Ottelumäärät ovat nykyään liian suuret. Tästä seurauksena Liigassa on aivan liikaa merkitsemättömiä otteluita tai otteluita, joita pelataan puolivaloilla puolityhjille halleille. Mitä tapahtuisi, jos ottelumääriä laskettaisiin? Tulin tässä Tepsin ja Ilveksen välisestä ottelusta, johon sopii juuri kyseiset väittämät. Haluankin ajatusleikin avulla tarkastella asiaa.
Minkä takia yleensä pelataan näin pitkä ja raskas runkosarja? Seurojen ja sarjan johtoporras on laskenut, että tällä järjestelmällä tulee rahaa eniten kassaan, millä sitten taas voidaan ostaa uusia pelaajia ja pelintaso pitää hyvänä. Itse en välttämättä allekirjoita kyseistä väittämää. ainakaan pitkässä juoksussa. Onhan se totta, että 56 neljässä pelissä 5000 keskiarvolla tulee enemmän kassaan, kuin 44 ottelussa 6000 keskiarvolla. Asia ei ole pelkästään näin yksinkertainen. Viimekaudella Saipa oli jo hyvissä ajoin varmistanut, sen että se ei pääse pudotuspeleihin. Tämän seurauksena seura vuokrasi parhaimman pelaajansa ja myi toisen ”tähtensä” pois. Ok. Seuran talous parantui hetkellisesti, mutta samalla loppukauden yleisömäärät laskivat. Enkä usko tempauksen tehneen hyvää niin seuraavan kauden kausikorttien myynnille kuin uskottavuudelle. Saipan tällä hetkellä hyvin pelatessa Kisapuistossa käy hyvin yleisöä, mutta jos alku olisi huonompi, niin voisi olla seuralla vaikeuksia saada ihmisiä halliin.
Muutenkin yleensä pienillä pudotuspelipaikasta taistelevilla joukkueilla on ollut taipumus yleisömäärän laskuun siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää siltä, että joukkue valmistuu jo ensi kauteen. Ns. Isomman budjetin joukkueilla yleensä alkukaudesta käy vähemmän yleisöä, mutta loppukaudessa taas vastaavasti hallissa on enemmän väkeä. Tämä on ainakin Turussa ollut trendi jo monta vuotta. Molemmat ovat tekijöitä, jotka laskevat kausikorttien myyntiä. Yhdistettynä siihen, että joukkueet yrittävät täyttää tyhjiä katsomoita kaiken maailman ilmais-, yrityslipuilla ja vippaskonsteilla.
Pidän itse tunnelmaa erittäin tärkeänä tekijänä siihen, että tuleeko satunnainen kävijä halliin uudestaan. He ovat juuri niitä, jotka eniten yleisömääriä liikuttavat. Puoli tyhjissä halleissa on vaikeaa saada tunnelmaa kohoamaan, jos peli ei ole mikään elämää parempi. Täydessä tai melkein sellaisessa tunnelmaa on huonommassakin pelissä. Halli elää pelin mukana.
Ottelumäärän laskua pidän juuri parhaimpana keinona nostaa tunnelmaa ja sen mukana yleisömääriä. Mistä tämä sitten johtuu, ja miten paljon muutosta tulisi. Ensinnäkin, kun pelejä on paljon, niin maksavalle yleisölle tulee tilanteita, jolloin he valitsevat kahdesta tai peräti kolmesta pelistä sen mikä eniten kiinnostaa. Tälläkin hetkellä Palloseura pelaa viiden kotiottelun putkea. Tuskinpa kovin moni perhe lähtee niitä kaikkia katsomaan. Jos pari peliä siitä välistä poistaisi, niin jakauma keskittyisi kolmeen otteluun. Jos pelejä olisi harvemmin, niin yleisö odottaisin enemmän niitä ja niihin kertyisi enemmän jännitteitä. Ottelumäärän laskiessa kynnys lähteä vierasotteluihin varmasti alenisi. Tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että vaikka kyseessä ei olisi kovin suuria määriä, niin vieraskannattajat vastaavat tunnelmassa suurta osaa. Ei pelkästään sillä, että niistä kovinkaan paljon ääntä lähtisi vaan huutokilpailun luomisella. Jokainen voi miettiä tuleeko mieluummin otteluun uudestaan, jossa on hyvä tunnelma vai sellaiseen jossa meno on latteaa.
Lyhyempi runkosarja tasoittaisi sarjaa myös, koska onhan selvää, mitä pidempi sarja sen isommat erot joukkueiden välille syntyy. Ratkaisut siirtyisivät myöhempää, eikä retkahduksia olisi ainakaan niin paljon. Eikä Runkosarjan voittokaan välttämättä varmistuisi niin aikaisin.
Kausikorttien hinnat myös halventuisivat, joten niitä olisi helpompi myydä. Ainakin pienemmissä halleissa myös istumalippujen saatavuuden muuttuminen vaikeammaksi nostaisi kausikorttien kysyntää pitkässä juoksussa. Samalla tunnelma pysyisi, vaikka joukkue ei niin hyvin pärjäisikään. Eikä niin suurta katoa olisi odotettavissa. Seuraavan vuoden joukkueen kokoaminen olisi myös näin helpompaa.
Koska peleissä olisi täydenpää ottelut näyttäisivät ja kuulostaisivat televisiossakin paremmalta. Televisioitujen otteluiden määrää voitaisiin nostaa, koska muutenkin loppuunmyytyjä otteluita olisi enemmän. Nämä olisivat taas hyvää mainosta lajille, mikä sinänsä nostaisi ottelujen katsojamääriä.
Vaikka pelaajat pelaavat mieluummin kuin harjoittelevat niin pelaajillakin olisi enemmän virtaa otteluissa, mikä parantaa pelien tasoa, sekä vähentää loukkaantumisriskiä. Surffailua olisi vähemmän, eihän sitä kukaan halua katsoa.
Eipä jalkapallossakaan olisi Euroopassa niin huikeita yleisömääriä kaikkialla jos 56 ottelua pelaisivat. Suurimmilla joukkueilla varmasti olisi, jotka pystyisivät myymään 50000 vaikka kolme kertaa viikossa, mutta ei varmasti kaikilla. NHL:ssä pelataan paljon, mutta onhan siellä kaupunkien koko ihan eri luokkaa, ja samalla katsojapotentiaali.
Syntyy säästöjäkin. Ottelumatkoja tulisi vähemmän. On halvempaa seuralle pelata yksi ottelu 12000:lle kuin kaksi 6000:lle. Vaikka tämä ehkä söisikin jonkin verran oheismyyntiä, niin viikonloppupelien prosentuaalinen osuus nousisi, mikä taas lisää esim. kaljan myyntiä.
Olenkin sitä mieltä, että lyhytnäköinen suuremman rahan keruu, jossain vaiheessa haittaa enemmän kuin nyt näyttää. Pitkässä juoksussa pienempi ottelumäärä tuottaisi enemmän rahaa seuroilla. Edellä olevat todennäköisesti reippaasti nostaisi SM-liigan yleisömääriä, ja kierre olisi ylöspäin
*tästä on ennenkin keskusteltu, mutta ainut ketju jonka löysin oli suljetussa ja siihen en pystynyt vastaamaan.
Minkä takia yleensä pelataan näin pitkä ja raskas runkosarja? Seurojen ja sarjan johtoporras on laskenut, että tällä järjestelmällä tulee rahaa eniten kassaan, millä sitten taas voidaan ostaa uusia pelaajia ja pelintaso pitää hyvänä. Itse en välttämättä allekirjoita kyseistä väittämää. ainakaan pitkässä juoksussa. Onhan se totta, että 56 neljässä pelissä 5000 keskiarvolla tulee enemmän kassaan, kuin 44 ottelussa 6000 keskiarvolla. Asia ei ole pelkästään näin yksinkertainen. Viimekaudella Saipa oli jo hyvissä ajoin varmistanut, sen että se ei pääse pudotuspeleihin. Tämän seurauksena seura vuokrasi parhaimman pelaajansa ja myi toisen ”tähtensä” pois. Ok. Seuran talous parantui hetkellisesti, mutta samalla loppukauden yleisömäärät laskivat. Enkä usko tempauksen tehneen hyvää niin seuraavan kauden kausikorttien myynnille kuin uskottavuudelle. Saipan tällä hetkellä hyvin pelatessa Kisapuistossa käy hyvin yleisöä, mutta jos alku olisi huonompi, niin voisi olla seuralla vaikeuksia saada ihmisiä halliin.
Muutenkin yleensä pienillä pudotuspelipaikasta taistelevilla joukkueilla on ollut taipumus yleisömäärän laskuun siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää siltä, että joukkue valmistuu jo ensi kauteen. Ns. Isomman budjetin joukkueilla yleensä alkukaudesta käy vähemmän yleisöä, mutta loppukaudessa taas vastaavasti hallissa on enemmän väkeä. Tämä on ainakin Turussa ollut trendi jo monta vuotta. Molemmat ovat tekijöitä, jotka laskevat kausikorttien myyntiä. Yhdistettynä siihen, että joukkueet yrittävät täyttää tyhjiä katsomoita kaiken maailman ilmais-, yrityslipuilla ja vippaskonsteilla.
Pidän itse tunnelmaa erittäin tärkeänä tekijänä siihen, että tuleeko satunnainen kävijä halliin uudestaan. He ovat juuri niitä, jotka eniten yleisömääriä liikuttavat. Puoli tyhjissä halleissa on vaikeaa saada tunnelmaa kohoamaan, jos peli ei ole mikään elämää parempi. Täydessä tai melkein sellaisessa tunnelmaa on huonommassakin pelissä. Halli elää pelin mukana.
Ottelumäärän laskua pidän juuri parhaimpana keinona nostaa tunnelmaa ja sen mukana yleisömääriä. Mistä tämä sitten johtuu, ja miten paljon muutosta tulisi. Ensinnäkin, kun pelejä on paljon, niin maksavalle yleisölle tulee tilanteita, jolloin he valitsevat kahdesta tai peräti kolmesta pelistä sen mikä eniten kiinnostaa. Tälläkin hetkellä Palloseura pelaa viiden kotiottelun putkea. Tuskinpa kovin moni perhe lähtee niitä kaikkia katsomaan. Jos pari peliä siitä välistä poistaisi, niin jakauma keskittyisi kolmeen otteluun. Jos pelejä olisi harvemmin, niin yleisö odottaisin enemmän niitä ja niihin kertyisi enemmän jännitteitä. Ottelumäärän laskiessa kynnys lähteä vierasotteluihin varmasti alenisi. Tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että vaikka kyseessä ei olisi kovin suuria määriä, niin vieraskannattajat vastaavat tunnelmassa suurta osaa. Ei pelkästään sillä, että niistä kovinkaan paljon ääntä lähtisi vaan huutokilpailun luomisella. Jokainen voi miettiä tuleeko mieluummin otteluun uudestaan, jossa on hyvä tunnelma vai sellaiseen jossa meno on latteaa.
Lyhyempi runkosarja tasoittaisi sarjaa myös, koska onhan selvää, mitä pidempi sarja sen isommat erot joukkueiden välille syntyy. Ratkaisut siirtyisivät myöhempää, eikä retkahduksia olisi ainakaan niin paljon. Eikä Runkosarjan voittokaan välttämättä varmistuisi niin aikaisin.
Kausikorttien hinnat myös halventuisivat, joten niitä olisi helpompi myydä. Ainakin pienemmissä halleissa myös istumalippujen saatavuuden muuttuminen vaikeammaksi nostaisi kausikorttien kysyntää pitkässä juoksussa. Samalla tunnelma pysyisi, vaikka joukkue ei niin hyvin pärjäisikään. Eikä niin suurta katoa olisi odotettavissa. Seuraavan vuoden joukkueen kokoaminen olisi myös näin helpompaa.
Koska peleissä olisi täydenpää ottelut näyttäisivät ja kuulostaisivat televisiossakin paremmalta. Televisioitujen otteluiden määrää voitaisiin nostaa, koska muutenkin loppuunmyytyjä otteluita olisi enemmän. Nämä olisivat taas hyvää mainosta lajille, mikä sinänsä nostaisi ottelujen katsojamääriä.
Vaikka pelaajat pelaavat mieluummin kuin harjoittelevat niin pelaajillakin olisi enemmän virtaa otteluissa, mikä parantaa pelien tasoa, sekä vähentää loukkaantumisriskiä. Surffailua olisi vähemmän, eihän sitä kukaan halua katsoa.
Eipä jalkapallossakaan olisi Euroopassa niin huikeita yleisömääriä kaikkialla jos 56 ottelua pelaisivat. Suurimmilla joukkueilla varmasti olisi, jotka pystyisivät myymään 50000 vaikka kolme kertaa viikossa, mutta ei varmasti kaikilla. NHL:ssä pelataan paljon, mutta onhan siellä kaupunkien koko ihan eri luokkaa, ja samalla katsojapotentiaali.
Syntyy säästöjäkin. Ottelumatkoja tulisi vähemmän. On halvempaa seuralle pelata yksi ottelu 12000:lle kuin kaksi 6000:lle. Vaikka tämä ehkä söisikin jonkin verran oheismyyntiä, niin viikonloppupelien prosentuaalinen osuus nousisi, mikä taas lisää esim. kaljan myyntiä.
Olenkin sitä mieltä, että lyhytnäköinen suuremman rahan keruu, jossain vaiheessa haittaa enemmän kuin nyt näyttää. Pitkässä juoksussa pienempi ottelumäärä tuottaisi enemmän rahaa seuroilla. Edellä olevat todennäköisesti reippaasti nostaisi SM-liigan yleisömääriä, ja kierre olisi ylöspäin
*tästä on ennenkin keskusteltu, mutta ainut ketju jonka löysin oli suljetussa ja siihen en pystynyt vastaamaan.
Viimeksi muokattu: