Paras vaihtoehtoinen Talviolympialaisten isäntämaa kautta aikojen?

  • 11 613
  • 103

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuoden 2030 Talviolympialaisiin on tätä kirjoittaessa eli 7.3.2023 vielä hyvin pitkä aika.

Tässä vaiheessa on kuitenkin todettava viime kerrasta, että Yhdysvallat ja Japani ovat vielä mukana tietenkin kisojen pääisännöinnin suhteen.

Yllätyksenä kuitenkin myös on se, että Kanada on pudonnut kokonaan hausta lopullisesti luopuen myös varakisaisännyydestään kuten alustavista muista isännyysehdokkuudesta jo aiemmin luopuneen Espanjan tapaan ja siten voi sittenkin olla vielä pelissä mukana Ruotsi!

Täten tämä nyt oleva päivitys onkin äärimmäisen tärkeäksi katsoma sellainen kun asiat ovat muuttuneet.

Täten tämä nyt oleva päivitys koskee tietenkin enimmäkseen Yhdysvaltain ja Japanin tilannetta, mutta toki luopuneen Kanadan ja sen tilalle pääehdokashakuun liittyneen Ruotsin tilannettakin sivutaan.

Liittovaltion Yleiskassa Ottawassa oli viimeistään sitten niin kovin koetuksella vuoden alkuun mennessä, että tämän kuun alussa vajaa viikko sitten päätöksenä koko viime lopun ja vuoden alun jälkeisissä neuvotteluissa tammikuu-helmikuu-välin jälkeen päätettiin luopua kokonaan Talviolympialaisten 2030 hakemisesta Kanadaan ja huolimatta toki yrityksistä aina nuoriherra Trudeauta myöten taata kisoja Kanadaan olisi muutenkin KOK:n muu takuuraha olympiakulukattausturvaan ollut kerta kaikkiaan kestämätön.

Jolloin ei edes kattojärjestö voinut suostua muuhun kuin sittenkin yleiseen peruutukseen jo vastoin aiemmin olleita puheita olla myöntämättä Kanadalle lupaa vetäytyä.

Kanadan Vancouveriin tai Whistleriin varapaikkakuntana ei täten tule Talviolympialaisia 2030.

Vuoden 2026 tilanteesta puhuen Italia tietenkin kykenee pitämään kisat mitä nyt pieniä lisätarkastuksia varmuuden vuoksi KOK tulee tekemään vielä vuosille 2023-2024 kuten myös vielä vuodeksi 2025 koskien tuota tilannetta.

Varakisaisäntä Ruotsi ja sitten tietysti vuotta 2030 koskien nyt luopunut Kanada on joka tapauksessa vuodeksi 2026 hätätilaisäntä mikäli Italialle ja Ruotsille sattuisi jotain.

Kanada sentään takaa niiden velvoitteet juuri vuodeksi 2026 luopuessaan vuodesta 2030 kun myös rahaa vapautuu edes hieman sitten lisää kuin miten haussa ollessa.

Jääkiekon Olympiakarsinnoista povataan hurjimmillaan todella jättimittaisia, mutta toki ne voi myös pienentyä.

Nyt tietysti olympiapäätöstä on lykätty minkä vuoksi sitten vuosille 2023-2024 taitanee siirtyä karsintojen alku ja onhan hyvä myös pelata näyttöikkunaksi ehkä noiden vuosien MM-kisatkin ennen loppupäätöksiä!

Itse ilmastonmuutoksellisuudesta puhuen kieltämättä viime viikkoina ja pitkin kulunutta viime vuotta esimerkiksi KOK vieraili kaikilla niillä paikkakunnilla missä Talviolympialaisia koskaan on järjestetty eli esimerkiksi maista puhuen Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Itävallassa ja pitkän aikavälin tuloksena pohdittiin parasta kisapaikkakuntaa jatkoon ja tulevaisuuteen.

Mikäli esimerkiksi Talviolympialaisiin olisi esimerkiksi vaatimus riittävän pitkän keskiaikavälin pakkasarvoista niin eniten tulisi sitä olemaan Sapporoon Japaniin jolloin esimerkiksi vuosisadan loppuun mennessä se pitäisi hurjimmillaan melkein kaikki mahdolliset kisat!

Toki tuo olisi vain osin painajaismallien mukainen näkökanta, mutta kieltämättä Japanin vähän useampien kisojen vaihtoehtona muuten olisi ehkä enintään pohjoismaiset yhteiskisat tai sitten ihmisoikeusarvoiltaan umpiheikkojen ja myös talviurheiluperinteiltään ohuehkojen arabiporhomaiden kisat.

Norjassakin olisi mahdollisuuksia, mutta ilman urheilumyönteisempää hallitusta on vaikeaa nähdä kisoja sinne hetkeen saatavan mitä nyt rahaa on.

Lisäksi Norjan pelkona on tietysti ilmastonmuutokselliset haasteet välille Oslo-Lillehammer mitä pelätään myös Ruotsin Tukholma-Åre välille syntyvän.

Monet tahot pitkälti ilmastonmuutospiireissä ovat pelänneet juurikin liian lämpimiä säitä verrattuna 1900-1920-luvun alun tilaan nähden talviksi.

Kesäolympialaisten suhteen samat pelot koskevat 1950-luvun jälkeistä tilannetta eli niiden pelot ovat vähän vähäisemmät, mutta eivät paljon.

Etenkin kun ongelmiksi ovat tulleet kesään liian hyiset tai liian kosteat ilmat mitkä oli nyt siirtyneiden kuten myös pidettyjen Tokion Kesäolympialaisten ongelma myös armottoman kuumuden lisäksi.

Itsessään KOK on siis toistanut pääsääntöisesti, että ehdokkaat ovat siis Sapporo Japanille, Salt Lake City Yhdysvalloille varasijalla Bozeman ellei sitten Yhdysvaltain 21 muuta eri kaupunkipaikkakuntaa vaadi uusintaäänestystä nyt kun lisäaikaa myönnetään joukossa Lake Placid ja Squaw Valley ja Kanadan luopuessa sen paikan perii 8.2 olleen kokouksen myötä Ruotsi edelleen paikkakuntana Tukholma-Åre pääsääntöisesti, mutta myös Falun ja Östersund on ilmoitettu kisapaikoiksi etenkin joihinkin muihin lajeihin joita ei vain järkevästi voida tai ehditä pitää pääsääntöisillä kisapaikoilla.

Näille maille elintärkeää oli myös se, että ne kolme on nimetty myös nk. Talviolympialaisten Tulevaisuuden Maiden kärkihankkeeseen jotka tietysti koskevat aikaisintaan vuoden 2034 jälkeistä tilannetta niiden toimiessa tärkeinä suunnan-näyttäjinä muille maille ja tuon oletettiin olleen Kanadalle takaporttikin mikäli ei vuoden 2030 tai 2034 haku sujukaan.

Kanada luovuttaessaan nyt olleen haun se menettää nämä edut Ruotsin vähintään periessä ne joka tapauksessa itselleen ja siitä sitten ehkä jakaen ne Norjan ja hyvällä onnella myös Suomen kanssa.

Aiemmin Thomas Bach KOK:sta oli kieltäytynyt pääsääntöisesti tuplakisojen myönnöistä, mutta nyt viivytysten myötä voi niidenkin myöntö tulla kyseeseen.

Mahdollisesti mikäli muita halukkaita ei joskus löytyisi niin sitten esimerkiksi vuoden 2030 kisaisännälle on ehdotettu myös vuoden 2034 kisaisännyyden toistoakin, mutta tämä tietysti vain tilanteessa missä yksinkertaisen harvinaisesti kukaan ei haluaisi kisoja itselleen.

Lisäksi myös on ilmoitettu, että nyt tuleva kisoitta jäävä mahdollinen kisaisäntä olisi automaattisesti nimitettävä varakisaisäntä tulevaisuuteen.

Täten esimerkiksi pienenä historian esimerkkinä vuoden 1994 Talviolympialaisiin Lillehammerin sijaan ne olisi pidetty tarpeen tullen selkeästi Naganossa ja vuoden 1998 vastaava olisi myös tarpeen tullen pidetty Salt Lake Cityssä.

Toisin sanoen selvien kisaisäntien yhteistyötä ja varakisaisännän asemaa selkeytettäisiin ja tiivistettäisiin.

Myös erinäiset kustannukset vuodesta 1972 lähtien kisojen järjestämiselle on välillisesti kasvaneet välillä erinäisissä jälkikäteistutkimuksissa liian suuriksi todellisiin kantokykyihin nähden eri järjestäjille minkä vuoksi jaettujen Talviolympialaisten mallia ollaan ajamassa enemmän sisään.

Muu vaihtoehto tietysti olisi eri lajimuotojen karsinta, mutta tätä ei ainakaan vielä ole juuri haluttu.

Viime aikoina juurikin viime vuoden lopulle Kiinan Olympiakomitea myönsi myös aiemmin jyrkästi kiistetyn nk. Keinolumiskandaalikohun kun tätä ei uskallettu kertoa itse tapahtumien aikaan viime vuoden helmikuussa.

Monet ovat toki sitä kehuneet, mutta huonoimmillaan se on ollut mössööntyvää tai sitten vain aivan liian liukasta aiheuttaen sitten selvempiä loukkaantumisia joiden perään on sitten erinäiset urheiluvakuutusyhtiötkin kyselleet.

Muuna huolena on ollut myös se, että välttämättä erinäiseen vapautuvaan, pidempään kestävään Talviolympialaisten 2030 hakuun ei ole kenties pääsemässä Intia esihakunakaan kun sen Olympiakomiteassa on sattunut mittavan luokan lahjus-skandaali jolloin osin siksikin lisäajalle on perusteita kun valintavaalistakin puhutaan.

Lisäaika on kestämässä myönnettäessä syyskuun-lokakuun 2023 puolelle ainakin ja pisimmillään vuodelle 2024 asti ellei kauemminkin eli entinen toukokuun 2023 päätös ei tule pitämään enää paikkaansa.

Välillä takarajaksi on ehdotettu niin itse Parisin Kesäolympialaisten 2024 avauspäivää ennen olevaa kokousta, toisinaan vuoden 2025 myös hyvin tärkeää KOK:n Puheenjohtajavaalia ennen olevaa kokousta tai heti uuden johdon valinnan jälkeen, Milano-Cortinan Talviolympialaisten 2026 avauspäivää ennen olevaa kokousta ja viimeisimmillään lähtökohtaisesti vuoden 2027 erillistä muuta kokousta.

Päätös on riippuvainen monesta hurjasta asiasta kuten myös Ukrainan Sodasta päättymisineen ja jälleenrakennuksineen.

Viime päivien puheet Kiinastakin ovat olleet pelottavankin painostavia joten nähtäväksi jää, että tuleeko peräti maailmanpalokin tulipesäkkeestä nimeltä Taiwan sillä erittäinkin jyrkkiä lausuntoja on ollut rivien välistä todeten nähtävillä!

Itse vuoden 2030 Talviolympialaisiin jälleen jatkaen tilanne on siis tämä:

Yhdysvalloille kyllä kelpaa Talviolympialaiset, mutta huolestuttavasti enemmän se haluaisi selkeät, lähemmäs yksimielisyyttä hipovat KOK:n takuut jo vuodelle 2030 kun muutoin se olisi enemmän vuoden 2034 kisaisäntä.

Toki juuri tähän viime kuukausien oikkuun nähden lisäaika tuleekin tarpeeseen.

Mitä pidempi niin sen parempi Yhdysvalloille ellei sitten maailmanpoliittinen tilanne muuta vaadi.

Japanilla on täten parhaat edellytykset vieläkin siis pitää Talviolympialaiset 2030, mutta yhä enemmän nousevat hinnat (Nyt jo selvästikin yli 2 miljardia euroa lähemmäksi 3 miljardia euroa kipuavana.) useisiin satoihin Japanin Jenin miljardeihin, peräti puolesta biljoonasta täyteen biljoonaan kohoten eivät ole korottaneet mielialoja ja huolimatta kannatuksen noususta yli 60 % marraskuun lopulle ja joulukuun alulle on kisojen kannatus nyt jälleen tippunut lyhyessä ajassa tippunut puolen linjalle eli 50 % ja välillä jo alemmaksikin vuoden vaihduttua.

Järkyttävimmillään käytiin helmikuun pohjalukemissa tämän vuoden puolella 31-33 % kannatuksessa ennen sen nousua 39 % kannatukseen ja jälleen uusimpien hallitustakuurahojen myötä viimein nyt täpärästi vähän alle puoleen!

Lisäksi Japanin olympiavastaavia on epäilty taloudellisista väärinkäytöksistä, mutta syyttäjinä näissä hankkeissa tuntuvat olevan keskellä poliittista peliä Kiinan ja Pohjois-Korean roistopelurit toisin kuin ihan rehellisesti osoitetut kansainväliset talousrikostutkijat tai edes japanilaisten oma syyttäjänvirasto.

Japanissa on pelätty Kiinan kuin myös Pohjois-Korean aggressiivisuutta ensi kertaa ikuisuuksiin eniten viime aikoina.

Olympialaisia vastustavat mielenosoittajat Sapporossa ja Hokkaidossa kuten satunnaisesti muuallakin Japanissa ovat siunanneet mieluummin vaikka hyvinkin korkeat puolustusmäärärahanostot tai jopa suoran aseavun Ukrainaan (Tämäkin on hyvin kuuma peruna etenkin kulisseissa Japanissa.) mieluummin kuin, että siellä pitäisi nyt muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi pitää olympialaisia missään muodossa.

Jotain kertoo myös se, että Etelä-Korean ja Taiwanin kanssa kuten myös Australian kanssa puolustusyhteistyötä syvennetään ja Diet (Japanin yleistärkeä, tuttu kotimaista eduskuntaamme parlamentteineen vastaava hallintoelin.) on hyväksynyt yli 20 % korkeamman puolustusmäärärahan kuin mitä piti hyväksyä alun alkaen juurikin vedoten maailmanpoliittisen tilanteeseen!

Uusin hakija hyväksyttynä eli Ruotsi alkujaan haun ulkopuolella on yllättävänkin vahvoilla.

Etenkin pelkästään siksi, että he ovat jo vuoden 2026 Talviolympialaisten varakisaisäntiä ja lisäksi viimein hallituskin Ruotsissa on olympiamyönteinen.

Ruotsin suhteen siis on kaksi suurta olympiakokousta missä jatko määritellään keskustellen toki kenties myös jakomahdollisuudesta Norjan, Suomen tai molempien kesken, ne kokoukset pidetään 20.4.2023 ja 13.5.2023 väliraportteineen ja kesäkuun, heinäkuun ja elokuun aikana 2023 täksi vuodeksi pidetään ratkaiseva kokous siitä, että voidaanko Ruotsissa pitää käytännössä Talviolympialaiset 2030 vai ei ja joudutaanko olemaan vain varakisaisäntä ennen sitten täyttä hakua vuoden 2034 Talviolympialaisiin.

Ruotsilla jääkiekossa juuri nyt on pieni taantumavaihe menossa, mutta ehkä nyt keväällä kaikki käy toisin kuten tulevassakin!

Tällä välin tosiaan erikoinen Ranskan, Italian ja Sveitsin kolmihaku Chamonixin, Aostan ja Valaisin kesken Talviolympialaisiin 2030 osoittautui viittä vaille täydeksi uutisankaksi sillä Ranskalla kaikki paukut on juuri Pariisin Kesäolympialaisiin 2024 suunnatut eikä varoja ole juuri muuhunkaan, Italia olisi muuten voinut pitää kisat, mutta sääntöjä rikkomatta sen sitten olisi pitänyt luovuttaa vuoden 2026 Talviolympialaiset varakisaisäntä Ruotsille ja viimein Sveitsissä taas päätös mitenkään pitää Talviolympialaisia vuodeksi 2030 olisi ollut tuttuun tapaan Kantoneiden päätöksestä kiinni.

Niille ei siis ole tulossa kisoja.

Lisäksi KOK toivottavasti heittäisi tosin osin huumorilla olleen, mutta välillä pelottavankin oikeasti kassavaroillaan rehentelevän Saudi-Arabian Trojenan Talviolympialaisten 2030 hakemuksen roskakoriin mahdollisimman äkkiä.

Etenkin kun vähemmästäkin on niitä historian saatossa roskiin heitetty!

Lisäajan myönnön peruste nyt kolmelle pääehdokkaalle on myös ollut perinteisyys eli kun pääehdokkailla on aiempaa kokemusta Talviolympialaisten järjestämisestä tai olemisesta melko usein varakisaisäntä Ruotsia koskien niin kiirettä ei samalla tapaa tarvitse pitää toisin kuin miten muuten uudemmille tai vähäisempien kertojen järjestäjille täytyisi ehkä pitää.

Lisäaika laittaa ehkä uusiksi montakin asiaa, mutta sentään näillä näkymin edes sen turvin esimerkiksi Ranska ja Espanja eivät välttämättä vuoden-kahden lisäajallakaan enää saisi tuskin omia muita asioitaan kuntoon vaikka raha riittäisikin päähakuun palatessa.

Ranskassa kun varat on suunnattu Pariisin Kesäolympialaisiin 2024 ja Espanjassa uhkaa tulla pahimmillaan itsenäisyyttä taas kerran uhkaava poliittinen umpisolmu pitkälti aluekiistan vuoksi.

Espanjan tilanteeseen rahakaan ei siis auttaisi kun ongelma on poliittinen ja sosiaaliyhteiskunnallinen.

Kanadan tilanne on menetetty myös täysin ellei sitten suurin piirtein itse Elon Musk takaisi omaisuuksineen kisat Kanadaan mitä ei nyt kyllä taida tapahtua!

Muista ulkopuolisista ehdokkaista puhuen vahvin olisi lisäajan myötä Norja, mutta hallitusvihamielisyys urheilua kohtaan ikävä kyllä tiedetään.

Mielenkiintoista on tosiaan Suomenkin tilanne:

Suomi ei pysty tietenkään näille lähiaikojen Talviolympialaisille mitään tekemään kun mahdollisuudet ovat melko ohuet yhteiskisoinakin sinänsä Ruotsin ja Norjankin kanssa, mutta Suomen pitäisi osoittaa rohkeutta liittyä yksin tai niiden kanssa nk. Talviolympialaisten Tulevaisuuden Maiden joukkoon.

Vähintään ainakin nimeämisoikeutta Suomen Olympiakomitean pitäisi tavoitella kun siitä saisi nimeämisoikeuden lisäksi paljon muutakin KOK:n suomaa apua tulevaan.

Ruotsin esimerkki voisi kuitenkin rohkaista näin nyt päähaun osalta Suomeakin tulevaisuuteen!

Toki hintojen ja varallisuuskustannusten tullessa kuin ihmeen kaupalla hyväksytyksi täytyisi KOK:n viimein luopua muun muassa Ruotsia ja Suomea sortavasta päätöksestä eli siis tuosta erinäisten vuorten korkeuksien määrittelypykälästä laskettelua koskien tai muussa tapauksessa hyväksyä jokin hyvin yksittäinen poikkeuslupa tyyliin vähän miten Englannin jotkut hyvin pienet mäkihyppymäet hyväksyttiin aikanaan mäkihypyn maailmanlistojen kilpailuohjelmaan huolimatta niiden olemisesta jotain todella pieniä hyväksyntäaikaan.

Mene ja tiedä, mutta olisihan tämänkin hankkeen nimissä ehkä mahdollista nähdä Talviolympialaiset sitten viimein joskus Suomessakin.

Mikäli myös olisi pakkasrajoista tai vuosittaisesta pakkaskeskiarvoista kiinni Suomella ei siitä myös hetkeen olisi ongelmia esimerkiksi 10-vuotiskausien pohjalta ennen tiettyä vuosilukua riippuen aikaväliltä 2050-2080.

Toki ikävä kyllä monet Suomen paikkakunnat Ruotsin ja Norjan tapaan ovat samojen asteiden uhreja joten niille voi käydä huonommin kuin Japanin Sapporolle sitten pitkässä juoksussa.

Täten tulisi Pohjoismaille talviurheilun suhteen kiire, mutta tämän kaiken näkee sitten lähivuosina tietenkin.

Mikäli tarjouskilpailu vielä tästä aukenee ainakin nimellisen teoriassa lisäajan myötä niin Venäjä ja Valko-Venäjä pysyvät ulosheitettynä sillä hyvänä.

Muutoin voidaankin ajan kanssa jännittää vuoden 2030 Talviolympialaisten isäntää sitten jo mainittujen selvempien isäntien mukaan.

Voi myös olla, että Japani saa kisat, Yhdysvallat olisi varaisäntä ja hätäisäntä olisi nyt Ruotsi kun se peri sen aseman Kanadalta.

Japanin tilanne on riippuvainen tietysti kaikkien sen olympiakomitean varain väärinkäytöshankkeiden selvityksestä kuten myös maailmanpoliittisesta tilanteesta.

Mikä tahansa hallituksen lisämääräraha on elintärkeä olympiahankkeille Japaniin.

Mikäli asioista päästään sopuun on erinäisten, varmasti hyvin kiihkeiden keskustelujen jälkeen lopullinen päätös tulossa Japanista pitkälti yllättävästikin samojen kuukausien nimissä kuin Ruotsissakin eli Katsuhiro Akimoton eli Sapporon Pormestarin ja Japanin Olympiakomitean Puheenjohtaja Yasuhiro Yamashitan sanojen mukaisestikin päätös lopullisesti tulee kesällä 2023 eli milloin tahansa tämän vuoden kesäkuun, heinäkuun ja elokuun aikana siitä, että jatketaanko vieläkin hakua vai joudutaanko luopumaan hausta vuodelle 2030.

Nähtäväksi jää tämäkin tapahtumakulku!
 
Viimeksi muokattu:

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Saako tiedustella mistä, tai miten sinulle on kertynyt tämä valtaisa tietomäärä? Sinänsä kyllä kiehtovaa miettiä, että kuka pystyy järjestämään vaikka talvikisat 2080-luvulla, jos mikään maa. Itse olen jo tuolloin puskenut koiranputkea jo useamman vuosikymmenen, mutta pakko uskoa siihen, että urheilu on ikuista, jos emme onnistu tuhoamaan maapalloa sitä ennen täydellisesti.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Saako tiedustella mistä, tai miten sinulle on kertynyt tämä valtaisa tietomäärä? Sinänsä kyllä kiehtovaa miettiä, että kuka pystyy järjestämään vaikka talvikisat 2080-luvulla, jos mikään maa. Itse olen jo tuolloin puskenut koiranputkea jo useamman vuosikymmenen, mutta pakko uskoa siihen, että urheilu on ikuista, jos emme onnistu tuhoamaan maapalloa sitä ennen täydellisesti.

Erinäisistä tähän mennessä varmaan melko lukemattomistakin eri sanomalehdistä, kirjoista ja toki tietysti erinäisistä kansallisten olympiakomiteoidenkin jutuista ainakin juuri nyt olympialaisista puhuen näinä vuosina ja tietysti osin myös jo vähän tuoreempien vuosikymmenten mittaan olleen hyvän muistin johdosta jo pienestä pitäen.

Onhan nettiaikakausikin sitä auttanut kun vaikka kotimaistakin apua on ollut niin se on välillä ollut erittäinkin suppea riippuen hieman siitä, että minkä maan jääkiekostakin etenkin jääkiekkopuolelle puhuen on ollut kyse.

Lisäksi kieltenkin oppimisella jo erittäin pienestä pitäen on ollut merkitystä vaikkakin alussa ymmärrettävästi niitä on ollut opittuna erittäin vähän, mutta puhuttuna ja toistettuna sitten sitäkin enemmän!

Onneksi on tietysti lähipiirissä kuten perheessäkin ollut urheilumyönteisiä ihmisiä myös hyvällä muistilla niin on heidänkin jutuista jäänyt paljon mieleen ja milloin ei heillä ole tiedot riittäneet muistin kanssa niin sitten on nyt murheellisen kiihtyvällä tahdilla nyt poistuvissa vanhemmissa ikäluokissa ollut sitä tietoa mitä ei muilla ole ollut.

Eikä ehkä ole enää olevakaan.

Mene ja tiedä.

Wikipediassakin on melko paljon erinäistä isäntätietoa kuten varaisäntien taustoja jne, mutta etsintäkielikin on tietysti paremman kuvan saamiseksi joskus vähän pakko olla muukin kuin suomi, ruotsi tai englanti.

Yksi kirja lapsuudestani missä melko hyvin oli isäntien kisoja puhuttu (Joskin ei kovin hyvin sitten niiden joita ei valittu tai ellei ollut kyse erinäisistä sotien aikana valitsematta jääneistä, kisoja pitämättömistä isännistä kyse.) niin oli muistaakseni Gummeruksen julkaisema Olympialaiset 100 vuotta-kirja missä oli muuten valkoiselle kirjalle kultahopeafiligraaniupotuksiin värjätyille kirjan kirjaimille tehtyyn taustaan julkaistu upeita valokuvia tuloksineen eri lajeja Ateenasta Atlantaan eli vuosille 1896-1996 asti.

Taustojakin oli kerrottu kisoille niin kovin kuin oli ehditty esittelysivuun/sivuille.

Kannessa oli niin Väinö Nurmea patsaana tai ilman, Lasse Vireniä, Carl Lewisia kuin Heli Rantastakin tietysti Olympiarenkain ja Suomen lipulla koristaen.

Teksti itse tuloksissa mikäli muistan oikein oli harmaata kuvituksineen tekstin itse ollen musta ja saattoi olla miehille myöhemmin sininen tulospohja ja naisille vaaleanpunainen tulospohja riippuen vuodesta käsittelyineen.

2080-luvulle toki mikäli ihan murheellisimmin miettii siitä eteenpäin 2100-luvulle asti juurikin ainoana paikkana pidettiin siis noissa KOK:n tutkimuksissa viime vuodeksi enää Japanin Sapporoa.

Kun muilla leveysasteilla tuolloin olisi jo liian kuumaa niiden pitämiseen mikäli ilmastonmuutos kehittyisi juuri kuumimman mahdollisen suunnan mukaan.

Tosin voi kyllä olla, että ne pahimmat uhkakuvat ei toteudu (Esimerkiksi välttämättä juuri 2050-luvulle tullessa ei vielä riitä kuumentuminen ihan pilaamaan talvikisoja tai sitten on vielä ainakin edes valinnanvaraa pitää useammassa eri maassa kisoja silti.) ja muutoin on tietysti juuri mietitty erinäisiä suljetun alueen tai Talviolympialaisten enenevää siirtymistä erinäisiin hallitiloihin sisällä pidettäviksi.

Kuten myös mikäli vielä kyetään pitämään ulkolajeja niin esimerkiksi keinolunta keinojäällä kyydittäen.

Tietysti ne on nykytekniikalla etenkin muun puhtaan keinolumen osalta melko hankalaa ja kallista tehdä niin.

Tietenkin myös keinolunta kuten luonnonluntakin pitäisi olla varastoissakin riittävästi.

Itse tuon mikäli ehtii elää niin ehtii vielä elää hurjimmillaan nuo jaksot, mutta kieltämättä vuosille 2080-2100 alettaisiin olemaan jo erittäinkin vanhassa ja raihnaisessa kunnossa ellei lääketiede kehity ja sekään ei ole kunnon kannalta pomminvarmaa vaikka solutasolla olisikin elimet paremmassa kunnossa silloin.

Pitkälti nykylääketieteen parhaimpien näkemysten mukaan.

2050-luvulle eläminen voi monella nykyäänkin elossa olevalle ihmiselle olla mahdollista, mutta jo Suomessakin hyvin moni tämän hetken tuoreempi vanhus tai nuorekkaampi keski-ikäinen olisi silloin jo itse selvästi vanha ihminen kenties ja yhtään sitä vanhemmat ainakin nykyvanhuksista puhuen lähentelisivät jo 100 vuotta jolloin siinäkin olisi sitten melkoinen näky edessä päin.

Itsekin voinen hyvinkin nähdä tuon tuoreemman pään huippukuumuuden Suomessa siitä sitten kylmentyen, mutta silloin jo miettisin eläkettä tai työuran loppua ellei nyt sitten eläkkeet etenkin kotimaiseen eläkkeeseen jäävillä nouse erittäinkin suureksi työvuodet ennen eläkettä jolloin siinäkin on sulattelua kerrakseen.

Nyt syntyvät olisivat tuolloin ensin 27-vuotiaita ja myöhemmin sitten ajan mittaan 57-vuotiaita-77-vuotiaita riippuen siitä, että miten elävät.

Milleniumin edustajillekin voi tehdä tiukkaa kun he vähän vuodesta riippuen olisivat 50-100-vuotiaita riippuen toki siitä, että mihin vertaa näkiessään ja pohtiessaan ilmastonmuutosta tai muuta maailmanpoliittista tilannetta.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Hieman ennen muita viimeaikaisia pohdintoja miettien Talviolympialaisiin on tullut mietittyä mahdollista naisten puolten vastaavien tekemistä kuten miten tein miehille aiemmin.

Myönteisimmin miettien onneksi turnauksia ei hirveän paljon ole eli vähän vaihtelevasti Lillehammerista 1994, Naganosta 1998, Salt Lake Citystä 2002 tai viimeistään Torinosta 2006 lähtien aloittaisi käsittelyt.

Pitkälti siksi kun jokaisessa noissa saneltiin pitkälti linjoja tapahtumineen sille mitä naisjääkiekko nykyisin on etenkin Talviolympialaisiin.

Naisjääkiekko kieltämättä sellaisenaan kansainvälisesti on hyvinkin tuore laji osin vieläkin miehiin verrattuna ja muodot millä pelattiin oli myös tavallaan hyvin selviä alun jälkeen, mutta osin silti hyvin vaihtelevia!

Lisäksi naisissa ei välttämättä tehty samoja juttuja kuin miten miehissä eli esimerkiksi Japanille ei naisiin hirvittävämmin tarjoiltu ja sitäkin vähemmän sovellettiin Aasian Kiintiöpaikkaa. Nurinkurisemmin näin oli käynyt kylläkin alkuvuosiin päin mennessä, mutta ei enää Naganon 1998 ulkopuolisiin vuosiin.

Tosin alkuvuosina tietysti kun Jääkiekon Naisten MM-kisoja ei aina pidetty niin esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren Mestaruuskisat määritti pääsyn MM-kisoihin naisille kuten myös käytännön epäviralliset MM-kisat tietyille välivuosille 1990-luvulle kuten ihan 1980-luvun lopullekin eli Jääkiekon Naisten EM-kisat.

Sittemmin oli tietysti erilaiset alempien sarjatasojen lopulliset virallistamiset päivineen.

Olympialaisten suhteen väännettiin paljon kättä naisissa siinäkin alkuvuosille, että pitäisikö niiden olla vain kutsuturnauksia, suppean olympiakarsinnan turnauksia (Näin tehtiin Salt Lake Cityyn 2002 viime hetken päätöksen myötä vaikka sen piti aluksi myös olla kutsuturnaus tai etenkin pienempien maiden vaatimusten mukainen laajamittainen karsinnan kautta pelattava turnaus.) vai lopulta sitten laajan MM-ohjelmaperusteen kautta suoritettava olympiakarsinnan turnaus.

Laaja kanta lopuksi voitti, mutta ei helpolla ja silti miehiä myöhemmin näin tehtiin.

Tosin ei liian kauan miehissäkään ollut ennen tuon kannan voittoa niitä pidetty vedoten historiallisesti milloin mihinkin syyhyn tai kompromissiturnausten (Kuten Thayer Tutt Trophy.) tuomaan suoritusarvoon kuin myös MM-arvoina käyden.

Lisäksi naisille on jouduttu tekemään välillä poikkeusvalintoja tai kriteerejä vähän eri tavalla kuin miehille.

Naisille sentään turnauksia on vähemmän kuin miehille, mutta erinäisiä tapahtumakiemuroita tuntuu välillä olleen kulisseissa enemmänkin naisille kuin miehille jolloin selvityksistä voisi tulla perinkin laajoja!

Voi kyllä myös olla, että teen ehkä ennakkoon muita taustatöitä alkupään turnauksiin minkä jälkeen sitten päästään helpompaan osuteen.

Muuten varmaan jää alkuvuodet suppeaan toteamukseen ja keskityn lähinnä uudempiin vuosiin milloin naisjääkiekko todella alkoi kesken 2000-luvun nostaa päätään julkisuuteen.

Sekin on myönteistä, että itse pitäjät on samoja kuin miehissä mitä nyt tietenkään suhteellinen vertailu tasoineen on kuin toisesta maailmasta verraten miehiin jolloin hyvinkin erikoiselta kuulostavat maat pärjää naisjääkiekossa paljon paremmin kuin miten ikinä miehissä pärjäävät!

Sen näkee sitten myöhemmin kevääksi ehkä huonolla onnella kesään venyen, että miten noita käsittelyjä tulee tehtyä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös