Opetuksen digitalisaatio – diginatiiviuutta vai diginaiiviuuta?

[hablaa]

Tämänpäiväisessä Hesarissa on artikkeli - maksumuurin takana, mutta kuka hyvänsä peruskouluikäisen vanhempi tai pedagogi osannee arvata sisällön jo ihan otsikon perusteella:

HS Riihimäellä | Yläkouluissa luovuttiin perinteisistä koulukirjoista, ja seuraukset olivat karut

Riihimäen yläkouluissa on opiskeltu viime vuodet pääosin digitaalisten materiaalien turvin. Sitten selvitys paljasti huolestuttavia asioita nuorten hyvinvoinnista ja oppimisesta.

www.hs.fi

Oma jälkikasvu on kohta täysi-ikäinen eli peruskoulu on ohi jokunen vuosi sitten, mutta jo hänen aikanaan, alakoulusta lähtien, kaiken maailman teknologisia apuvälineitä haluttiin käyttää mukana opetuksessa. Huonolla menestyksellä, usein eivät toimi kunnolla, aikaa mene teknologian kanssa tappelemiseen minkä voisi käyttää hyödyllisemminkin. Tuntuu että teknologiaa halutaan saada mukaan ihan vain ja ainoastaan teknologian vuoksi. Tämä siis aikana, jolloin muutenkin valitetaan että rahat ei riitä, ei ne härpäkkeet ilmaisia ole. Myös jotkut opetussuunnitelman muutokset vaikuttavat naurettavilta - "ohjelmointi" kaikille alakouluikäisille on kuolleena syntynyt ajatus. Eipä oma tytärkään seurannut isää koodariksi (mikä totuuden nimissä on ehkä ihan hyvä asia).

Tästä päästäänkin ketjun otsikkoon, ja olen hyvin tietoinen, että tämä kuulostaa "minun nuoruudessa hiihdettiin 25km kouluun ylämäkeä molempiin suuntiin"-osastolta. Mutta. Ei Z-sukupolvi (vai mikä se onkaan, ei näissä pysy perässä) ole "diginatiiveja". Ei nykylapset opi tietokoneista tai teknologiasta mitään. Oppivat käyttämään tiettyjä ohjelmia ehkä (ja koulussa lähes poikkeuksetta pelkästään Microsoftin ohjelmia), mutta jos joku menee vikaan, ovat yhtä hukassa kuin vanhukset. Ei mitään käsitystä allaolevasta teknologiasta ja kuinka se toimii. Myös vaikka tiedon hakua netistä korostetaan, lähdekritiikin opettaminen/oppiminen tuntuu ontuvan pahasti. Monta kertaa saanut korjata tyttärelle että ei, ei se TikTok-video pidä paikkansa, ole nyt edes vähän skeptinen.

Siinä oma "old man yells at a cloud"-avautuminen. Mitä mieltä muut?

 

[Spire]

Tämänpäiväisessä Hesarissa on artikkeli - maksumuurin takana, mutta kuka hyvänsä peruskouluikäisen vanhempi tai pedagogi osannee arvata sisällön jo ihan otsikon perusteella:

HS Riihimäellä | Yläkouluissa luovuttiin perinteisistä koulukirjoista, ja seuraukset olivat karut

Riihimäen yläkouluissa on opiskeltu viime vuodet pääosin digitaalisten materiaalien turvin. Sitten selvitys paljasti huolestuttavia asioita nuorten hyvinvoinnista ja oppimisesta.

www.hs.fi

Oma jälkikasvu on kohta täysi-ikäinen eli peruskoulu on ohi jokunen vuosi sitten, mutta jo hänen aikanaan, alakoulusta lähtien, kaiken maailman teknologisia apuvälineitä haluttiin käyttää mukana opetuksessa. Huonolla menestyksellä, usein eivät toimi kunnolla, aikaa mene teknologian kanssa tappelemiseen minkä voisi käyttää hyödyllisemminkin. Tuntuu että teknologiaa halutaan saada mukaan ihan vain ja ainoastaan teknologian vuoksi. Tämä siis aikana, jolloin muutenkin valitetaan että rahat ei riitä, ei ne härpäkkeet ilmaisia ole. Myös jotkut opetussuunnitelman muutokset vaikuttavat naurettavilta - "ohjelmointi" kaikille alakouluikäisille on kuolleena syntynyt ajatus. Eipä oma tytärkään seurannut isää koodariksi (mikä totuuden nimissä on ehkä ihan hyvä asia).

Tästä päästäänkin ketjun otsikkoon, ja olen hyvin tietoinen, että tämä kuulostaa "minun nuoruudessa hiihdettiin 25km kouluun ylämäkeä molempiin suuntiin"-osastolta. Mutta. Ei Z-sukupolvi (vai mikä se onkaan, ei näissä pysy perässä) ole "diginatiiveja". Ei nykylapset opi tietokoneista tai teknologiasta mitään. Oppivat käyttämään tiettyjä ohjelmia ehkä (ja koulussa lähes poikkeuksetta pelkästään Microsoftin ohjelmia), mutta jos joku menee vikaan, ovat yhtä hukassa kuin vanhukset. Ei mitään käsitystä allaolevasta teknologiasta ja kuinka se toimii. Myös vaikka tiedon hakua netistä korostetaan, lähdekritiikin opettaminen/oppiminen tuntuu ontuvan pahasti. Monta kertaa saanut korjata tyttärelle että ei, ei se TikTok-video pidä paikkansa, ole nyt edes vähän skeptinen.

Siinä oma "old man yells at a cloud"-avautuminen. Mitä mieltä muut?

Vastaan vain otsikon kysymykseen, naiiviutta. Perustelut samat kuin aloituksen kirjoittajalla.

 

[kyykäärme]

Ei tarvitse montaakaan paperikirjaa korvata digikirjalla, niin on yhden halpis-Chromebookin hinta maksettu. Säästön takia kunnat digikirjoja suosivat.

Omasta aineestani esimerkki: fysiikan kirjat, mitä käytämme, maksavat yläkoulun ajalle 103 €. Digikirjat samalla ajalla maksavat 18 € / oppilas. Kun paperikirja on ollut oppilaalla kolme vuotta, sen voi luultavasti antaa vielä toiselle oppilaalle. Kolmannen kerrankin voi jokunen kirja kestää, mutta ei kyllä enempää, ja osa kirjoista ei kierrä edes toista kertaa, koska niissä on aina hävikkiä. Matematiikassa esimerkiksi 7.lk kirja maksaa paperisena 54 € ja vastaava diginä 17€.

 

[Czescku]

Vanhemman tyttäreni koulussa Vantaalla kokeiltiin tokalla luokalla täyttä digiä hänen luokallaan ja joillain muilla luokilla. Koska hän on nyt menossa lukioon niin tuosta varmaan 8v aikaa. Ei tullut tavaksi.

 

[Grafix]

On käsittämätöntä, miten huono käyttökokemus valtaosassa digitaalisen oppimisen ympäristöjä on. Tai no, eipä itse asiassa tule kyllä mieleen yhtään hyvää. Eikä tämä rajoitu vain itse opiskeluympäristöihin vaan kaikenlaisiin softiin liittyen opintojen hallintaan, arviointeihin, ilmoittautumisiin jne.

Onko se sitten kun noita on pakko käyttää, niin mitäpä suotta kehittämään? Fiilis on usein kuin käyttäisi Nokian vanhoja matkapuhelimiä. Vipuja ja vipstaakeja on vaikka ja kuinka, mutta käytettävyys on syvältä.