Päivän hyvä teko

[lapa78]

Ajattelin avata tällaisen ketjun, koska me kaikki teemme joskus jotain hyvää. Mikä on sinun mielestäsi hyvä teko ja koska olet viimeksi tehnyt jotain hyvää.

Itse tein mielestäni eilen hyvän teon, vaikka se vähän oudolta kuulostaakin. Eli ajelin eilen ihan rauhassa autoa, kunnes yhtäkkiä jotkut lökäpöksyt rupesivat heittämään lumipalloilla autoani. Tästä sitten hieman kimpaantuneena päätin ottaa pojat kiinni, että saisivat opetuksen. Siinähän voi käydä vaikka kuinka pahasti kun ihminen pelästyy autoa ajaessaan.

Lähdin siis juoksemaan perään ja sainkin toisen pojista kiinni, jouduin kyllä juoksemaan n kilometrin, mutta liikuntahan on vaan hyväksi. Saatuani pojan kiinni soitin polisit paikalle, jotka tulivatkin nopeasti. Poliisit olivat tyytyväisiä, että jaksoin kirmata pojan/poikien perässä. Poliisit sitten soittivat myös sille toiselle joka pääsi karkuun ja saivat siis toisenkin kiinni. Tämän heittäjän poliisit sitten laittoivat maijan boxiin ja veivät kotiin asti.

Eli hyvä teko tässä oli se, että toivottavasti pojat tajusivat miten vaarallista touhu saattaa olla.

p.s. jos kyseinen topic on jo olemassa tämän kirjoituksen saa siirtää sinne kernaasti.

 

[Ramchester]

Nyt jäi hieman epäselväksi mihin tuossa sitä poliisia tarvittiin? Kyllä normi teineille riittää se, että pelästyvät itse tilanteessa. Ja kun raavas mies jouksee teinin kiinni takaa-ajomatkan jälkeen, niin nämä teinit varmasti muistavat olla heittelemättä lumipallojaan vastaisuudessa. Jos taas kyse oli jostain jo aiemmin kriminalisoituneista teineistä, niin eipä tuo poliisinkaan kovistelu tule lumipallonheittelyä lopettamaan.

 

[Dante]

Hyvä ja tarpeellinen ketju, vaikka en minäkään ymmärrä mihin tuossa poliisia tarvittiin. Itse "pyrin" hyviin tekoihin arjessa olemalla vain huomaavainen kanssaeläjiä kohtaan. Sitä voi saada arjessa tutulle tai tuntemattomalle hyvän mielen uskomattoman pienillä asioilla. Nostaa kauppajonossa mummon pudonneen lapasen tai antaa parkkilappu, jossa on aika jäljellä, saapuvalle, kun on itse lähdössä. Pikkujuttuja, mutta ainakin itse ilahdun, jos joku on huomaavainen tai auttavainen minua kohtaan. Että hei, toi jeesas. Kiva. Ei tätä tietenkään aina muista tai jaksa tai älyä, jos on mörökölliä päässä tai muuten vituttaa ja väsyttää.

Minun hyvä tekoni tänään oli hieman itsekäs, mutta hyvä yhtä kaikki. Puhdistin heti aamusta lattiakaivon ja lavuaarin vesilukon ja viemäriputken. Olemme asuneet tässä vuokralla nyt vuoden ja edellinen asukas ei ole kyllä viemäriputsia harrastanut. Yäk. Mutta vaimo ilahtuu.

 

[kakkonen]

Ehkä koulutuksen olisi voinut tosiaan hoitaa ilman poliisiakin. Jos siis olisit fyysisesti pystynyt asian hoitamaan. Vieläpä kun olisit joutunut "ojentamaan" vain sitä kaveria jonka sait kiinni?

Kyllähän siitä tulee aina itse paremmalle tuulelle kun tekee jotain hyvää. Itse keitin just sumpit duunin kaffehuoneessa. Meillä on niitäkin sikoja jotka käy vaan juomassa kahvia, mutta eivät keitä itse koskaan.

 

[lapa78]

Ehkä ilmaisin itseäni hieman epäselvästi. Eli poliisit soitin juurikin siksi, että teini ei tuntunut osoittavan minkäänlaista katumusta (sitä en voi tietää onko teini aiemmin hölmmöillyt jotain). Ja toisaalta tuli myös ilmi, että kaveri valehteli myös poliiseille ennen kuin he saivat sen toisen kaverin kiinni. Uskoakseni poliisi on myös teinille (tässä tapauksessa 15v) isompi ja uskottavampi auktoriteetti, kuin joku tavallinen kaveri, varsinkin kun en perusta niin tuosta ruummiillisesta kurituksesta. Eli soitin poliisit paikalle kasvatuksellisesta periaatteesta. Ymmärrän kyllä, että kaikki eivät näin ajattele, mutta mielestäni tämä oli parempi vaihtoehto kuin se, että olisin itse ripittänyt muksua.

 

[sampio]

Ymmärrän kyllä, että kaikki eivät näin ajattele, mutta mielestäni tämä oli parempi vaihtoehto kuin se, että olisin itse ripittänyt muksua.

Minäkin olisin kutsunut poliisit. Noin isojen jamppojen tapauksessa asia kuuluu poliisille jo ihan senkin vuoksi, että jos tyypeillä on taipumusta ilkivaltaan, on virkavallalla naamat muistissa. Ja toisaalta, perusteini ainakin säikähtää poliisin paikalletulosta ja ehkä uskookin asian vakavuuden paremmin kuin puolueellisen uhrin paasaamana.

Hyvien tekojen suhteen pyrin vähän samaan kuin Dante. Oven avaamista yms. peruskohteliaisuutta pyrin harrastamaan ihan vakituiseen, ja joskus riehaannun peräti hyviin tekoihin, miten ne nyt sitten määritteleekään.

 

[Clocks]

Muistuupa mieleeni tapaus vuosien takaa, jolloin puolittain kannoin tuntemattoman juopon himaansa.

Palailin talvisena pakkasiltana jalan silloisen tyttöystäväni luota, ja liikennevaloissa todistin kuinka maija pysähtyi jalkakäytävälle ja konstaapelit nostivat takaosasta sikahumalaisen kaverin jalkakäytävälle istumaan. Kissalan pojat jatkoivat matkaansa, ja tyyppi jäi kadunkulmaan huojumaan käytännössä liikuntakyvyttömänä. Kadut olivat myöhäisestä kellonajasta johtuen jo lähes autiot, ja totesin miehen olevan vaarassa paleltua jopa hengenvaarallisesti jos jää pidemmäksi aikaa paikoilleen ihmettelemään.

Koin olevani jo valinnan edessä tämän tajuttuani, ja lähestyin miekkosta tiedustellen missä tämä pitää majaansa. En muista mitä vastasi, mutta lopulta kävi ilmi että korttelin toisella puolella. Sinne siirtäminen edellytti kuitenkin taksimatkaa, jonka äijä maksoi taskustaan kaivamallaan kolikkokasalla.

Kuinka ollakaan, vanha kerrostalo jossa kaveri asui ei ollut varustettu hissillä. Olisin voinut jättää äijän rapun lattialle, mutta hyväntekeväisyydestä humaltuneena päätin toimittaa asiakkaan asuntoonsa asti. Kolmen kerroksen verran sain vääntää tyyppiä ylöspäin, kunnossa jossa kaveri ei pystynyt seisomaan paikallaan ilman että piti jostain kiinni. Kuten aina, sika löytää kotiin, ja nytkin mies muisti sukunimensä ja tunnisti kotiovensa. Avainkin löytyi ja pudotin uuden ystäväni eteisen lattialle. Potkiessani kinttujaan kynnyksen yli mies mongersi ihmetystään siitä, että tuntematon näin auttaa, ja lupasi maksaa minulle 500 mk heti huomenissa. Itse katsoin asian olevan loppuun käsitelty, suljin oven ja jätin miekkosen odottamaan eeppistä krapulaa.

Siinä klassisin "hyvä tekoni", hauska päästä näin anonyymisti kertomaan.

 

[Pelirangaistus]

Itse luovutin tänään verta. Pääsin näin laistamaan loppupäivän.

 

[Jyty]

Mielestäni tuo poliisien paikalle kutsuminen oli lapa78:lta oikea liike. Ja nimenomaan auktoriteettiin vedoten. Kaikki nuorisosta eivät tietysti ota opiksi, vaikka poliisin kanssa joutuvatkin keskustelemaan, mutta monia se kyllä sen verran pelästyttää, että seuraavaksi tulee vähän mietittyä, mitä tehdään.

Hyvät työt ovat aina kunniassa, ja oma viimeinen sellainen oli erään naisen tuulilasin pesunestesäiliön täyttö, kun se ei häneltä itseltään onnistunut. Ajoin autoni siihen vierelle, kun omastani säiliö oli tyhjä. Naisen katse oli heti paljon pyytävä, joten herrasmiehenä tein työn hänen puolestaan. Palkkioksi sain kauniin hymyn sekä kiitoksen, joka lämmitti mieltäni oikein mukavasti.

 

[tompo]

Hyvä teot!
Tässähän joutuu oikein kaivelemaan omaa pääkoppaansa, että tulee mieleen jotain mitä on joskus tehnyt. Pitäisköhän sitä kenties tehdä vähän useammin, että muistaisikin jotain.

No tulihan sitä ainakin yksi tapaus mieleen. Toisten mielestä hyvä teko ja toisten mielestä taas ei.

Muutama kesä sitten tuolla Helsingin ydinkeskustassa tuli sunnuntaina hieman huonovointisen näköinen mies vastaan ja valitteli vointiaan. Vaihdettuani muutaman sanan hänen kanssaan päätti hän kysyä, että olisiko mahdollista pummata vajaata euroa rahaa? Ennen kuin kerkesin kysyä, että mitäköhän herra mahdollisesti sillä tekisi niin hän itse sanoi, että nyt on niin paha olo, että on pakko saada keskiolut tai kaksikin, jotta olo parantuisi. No kerta, kun oli rehellinen ihminen niin pakkohan se oli heittää euron verran fyrkkaa ukkelin taskuun ja näyttäisi siltä, että oma talous ei siihen kaatunut.

 

[Twite]

Itse lopetin lumipalloilla autojen heittelyn kun yksi auto kääntyi ja kuskina ollut nuorimies tuli pitämään minulle puhuttelun. En yrittänyt karkuun koska olin kotipihassa ja ajattelin että tyyppi menee soittamaan ovikelloa jollen ole vastassa. Olin aika paljon alle 15. Myöhemmin mietin että ko. pelottavan rokkarin oloinen jannu toimi hyvin asiallisesti ja teki hyvän työn.

Aluksi harmitti, sillä kun kerrankin osuin kunnolla tuulilasiin niin heti kävi noin.

 

[Beagle Boy]

Kyllähän noita hyviä tekoja tulee tehtyä. Välillä usemmin ja välillä harvemmin.

Itseni kohdalla yleensä nämä "hyvät teot" ovat esimerkiksi sellaisia, että bussissa jonkun pudottaessa hanskansa eikä huomaa sitä ojennan sen hänelle tai kerron bussikuskille jos näen jonkun juoksevan bussille.

Pieniä tekoja, joilla toivottavasti on jollekin merkitystä.

 

[sampio]

Myöhemmin mietin että ko. pelottavan rokkarin oloinen jannu toimi hyvin asiallisesti ja teki hyvän työn.

Joskus alle kymmenvuotiaina päätimme kiusata serkkuni kanssa nuorta pikaluistelijaa (naapurissamme oli täysimittainen kenttä) omien leikkiemme ohessa. Olihan se kyllä aika huvittavan näköinen trikoissaan, mutta ei se silti oikeuttanut meitä lapioimaan lumivallia luisteluradalle aina, kun kaveri aloitti uuden kierroksen. Muutaman kerran se loikki ylitse, mutta etsi meidät lopulta käsiinsä ja piti asiallisen puhuttelun. Tehosi hyvin eikä jättänyt traumoja. Ja kyllähän se aika voimakkaalta näytti reisinensä.

 

[Osmo Rapeli]

munille munaa

Onko ystävällisyydestä tuntemattomille muka hyötyä?

Päivän hyvä tekoni oli käydä vittuilemassa nettisaiteilla ketjuissa joissa ihmiset brassailivat ja omahyväisesti kehuskelivat olemattomilla saavutuksillaan jotka ovat sinällään korvaamattomia, ja pelkästään positiivisia, mutta mieluiten niin että niistä kertoo se jota tilanteessa on autettu. Itsekritiikin ja itsetutkiskelun paikka, ihmiset. Lähimmäisenne sen kehun tarvitsevat ja ansaitsevat ensimmäisenä, sitten vasta te itse.

Meikittä.

ps. pari kertaa olen poiminut kaatuneen tai sammuvan ihmisen pakkashangista paikalla jossa ei ollut muita. silloin oli kuitenkin ilta tai yö eli ei kuulu tähän "päivän hyvä teko"-ketjuun.

 

[sampio]

Onko ystävällisyydestä tuntemattomille muka hyötyä?

Päivän hyvä tekoni oli käydä vittuilemassa nettisaiteilla ketjuissa joissa ihmiset brassailivat ja omahyväisesti kehuskelivat olemattomilla saavutuksillaan jotka ovat sinällään korvaamattomia, ja pelkästään positiivisia, mutta mieluiten niin että niistä kertoo se jota tilanteessa on autettu.

Mutta kaipa täällä voi kertoa myös kokemuksiaan autetuksi tulemisesta? En näe tällaista ketjua mitenkään hurskasteluksi, vaikka myönnetään, että en kykene erottelemaan tänne mitään erityisiä hyviä tekoja, koska ne kuuluvat niin tiiviisti osaksi arkeani...

 

[Ramchester]

Ehkä ilmaisin itseäni hieman epäselvästi. Eli poliisit soitin juurikin siksi, että teini ei tuntunut osoittavan minkäänlaista katumusta (sitä en voi tietää onko teini aiemmin hölmmöillyt jotain).

Et epäselvästi, mutta jätit kertomatta nämä tärkeät yksityiskohdat. Näin minäkin olisin tuossa tapauksessa toiminut. Minulla vaan on sattunut siinä mielessä onnekkaasti, että ne minun kiinnijuoksemani teinit ovat olleet ihan normiteinejä, jotka ovat ääni väristen osoittaneet katumustaan. Ei ole tarvittu virkavaltaa, eikä teinit ole toistaneet tekosiaan. Ja tämä ihan ilman väkivaltaa, ettei jää mitään väärinkäsityksiä.

Tosin, tässä tapauksessa peli taitaa olla näiden teinien osalta jo menetetty, jos ei edes poliisia pidetä minään auktoriteettina, vaan valehdellaan päin naamaa.

Hyvien tekojen suhteen pyrin vähän samaan kuin Dante.

Pyrit kulkemaan helvetin ja kiirastulen läpi paratiisin kirkkauteen?

 

[sampio]

Pyrit kulkemaan helvetin ja kiirastulen läpi paratiisin kirkkauteen?

Siltä se kyllä pääasiassa tuntuu.

 

[1936]

Nyt jäi hieman epäselväksi mihin tuossa sitä poliisia tarvittiin? Kyllä normi teineille riittää se, että pelästyvät itse tilanteessa.

En ollut teini-iässä, vaan ala-asteella kun kaverin kanssa heitettiin ohi meneviä autoja lumipalloilla. Osuttiinhan lopuksi vastaantulevan auton tuulilasiin. Adrenaalit suonissa virraten juoksimme karkuun ja piiloon. Siellä räkätettiin aikamme ja päätimme lähteä kaverin luokse hakkaamaan C-64:sta.

Matkalla vastaan tuli kävelijä, joka kohdalla tarttui meikäläisen talvihaalarin hupusta kiinni. Kaveri pääsi karkuun. Mies oli sen auton kuljettaja, jonka tuulilasiin osuimme. Hän kertoi, että tuulilasi oli mennyt rikki ja jouduin nyt maksamaan sen. Nyt menisimme kotiini ja keskustelisimme vanhempien kanssa. Kyseli, että missä asun ja yritin valehdella, että kaukana. Mies sanoi, että kyllä hänellä on aikaa. Noh, siinä sitten tiukassa otteessa kävelimme n. 300 metriä ja silläkin lyhyellä matkalla ehti katumaan aika monta kertaa ja miettimään vanhempien reaktiota.

Kotiovelle tultua mies sanoi, että ei lasi oikeasti hajonnut, mutta halusi antaa opetuksen. Tottakai olin helpottunut, mutta viesti meni kyllä perille. Mies lähti takaisin autolleen eikä siis puhunut vanhempieni kanssa mitään. Ei tarvinnut sen jälkeen enää heitellä lumipalloja autoja kohti.

ps. Kiinniottotilanteessa pikku-jupsterille tuli paskat housuun. Ihan kirjainmielisesti.

 

[Milhouse Nixon]

Keräsin eilen juoksulenkillä ollessani roskia luonnosta.

Välillä tulee mieleen, että pitäisi lähettää Espoon kaupungille lasku omista sankaroinneista, mutta omaksi iloksihan tuota lopulta tulee melkein joka päivä tehtyä.

 

[Valkohuulikyy]

Kerran ympäripäissäni ostin 11 tuplajuustoa baarireissun jälkee, minkä jälkeen pari denaa tulivat pummimaan tupakkaa.

Tupakka oli vain muistaakseni 1 tai 2, joten heitin heille 4 tuplajuustoa. Olivat tyytyväisiä.

 

[Mr.Fox]

Hyvä esimerkki miksi yritän välttää nk. "päivän hyviä töitä"!

Iltalehti

"Tytöt olivat viemässä nelivuotiasta kauppakeskus Sellon infopisteeseen, kun lasten isä tulikin yllättäen paikalle. Isä luuli lastaan kuljettavien tyttöjen yrittäneen sieppausta, kun taas 12- ja 14-vuotiaat tytöt luulivat lapsen olleen eksyksissä. Espoon poliisi tavoitti espoolaistytöt tiistai-iltana kauppakeskus Sellosta ja kuulusteli sen jälkeen tyttöjä."

Yritä tehdä "päivän hyvä työ"; palkkioksi nimesi ja naamasi päätyvät poliisille sekä tekosi iltapäivälehtien sivuille. Eiköhän se kuitenkin vanhemmilla/huoltajilla ole edelleenkin vastuu lapsista. Mitä siihen ulkopuolisten tarvitsee mennä hääräämään?

Olen itsekin ollut suunnilleen samanikäisenä eksyksissä "suuressa kauppakeskuksessa" kuin tuon jutun lapsi. Ei siinä tilanteessa ollut mitään epäselvyyksiä kuinka pitää toimia. Marssin kassalinjojen taakse Info-pisteeseen ja sanoin vanhempieni olevan kadoksissa. Vanhempieni nimet kuulutettiin ja viiden minuutin kuluttua kaikki oli taas hyvin. Ulkopuolisilta tuli siinäkin tilanteessa kaiken maailman "reipas poika" -juttua yms. Mitä heidän mielestään minun olisi sitten pitänyt tehdä? Mennä kyykkimään jonnekin vaatetelineiden alle ja itkeä vai? Tämä oli minulle ihan luonnollinen toimintamalli. Kasvatuksesta ja vanhempien asenteesta se kaikki lähtee.

Välillä on tosin tullut nähtyä tapauksia, joissa löydetty pikkulapsi huutaa ja parkuu kuin pahainen äpärä eikä suostu ilmoittamaan edes vanhempiensa nimiä. Kai siinä jo auttajastakin lähtee luonto, kun autettava ei suostu edes minkäänlaiseen yhteistyöhön. Mitenköhän tuollaiset lapset oikeasti on kasvatettu "Jos näin tapahtuu..." -tilanteiden varalle?

 

[sampio]

Välillä on tosin tullut nähtyä tapauksia, joissa löydetty pikkulapsi huutaa ja parkuu kuin pahainen äpärä eikä suostu ilmoittamaan edes vanhempiensa nimiä. Kai siinä jo auttajastakin lähtee luonto, kun autettava ei suostu edes minkäänlaiseen yhteistyöhön. Mitenköhän tuollaiset lapset oikeasti on kasvatettu "Jos näin tapahtuu..." -tilanteiden varalle?

Tuota, nelivuotias lapsi ei välttämättä vielä hanskaa tuollaisia tilanteita, vaikka kuinka olisi "kasvatettu" oikein. Ja jos sinulla on vähänkään kokemusta pikkulapsista, tiedät, ettei järjen paukuttaminen auta, jos nassikka päättää mennä lukkoon (vrt. karkkihyllykohtaukset).

 

[banaaninviljelijä]

Kirkon ulkomaan apu

Käväsin tuossa hetki sitten ostamassa 6 kanaa ja koulupuvun jonnekinpäin maailmaa. Hinnaksi tuli 29 euroa, eli suurinpiirtein sama mitä tuli hinnaksi tänään ostamalleni viinipullolle ja kennelille karhua. Ei paha hinta, mutta iso apu.

 

[Stigu]

Muistuupa mieleeni tapaus vuosien takaa, jolloin puolittain kannoin tuntemattoman juopon himaansa.

Erehdyin aikoinaan hieman vastaavaan. Oli joku myöhäissyksyn hyinen päivä, ylitin Mannerheimintietä Sokoksen liikennevalojen kohdalla, kun huomasin että edessäni, keskellä ihmisvilinää makasi sammunut denso. Kaveri oli ilmeisesti laatoittanut juuri vähän aikaa sitten, koska haju oli aika etova. Hetkellisestä mielenhäiriöstä johtuen ajattelin kuitenkin, että denson on pakko päästä Kisahallin lämpöiseen ja sympaattiseen "hotelliin" lepäämään. Otin densoa kiinni kainaloiden alta, ja raahasin hänet Lasipaltsin eteen, siinä oli aikoinaan joku ravintola (en muista mikä). Kaveri painoi aika paljon, eikä kukaan luonnollisesti tarjoutunut auttamaan. Menin sisälle ravintolaan, ja selitin, että soittaisivat poliisit paikalle, ravintolan edessä makaa denso. Henkilökunta oli melko halutonta moiseen, mutta pienen väännön jälkeen he sitten soittivat poliisit paikalle. Tästä tyytyväisenä päätin mennä ulos ravintolaan eteen odottamaan sammuneen denson kanssa poliiseja. Hämmästykseni oli melko suuri, kun ulos astuttuani huomasin, että denso oli ilmeisesti kokenut äkillisen heräämisen ja poistunut paikalta. Tarpeetonta sanoa, etten enää itsekkään jäänyt paikalle poliiseja odottamaan.

 

[Datsun]

Krapattuani/lumiharjattuani autoni aamulla toistin saman toimenpiteen myös vaimoni autolle. Ilman eri pyyntöä tai kehoitusta.
Onkohan piparia tarjolla myöh.?