Jamin pitäisi vaan joka ilta päästä sisään siihen terrierin luonteeseen, nyt tulee melko usein sellaisia pelejä, että miestä ei näy kentällä ollenkaan, ei hyvässä eikä pahassa.
Mikäs se menneiden aikojen havumetsien valmentajien yksi slogan olikaan, "you can't teach size"?
On se osin noinkin. Mutta kyllä sitä sitten tullaan aika paljon luonteeseenkin. Ja en sano onko se oikein vai väärin, hyvä vai huono, maailma muuttuu ja joskus parempaankin suuntaan, mutta en näe ja koe kasvu/peliympäristön nykyseltään tuottavan Suomessa sellasia kusipäitä, jotka kehtaa ja ovat valmiita menemään illasta toiseen ihan siinä rajoilla fyysisesti ja henkisesti. Ne on marinoitu siihen kulttuuriin 10-20 vuotta sitten. On toki peli ja ilmapiiri muuttunut globaalistikin.
Viime vuosikymmenellä tuli valittua Liigamatseja katseluun vaikkapa sen perusteella...pelaako siellä Ilkka Pikkarainen. Kun jätti ne pahimmat ylivauhtiset kolaamiset pois niin oli aika viihdyttävä seurattava. Näytti siltä, että koko ajan oli joku asia menossa tunteisiin eikä kainostellut osoittaa sitä.