Kun arvioidaan Kärppien pelaamisen tasoa, niin kyllä minä jätän silloin suosiolla pois laskuista nämä vierailut jossain Kouvolassa ja Mikkelissä. Niistä odotan vain pisteitä, tyylillä ei ole väliä. Kärpät vaan ei saa kunnolla tunnetta mukaan näissä peleissä. Ne ovatkin erinomaisia paikkoja virkamiesilloille, joita väkisin tulee useita liian pitkän runkosarjan aikana. Erityisen ymmärrettävää aneemisuus oli tällä viikolla, kun joukkue on vasta käsittelemässä kauden yhden päätavoitteen kariutumisesta aiheutunutta pettymystä.
Itse katson parhaaksi arvioida Kärppien pelin tasoa Liigan kärkijoukkueita ja kovia CHL-joukkueita vastaan. Viime aikaisten tämän kategorian pelien otannalla olen hyvin luottavainen siihen, että viisikkopelitapa ja joukkueen kyky toteuttaa sitä on täysin riittävä. Kärpät loi tasaviisikoin enemmän pelin hallintaa ja maalipaikkoja kuin kovat vastustajansa Bern, Skellefteå ja Tappara. HIFK-peli tuli heti CHL-pettymyksen jälkeen ollen normaalia HIFK-peliä hengettömämpi (kummaltakin osapuolelta), mutta siinäkin Kärpät oli pelillisesti edellä. Se, että pistepotti näistä kovista peleistä jäi ohkaiseksi, johtui mielestäni pääosin huonosta ylivoimapelistä ja ihan ratkaisuosaston kapeudesta; ei ole hyviä koostumuksia tai edes tutkapareja löytynyt alempiin kenttiin. Skellefteåa vastaan tuli yksittäinen peli, jossa sitten ratkaisijoita löytyi, mutta juuri silloin tietenkin puolustukselle ja maalivahdille sattui ripauksen heikompi ilta.
Asiat, joihin laittaisin eniten paukkuja seuraavaksi ovat ylivoimapeli ja 2-4. ketjujen koostumusten optimointi ja stabilointi. Muuten näyttää tässä vaiheessa riittävän hyvältä ja aikaa asioiden työstölle rauhassa riittää nyt kun sattuneesta syystä seuraavat varsinaiset tosipelit pelataan vasta maaliskuussa.