntilaukauskilpailussa jälleen viime vuosien sinnikästä arkkivastustajaansa Sveitsiä vastaan. Pari vuotta sitten MM-kisoissa 2017 Ruotsi voitti maailmanmestaruuden, mutta jälleen kaikkea hehkutettua tasoaan vasten oikeastaan vain vaikeuksien kautta Rangaistuslyöntilaukauskisassa tuolloin vuorostaan Kanadaa vastaan.

Ruotsin Talviolympialaisten Alustava Haku ei muuttunut Esihakuun tai jopa varsinaiseen Hakuun vuotta 2018 ja sen Talviolympialaisia ajatellen kun jälleen Ruotsissa tuli riitaa Talviolympialaisten suhteen. Ruotsissa tuolloin yllättäen vaihtunut uusi hallitus suhtautui kielteisesti Talviolympialaisiin.

Juuri sitä edeltänyt Ruotsin hallitus oli todennäköisesti ikuisuuksiin ehkä myötämielisin Ruotsissa pidettäviä Talviolympialaisia varten joko yksin tai sitten vaihtoehtoisesti Pohjoismaiden Yhteisinä Talviolympialaisina yhdessä Norjan ja Suomen kanssa.

Sittemmin Ruotsin Hallitus painosti Ruotsin Olympiakomiteaa luopumaan hankkeesta lisääntyneiden kustannusten myötä, mutta vakuutti takaavansa riittävällä siirtymäajalla kyllä tarpeelliset varat sille niitä Talviolympialaisia varten.

Östersundissa olisi pidetty Tre Kronorin kannalta varmasti juhlavat Talviolympialaiset Ruotsissa tuolloin teoreettisesti vuodeksi 2018.

Bosnia ja Hertsegovina jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei ollut vähemmän yllättäen mukana Talviolympialaisissa, mutta oli mukana viime vuonna pitämässä MM-kisojen 3. Divisioonan/3-divisioonan Karsintaa eli entisen MM-kisojen D-sarjan Karsintaa missä se jäi sen toiseksi Turkmenistanin voittaessa ja joutui karsimaan täksi vuodeksikin MM-kisojen 3. Divisioonaan/3-divisioonaan eli entiseen MM-kisojen D-sarjaan.

Pari vuotta sitten vuonna 2017 Bosnia ja Hertsegovina vetäytyi MM-kisojen 3. Divisioonasta/3-divisioonasta eli entisen MM-kisojen D-sarjasta ennen turnausta pelaamatta jääden sen viimeiseksi automaattisesti.

Vuoden 2010 kieltämättä erittäinkin erikoiseen Talviolympialaisten Esihakuunsa verrattuna Bosnia ja Hertsegovina on saanut jääkiekkonsa uudelleen käyntiin, mutta edelleen oltaisiin jääkiekossa hyvin tasopohjallisissa lukemissa ja niin oltiin myös vuoden 2018 erittäinkin teoreettisia Talviolympialaisiakin silmällä pitäen.

Kiinnostusta toki oli, mutta hyvin äkkiä KOK heitti hakemuksen Alustavanakin Hakuna roskakoriin. Etenkin kun tuntui olevan vaikeuksia saada paikallista olympiakomiteaa kiinni ja homma vaikutti ainakin tuolloin vielä aika puhetason hommilta vailla konkretiaa.

Sarajevossa nuo Talviolympialaiset hyvin teoreettisesti vuonna 2018 olisi pidetty.

Bulgaria jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei ollut vähemmän yllättäen mukana Talviolympialaisissa, mutta oli mukana viime vuonna MM-kisojen 3. Divisioonassa/3-divisioonassa ja onnistui häviämään nousunsa MM-kisojen 2. Divisioonaan/2-divisioonaan sen sarjalohkoon C2 tai 2B hieman nimityksestä riippuen Gruusialle tai Georgialle nimityksestä riippuen.

Pari vuotta sitten pelasi myös MM-kisojen 3. Divisioonassa/3-divisioonassa ja onnistui häviämään nousunsa sillä kertaa kieltämättä erikoisessa 3. Divisioonan/3-divisioonan Finaalissa Luxemburgille ja vielä peräti maalein 4-10! Siten Bulgaria joutui pari vuotta sitten kuin viime vuonnakin jäämän tätä vuotta varten samalle sarjatasolleen.

Talviolympialaisten hanke ei tuntunut oikein etenevän maassa toki muutoin yrityksistä huolimatta kuten Sofiaan mietittävästä uudesta jäähallista huolimatta. Muutamaan viime kertojen hakuihin nähden maassa vaivannutta korruptiota pystyttiin saamaan hieman paremmin kuriin ja Bulgaria pystyi hakemaan Nuorten Talviolympialaisia vuodeksi 2016 ennen kuin Norja ne itselleen sai. KOK ei tosin vaivautunut kauan käsittelemään edes Alustavaa Hakuakaan.

Jääkiekon suhteen tulokset Bulgarialta olisi ollut pakotetun sukupolven vaihdoksen jälkeen edelleen hyvin kammottavia vaikka Konstantin 'Konsta' Mihailov onkin nyt vihdoin ja viimein käytännössä eläkkeellä jäältä. Sofiassa olisi pidetty hyvin teoreettiset Bulgarian Talviolympialaiset vuonna 2018.

Slovenia jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Mukana Talviolympialaisissa, mutta joutui näyttävän Yhdysvaltojen ja Slovakian voittojensa jälkeen Alkuerissä valitettavasti ulos Puolivälieristä kun Puolivälierien Karsinnassa tai nimestään huolimatta käytännössä Talviolympialaisten Neljännesvälierässä hävisi Jääkarhuille eli Norjalle Jatkoajalla.

Slovenia oli siten Talviolympialaisissa kaikkiaan 9.s sivuten myös Jugoslavian parasta sijoitusta Talviolympialaisissa tuolloin Grenoblen Talviolympialaisten 1968 Sijoitussarjan Voittajana.

Huippuluokan Talviolympialaisia vasten periaatteessa etenkin jälkikäteen katsoen Slovenialla oli todella huonot MM-karkelot MM-kisojen 1. Divisioonassa/1-divisioonassa sarjalohkossa B1 tai 1A nimityksestä riippuen missä se oli lopulta toiseksi viimeinen viidennellä tilalla ja joutui jäämään täksi vuodeksi samaan sarjaan missä toisti huonon vuotensa.

Pari vuotta sitten Slovenia jäi vuonna 2017 MM-kisojen viimeiseksi ja putosi viime vuodeksi MM-kisojen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan sarjalohkoon B1 tai 1A nimityksestä riippuen.

Slovenia haki Talviolympialaisia vuodeksi 2018 periaatteessa hyvinkin monelle paikkakunnalle, mutta rahoituksen puute ja liian hajautetut kisapaikkojen sijainnit ainoastaan Ylä-Gorenjskan tai myös italialaispohjaisesti Ylä-Carniolan tai tuota mukailevassa suomennoksessa Ylä-Karniolan Laaksossa eivät miellyttäneet KOK:ta minkä vuoksi Slovenia joutui vetäytymään varsin pian Talviolympialaisten hakemisesta.

Bohinjissa Talviolympialaiset olisi pidetty ja niitä varten olisi rakennettu uusi jäähallikin tarpeen mukaan milloin ainakin Slovenia olisi saanut esittää parasta osaamistaan jälleen jääkiekossa.

Yhdysvallat jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Mukana Talviolympialaisissa häviten sensaatiomaisesti Slovenialle Jatkoajalla Alkuerissä, mutta muutoin pelasi hyvät Talviolympialaiset enimmäkseen aina Puolivälierien Rangaistuslyöntilaukauskisassa tapahtuneeseen tappioon asti Tsekille kokonaistuloksella 2-3. Oli kaikkiaan kuudes.

MM-kisoissa viime vuonna Yhdysvallat oli pronssimitalisti kun se voitti Kanadan siinä 4-1. Aiempi mahdollisuus jopa Finaaliin ja maailmanmestaruuteen tärveltyi tappioon Ruotsille Välierässä maalein 0-6. Sitä ennen Tsekille kostettiin Talviolympialaisten Puolivälierien tappio pudottamalla vastavuoroisesti Tsekki MM-kisojen Puolivälierässä maalein 3-2.

Pari vuotta sitten Yhdysvallat voitti huikeasti Alkuerät vain pudotakseen vuonna 2017 ylipäänsä Puolivälieriin Jääkarhujen eli Norjan avustuksella rämpien mukaan päässeen Suomen johdosta Puolivälierissä maalein 0-2 periaatteessa kummankin osalta niin voitettavasta kuin hävittävästä ottelusta puhuttaessa jolloin Yhdysvallat oli kaikkiaan viides.

Yhdysvalloilla oli vuoden 2018 Talviolympialaisten Esihaun tai jopa Varsinaisen Haun osalta riittävät varat toisin kuin moneen vuoteen, mutta lopulta sen oma olympiakomitea päätti olla lähettämättä kunnollista Esihakua KOK:lle eikä juuri vastannut tiedusteluihin KOK:n osalta. Denverissä, Renossa ja Tahoessa kuten myös Salt Lake Cityssä ne olisi voitu pitää, mutta toisin kävi.

Denver ainakin olisi varmasti halunnut viimein pitää vuoden 1976 perutut Talviolympialaisensa vihdoin ja viimein tuolloin kuten nykyäänkin tai tulevaisuudessa.

Renon ja Tahoen tilanne oli vähän vaikeampana kuin nehän ovat erittäin lähellä tietenkin Squaw Valleyta eli nk. Akkalaaksoa ja siellä olisi pitänyt tehdä paljon uudistuksia, mutta Salt Lake Citylle haku olisi käynyt Denverin tapaan myös hyvin. Jääkiekossa olisi ollut jälleen loistava tilaisuus näyttää taitojaan.

Espanja jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei mukana Talviolympialaisissa, mutta mukana MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan sarjalohkossa C2 tai 2B voittaen sen viime vuonna ja nousten täksi vuodeksi sarjalohkoon C1 tai 2A edelleen 2. Divisioonassa/2-divisoonassa MM-kisoista puhuttaessa.

Pari vuotta sitten 2017 Espanja valitettavasti hävisi yllättävänkin monen voitettavan ottelun MM-kisojen 2. Divisioonan/2-divisioonan sarjalohkossa C1 tai 2A ja joutui siten tippumaan viime vuodeksi sarjalohkoon C2 tai 2B samassa sarjassa.

Espanjan teoreettiset Talviolympialaiset vuodeksi 2018 Zaragozassa eivät olleet kovinkaan hyvältä idealta tuntunut asia alkuunkaan ja joihinkin muihin vuosien takaisiin Talviolympialaisten hakuihin nähden haku tuomittiin liian aikaiseksi ja järjettömäksi ja suunnattiin rahavarat erittäin varhain jo vuoden 2022 Talviolympialaisten Alustavaan Hakuun ja jopa Esihakuun.

Espanjan Olympiakomitea katsoi, että mahdollinen KOK:n luonnollinen eri mannerten vuorottelu Olympialaisten pidon suhteen ei tarjoaisi sille mitään mahdollisuutta lähivuosille tai jopa lähivuosikymmenille pitää edes Kesäolympialaisiakaan kun vuoden 2016 Madridin Kesäolympiahanke kaatui juuri siihen.

Espanjassa on ollut jälleen myös melko huono taloustilanne mikä myös kaatoi niin Talviolympialaisten kun Kesäolympialaistenkin pidon mahdollisuuden tuolloin.

Suomi jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Mukana Talviolympialaisissa ja kaikkiaan kuudes hävittyään Kanadalle Puolivälierissä niukasti maalein 0-1. Viime vuonna Suomi voitti Alkuerät jälleen vaikeuksien kautta joskin pahimmillaankin ehkä loppupelissä silti vähän pienemmin vaikeuksin kuin pari vuotta sitten 2017 oli käynyt. Suomi tosin hävisi Sveitsille Puolivälierän ja oli viides.

Siitä sitten Suomi onnistuikin tänä vuonna voittamaan maailmanmestaruuden joskin ilman äärettömän hyviä yksilöitä ja ilman todella loistavan sopivaa päävalmentajaa olisi Suomen maailmanmestaruus jäädä toteutumatta.

Pari vuotta sitten Suomi tosiaan oli pudota Puolivälieristä Jääkukkojen eli Ranskan huippuvuoden takia ja tarvittiin Jääkarhujen apua Puolivälieriin nousua varten. Siellä sentään voitettiin jännitysottelussa Yhdysvallat maalein 2-0 vain häviämistä varten Ruotsille Välierissä maalein 1-4 ja lopuksi hävittiin Pronssiottelu Venäjälle maalein 3-5 jolloin neljäskin sija tuntui taustaa vasten hyvältä asialta.

Suomella oli erittäin vähäiset mahdollisuudet neljän vuoden sisällä vuodesta 2014 muuttuen vuoteen 2018 hakea Talviolympialaisia ja aika äkkiä Suomi joutui luopumaan Talviolympialaisten 2018 haaveiluistakin. Parhain mahdollisuus käytännössä olisi ollut pitää ne Pohjoismaiden Yhteisinä Talviolympialaisina yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa.

Suomen haussa pitopaikkana olivat kuten vuodeksi 2014 ja 2022 Kuopion Tahko ja Helsinki myös erittäin teoreettiseen Talviolympialaisten unelmaan vuodeksi 2018. Itsessään Suomen jääkiekolle kuten aina ennenkin Talviolympialaisilla olisi ollut tilausta. Niiden kalleus ja ajoittainen hallitusvihamielisyys tai vaihtoehtoisesti tahdon puuttuminen kisojen järjestämiseen poliitikkojen osalta on vaikeuttanut sitäkin unelmaa.

 

[Thusberg]

Tässä viestissä tulee asiaa vuoden 2022 Talviolympialaisten Alustavista Hakijoista ja niiden näkymistä siihen, että miten päädyttiin Alustavaankin Hakuun ja myös sen päättymiseen ilman pääsyä Talviolympialaisten Esihakuun ja niiden jääkiekon tulevaisuuden näkymiäkin käydään läpi tässä vaiheessa:

2022 Talviolympialaiset (Pidetään Kiinan Pekingissä ja tarpeen mukaan joidenkin lajien osalta myös Kiinan Hebeissä.)

Vaihtoehtoinen ja toteutuva varalta oleva isäntämaa vuoden 2022 Talviolympialaisiin: Kazhakstan

Talviolympialaisten 2022 Kelpuutettu Esihakija: Norja

Talviolympialaisten 2022 Alustavat Hakijat: Itävalta ja Italia Yhteisinä/Jaettuina Talviolympialaisina, Bosnia ja Hertsegovina, Kanada, Chile, Ranska, Suomi, Saksa, Uusi-Seelanti, Romania, Espanja, Ruotsi, Ukraina, Puola, Sveitsi ja Yhdysvallat

Itävallan ja Italian näkymiä tässä vaiheessa: Tirolin, Etelä-Tirolin, Trentinon ja Innsbruckin alueelle kaavaillut Yhteiset/Jaetut Talviolympialaiset vuodeksi 2022 kaatuivat kaiken kaikkiaan jo melkoisen nopeasti. Tosin koko yhteishankkeeseen oltiin ajauduttu kun molempien maiden Olympiakomiteoilla ei järkevästi vain ollut hankkeeseen ryhdyttäessä varoja yksin Talviolympialaisten saamiseen.

Kielteinen päätös annettiin ensimmäisen kerran niinkin varhain kuin jo 30.3.2011 ja lukuisia kielteisiä päätöksiä on ollut tämän jälkeenkin. Jääkiekollisesti puhuttaessa molemmat maat eli Itävalta ja Italia elävät omia hissijoukkuevuosiaan ja voi olla, että näkymät vielä toivon mukaan paranivat.

Joitakin vuosia sitten Italia päätti lopulta erota yhteishankkeesta heti sen oman taloustilanteen parannuttua ja hakea yksin omia Talviolympialaisia vuodeksi 2026 missä se myös onnistui ainakin näillä näkymin.

Bosnian ja Hertsegovinan näkymiä tässä vaiheessa: Huolimatta Sarajevon järjestämistä Talviolympialaisten Euroopan Nuorisofestivaalien Päivien tapahtumasta pari vuotta sitten ja Bosnian ja Hertsegovinan Tulevaisuus-puolueen puoluejohtaja Fahrudin Radoncicin suurista puheista siitä, että hänen puolueensa takaa Talviolympialaisten rahat vaikka kyseisen maan Olympiakomitean päätösvallan ulkopuolelta mahdollisille Talviolympialaisille vuodeksi 2022 jäi kyseinen sanoma hyvin äkkiä omaan arvoonsa sillä sen jälkeen edes Alustavastakaan Hausta ei kuulunut tämän maan osalta mitään.

Tulevaisuus jääkiekon saralta vaatii vielä vuosia ja ehkä vuosikymmenen kaksikin ellei jopa enemmänkin aikaa jotta se ihan oikeasti voisi olla todellisen olympiakelpoinen. Muiden lajien osalta Sarajevo toki alkaa olla koko ajan parantuneiden paikkojen päivityksen myötä ihan jo mallissaan.

Ainakin jo 2030-luvulla tai siitä eteenpäin kaukaisessa tulevaisuudessa ei ole tuskin mahdotonta nähdä Sarajevossa taas Talviolympialaisia.

Kanadan näkymiä tässä vaiheessa: Calgaryn lisäksi myös Quebec tarjosi mahdollisuutta joko vuodeksi 2022 tai 2026 ja viimeistään siitä eteenpäin milloin tahansa mahdollisuutta järjestää Talviolympialaiset Kanadassa.

Quebec sopiikin hyvin näinä päivinä KOK:n määrittelyissä varajärjestäjäksi, mutta ei pääjärjestäjäksi. Ongelma oli Regi Labeaumen ja Jacques Roggen neuvotteluissa ensi kerran vuonna 2011 syyskuussa eikä vuonna 2016 pidetyt lisäneuvottelut muuttaneet kantaa.

KOK hylkäsi Kanadan Alustavan Haun vuoden 2022 Talviolympialaisia varten ja oli hylätä nyt myös vuoden 2026 Talviolympialaisten Alustavan Haun, mutta kun Quebec hylättiin ja Calgary jätettiin niin KOK päästi Kanadan Esihakuun ainoaksi ja selväksi Esihakijaksi saakka.

Tosin vuoden 2030 Talviolympialaiset Quebecissä eivät ole poissa kuvioista vaikka vuoden 2026 Talviolympialaisten osalta melkein täysin varmasti onkin muutenkin erittäin hätätilanteessa pidettävien Calgaryn Talviolympialaisten 2026 osalta.

Tärkein ja isoin ongelma on Quebecin osalta juurikin lasketteluun sopivien vuorten puuttuminen sen maastossa eikä KOK hyväksynyt kompromissiksi Le Massifin Ylängön alueen erittäin korkeita kukkuloita laskettelupaikoiksi tai vuorten korvikkeeksi. Jääkiekon kannalta Kanada ilman muuta olisi aina suosikki mikäli Talviolympialaisia siellä pelattaisiin.

Chilen näkymiä tässä vaiheessa: Vuoden 2022 Talviolympialaisia varten käsiteltäessä tämän kyseisen maan hakemus lensi roskiin valitettavankin nopeasti. Itsessään Chilessä Andit ovat erinomainen mahdollisuus pitää Talviolympialaisten lajeja ainakin erilaisten laskettelujen ja pujottelujen osalta. Sen sijaan osalle lajeista tulisi erittäin vaikeaa löytää pitopaikkaa.

Jääkiekon harjoittaminen olisi mielipiteestä riippuen joko täysin mahdotonta tai sitten ainakin äärettömän erikoista Santiagon Jäähallissa näinä päivinä. Neuvottelut toki ensi kerran Chilen suhteen Talviolympialaisista puhuttaessa käynnistyivät jo vuonna 2012 vaikkakin ovat kylläkin polkeneet lähinnä paikoillaan ja koskevat todennäköisesti enemmän kaukaisempaa tulevaisuutta.

Kun ei vuoden 2026 Talviolympialaisiinkaan asiaa ole tai ollut alustavastikaan.

Tässä hieman vertailua Muiden maiden maajoukkueen topikista tapaus Chilen suhteen heidän harjoittamansa jääkiekkoilun osalta ainakin sarjatasolta ja mitä ilmeisimmin myös maan maajoukkueenkin kesken mikä on luettavissa kokonaisuudessaan postista numero 155 kyseisen aihealueen 7:stä osiosta kun käsittelin siinä Jääkiekon Latinalaisen Amerikan Cupia eli lyhenteeltään Jääkiekon LATAM Cupia/LatAm Cupia:

´´Lisäksi ollaan näillä näkymin pelaamassa kyseinen turnaus Argentiinan Liigan, Brasilian Liigan ja Chilen Liigan tämän hetken pelisääntöjen mukaan.

Kyseisten maiden sarjoissa niin jäähallien pienen koon kun yleensäkin erikoisen tason johdosta pelataan vain kaksi erää ja kestoltaan ne ovat hieman pidempiä normaaliin jääkiekkoerään nähden eli 25 minuuttia.

Siihen tulee sitten tietenkin vielä tarpeen mukaan jatkoajat päälle jolloin ne ovat kestoltaan vaihtelevasti pelistä riippuen 5-20 minuuttia, enintään kuitenkin ylärajaltaan 25 minuuttia silloin kun pelataan kyseisten maiden liigojen Loppuottelu tai Mestaruuden Uusintaottelu eli tavallaan normaalin jääkiekon kolmas erä on jo jatkoaika.

Brasilian Liigassa kuten Argentiinan Liigassa oli takavuosina käytössä myös jatkoajan rajaus eli enintään jatkoajalla jatkoeriä sai olla kaksi joista keskimäärin ajat olivat jalkapallon mukaiset 15 minuuttia ja tuolloin enimmäisraja jatkoajan jatkoerällä oli ottelun tärkeydestä riippuen 20 minuuttia jonka jälkeen oli sitten Rangaistuslyöntilaukauskilpailu.

Chilen Liigassa oli hieman joidenkin Aasian maiden alasarjojen jääkiekkotyyliin varsinaisen peliajan jälkeen osin myös joidenkin Aasian maiden jalkapalloa vastaavasti Rangaistuslyöntilaukauskilpailu heti varsinaisen peliajan jälkeen aivan kuten myös jalkapallossa Rangaistuspotkukilpailu!´´

Sanomattakin on selvää, että KOK:n ja IIHF:n hyväksymät jääkiekon pelaamisajat eivät ilman merkittäviä poikkeuksia tai yksittäistapauksia huomioimatta ole yhteneväisiä Chilen Liigan, Argentiinan Liigan tai Brasilian Liigan suhteen!

Chilen pitäisi muutenkin maajoukkueensa kanssa alkaa ilmoittautua MM-ohjelmankin pariin mikäli järkevästi mielii Talviolympialaisiin edes äärimmäisenkään teoreettisesti päästä tai niitä hakea.

Ranskan näkymiä tässä vaiheessa: Käytännössä Alustava Haku Talviolympialaisiin vuodelle 2022 peruuntui hyvin nopeasti koska pitkään sisään ajetun ja lopulta Talviolympialaisten 2018 saamisen Etelä-Korealle hävittyään ja osin myös kilpailevalle Saksalle murskalukemin samalla tapaa hävittyään niiden jälkeen Ranskalla ei vain ole ollut varaa järkevästi pitää Talviolympialaisia ainakaan seuraavan 11-22 vuoden sisällä.

Kuten ei aikanaan ollut vuonna 2011 olleissa arvioissakaan ennen kuin sitten Ranskan Olympiakomitea ihme kyllä sai vuodesta 2012 alkaen vähitellen rahoja ja lopulta paljonkin kiitos väsymättömien neuvottelujen jolloin Ranska pääsi ihan Varsinaiseksi Hakijaksikin asti.

Ranskalla on kiinnostusta, mutta ei rahaa myös vuosien 2026 tai vaikka 2030 osalta tässä vaiheessa niiden Talviolympialaisia ajatellen.

Vuonna 2022 Talviolympialaisista puhuttaessa ne teoreettisesti olisi järjestetty Nizzassa. Christian Estrosi on väsymättä puhunut edelleen Nizzan alueen merkittävänä poliitikkona ja pormestarina kyseiselle alueelle järjestettävistä Talviolympialaisista ja tänä syksyllä on Ranskan Olympiakomitean kokous jota pidetään lähtökohtaisena loppuratkaisuna ainakin vuoden 2030 Talviolympialaisten haun kannalta.

Tällä hetkellä Talviolympialaisten toteutuminen Ranskassa on heikko. Jääkiekon näkymät ovat myös heikkoja lähivuosille elleivät Jääkukot pysty ryhdistäytymään sinänsä erittäin loistavasta kilpailukyvystä huolimatta tai sitten on vain toivottava, että Jääkukoille kävi tänä vuonna vain paha tapaturma.

Suomen näkymiä tässä vaiheessa: Suomen Talviolympiahankkeista vuodelle 2022 neuvoteltiin paljon kuten on neuvoteltu myös vuosien 2026 ja 2030 kannaltakin. Ehkä myös 2030-luvun myöhemmillekin vuosille.

Vuosien 2010-2019 eli koko tämän nyt kuluneen vuosikymmenen ajan ja pisimmillään heti vuoden 2006 Talviolympialaisten hankkeiden kaaduttua kaikessa hiljaisuudessa myös vuosina 2007-2009 on käyty Talviolympialaisten neuvotteluja.

Talviolympialaisten hanketta innokkaimmin ovat ajaneet nk. Purontakanen-Wallin-sopimuksella tai myös Wallin-Purontakanen-sopimuksella tietenkin Jouko Purontakanen ja Stefan Wallin ja ajoittain tässä poliittisessa hankkeessa on ollut muitakin silmäätekeviä aina Jyrki Kataistakin, Tarja Halosta ja Sauli Niinistöä myöten.

Hanke ei vain ole edennyt ja muista poliitikoista viime aikojen ja vuosien kohupoliitikko Juha Sipiläkään ei kovin kummoista kiinnostusta siihen osoittanut.

Suomen Talviolympialaisten hankkeista puhuttuna näinä vuosina yhteistä niille on vain tuntunut olevan niille täysi melkein täysi mahdottomuus. Muuten kuin tietenkin Pohjoismaiden Yhteisten Talviolympialaisten nimissä yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Edelleen kisapaikat ovat olleet samat eli Kuopion Tahko ja Helsinki mikäli Talviolympialaiset olisi kyetty tai kyettäisiin järjestämään.

Jääkiekko itsessään näillä näkymin kyllä voi hyvin kun ollaanhan sitä tällä hetkellä maailmanmestareita tietenkin, mutta itsessään maan tulevaisuuden näkymiä uhkaavat pikemminkin sisäiset ristiriidat kuten myös tuloerojen kiihtynyt jakautuminen eri tuloluokkien ihmisten kesken jolloin juurikin sisäisten ristiriitojen takia ennen pitkää kotimainenkin jääkiekko voi asemaltaan järkkyä.

Vuosiin 2014 tai 2018 ja niiden Talviolympialaisten hankkeisiin verrattuna Alustavaan Hakuun ei paljoa enempää euroja kilissyt kisakassaan.

Tosin pienenä poikkeuksena vuosiin 2014 ja 2018 verrattuna vuotta 2022 verraten niihin nyt riittikin rahat Alustavasta Hausta myös Esihakuunkin asti kunnes Suomi sitten tuli toisiin ajatuksiin kun yksin kisojen hakeminen vain oli jopa Ruotsiin verrattuna erittäin pieni mahdollisuus eikä KOK:n herrojen vakuuttelut riittäneet Suomen Olympiakomitealle kun hausta vetäydyttiin.

Kriteerit Esihakuun riittivät, mutta rahat eivät ja ei tulevaisuudenkaan Talviolympialaisten haut valoisalta näytä juurikin Suomen omien taloudellisten murheiden saralta puhuttaessa.

Kun ei varsinaista taloudellista nousua tai paluuta edes vaikkapa vuosien 1995-2007 aikaiseen melko vakaaseen taloudelliseen tilaan mielestäni ole juuri ollut vaikka muuta puhutaan.

Vielä vähemmän ainakaan vuosien 1985-1991 nk. Rahaonnelan vuosiin vaikka joskus noihin voisi kyllä ehkä liittää myös ihan vuoden 1984 lopunkin sitä aikakautta koskemaan kuten joskus aivan vuoden 1994 loppuakin on jo sanottu osaksi tuota melko vakaata vuosien 1995-2007 Suomen taloudellisen ajan tilannetta.

Lisäksi aikanaan oli Kuopion Tahkolla noiden mahdollisten kisapaikkojen rakennustöiden tai tarkastusten häirintääkin joita on epäilty taas anarkistien teoiksi ja vastaavasti myös pienimuotoisia mielenosoituksiakin on järjestetty Talviolympialaisia vastaan näinä vuosina usein joko yksityishenkilöiden rauhanomaisina ja laillisina mielenosoituksina tai sitten anarkistien pieninä, mutta erittäin levottomina mielenosoituksina.

Saksan näkymiä tässä vaiheessa: Saksassa käytiin kovaa keskustelua Talviolympialaisista ja niiden hakemisesta heti kun Etelä-Korealle varmistui vuoden 2018 Talviolympialaiset. Jo 30.9.2013 mennessä Saksan Olympiakomitea näki, että Etelä-Korea käytännössä saa ilman ihmeitä Talviolympialaisensa vuodelle 2018 jolloin vuodesta 2022 tuli Saksan Talviolympialaisten selkeä tähtäin. Ikävä kyllä tämä tähtäin nähtiin ongelmaksi.

Rahaa oli mennyt paljon jo varaisännyyttäkin silmällä pitäen mikäli Etelä-Korea olisi vielä ihmeen kaupalla perunut Talviolympialaisensa vuodeksi 2018 ja siirtänyt ne Saksalle.

Lopulta kun Saksan sitten piti päästä Talviolympialaisten Esihakijaksi niin rahoitus Saksan Olympiakomitealle peruuntui Liittopäivien osalta. Lisäksi ympäri Saksaa oltiin äänestetty lukuisia kielteisiä päätöksiä Talviolympialaisten pidon puolesta ainakaan vielä 2022 tai välttämättä edes vuosina 2026 tai 2030.

Ensimmäinen kielteinen päätös tuli vielä Etelä-Korean melkein varmoja Talviolympialaisia vuodelle 2018 odotellessa jo niinkin varhain kuin 10.11.2013. Siitä eteenpäin kieltoja sitten on riittänyt muutaman hajanaisten suostumisten ja muun muassa Saksan opposition haastamina poliittisina vääntöinä jotka ovat melkein aina päättyneet Talviolympialaisten vastustajien voittoon.

Saksan poliittisen opposition mukaan Talviolympialaiset Saksaan ovat liian kalliita järjestää, ne ovat jo aiheuttaneet paljon ympäristötuhoja ja lisäksi myös KOK:n erinäiset korruptioväitteet ja skandaalit on nähty ongelmina Saksan oppositiossa viimeistään vuodesta 2002 lähtien ellei sitäkin aiemmin.

KOK:n osalta Saksan hylkäävässä päätöksessä ennen pitkää Alustavan Haun osalta tärkeimpänä tekijänä oli se, että kisa-alueet olisi hajautettu hieman turhan monelle paikkakunnalle.

Pelkän Münchenin sijaan niitä olisi pidetty sen lisäksi myös Garmisch-Partenkirchenissä, Berchtesgadenerissä ja Traunsteinissa.

KOK oli itse suosittanut mäkihyppyä ja alppihiihtoa Garmisch-Partenkircheniin, hiihtolajit ja ampumahiihdon Ruhpoldingiin, Königsseehen kelkkailulajit ja Olympia Parkin Jäähalliin olisi laitettu Talviolympialaisten jääkiekko kun muut sisätalvilajit olisi pidetty muutoin Olympia Parkin läheisyydessä niille soveltuvilla paikoilla ja Münchenin Olympiastadion tietysti olisi ollut avajaisten ja päättäjäisten pitopaikka.

Saksan jääkiekon osalta tällä hetkellä jääkiekko on hyvällä mallilla koko ajan kilpailukykyisesti kehittyvänä Sveitsin tapaan.

Uuden-Seelannin näkymiä tässä vaiheessa: Maan jääkiekko on pulmallisessa tilanteessa, mutta edelleen kehittyvä omanlaisenaan. Melko nopeasti kuitenkin Alustavakin Haku nähtiin vaikeana juttuna joten asiaa Esihakuun ei vain ollut.

Talviolympialaiset olisi vuoden 2018 vastaavasta Alustavasta Hausta poiketen otettu vastaan paremmin kuten myös otettiin.

Pitopaikkana vuotta 2022 varten niihin verrattuna olisivat olleet nyt Queenstown ja Christchurch. Valitettavasti juurikin hirvittävä etäisyys ja kustannukset ovat ongelma. Uusi-Seelanti on tehnyt ehdotuksen edelleen Australialle myös Yhteistä Talviolympialaisten Hakua varten 2030-luvulle tai myöhemmille vuosikymmenille.

Toki ongelmana on yllättävänkin suuri Talviolympialaisten poliittinen vastustus myöskin kun tunnutaan olevan niistä hieman pihalla eikä ihme tietysti olekaan kun kesälajeihin enimmäkseen maassa on totuttu.

Romanian näkymiä tässä vaiheessa: Maa on siirtänyt kaikki taloudelliset voimavaransa ensi vuonna pidettäviin Nuorten Talviolympialaisiin mikä epäonnistui kun nehän tunnetusti pidetään Sveitsissä. Vuosina 2007-2013 Talviolympialaisten 2022 hanke eli Romaniassa voimakkaimmin, mutta sen jälkeen vuoden 2013 marraskuusta lähtien kannatus oli laskussa erittäin jyrkästi.

Sittemmin luopui myös Alustavastakin Hausta eikä sen jälkeen ole näillä näkymin hakemassa jatkoa Talviolympialaisten unelmilleen myöhemmin ilman ihmeitä. Tricolori Hochei nousi jääkiekossa sarjaluokkaa korkeammalle ja mikäli sukupolvenvaihdos yleisen positiivisen kehittymisen myötä jatkuu niin nousutaisteluista huolimatta Romaniassa puhaltaa aikoihin jääkiekon osalta vähän paremmat tuulet. Talviolympialaisten Euroopan Nuorisofestivaalien 2013 Päivien järjestäminen Romaniassa oli kuitenkin merkittävä saavutus sinänsä.

Se sai myös Romanian viime vuosien Talviolympialaisten hankkeen isännät eli George Scripcarun ja Calin Popescu Tariceanun erittäinkin ylpeiksi saavutuksistaan. Näistä herroista Tariceanu on myös Romanian entinen pääministeri.

Mikäli Romaniassa olisi pidetty teoreettisesti Talviolympialaiset vuonna 2022 niin ne olisi pidetty Brasovissa ja Prahovan Laaksossa. Näistä Brasovissa on pidetty tosiaan tuo Talviolympialaisten Euroopan Nuorisofestivaalien Päivät vuonna 2013 ja haettu Nuorten Talviolympialaisia siinä onnistumatta joten ainakin kisapaikkoja mitä laajentaa niin on tulevaisuutta varten.

Espanjan näkymiä tässä vaiheessa: Maa ei järkevästi pystynyt hakemaan Talviolympialaisia vuodelle 2022 edes Alustavaan Hakuun eikä tilanne parantunut myöskään vuotta 2026 ajatellen. Muun muassa Barcelonassa, La Molinassa ja Zaragozassa on harkittu Talviolympialaisia pidettäviksi. Välillä olosuhteet niin itsessään kuin taloudellisesti eivät ole sallinneet kehitystä Espanjalle Talviolympialaisten suhteen.

Barcelonassa esimerkiksi se ei vain tunnu kärkihankkeelta oikein edes toisarvoisesti järjestää Talviolympialaisia, La Molina on enemmän laskettelualuetta enemmän kuin esimerkiksi hiihtoaluetta ja Zaragozan aluehallinnolla on ollut kiintymystä järjestää Talviolympialaiset enemmän Sergovian ja Aragonin kanssa kuin La Molinan tai Barcelonan kanssa ja vaihtoehtoisesti myös Pyreneen muiden Espanjan aluehallinnon alueiden kanssa.

Sisäisten ristiriitojen ohella raha on ongelma ja siksi ainakin HC Barcelonan eli tunnetumman FC Barcelonan jääkiekkojaostolta on ollut saamatta ainakin kaksi uutta hienoa jäähallia epäonnistumisten seurauksena. Palau Sant Jordi de Gel ja Palau de Gel Blaugrana ovat tosiaan jääneet vain suunnitelma-asteelle.

Jääkiekonkin saralta Espanjalla on vielä paljon kirittävää joten siinä mielessä on ehkä hyvä, että ei ole vielä pitkään aikaan tulossa Talviolympialaisia Espanjaan.

Ruotsin näkymiä tässä vaiheessa: Ruotsin Olympiakomitea päätti keskittää kaikki varat mieluummin vuoden 2026 Talviolympialaisten ottamiseen ihan pidettäväksikin asti minkä johdosta se veti vuoden 2022 Talviolympialaisten Esihaunkin pois vaikka hieman Suomea paremmin sillä olisi ollut mahdollisuuksia hakea Talviolympialaisia myös yksinäänkin Esihaussa.

Aiemmin Ruotsi oli kiinnostunut Suomen tapaan Pohjoismaiden Yhteisistä Talviolympialaisista yhdessä Norjan kanssa, mutta Norjan suhteellinen kielteisyys ja lopulta yksinään hakeminen romuttivat Ruotsin ja Suomen mahdollisuudet. Lisäksi Ruotsin hallitus oli vieläkin varsin vihamielinen eikä suostunut hallitustakuuseen toisin kuin lopulta suostui vuoden 2026 Talviolympialaisten hankkeen osalta.

Jääkiekon näkymät Ruotsissa ovat pysyneet valoisina. Mahdolliset 2022 Talviolympialaiset olisi Ruotsin osalta pidetty Östersundissa, mutta vuoden 2026 tai myös tulevaisuuden osalta kaukaiseen tulevaisuuteen asti toistaiseksi kaikki Ruotsin Talviolympialaisten haut tulevat koskemaan Tukholmaa ja Årea koska siellä on maan pääkaupunki, enemmän valmiita areenoita ja ennen kaikkea riittävästi hotelleja majoitusta varten kuin Östersundissa ja puhumattakaan monista muista Ruotsin pienemmistä paikkakunnista.

Tukholmassa voitaisiin järjestää kaikki muut lajit paitsi alppilajit ja joitakin hiihtolajeja jotka pidettäisiin Åressa.

Periaatteessa rahaa Ruotsilla on vaan ei tahtoa Suomen tapaan poliittisesti.

Ukrainan näkymiä tässä vaiheessa: Maa on kärsinyt edelleen käynnissä olevan Ukraina-Venäjä Rajasodan tai Ukrainan Kriisin seurauksista ja maassa on poliittisesti levotonta enemmän tai vähemmän. Maan jääkiekkokin on murrosvaiheensa vuoksi ollut heikoilla kantimilla.

Siten toivoakaan ei ole ollut niin tästä Alustavasta Talviolympialaisten Hausta, vuoden 2026 vastaavasta kuin tällä hetkellä hyvin teoreettisesta vuoden 2030 Talviolympialaisten mietinnästä edes Esihakunakaan vaikka kriteerit itsessään ovatkin kunnossa mikä asiana pitäisi piakkoin olla käsittelyssä Ukrainan Olympiakomitean johdosta.

Kisapaikaksi niin siihen kuin vuoden 2022 ja 2026 teoreettisiin hankkeisiin ilman poliittisten ongelmien loppumista maassa on niiden tapaan ajateltu Lvovia tai myös ukrainalaisittain Lviviä.

Puolan näkymiä tässä vaiheessa: Puolalla on edelleen omien kisapaikkojen modernisointi kesken ja siten se joutui vetäytymään aikanaan myös Esihaustakin huolimatta siihen ilmoittautumisesta. Mahdollisesti vuosille 2026 ja etenkin 2030 Puolalla on myös ollut halukkuutta jakaa Talviolympialaisensa mahdollisesti Slovakian kesken.

Puolan Olympiakomitea yhdessä Slovakian Olympiakomitean kanssa aloittavat neuvottelut vielä tänä vuonna ja päätöksiä odotetaan vuosien 2020-2025 aikana tilanteesta ja hausta riippuen. Puolan omat Talviolympialaiset vuodelle 2022 ennen Esihaun peruuttamista olisivat pidetty Krakovassa, Zakopanessa ja Jasnassa joista Jasna juurikin on vuoden 2030 Talviolympialaisten Yhteishanketta Slovakian kanssa silmällä pitäen ihanteellinen kun se sijaitsee lähellä Slovakian rajaa.

Sveitsin näkymiä tässä vaiheessa: Kaikkiaan Sveitsillä olisi ollut monta paikkaa pitää Talviolympialaisten kisansa maassa. Vuosina 2010-2013 neuvoteltiin eniten ja kaikkiaan vuoteen 2016 asti neuvoteltiin Talviolympialaisista Sveitsissä vuodeksi 2022 ja oltiin valmiina Esihakuunkin, mutta sitten maan olympiakomitea päätti siirtää voimavaransa aivan täysin vuoden 2026 Talviolympialaisten tavoitteluun jolloin jäätiin vain Alustavan Haun piiriin.

Vaikka jälleen Esihakijaksi ja jopa itse kisoihin periaatteessa olivat kaikki mahdollisuudet. Jääkiekon osalta maan näkymät ovat hyvät Saksan tapaan ja lähitulevaisuuden maailmanmestari maa voi hyvinkin olla.

Kisapaikat teoreettisesti vuoden 2022 Talviolympialaisia varten olisivat olleet Genevessä, Valaisissa, Graubündenissä, Lucernessa, St. Moritzissa, Davosissa, Zürichissä ja Bernissä. Näistä parhaimmat kisapaikat olisivat olleet Geneven ja Zürichin ohella juurikin St. Moritzissa ja Davosissa.

Yhdysvaltojen näkymiä tässä vaiheessa: Yhdysvaltain Olympiakomitealla oli kiitos Donald Trumpista tai hänestä riippumatta hieman paikallisen poliittisen uutisoinnin sävystä riippuen joko huumorilla tai vakavasti yllättäen paljonkin varoja järjestää mahdollinen Esihaku ja jopa Varsinainen Haku vuoden 2022 Talviolympialaisia varten tai jopa myös vuosia 2026 tai 2030 vartenkin.

Ikävä kyllä Yhdysvaltain Olympiakomitealle jäi lopulta joko tukea huomattavasti selvempää ja hankkeeltaan kalliimmaksi tullutta Los Angelesin Kesäolympialaisten 2024 hanketta tai siirtyä epävarmana olleeseen Talviolympialaisten hankkeeseen.

Lopulta Los Angelesin Kesäolympialaisten hanke voitti ja ainakin vuoden 2022 Talviolympialaisten osuus jäi varmasti vain Alustavaan Hakuun neuvotteluaikaan kuten tulisi jäämään myös vuoden 2026 Talviolympialaistenkin vastaava yritys vain Alustavaan Hakuun.

Vuoden 2022 Talviolympialaisten osalta Yhdysvallat eivät nimenneet KOK:lle erillistä kisakaupunkia mikä sekin oli puutteellista. Jääkiekon osalta Yhdysvalloilla tilanne on säilynyt hyvänä.

Itse kisapaikat Talviolympialaisiin 2022 olisivat olleet Bozemanissa, Montanassa, Denverissä, Coloradossa, Renossa, Tahoessa, Nevadassa, Utahissa ja Salt Lake Cityssä. Squaw Valleyn alue ei ollut mukana koska se alkaa olla hieman turhankin puutteelliseksi nähty alue ja jokuhan noista nimetyistä olisi valittu pääpaikaksi.

 

[Thusberg]

Ja nyt viime aikojen viestien päätteeksi koskien Talviolympialaisten 2026 Alustavien Hakijoiden jääkiekollisia näkymiä ja muutenkin niitä tulee nyt tässä viestissä:

2026 Talviolympialaiset (Näillä näkymin ovat varmistuneet pidettäviksi Italian Milanoon ja Cortina d' Ampezzoon vuoden 1956 Talviolympialaisten ja Cortina d' Ampezzon kisojen 70-vuotisjuhlien kunniaksi.)

Vaihtoehtoinen ja toteutuva varalta oleva isäntämaa ainakin näillä näkymin vuodeksi 2026 Talviolympialaisiin: Ruotsi

Talviolympialaisten 2026 Kelpuutettu Esihakija: Kanada

Talviolympialaisten 2026 Alustavat Hakijat: Turkki, Japani, Itävalta, Sveitsi, Norja, Yhdysvallat, Kazhakstan, Saksa, Tsekki, Slovakia, Puola, Unkari, Ranska, Espanja, Uusi-Seelanti, Australia, Latvia ja Suomi

Turkin näkymiä tässä vaiheessa: Sen toivo tietenkin aiemmin mainitusti on mennyttä vaikka se ei itsessään koskaan luopunut niiden Talviolympialaisten järjestämisestä kun se vain suljettiin ulos KOK:n hakuprosessista Esihaun aikaan vaikka välillä poliittisesti Turkin Presidentti Erdogankin on toivonut ajoittain turkkilaisten lehtien mukaan vielä jonkinlaista pääsyä edes hyvin teoreettiseksi hätävaihtoehdoksi mikäli sattuisi aina Kanadaan asti ulottuvia peruutuksia.

Etenkin kun kaikki muut maat kuin Turkki luopui virallisesti hausta ja kun Turkin ei vain erikseen sallittu tulla lain kaikkein tiukinta kirjainta noudattaen. Muutoin Turkin panokset taitavat olla vuodessa 2030 ja todennäköisesti vielä paljon tätäkin kauemmassa ajassa siihen mitä Talviolympialaisiin tulee.

Japanin näkymiä tässä vaiheessa: Sen toivo tietenkin aiemmin mainitusti on mennyttä kun se päätti Esihaun aikana siitä Talviolympialaisten järjestämisestä luopua. Tosin vuodeksi 2030 yhdessä Norjan, Yhdysvaltojen ja Sveitsin lisäksi on vahvin hakija Talviolympialaisille.

Itävallan näkymiä tässä vaiheessa: Sen toivo tietenkin aiemmin mainitusti on mennyttä kun se päätti Esihaun aikana siitä Talviolympialaisten järjestämisestä luopua. Pienen pieniä toiveita tosin on vielä mikäli se järjestäisi Yhteiset Talviolympialaiset joidenkin maiden kanssa mistä puhun pian lisää.

Sveitsin näkymiä tässä vaiheessa: Sen toivo tietenkin aiemmin mainitusti on mennyttä kun se päätti Esihaun aikana siitä Talviolympialaisten järjestämisestä luopua. Tosin vuodeksi 2030 yhdessä Norjan, Yhdysvaltojen ja Japanin lisäksi on vahvin hakija Talviolympialaisille. Pienen pieniä toiveita tosin on vielä mikäli se järjestäisi Yhteiset Talviolympialaiset joidenkin maiden kanssa mistä puhun pian lisää.

Norjan näkymiä tässä vaiheessa: Sen toivo tietenkin on ollut aiemmin mainitusti pitkään jo mennyttä kun se ei vahvimpana Alustavana Hakijana suostunut ilmoittautumaan määräajassa Esihakuun Talviolympialaisten järjestämisen suhteen.

Norjan Olympiakomitea on tarjonnut aiemmin KOK:lle vuotta 2030 silmällä pitäen pitkälti Lillehammerin lisäksi myös Telemarkia, Osloa, Bergeniä, Stavangeria ja Trondheimia. Näistä KOK piti avoinna tämän vuoden alkuun asti Telemarkia yhdessä Lillehammerin kanssa, mutta lopulta on lähtökohtaisesti pitämästä muita paikkoja kuin Lillehammeria kovinkaan hyväksyttävinä.

Norjan Olympiakomitea on saanut myös lisävaroja minkä takia se hyvin todennäköisesti ilman ihmeitä ajaa vain omia Talviolympialaisiaan yksin kun se aiemmin on pitänyt mahdollisuutta avoimena myös Pohjoismaiden Yhteisille Talviolympialaisille yhdessä Suomen ja Ruotsin kanssa.

Pitkään tietysti halusi myös Ruotsin kanssa Yhteisiä Talviolympialaisia Suomen jättäytyessä pois, mutta sitten Ruotsikin kieltäytyi kun Ruotsi halusi omat Talviolympialaisensa yksin.

Yhdysvaltojen näkymiä tässä vaiheessa: Yksi vahvimpia Talviolympialaisten 2026 ehdokkaita myös alustavasti päätti kuitenkin Alustavan Hakunsa osalta olla muuttamatta sitä Esihauksi 9.2.2018 ja keskittyvänsä lähtökohtaisesti vain ja ainoastaan vuoden 2030 Talviolympialaisten tavoitteluun.

Paikkakuntia järjestää Talviolympialaiset oli useita pienen epäselvyyden takana, mutta ei niin paljon kuin vuodeksi 2022 jolloin niitä ei edes nimetty. Bostoniin mietittiin Talviolympialaisia 2026 ja on mietitty nyt myös vuodeksi 2030 tai muussa tapauksessa muuallekin Massachusettsin Osavaltioon.

Boston onkin ollut melkoisten siirtokohujen kohteena muutenkin kun Yhdysvallat haki sinne Kesäolympialaisia vuodeksi 2024 saaden ne lopulta siirrettynä vuodelle 2028 vastineeksi siitä, että se luovuttaisi rahapulastaan kärsineelle Ranskan Pariisille joka sai vastineeksi omalta hallitukseltaan takuut Kesäolympialaisten pidosta ja vastalahjaksi Ranska tukisi Yhdysvaltoja Kesäolympialaisten 2028 osalta varauksetta.

Sittemmin Bostonissa tunnetusti oli mielenosoituksia Kesäolympialaistenkin pidosta jolloin Bostonin Kesäolympialaisista tulikin Los Angelesin Kesäolympialaiset. Los Angelesiin on ehdotettu myös Talviolympialaisiakin mikäli Bostonin mielenosoitukset myös Talviolympialaisten 2030 osalta ovat toistumassa kuten vuoden 2024 tai 2028 Kesäolympialaistenkin osalta.

Bozeman on myös ollut ehdolla Talviolympialaisten pitonäyttämöksi Yhdysvaltoihin niin vuodeksi 2026 kuin myös vuodeksi 2030. Bozemanin kisa-alueet sijaitsevat nk. Suuren Aukean alueilla ja myös nk. Suuren Aukean Metsän alueella lähellä Gallatinia ja Madisonia. Lisäksi myös Keltaisen Kiven Kansallispuistoon eli toisin sanottuna Yellowstonen Kansallispuiston alueen lähettyville on suunniteltu kisapaikkoja.

Muuallekin Montanan Osavaltion alueelle on suunniteltu kisapaikkoja. Lähinnä etelään tai länteen missä ei ole liikaa metsiä tai aivan liian korkeita ja jyrkkiä vuoria.

Toisaalta vuoden 2014 jälkeen Montanan Osavaltion kaupunginisät eivät ole saaneet paljoakaan kannatusta hankkeilleen minkä johdosta Montanan näkeminen mahdollisena Talviolympialaisten kisapaikkana on yhä epätodennäköisempää. Vuoden tai kahden sisällä tulee varmasti merkittäviä päätöksiä Montanan suhteen. Korkeintaan kolmen vuoden kuluttua kyllä tiedetään Montanan tilanne.

Lake Placid on myös ollut ehdolla kun sen kunnostukset ovat alkaneet olla loppusuoralla, mutta takapakkia on tullut vuoden 2026 ja 2030 Talviolympialaisten suhteen.

Syy lähinnä on ollut New Yorkin osavaltion kroonisessa Lake Placidin budjetin avustuksen vajeessa. Muutoinkin New Yorkin kaupunginisät eivät ole halunneet sijoittaa Talviolympialaisia muualle New Yorkiin vaikka sitäkin vaihtoehtoa on tarjottu. Lake Placid on myös kärsinyt yhä siirtyneemmästä Yhdysvaltojen Olympiakomitean Salt Lake Cityn keskeisyydestä sille Talviolympialaisia varten.

Salt Lake City on näillä näkymin ollut kaikkein vahvin ehdokas pitämään Talviolympialaiset vuodeksi 2026 tai 2030 tähän asti. Etenkin vuodelle 2030 Talviolympialaisten näkymät Yhdysvalloissa ovat olleet hyvinkin rohkaisevat.

Tosin Yhdysvaltain Olympiakomitea on saanut kerrankin runsaasti rahaa, mutta perättäisten Kesäolympialaisten ja Talviolympialaisten järjestäminen mahdollisesti vuonna 2028 ja 2030 tulee olemaan iso lasku maalle. Talviolympialaisten mahdollinen toteutumattomuus on juurikin Los Angelesin Kesäolympialaisista 2028 kiinni.

Alkuperäinen suunnitelma kuin oli saada Los Angelesin Kesäolympialaiset jo vuodelle 2024 ja Talviolympialaisille olisi jäänyt vuodeksi 2026 ja 2030 tilanteen mukaan vapaampi aika kerätä kokoon budjettia tähtäimenä paremmin tietenkin vuosi 2030.

Syyskuussa jo tänä vuonna tulee ratkeamaan monta asiaa Yhdysvaltojen kannalta juurikin Talviolympialaisten 2030 suhteen ainakin alustavasti kun tuolloin KOK pitää omia kokouksiaan ja sitä ennen tietenkin pitää vielä Los Angelesissa erilliskokouksen yhdessä Yhdysvaltain Olympiakomitean ja Los Angelesin Kesäolympialaisten puuhamies Casey Wassermanin kanssa.

Muuallekin Utahiin on suunniteltu aiemmin Talviolympialaisia, mutta Salt Lake Cityssä on vain parhaimmat mahdollisuudet ne järjestää siinä osavaltiossa.

Viimeisenä muuna vaihtoehtonaan mahdollisten budjettiongelmien myötä Yhdysvallat on ollut halukas jakamaan Talviolympialaiset vuodeksi 2026 tai jopa vuodeksi 2030 Kanadan kanssa. Tosin vuoden 2026 Talviolympialaisten teoreettinen jakaminen niin Italian kuin Ruotsin mahdollisesti peruuttaessakin kisat on melkein mahdotonta kun Yhdysvallat ei hoitanut omaa virallista osuuttaan aikanaan oikein.

Kanadalla olisi jaetuissa kisoissa kuten ennen KOK:n kieltävää asennetta vuoden 2026 Talviolympialaisten Esihaun suhteen tarjolla kisapaikaksi Quebec ja Vancouver mikäli kisat olisivat jaettu yhdessä Calgaryn ja Yhdysvaltojen Lake Placidin ja Salt Lake Cityn kanssa.

Yhdysvaltain osalta sen jääkiekon näkymät tällä hetkellä ovat valoisia kisapaikasta riippumatta.

Kazhakstanin näkymiä tässä vaiheessa: Kazhakstan haki Alustavassa Haussa Talviolympialaisia vuodelle 2026 kun se tällä hetkellä tietenkin on vuoden 2022 Vaihtoehtoinen Kisaisäntä, mutta Alma-Atan Pormestari eli Bauyrzhan Baibek on sanonut kaikkien varojen olevan suunnattu Kiinan mahdollista Talviolympialaisten viime hetken peruutusta varten.

Toisin sanoen normaalien suunnitelmien mukaan Kazhakstanilla tai ei ainakaan Alma-Atalla ole varoja eikä mielenkiintoa hakea vuoden 2026 Talviolympialaisia tai muitakaan sen jälkeen. Siten se ei kauan Alustavassa Haussa vuotta 2026 arvellen viihtynyt.

Jääkiekon osalta ainakin nykynäkymillä Kazhakstan voisi olla kuitenkin 2030-luvulle tultaessa ihan hyväkin Talviolympialaisten isäntämaa jos se vain itse sitä haluaa olla.

Saksan näkymiä tässä vaiheessa: Saksan osalta sillä on ollut erittäin vähän halua Talviolympialaisten kisaisäntä vuodeksi 2026 tai oikein edes vuodeksi 2030 tai siitä eteenpäinkään. Yksi syy on ollut kisapaikkojen vähyys ja Saksan Olympiakomitean omat viime aikojen budjettileikkaukset.

Lähinnä se haki edes Alustavaankaan Hakuun pitkälti siinä toivossa, että se olisi pitänyt Yhteiset/Jaetut Talviolympialaiset yhdessä Sveitsin tai Itävallan kanssa.

Jatkuvat poliittiset kiistat ovat herättäneet Talviolympialaisista puhuttaessa kuohuntaa Saksassa. Altenberg, Dresden ja München ovat olleet kiinnostuneita ainakin jaettujen Talviolympialaisten suhteen.

Inzell tarjoutui olemaan jääkiekon tai pikaluistelun pitopaikkana Itävalta-Saksan Jaetuissa tai Yhteisissä Talviolympialaisissa. Noissa suurimman vetovastuun olisi ottanut Itävalta jolloin olisi nähty kisapaikkoina Itävallassa Tirol, Innsbruck, Igls, Kühtai, St. Anton am Arlberg, Hochfilzen, Seefeld, Graz, Schladming, Kreischberg, Bischofshofen, Ramsau af Dachstein, Wien, Linz, Klagenfurt ja Kapfenberg.

Schönau am Königssee tarjoutui olemaan jääkiekon tai kelkkailun pitopaikkana Sveitsi-Saksan Jaetuissa tai Yhteisissä Talviolympialaisissa. Noissa suurimman vetovastuun olisi ottanut Sveitsi jolloin nähty kisapaikkoina Sveitsissä Montreux, Lausanne, Crans-Montana, Martigny, Visp, Valais, Bern, Graubünden, Zürich, Voters, Lucerne ja St. Moritz.

Tosin Zürichin alueella kieltäydyttiin melkoisella äänivyöryllä kisapaikkojen käytöstä erikseen yhteiskisojen kannalta kuten myös Votersissa. Graubündenille mahdolliset yhteiskisat olisivat olleet melkoinen näky sitten vuoden 1980 erittäin alustavaksi jääneen Talviolympialaisten hakuehdotuksen. Lucerne jättäytyi niin yhteiskisojen kuin Sveitsin oman Talviolympialaisten hankkeen ulkopuolelle kun se sai järjestettäväkseen vuoden 2021 Talviuniversiadit.

Saksan osalta sillä oli mahdollisuus hakea Yhteisiä/Jaettuja Talviolympialaisia vuodeksi 2026 myös Puolan Krakovan kanssa jolloin Saksan osalta kisapaikkoja olisi ollut München ja Tsekin kanssa Yhteisiin/Jaettuihin Talviolympialaisiin vuodeksi 2026 mukaan olisi liittynyt yhdessä Münchenin kanssa kisapaikaksi Hampuri.

Jääkiekon osalta Saksalla on kyllä valoisat näkymät ainakin toistaiseksi.

Tsekin näkymiä tässä vaiheessa: Täysin toivottomat vuoden 2026 tai vuoden 2030 osalta ja myöhemminkin käytännössä koska haki muutenkin Alustavaan Hakuun Talviolympialaisia ajatellen pitkälti vain jakamista jonkun isomman Talviolympialaisten maiden kesken.

Tsekki haki yhteistyötä niin Saksan, Slovakian kuin Puolankin kanssa joista ystävällismielisin oli ihme kyllä Saksa. Ikävä kyllä Saksan Olympiakomitean ongelmien takia Tsekillä ei ole ollut muuta mahdollisuutta kun pysyä haun ulkopuolella. Kisapaikkojakaan ei ole järkevästi nimetty Tsekkiin ainakaan tiettävästi. Jääkiekon osalta Tsekki on vahva maa joten siitä ei ole huolta.

Slovakian näkymiä tässä vaiheessa: Täysin toivottomat vuoden 2026 tai vuoden 2030 osalta ja myöhemminkin käytännössä koska haki muutenkin Alustavaan Hakuun Talviolympialaisia ajatellen pitkälti vain jakamista jonkun isomman Talviolympialaisten maiden kesken. Haki yhteistyötä Tsekin, Unkarin ja Puolan kanssa joista selvimmin on ollut yhteistyössä Puolan kanssa jaettujen Talviolympialaisten suhteen.

Kisapaikkojakaan ei ole järkevästi nimetty Slovakiaan ainakaan tiettävästi. Ikävä kyllä myös toistaiseksi Puolaa huomioimatta mikään tutumpi talviurheilumaa kuten esimerkiksi Saksa, Itävalta tai Sveitsi eivät sen tarjouksiin ole tarttuneet jolloin sen on ollut pakko pysyä haun ulkopuolella.

Tosin Slovakian Olympiakomitea käy parhaillaan neuvotteluja Puolan Olympiakomitean kanssa. Jääkiekon kannalta Slovakia on vahvana perinnemaana pysytellyt joten siitä ei ole sinänsä huolta, mutta taantumusta on tapahtunut.

Puolan näkymiä tässä vaiheessa: Täysin toivottomat tai ainakin melkein täysin toivottomat vuoden 2026 tai 2030 osalta ja ehkä myöhemminkin kun modernisointi on vielä kesken ja sillä ei ole ollut riittäviä jakajakumppaneita Alustavaan Hakuun Talviolympialaisia ajatellen.

Tosin haki yhteistyötä Tsekin, Saksan, Slovakian ja Unkarin kanssa joista ystävällisimmät toistaiseksi ovat olleet Saksa ja Slovakia. Slovakian kanssa on parhaillaan Puolan Olympiakomitean neuvottelut jatkosta. Puolan jääkiekollinen tilanne ei ole vielä kovin häävi, mutta on paranemaan päin kuitenkin kaiken osuessa kohdalleen.

Unkarin näkymiä tässä vaiheessa: Täysin toivottomat jopa verrattuna Slovakian, Tsekin tai Puolan tilanteeseen vuoden 2026 tai 2030 osalta ja ehkä myöhemminkin. Sillä ei ole ollut riittäviä jakajakumppaneita Alustavaan Hakuun Talviolympialaisia ajatellen. Tosin haki yhteistyötä Tsekin, Saksan, Slovakian ja Itävallan kanssa.

Näistä Saksan kanssa ja Itävallan kanssa se olisi pitänyt oman osuutensa Budapestissä kun taas Saksa ainakin olisi pitänyt kisansa Münchenissä ja Hampurissa. Itävallan kisapaikoista Unkarin kanssa Jaetuissa/Yhteisissä Talviolympialaisissa ei ole järkevää tietoa. Unkari haki yhteistyötä myös Slovakian kanssa, mutta Slovakia halusi mieluummin Puolan kumppanikseen.

Unkarin osalta Talviolympialaisten haku suhteessa Kesäolympialaisiin on tuntunut aina erittäin vähäiseltä ja mielenkiinnottomalta. Jääkiekon osalta maa tuntuu muuttuneen potentiaalistaan huolimatta vain satunnaiseksi MM-kisoihin tulijaksi vaikkakin on myös ollut kiistatta vuodesta 2002 lähtien myös kroonisen epäonnen riivaama siihen mitä nousuihin on tullut.

Muussa tapauksessa niitä nousuja vähän toisenlaisella historialla olisi ollut roppakaupalla nykyistä enemmän.

Ranskan näkymiä tässä vaiheessa: Ei jatkanut käytännössä Talviolympialaisten hakemista mitenkään 2018 jälkeen ja perui Alustavan Hakunsakin vuoden 2026 osalta heti kun se sai tietää, että se saa järjestettäväkseen rahavaikeuksistaan huolimatta Pariisin Kesäolympialaiset vuodeksi 2024 mikä sekin oli paukku kun Ranskan Olympiakomitealle paremmin olisi välillä käynyt vuosi 2028.

Aikaistaminen tosin ei käynyt Yhdysvaltojen Bostonille ja myöhemmälle Los Angelesille joten Pariisin oli pakko ottaa sitten Kesäolympialaiset järjestettäväkseen jo vuodeksi 2024.

Ranskan pienen pieni mahdollisuus Talviolympialaisiin 2026 olisi ollut niiden järjestäminen yhdessä Italian kanssa, mutta Italian kanssa sillä oli alusta lähtien erimielisyyttä niin kisapaikoista kuin kustannuksistakin jolloin viime aikoina väleiltään muutenkin huonontuneet maat monessa suhteessa pitivät hankkeensa erillään. Jääkiekon osalta Jääkukkojen olisi parempi pikaisesti palata MM-kisoihin sen hyvänä jatkuneen kehityksen takaamiseksi.

Espanjan näkymiä tässä vaiheessa: Alustava Haku Talviolympialaisiin oli ja on ollut maalle yhä liikaa eikä sosiaalipoliittiset ja taloudelliset näkymät tue Espanjan Talviolympiahankkeita muutenkaan ainakaan ennen vuotta 2030 tai vielä sitäkin kauemmin vaikka vuoden 2026 Talviolympialaisten Alustavaan Hakuun mentiin ehkä ihan vähän vahvemmin kuin mitä vuoden 2022 Talviolympialaisten Alustavaan Hakuun lähdettiin.

Madridin Kesäolympialaisten hankkeet niin vuodeksi 2024 ja 2028 menivät penkin alle mistä tuli myös kalliita kustannuksia jo muutenkin taloudellisesti heikentyneelle Espanjan Olympiakomitealle. KOK:n mielestä Sergovian alue saattaisi olla hyvä tulevaisuuden Talviolympialaisten pitopaikaksi kunhan sopiva kaupunki löytyisi, mutta muutoin ainoa kelvollinen paikka toistaiseksi Espanjassa on uusimpien linjausten mukaisesti Barcelona.

Jääkiekolliset näkymät eivät myöskään ole kovin kehuttavalla tasolla huolimatta toki sen monista lahjakkaista pelaajista yksilöinä. Tulevaisuus olla mitä tahansa valoisan ja synkän väliltä jääkiekossa Espanjassa.

Uuden-Seelannin näkymiä tässä vaiheessa: Alustava Haku Talviolympialaisiin vuodeksi 2026 päättyi käytännössä jo vuonna 2015 26.6.2015. Tuolloin Aucklandiin ja Queenstowniin suunnitelluista Talviolympialaisista vuodeksi 2026 ei vain järkevästi tullut mitään. Tällä hetkellä vuodeksi 2030 Uusi-Seelanti hakee yhteisiä Talviolympialaisia Australian kanssa.

Toteutuminen ei ymmärrettävästi edes Esihaunkaan suhteen ole realistista. Myös myöhemminkin kuin vuodeksi 2030 ollaan Yhteisiä Talviolympialaisia harkittu.

Jääkiekollisesti ajateltuna Uuden-Seelannin jääkiekolla on vielä lupa kehittyä paljonkin paremmaksi. Ongelmaksi vaikuttaisi olevan tulossa jääkiekon muidenkin ongelmien lisäksi pikemminkin valtavat etäisyydet muiden maiden osalta Uuteen-Seelantiin mikä vaivaa myös Australiaa.

Australian näkymiä tässä vaiheessa: Alustava Haku Talviolympialaisiin oli käytännössä olematonta ja riippuvaista lähinnä Yhteisistä/Jaetuista Talviolympialaisista 2026 yhdessä Uuden-Seelannin kanssa. Australiassa ollaan harkittu Tasmaniasta pitopaikkoja talvilajeille kun muutoin niitä pidettäisiin Uudessa-Seelannissa vaikka jääkiekon osalta Australiassa on aika montakin hyvää joskin varsin pientä jäähallia kaikkiaan.

Australia on aiemmin ollut vain kerran Talviolympialaisissa vuonna 1960 ja vuonna 1964 se hävisi Oseanian Kiintiöpaikan Karsinnan Japanille sen vuoden Talviolympialaisiin.

Vuodeksi 2030 tilanne ei ole muuttumassa tai myöhemminkään ainakaan alustavasti. Australiassa jääkiekon saralla on tietenkin olemassa jo Stanley Cup-voittaja Nathan Walker, mutta paljon muutakin saa vielä tapahtua toki muutoin melko potentiaalisen Jään Kenguruiden tai The Mighty Roosin ohella ihan Talviolympiakiekon näkemiseen Down Underissa!

Latvian näkymiä tässä vaiheessa: Alustava Haku Talviolympialaisiin 2026 oli erittäin heikko laadultaan ja oikeastaan aivan täysin sidottu jonkun isomman talviurheilumaan haluun jakaa Talviolympialaisia sen kanssa.

Siten melkoinen yllätys oli ainakin se, että se olisi halunnut jakaa Talviolympialaisia muun muassa Ruotsin kanssa. Yhteisissä tai Jaetuissa Talviolympialaisissa 2026 se olisi vastannut kisojen kelkkalajeista.

Jääkiekon osalta Latviassa harkittiin rakennettavaksi Siguldaan uusi jäähalli. Lopulta kuitenkaan Ruotsi ei lähtenyt kisojen jakamiseen vaan meni omia teitään.

Tulevaisuudessa ehkäpä jo vuodesta 2030 alkaen tai sitä myöhemmin Latvia voisi olla kieltämättä mielenkiintoinen Talviolympialaisten hakija vaikkapa jaettuja kisoja silmällä pitäen. Latvian jääkiekosta ainakaan huolta ei ole kun maa on jaksanut olla MM-tasolla yhtä mittaa jo 22 vuotta vuodesta 1997 lähtien.

Suomen näkymiä tässä vaiheessa: Alustava Haku oli vuosien 2014, 2018 ja 2022 Talviolympialaisten Alustavien Hakujen tapaan hyvin sidoksissa vuodeksi 2026 siihen, että se olisi järjestänyt Pohjoismaiden Yhteiset Talviolympialaiset yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Lopulta kuitenkin varsinkin Ruotsi meni hallitustakuunsa myötä aivan täysin omia teitään ja jätti Suomen kuten Norjankin kuin nallin kalliolle.

Tosin lopulta ei Norjakaan nähnyt järkeä jakaa kisoja vain Suomen kanssa ja siten sekin haki omia kisojaan kun Ruotsi ei suostunut edes sen ja Norjan keskinäisiin kisoihin. Budjettivaroja tuntui olevan suunnattu jopa vähemmän kuin aiemmin vuoden 2022 Talviolympialaisten Alustavaan Hakuun Suomen osalta joten vuoden 2026 Talviolympialaisten Alustavasta Hausta oli vielä sitäkin helpompi kieltäytyä.

Suomen näkymät vuoden 2030 osalta eivät vaikuta sen valoisammalta Talviolympialaisten suhteen. Suomen jääkiekolla on toki myös jo aiemmin mainitusti valoisat näkymät maailmanmestaruuden myötä, mutta jääkiekon ulkopuoliset asiat voivat aiheuttaa synkkiä pilviä tulevaisuuden ylle.

 

[Thusberg]

Aiemmin unohtui tosiaan mainita vuoden 1980 Talviolympialaisten äärimmäisen teoreettisista isännistä lähinnä puhetasolla kaikkiaan mainittu Sveitsi jossa ne olisi pidetty Graubündenissä.

Sveitsin vuoden 1980 jääkiekollisia näkymiä suhteellisesti kerron tähän:

Sveitsi jääkiekon MM-ohjelmassa 1980: Ei pelannut Yhteisissä Talviolympialaisissa ja MM-kisoissa 1980 Lake Placidissa, mutta pelasi lähimpänä periaatteessa muuta MM-arvoa olleessa, Talviolympialaisista karsiutuneiden tai sinne pääsemättömien maiden turnauksessa eli Thayer Tutt Trophyssa Jugoslaviassa.

Sveitsi oli siinä mielessä hankalassa ja perin erikoisessa asemassa siinä mielessä, että se olisi voinut pelata vuoden 1979 MM-kisojen B-sarjan sijoituksensa pohjalta juuri ja juuri tietenkin MM-kisojen B-sarjan Putoamissarjan voittajana sinä vuonna kaikkiaan penkin alle menneiden kisojen jälkeen vieläkin Yhteisissä Talviolympialaisissa ja MM-kisoissa 1980.

Tämä olisi tietenkin johtunut DDR:n peruuntumisen takia olleista syistä.

Sittemmin Sveitsin Kiekkoliitto enemmän tai vähemmän tuntemattomasta syystä näytti lampaan saparoa jääkiekon ystäville ja kieltäytyi menemästä kyseiseen ikimuistoiseen tapahtumaan jolloin sen tilalla niihin meni kärsimään niihin lähtökohtaisen pahoja rökäletappioita heti Sveitsin perässä B-sarjan MM-kisojen Putoamissarjassa ollut Japani.

Tosin Sveitsi suhteessa Japaniin olisi ollut toki paperilla parempi joukkue Talviolympialaisiin eikä tappioita ihan niin välttämättä olisi tullut, mutta jälleen vain paperilla.

Etenkin kun miettii sitä, että miten helkkarin ailahteleva joukkue Sveitsi silloin oli tasoiltaan ja juuri ja juuri oikeastaan pahimman mahdollisen jääkiekollisen lamansa päättäneenä yhä keikkuen kuilun reunalla.

Aivan niin lohduton kilpailijaansa eli Itävaltaan nähden Sveitsi ei ollut, mutta ei se kyllä turvassakaan ollut.

40 vuotta sitten B-sarjan MM-kisoissa Romaniassa Sveitsi tosiaan hävisi Alkueränsä Jääkarhuille eli Norjalle maalein 1-5, voitti C-sarjan MM-kisoista nousseet Jään Lohikäärmeet eli Kiinan uskomattoman vaivalloisesti maalein 6-4 häviten sitten ryminällä tulleelle Ijs-Oranjelle eli Hollannille vain ihmeen kaupalla maalein 2-5 ja lopulta voittaen vain hyvin suurella onnella Japanin pitkän piinaottelun jälkeen maalein 4-3.

Siten se vähemmän yllättäen joutui Putoamissarjaan missä se oli uskomattoman syvältä C-sarjan MM-nousukas Tanskaa vastaan voittaen hädin tuskin maalein 3-1 ja vasta aivan viimeisessä ottelussaan voitti kuin voittikin C-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1981 tippuneen Itävallan vihdoin ja viimein edes jotenkin tasollaan pelaten sentään jo maalein 7-2.

B-sarjan MM-kisojen vitostila ei hirvittävästi ilahduttanut ja Talviolympialaisista kieltäytyminen vielä sitäkin vähemmän oli karmea perseily siinä maassa jääkiekon osalta mitä ei ole onneksi näihin päiviin mennessä koskaan toistettu.

Thayer Tutt Trophy vuonna 1980 sujui Sveitsiltä paremmin, mutta jopa voittajaksi hieman Ruotsin vuoden 1987 maailmanmestaruuden tapaan Sveitsi oli siinä turnauksessa yllättävänkin sopimaton.

Jatkuvasti läpi turnauksen esimerkiksi poliittisista ja kaupallisista syistä Yhteisistä Talviolympialaisista ja MM-kisoista vuonna 1980 kieltäytynyt DDR ja melkoisen kovaa jääkiekkovuotta viettänyt Thayer Tutt Trophyn isäntänä toiminut Jugoslavia joka voitti Sveitsin lievästi sanottuna harjoituskaudella maan rakoon nuijien 10-0!

Samat 10-0 lukemat Jugoslavia löi myös Itävallalle harjoituskaudella 1980!

Jugoslavia oli myös vuoden 1979 C-sarjan MM-kisojen voittaja 40 vuotta sitten ja se jäi vuoden 1980 Yhteisistä Talviolympialaisista ja MM-kisoista pois vain sen takia kun säännöt muuttuivat enemmän MM-kisojen B-sarjaa vuoksi minkä takia Jugoslavia ei saanutkaan sille kuulunutta Talviolympialaisten Karsintaottelua mikä olisi voinut olla mahdollinen, mutta jota ei käytetty.

IIHF tosin otti vuoden 1980 mönkeröinnistään opiksi ja siten vuonna 1984 Hollannilla ja vuonna 1988 Japanilla olikin jo Talviolympialaisten Virallisen Karsijan asema ja Karsintaottelut Norjaa ja Ranskaa vastaan.

Siten ainakin niillä perustein DDR ja Jugoslavia olisivat mielestäni olleet voittajaksi paremmin sopivampia ja Talviolympialaisiin kuin Sveitsi.

Itse Thayer Tutt Trophyssä 1980 Sveitsin osalta se voitti oman Alkuerien lohkonsa ja koko Alkuerät ihmeen kaupalla kokonaisuudessaan voittamalla Unkarin maalein 9-3, Ranskan maalein 12-3, DDR:n maalein 4-2 ollen tosiaan taas kerran melko merkittävästi alakynnessä voittaen vain huonon toimitsijatyöskentelyn takia minkä johdosta DDR:ltä hylättiin muutama maali ja taas kerran uskomattomasti umpisurkeaa sen ajan Tanskaa vastaan Sveitsi kompasteli minkä ehti voittaen maalein 3-2!

Muuna erityismainintana myös Unkaria vastaan Sveitsi oli tappiolla pitkään ottelun ensimmäisessä erässä!

Kun Thayer Tutt Trophyn Mitalisarjaan päästiin niin Sveitsin otteet tuntuivat jos entisestään heikkenevän varsin paljon. Itävalta voitettiin nyt ihme kyllä selvästi MM-kisoihin 1979 nähden huomattavasti heikommin vaikka periaatteessa Itävallan pelaajisto oli melkein yhtä heikko kuin ennenkin vaikkakin maalivahtiosasto oli parantunut niin vain maalein 4-0 ja kun vielä uudelleen oli voitettu kuin ihmeen kaupalla DDR niin päätösvastustajaa eli Jugoslaviaa vastaan oltiin kaikkien aikojen alakynnessä.

Kuitenkin sitä kaikkien aikojen alakynttä ja suurin piirtein henkiseltä tasoltaan 0-10, 0-20 tai 0-30 tappiota vasten ainakin ja välillä ihan oikeastikin olemistaan Sveitsi pystyi kuin pystyikin huijaamaan ylivoimaiset taidossa ja voimassa olleet Jugoslavian pelaajat jäähyputkeen.

Siten Sveitsi sai kuin saikin itselleen tasapelin 3-3 ja voitti Thayer Tutt Trophyn vuonna 1980, se oli periaatteessa myös maailmanmestarikin sellaisena vuonna jolloin ei ihan itsessään MM-kisoista ja maailmanmestaruudesta pelattu ja muutoin se tietenkin oli Thayer Tutt Trophyn voiton myötä kaikkiaan jääkiekon MM-ohjelmassa vuonna 1980 13:sta.

Toisaalta kun DDR:n ja Jugoslavian huipputason muistaa niin periaatteessa Sveitsi oli kyllä edelleen melko paljon konttaavana aika ansaitsematon voittaja sinä vuonna eikä tosiaan Lake Placidissa se taso varmaankaan päätä olisi huimannut vaikkakin varmaan Japaniin verrattuna ne ihan pahimmat murskatappiot olisivatkin jääneet näkemättä.

Sveitsillä kun oli sinä vuonna vieläkin uudemmat sukupolven ja myöhemmät 1980-luvun ja 1990-luvun yleispelaajat tuolloin erittäin nuoria ja maalintekeminen yhdessä maalivahtipelin kanssa oli ajoittain hyvin onnetonta.

Siten Sveitsi olisi tietysti ollut mielenkiintoista nähdä Lake Placidissa 1980, mutta siihen olisi pitänyt suhtautua varauksella kun aika viimeisistä sijoista puhuttiin joskin Länsi-Saksan täysflopin ja Ijs-Oranjen eli Hollannin ja Tricolori Hochein eli Romanian tuon vuoden sensaatioyllätykset muistaen mahdollisuudet toki yllättää olivat olemassa joskin ne olivat huonommat kuin kultakauttaan viettävä Tricolori Hocheikin oli vienyt Sveitsiä aika lailla kuin märkää rättiä harjoituspeleissä vuosien 1979-1980 välillä.

Ja Hollantihan nousi vuodeksi 1981 ihan MM-kisojen A-sarjaankin asti ja pelasi Romanian tapaan Lake Placidissa 1980 tietenkin!

 

[Thusberg]

Aiemmin unohtui tosiaan mainita vuoden 1976 Talviolympialaisten äärimmäisen teoreettisista isännistä lähinnä puhetasolla kaikkiaan mainittu Ranska jossa ne olisi pidetty Chamonixissa.

Ranskan vuoden 1976 jääkiekollisia näkymiä suhteellisesti kerron tähän:

Ranska jääkiekon MM-ohjelmassa 1976: Ei pelannut Talviolympialaisissa 1976 Innsbruckissa, mutta tietenkin pelasi Jääkiekon C-sarjan MM-kisoissa 1976 poikkeuksellisesti myös Puolassa kuitenkin A-sarjan MM-puolen Katowicesta erotuksena Gdanskissa/Danzigissa pidetyissä alimman MM-sarjatason peleissä kun yksikään varsinainen C-sarjan MM-maa tuolloin valitettavasti Jääkukot mukaan lukien eivät kyenneet järjestämään itse sarjatasonsa MM-turnausta.

Jääkukot tuon vuoden pienemmällä C-sarjan MM-puolen peleissä pärjäsivät menettelevän hyvin ollen lopulta sarjakolmosia ja koko MM-ohjelman sijalla 19.

Kuitenkin nousu teoriassa pienemmällä määrällä joukkueita peluutettuna vuoden 1977 B-sarjan MM-kisoihin Tokioon Japaniin pääsyn suhteen oli päättynyt alkuunsa kun Unkarille hävittiin maalein 1-6.

Jääkukot tosin voittivat melko hankalan ottelun jälkeen Tanskan maalein 7-4 ja sitäkin selvemmin Iso-Britannian maalein 5-1.

Erikoista tietenkin Jääkukoille oli kuitenkin olla saamatta maaleja brittejä vastaan enempää ja ensimmäisen erän jälkeen johtolukemat eivät missään vaiheessa olleet suuremmat kuin 2-0 ranskalaisille.

Lopullisesti tietenkin hävittiin selvästi tulevalle tai jo itse asiassa aiemmin Talviolympialaisensa samana vuonna pitäneelle Itävallalle maalein 1-7 joskin aina toiseen erään asti Itävalta oli ratkaisuottelussa kuin täi tervassa ollen pitkään tappiolla ja muutoin johdossakin enintään maalein 2-1!

Siten Jääkukot jäivät vuodeksi 1977 Jääkiekon MM-kisojen C-sarjaan Tanskaan Kööpenhaminaan Itävallan ja Unkarin tosiaan matkatessa sitten Japaniin B-sarjan MM-kisoihin Tokioon vuodeksi 1977.

Tätä aiemmin verrattuna vuonna 1975 Jääkiekon MM-kisojen C-sarjassa Bulgariassa Sofiassa isommalla määrällä joukkueita olivat Jääkukot huomattavassa alakynnessä.

Vuodeksi 1976 omiin Talviolympialaisiinsa nähden Jääkukot tosiaan olisivat teoriassakin olleet aika alakynnessä.

Vuoden 1976 Talviolympialaisiin päässeiden maiden yleisen poikkeuksellisuudenkin takia Jääkukoilla oli kuitenkin oma erikoisuutensa.

Ennen sitä erikoisuutta itse vuoden 1975 MM-kisojen C-sarjan puoli ei sujunut Jääkukoilta hyvin kuten oli odotettua yhdeltä Euroopan heikoimmista tai ainakin erittäin vahvassa lamassa olleelta jääkiekkomaalta tuolloin.

Jään Lohikäärmeiden eli Kiinan vetäydyttyä näistä kisoista yllättäen ja Iso-Britannian ollessa osallistumatta tilalle pelattiin lopulta nämä Bulgariassa pelatut omat sarjatason kisat seitsemän maan voimin.

Aluksi Jääkukoilla oli vaikeaa voittaa Tanska, mutta niin tehtiin maalein 4-0, Jään Perkeleet eli Belgia kepitettiin sitäkin selvemmin pisteelliseen kanveesiin maalein 15-0 ja siihen ilonaiheet Jääkukoilta sitten jäivätkin.

Toki eivät ihan aivan sillä tuleva Talviolympialaisten lopullinen isäntämaa vuodelle 1976 eli Itävalta oli tosiaan hävitä Jääkukoille maalein 3-4 ja Jääkukoille edullisen lukeman 4-3 myötä ennen kuin sitten ihan viime hetkellä Itävalta sai tasoituksen peliinsä!

Suoritus Jääkukoille oli murheellinen tilanne kun ottaa huomioon, että suurimman osan ottelua Jääkukot johtivat Itävaltaan nähden sen ollessa nollilla tai ensin vain yhdellä maalilla ennen Itävallan suorittamaa viime hetken kiriä tasapeliin!

Sen jälkeen Jääkukot eivät olleet entisensä turnauksessa kun Jääkarhut eli Norja popsi Jääkukot poskeensa 'vain' maalein 6-1 Jääkukoille lukemien tietenkin ollessa 1-6 ottelun ollessa enemmänkin kuin selvää Jääkarhujen jyräystä ja vain huonon onnen pitäessä maaliluvut kaikkien aikojen lamassa tilannehetkellä olleille Jääkarhuille noinkin pienenä, koti-isäntä Bulgariaa vastaan myöskään jakoja ei ollut joskin pakko oli tietenkin Jääkukoille tunnustusta antaa tasapelin 2-2 tai 3-3 ylläpidosta hyvinkin pitkään ennen kuin sitten tappio tuli Jääkukoille maalein 3-7.

Nousuhaaveet edes teoriassa Jääkiekon B-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1976 Sveitsiin Aarauhun tai Bieneen olivat ohi kuten Talviolympialaisiin 1976 ja viimeisen ottelun vuonna 1975 Jääkukot kuitenkin vastoin enemmän tai vähemmin odotuksia onnistuivat saamaan itse tasapeliin Unkarin mokatessa melko selvänkin voittonsa tasapeliin maalein 5-5!

Siten Jääkukot olivat vuonna 1975 viidensiä C-sarjan MM-kisoissa ja koko MM-ohjelman puolella sijoitus oli 19 eli sama kuin mitä tulisi tietenkin olemaan myös vuonna 1976 ennen pitkää silloisin näkymin.

Varsinaiset vuoden 1976 Jääkiekon B-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1976 päässeet maat olivat täten Norja ja Bulgaria.

Itse Talviolympialaisiin 1976 nähden Jääkukot olivat erikoisessa asemassa.

Ranska kuten Itävaltakin eivät koskaan varsinaisesti hakeneet tai niitä edes pitkään halunneet sinä vuonna pitää.

Ne eivät olleet hakeneet edes varakisaisännäksikään alkujaan sellaisinaan tarpeen tullen.

Lopulta tosiaan Yhdysvaltain Denverin peruttua Talviolympialaisensa vuodeksi 1976 siitä tuli kieltämättä aikansa ongelmallisin tilanne.

Etenkin kun yllättäen moni muukin Talviolympialaisensa saanut tai niitä havitellut kisaisäntäehdokas aiemmin puhuttuna kieltäytyi niitä ottamasta vastaan.

Lopulta erillisten muiden päätösten jälkeen Talviolympialaisten Erikoisvalinnassa vuodeksi 1976 painotettiin erinäisiä muita kisapaikkakuntien ehtoja aiempaan erillisäänetyksen ja pisteäänestyksen sijaan.

Tuossa valinnassa rankattiin käytännössä varakisaisännyysehdokkaita.

Toisaalta huomiota herättävää oli, että kilpailussa mukana olleiden Yhdysvaltain ja Suomen sijaan hakuun hyväksyttiin tosiaan varakisaisäntämaina Itävalta ja Ranska kokonaan koko haun ulkopuolelta!

Toisaalta taas Itävallassa oli jo vietetty Talviolympialaiset vuonna 1964 ja Ranskassa vuonna 1968.

Lopulta tosiaan Innsbruck voitti ja melko pitkin hampain sitten Talviolympialaiset pidettiin siellä vuonna 1976.

Mikäli kuitenkin Innsbruck ja Itävalta olisi perunut niin Yhdysvallat olisi saanut viimeisen tilaisuutensa pitää Talviolympialaiset vuonna 1976, tuolloin tietenkin jo 4 vuotta etuajassa Lake Placidissa mihin Yhdysvallat ei erityisen valmis niitä siirtämään.

Toisaalta taas KOK tietenkin Olympialaisten kattojärjestönä oli ollut jossain määrin ehkä liiankin myötämielinen Yhdysvaltain oikuille vuoden 1976 Talviolympialaisten sotkussa Tapaus Denverin aikana ja sen jälkeenkin.

Joten sitä sotkua vasten varmaankin Yhdysvalloissa kisat olisi pidetty Itävallan ne peruessa mitä se ei tehnyt.

Mikäli kuitenkin Lake Placid ja Yhdysvallat olisi ne hylännyt pitkälti jo valmiiksi sovittujen vuoden 1980 Talviolympialaisten takia niin sitten seuraava ehdokas tosiaan olisi ollut Ranska ja Grenoblen sijaan Talviolympialaiset 1976 olisi pidetty Chamonixissa.

Chamonixissa olivat pidetty vuoden 1924 Talviolympialaiset aikanaan.

Mikäli vielä Ranskakin ne olisi peruneet Chamonixista tai Grenoblesta niin sitten vuoden 1976 Talviolympialaisten viimeinen mahdollinen lähtökohtaisen järkevä kisapaikka olisi ollut Suomesta Tampere sen sijoittuessa tosiaan Talviolympialaisten Erikoisvalinnassa 1976 alimmaksi mahdolliseksi Talviolympialaisten pitopaikaksi.

Kun erityisen ongelmalliseksi KOK katsoi Suomessa niin pitopaikan kuin myös valtiovallan siihen asti nihkeän tai kielteisenkin kisarahoituksen, mutta toisaalta taas Suomen mahdollisuuksia nosti ylipäänsä koko erikoislaatuinen tilanne ja jollakin tapaa KOK oli valmis tulemaan itsekin vastaan poikkeustilanteessa silloin toisin kuin tavallisesti olisi tullut.

Toki Suomen edestä kaikkien olisi pitänyt perua Ranskaa myöten kisahakemukset Erikoisvalinnassakin.

Mikäli vielä Suomikin olisi perunut ne pitkälti pakkotilanteensa vuoksi niin Sveitsin tai Kanadan tilanne ei olisi ollut yhtään juurikaan sen parempi vuoden 1976 Talviolympialaisten Erikoisvalinnan aikaan jolloin pahimmillaan jopa koko Talviolympialaisia 1976 ei ehkä olisi ajan myötä milloinkaan järjestetty!

Tai sitten ainakin kaikesta huolimatta järjestettäessä itse kisaisäntämaa olisi toden totta ollut hätätapauksessa varmaankin hyvin erikoinen.

Onneksi niin ikävään tilanteeseen ei tarvinnut koskaan joutua huolimatta muuten erikoisesta tilanteesta silloin ja puhumattakaan myös myöhemmästä koko vuoden 1976 Talviolympialaisten tilanteesta kansainvälisessä jääkiekossakin kun mukaan tulemisen peruneissa maissa tosiaan oli itse Ruotsikin!

Itse Ranskan näkymiä jääkiekosta pohdittaessa teoriassa vuotta 1976 ajatellen ja mikäli koskaan Chamonixissa tai Grenoblessa uudelleen vuonna 1976 olisi pelattu niin Jääkukkojen osalta tilanne olisi ollut varmastikin erittäin kamala kaikkiaan kun vuoteen 1968 nähden parannusta oli kyllä tietyin vähäisin ehdoin tapahtunut, mutta tasoero parempiin maihin oli liian valtava jopa sinänsä ihan C-sarjankin MM-tason mittapuun mukaan.

Heti tuolloin viimeistä kertaa olleen nk. Olympiakriteeri-ottelujen järjestelmän mukaan Jääkukot todennäköisesti olisivat hävinneet ottelunsa ja joutuneet Talviolympialaisten Sijoitussarjaan pelaamaan lähinnä viimeisestä sijasta eli järin häävi tilanne ei olisi ollut.

Se kyllä tosin kieltämättä ja ainakin Unkarin, Italian ja Hollannin aikanaan erittäin kovaa raivostuneisuutta lisäsi se, että tosiaan jostain käsittämättömästä syystä jopa Ranska haluttiin niiden edelle nousemaan Talviolympialaisiin 1976 tietyin ehdoin.

Huolimatta siitä, että Unkari tosiaan oli vuoden 1975 MM-kisojen C-sarjankin osalta Ranskan edellä ja Ranska muutenkin oli vain Talviolympialaisten 1976 Erikoishaussa mukana olematta edes mukana varsinaisessa haussa tai varakisaisäntähaussakaan ja MM-kiekon puolella samanlainen ihmetys tai tilanteen mukaan raivostuminen koetteli myös B-sarjan MM-kisoissa pelannutta Italiaa ja Hollantia niiden ollessa tosiaan myös Unkaria edellä sarjatasoa ylempänä!

 

[Thusberg]

Näiden lisäksi aiemmin unohtui mainita myöhempiäkin erikoisia Talviolympialaisten vaihtoehtoisia hakemuksia vuosien varrella tehnyt maa eli Espanja vuoden 1976 osalta.

Se haku olikin lyhyt ja surullinen ja siitä lisää tässä Espanjan vuoden 1976 jääkiekollisten näkymien muodossa:

Espanja jääkiekon MM-ohjelmassa 1976: Ei pelannut eikä Talviolympialaisten Varakisaisäntähakukaan saanut mitään vastakaikua käytännössä mitenkään. Varsinaisia ääniäkään se ei saanut joten hakemus äärimmäisen teoreettisista Talviolympialaisista Espanjassa haudattiin alkuunsa.

Äärimmäisen teoriassa ne olisivat pidetty Granadassa niiden tullessa edes jotenkin hyväksytyksi hakuun.

Ja varmaankaan Talviolympialaisten 1976 kaikki sotkut ennen niiden pelaamista lopulta jääkiekon suhteen Innsbruckissa olisivat ääritapauksessakin varmaankin ennen pitkää päättyneet hyvin myös jonkin muun maan isännän löytämisen suhteen.

Tosin Espanjassa tämä kielteinen päätös ei maan jääkiekollisen ohjelman uudelleen aloittamiseen nähden ollut mikään maailmanloppu.

Etenkin kun Espanja teki historiallisen päätöksen lähteä vuodeksi 1977 C-sarjan MM-kisoihin Tanskan Kööpenhaminaan missä ei lopulta edes ollut huonoin maa kun Espanja tosiaan voitti muun muassa Iso-Britannian maalein 5-2 ja Belgialle eli Jään Paholaisillekin hävisi lopulta vain 6-7.

Muutoin sitten tietysti Espanjalle meno oli jotain hyvinkin karmeaa, mutta ei kaikkein huonoin tai lähimainkaan huonoin debytanttimaa Espanjakaan jääkiekossa tosiaan ollut ja maassa iso juttu oli myös tietysti saada Las Palmasiin pidettäväksi omat C-sarjan MM-kisat vuonna 1978.

 

[Thusberg]

Aiemmin unohtui tosiaan mainita vuoden 1980 Talviolympialaisten äärimmäisen teoreettisista isännistä lähinnä puhetasolla kaikkiaan mainittu Ranska jossa ne olisi pidetty Chamonixissa.

Ranskan vuoden 1980 jääkiekollisia näkymiä suhteellisesti kerron tähän:

Ranska jääkiekon MM-ohjelmassa 1980: Ei pelannut Yhteisissä Talviolympialaisissa ja MM-kisoissa 1980 Lake Placidissa, mutta pelasi lähimpänä periaatteessa muuta MM-arvoa olleessa, Talviolympialaisista karsiutuneiden tai sinne pääsemättömien maiden turnauksessa eli Thayer Tutt Trophyssa Jugoslaviassa.

Ranskalla tai tietenkin joukkueen nimenkin pohjalta Jääkukoilla oli ennen näitä tapahtumia ollut takana hyvin vaikea 1970-luku sen kuitenkin päättyessä karmeuttaan vasten melko hyvin vuonna 1979.

Vuonna 1979 Jääkukot olivat tietenkin Espanjassa Barcelonassa pelatuissa C-sarjan MM-kisoissa ja ellei juuri kerrottua vuoden 1976 C-sarjan MM-puolta tuolloin poikkeuksellisesti Puolassa pelatuissa kisoissa lasketa niin vuoden 1979 turnaus MM-kisojen C-sarjan puolella oli yksi erittäin harvoja vuosikymmenen onnistumisia Jääkukoille.

Nousua ei tullut, mutta kauden pelilliset suoritukset Jääkukoilla olivat 1970-luvun päätteeksi silti hyvät.

Parhaimmat suoritukset tulivat alkupuolelle turnausta Espanjassa, mutta myöhemminkin Jääkukot menestyivät.

Aluksi Jääkukot voittivat Bulgarian maalein 3-0 ja sitten tietyin ehdoin Jääkukot pelasivat ehkä oman vuosikymmenen parhaimman ottelunsa Jugoslaviaa vastaan häviten tuolloin lopulta vain maalein 5-7 johdettuaankin melko paljon ja siihen aikaan se tietysti tuntui ennenkuulumattomalta kun Ranskan aallonpohjan jääkiekossakin tiesi!

Tämän jälkeen nousupeli oli menetetty tai melkein menetetty, mutta sellaisenaan Jääkukot voittivat Australian maalein 9-3, kisaisäntä Espanjan maalein 8-2, Iso-Britannian tätäkin komeammin maalein 15-3 ja vieläpä Etelä-Koreankin samoin eli maalein 15-3!

Varsinkin kun jääkiekon kovin muuttunutta maailmankuvaa katsoo vuoteen 1979 peilaten niin tilanteet toden totta olivat melkoisen toiset!

Sitten tulikin vielä eteen Italia, mutta tuolloin eivät Jääkukot Jään Sinistä Konetta vastaan pärjänneet.

Jugoslavia-ottelun tapaan johdettiin kyllä, mutta nyt vain hyvin vähän aikaa kun lopulta kaikkiaankin hävittiin maalein 4-9.

Toisaalta yksikin voitto edes toisesta näistä eli joko Jugoslaviasta tai Italiasta olisi nostanut Ranskan B-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1981 ja osin silloisin ehdoin tietenkin Yhteisiin Talviolympialaisiin ja MM-kisoihin vuodeksi 1980 Yhdysvaltain Lake Placidiin.

Ranskan noustessa B-sarjan MM-kisoihin vuodeksi 1981 ne varmaankin olisi pidetty siellä kun Italian tosiaan noustua vuonna 1979 nuo 40 vuoden takaiset B-sarjan MM-kisathan lopulta pidettiin sitten siellä!

Valitettavasti tosin sääntömuutosten myötä muun muassa vuoden 1979 C-sarjan MM-kisojen voittaja eli Jugoslaviahan ei saanut omaa luvallista karsintaotteluaan vuoden 1980 Lake Placidiin koskaan mitenkään ja sama katkeruus olisi ollut edessä niin Italialla kuin Ranskalla teoriassa noustessakin.

Niin paljon kuin itse Jääkukkojen suoritusta vuodeksi 1979 voisi kehua niin 1980-luku tosiaan alkoi niin huonosti kuin melkein pystyi alkamaankaan.

Thayer Tutt Trophyssa 1980 Jugoslaviassa kun Jääkukot vaihteeksi olivat yksi kisojen umpisurkeita maita niistä jotka kyseiseen tapahtumaan ilmoittautuivat!

Jääkukoilla ei edes ollut sellaista samanlaista onnistuneen epäonnistujan asemaa kuten millainen oli esimerkiksi Sveitsillä samoina aikoina jääkiekossa.

Hädällä ja tuskalla tosiaan Thayer Tutt Trophyn Alkuerissä B-lohkossa Jääkukot voittivat Tanskan maalein 3-2, mutta tämän jälkeen turnaus romahti.

Osin toki ilman muuta tasoerojenkin takia, mutta välillä koko pelaaminen jäällä tuntui suorastaan itkettävän huonolta seurata Jääkukkojen osalta.

Jääkukot hävisivät Sveitsille maalein 5-12, Itä-Saksalle tai DDR:lle maalein 0-20 ja Unkarikin nylki Jääkukot tuppeen maalein 8-3 ja Jääkukoille tietenkin epäedullisin lukemin 3-8.

Siten Jääkukot pääsivät pelaamaan lopulta oman lohkonsa toiseksi viimeisenä Thayer Tutt Trophyn 1980 Sijoitussarjaa/Lohdutussarjaa.

Kaikki ottelut häviämällä ottelut olisivat päättyneet Thayer Tutt Trophyn 1980 Alkueriin kuten päättyi Bulgarialla ja Tanskalla tuossa turnauksessa.

Siellä eli Thayer Tutt Trophyn 1980 Sijoitussarjassa Jääkukot sentään voittivat Jään Lohikäärmeet eli Kiinan maalein 9-3 ja vielä tietenkin hävisivät väistämättä jälleen Italialle kun Sinikone yski ensimmäisessä erässä Jääkukkojen tosiaan johtaessa tai pakottaessa tappionsa olemaan vain 3-4, mutta lopulta Ranska hävisi Italialle maalein 4-10 ja Unkarikin pyöritteli vielä kerran luvut maalein 3-8 Jääkukkojen pömpeliin.

Siten Jääkukot olivat Thayer Tutt Trophyssa 1980 seitsemänsiä ja Yhteiset Talviolympialaiset ja MM-kisat laskien mukaan Thayer Tutt Trophyn kanssa Jääkukot olivat vuonna 1980 MM-ohjelmassa sijalla 19 eli hyvin samoilla sijoilla kuten tavallistakin.

Teoreettisena Talviolympialaisten 1980 pitäjämaana Ranskassa olisi tietysti ollut mukavaa, että vuosista 1964-1976 poiketen kaikki maat olisivat voineet pelata yhteisesti toistensa kanssa.

Valitettavasti vain itse pelitaso ja varsinkin vuoden 1979 C-sarjan MM-kisojen sankarointiin verrattuna huonontuneena olisi ollut katastrofi.

Ja toteutuneena 1980 Lake Placidissa ainakin Japanilla olisi tietysti ollut ihan harjoituskaudenkin pohjalta ainakin yksi vastus jonka voittaa erittäinkin reippain lukemin!

Sama juttu olisi tietysti osin koskenut Sveitsiäkin Thayer Tutt Trophyn 1980 hieman ulkopuolisena voittajanakin, mutta siinä maassahan kaikki meni maan oman kiekkoliiton lampaan saparon näyttöön maansa pelaajille kun vetäydyttiin niistä eli Lake Placidista 1980 pois niihin tulematta.

Itse muilla tavoin Talviolympialaisten Esihakuvaiheesta 1980 puhuen Ranska tosiaan kuului yhdessä Suomen Lahden, Norjan Oslon ja Länsi-Saksan Garmisch-Partenkirchenin kanssa esihakijoihin, mutta jo erittäin varhaisessa vaiheessa ne luovuttivat ja siirtyivät Kanadan Banffin ja myöhemmän Vancouverin kisahankkeen tai Yhdysvaltain Lake Placidin hankkeen taakse.

Esihakijoista puhuen Suomi ja Ranska tukivat ensin toisiaan tai Suomi tietenkin Ranskaa kun Ranskalla oli edes enemmän hakuja puhetasollakin kuin Suomella jolla tosiaan Norjan ja Saksan tapaan oli lähinnä vain kirjelmiä lähetettynä KOK:lle kuten myös Sveitsin aiemmin mainittua puhetason Graubündenin Talviolympialaisten 1980 hanketta.

Erojakin tosiaan esihakijoiden suhteen oli.

Näistä Suomi ja Ranska tukivat Kanadan Talviolympialaisia 1980 aluksi mieluummin kuin Yhdysvaltojen Talviolympialaisia 1980 siinä missä Norja ja silloinen Länsi-Saksa tukivat Yhdysvaltojen Talviolympialaisia 1980.

Tosin ilman muuta ennen pitkää Suomi ja Ranskakin siirtyivät tukemaan Yhdysvaltain Lake Placidia 1980 Talviolympialaisten pitopaikkana.

Ja kaikki nuo maat Ranskaa huomioimatta olivat aikansa jääkiekossa menetteleviä tai edes jollakin tapaa hyviäkin tai huippujakin joilla oli täten hyvät edellytykset ne myös pitää.

 

[Thusberg]

Vuoden 1994 Lillehammerin Talviolympialaisten vaihtoehtoisten kisaisäntien joukosta jäivät aikanaan mainitsematta Sveitsin ja Venäjän tilanteet.

Venäjän tilanne käsitellään seuraavassa viestissä kun tässä viestissä käydään läpi Sveitsin jääkiekollisia näkymiä vuodelta 1994:

Sveitsi jääkiekon MM-ohjelmassa 1994: Ei pelannut Lillehammerissa kun se ei tosiaan saanut osallistua edes vuoden 1994 Lillehammerin Talviolympialaisten Karsintaan silloisin säännöin kun putoaja MM-kisojen B-sarjaan vuodeksi 1994 ei vuoden 1993 sääntöjen mukaan saanut osallistua edes siihenkään kun putoaminen merkitsi sulkemista niistä pois.

Vuodeksi 1993 Sveitsi tosiaan vuoden 1992 MM-kisojen yllättäjämaana toden totta pilasi koko kautensa putoamiseen, mutta tietysti pudotessaan pelasti Jääkarhujen eli Norjan kasvot sääntöpohjaiselta katastrofilta kun äärimmäisen huonosti meni Jääkarhuillakin vuosi 1993 MM-kiekon A-sarjan puolella.

Sinänsä suoritukset alkoivat hyvin kun tappio muun muassa Kanadalle oli niukka maalein 0-2, mutta Italialle 0-1 häviämisen myötä ei oikein mikään tuntunut olevan ennallaan Sveitsin suorituksissa vuonna 1993.

Tosin ei myöskään varsinaisia murskatappioita Alkuerissä muille tapahtunut kuin vain Venäjälle maalein 0-6.

Itävallan Sveitsi sentään voitti maalein 5-1 ja sitäkin sensaatiomaisemmin hävisi Tre Kronor eli Ruotsi maalein 6-4!

Ikävä kyllä tasapeli keskinäisellä tappiolla Italialle Alkuerissä tarkoitti Sveitsin jäämistä ulos Puolivälieristä ja katastrofin tiivistymistä.

Etenkin kun MM-kisojen Sijoitussarjassa/Lohdutussarjassa karsittiin MM-kisojen Putoamisotteluun B-sarjaan vuodeksi 1994.

Sen Sveitsi tosiaan meni möhlimään Jääkukoille eli Ranskalle maalein 1-3.

Ja kun vielä tosiaan vastaan asettui myös yhtä paljon pelikaudellaan nolattu Jääkarhut niin ei Ristimaan miehillä ollut jakoja ja MM-kisojen B-sarjaan pudottiin niin, että kolisi.

Toisaalta ymmärrettävää kritiikkiään vasten ei Sveitsi monin tapoin tietyin ehdoin ollut niin kovin huono kuin miltä ajoittain näytti jäällä.

Toisaalta ei Sveitsikään kyllä oikein niitä vaikeuksiaan sinänsä kunnolla onnistunut selättämäänkään silloin kun niitä olisi todella tarvittu vähiten.

MM-kisojen B-sarjassa 1994 Kööpenhaminan Kalinoissa Tanskassa Sveitsi pärjäsikin jo hyvin ja nousi, mutta yllättävänkin täpärästi.

Etenkin kun nousussa ollut Latvia ja B-sarjaan kieltämättä Iso-Britannian sinne vuonna 1993 jättämä Puola olivat ajoittain liiankin paljon voimakkaampia kuin Sveitsi kiekollisessa pelaamisessa tai ottelun hallinnassa.

Lisäksi Sveitsi oli puppeloida nousunsa Tanska-peliin!

Tosin Tanskan pelaamisen kotiyleisönsä edessä ja yleisenkin jääkiekollisen tason nousemisen oli Ristimaan miehistö aliarvioida silloisin näkymin yhden ja viimeisen kerran ennen melkoista näytöstä ja lopulta tietysti hyvin viimekätistä voittoa maalein 2-1 Sveitsille.

Sveitsi muutoin tietysti voitti Jään Lohikäärmeet eli Kiinan maalein 20-1, Japanin kieltämättä sen tarmokkaasta alusta huolimatta heti sen vain väsytettyään maalein 10-3, Tricolori Hochein eli Romanian yllättävänkin vähin numeroin eli 5-0, Tanskan tosiaan moninkertaisten tilanteiden tai perseilyasenteen jälkeen vain maalein 2-1, pelasi tietenkin erittäin kovatasoisesti noususta Puolan kanssa saaden aikaan 3-3 tasapelin ja lopulta jäi päätöspäivästä kiinni, että olisiko Sveitsi vai Latvia noussut MM-kisojen A-sarjaan vuodeksi 1995?

Lopulta Sveitsi nousi pelattuaan yhden vaikeimmista turnauspeleistään, mutta ei sentään ihan Tanska-pelin painajaistasoa ajatellen Latviaa vastaan sen sitten voittaen kun ihan ei Latvialla muun muassa se viimeistely toiminut tai pelaajien oma keskinäinen kilpailunhalu kasvoi hieman yli sopivan laadun ollen sen sitten Sveitsin etuna kun Sveitsi voitti maalein 2-1 nousten sitten MM-kisojen A-sarjaan vuodeksi 1995.

Sveitsin osalta on sinänsä paha sanoa, että miten se oikein järkevästi olisi Lillehammerissa tai omissa Talviolympialaisissaan teoriassa Lausannessa olisi pärjännyt vuonna 1994?

Perin vaikeaa se olisi voinut olla, mutta toisaalta taas Lillehammerissa 1994 aika moni jääkiekon tunnettu keskikastilainen tai alempi keskikastin maa konttasi varsin pahoin suoritustasoltaan ja siinä tietysti olisi parhaimmillaan ollut paikka vaikka mihin.

Tosin melko vaikeaa sitä olisi ollut nähdä sijojen 9-12 yläpuolellakaan ilman ihmeitä tuolloin.

Lopultahan Lausannen hakemuksella ei niin hirveästi ollut toivoa kun maan hallituskaan ei oikein itsekään vain halunnut Talviolympialaisia tuolloin pidettäväksi ja se keskittyikin tukemaan Norjan Lillehammerin Talviolympialaisten hanketta.

Jääkiekollisten näkymien osalta tosin 1990-luvun alun ja puolenvälin vaikeuksien takia Sveitsissä aloitettiin vakava kiekkokulttuurin päivitysohjelma joka onkin ennen pitkää 2000-luvun aikana sen toiseen vuosikymmeneen mennessä kantanutkin hedelmää ja parhaimmillaan on tullut jopa mitalikin.

Tuleeko maailmanmestaruuskin Ristimaahan vihdoin ja viimein niin jää nähtäväksi.