Mainos

Onko lasten paikka kotona vai tarhassa?

  • 17 468
  • 130

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kun taas päiväkotihoidon ensisijainen tehtävä on antaa lapselle hoitoa turvallisessa ympäristössä aikuisen ihmisen seurassa ja se kasvatusaspekti tulee toissijaisena.

Kyllä alan ammattilaisena näkisin, että vaikka päivähoito suomalaisessa sosiaalidemokratiassa on alunperin trimmattu nykyisen kaltaiseksi ensisijaisesti siksi, että naiset pääsisivät töihin ja olisivat tasavertaisia miesten kanssa, niin kyllä nykyisin päiväkodin antaman varhaiskasvatuksen ensisijainen tehtävä on tarjota ammattilaisen suunnittelemaan ja toteuttamaa pedagogisesti tarkoituksen mukaista varhaiskasvatusta. Tietenkään perusturvallisuutta ja hoivaa unohtamatta.

Suomenkieliset termit ovat monesti sillä tavalla sekavia, että puhutaan kasvatuksesta ja varhaiskasvatuksesta, vaikka kyllähän päivähoito ja varsinkin esiopetus on jossain määrin myös osa koulutuspolitiikkaa. Englanninkieleinen early childhood education on ehkä jossain määrin kuvavaampi.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Kyllä alan ammattilaisena näkisin, että vaikka päivähoito suomalaisessa sosiaalidemokratiassa on alunperin trimmattu nykyisen kaltaiseksi ensisijaisesti siksi, että naiset pääsisivät töihin ja olisivat tasavertaisia miesten kanssa, niin kyllä nykyisin päiväkodin antaman varhaiskasvatuksen ensisijainen tehtävä on tarjota ammattilaisen suunnittelemaan ja toteuttamaa pedagogisesti tarkoituksen mukaista varhaiskasvatusta. Tietenkään perusturvallisuutta ja hoivaa unohtamatta.

Toki tiedostan tämän, eikä tarkoitukseni ollut väheksyä päiväkodin roolia osana lapsen kasvatusta: omalta osalta olen äärimmäisen kiitollinen niille hoitajille, jotka hoitivat lapsiani.

Omalta osaltani "kärjistin" tuon roolituksen ja priorisoinnin siksi, että täällä verrataan näitä vaihtoehtoja, kuitenkin samaan aikaan ei kuitenkaan haluta puhuta "yhtään mitään kasvattamisesta" - ikäänkuin kuin lapsen kasvatus ja hoitaminen olisi eroteltu toisistaan.
 

koo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Uutta, vanhaa ja vähän lainattua

Lapselle itselleen olisi varmasti edullisinta, että koti olisi se paikka jossa häntä kasvatettaisiin ja hoidettaisiin varhaisvuodet. Lapsi kyllä oppii ympäristöstään ja saa kodista, kotielämästä ja lähialueesta äidin/isän hoitamana paljonkin virikkeitä. Oletan edellisessä, että leikitään, käydään puistossa, kaupassa ja puuhaillaan mitä puuhaillaan nimenomaan yhdessä toimien.
Kotona lastaan hoitava vanhempi voi valita tänä päivänä mihin kodin ulkopuoliseen virikejuttuun osallistuu joten kaikenkarvaiset kerhot ym. yhteisjutut muiden lasten kanssa ovat ihan mahdollisia kotihoidossakin, tarjontaa riittää.
Virikkeet on ihan hyvä juttu ja varmasti mieluinen ja välttämätön asia lapselle mutta arvelen niistäkin parhaan hyödyn löytyvän sopivasti annosteltuna suhteessa lapsen kasvuun ja kehitykseen, lapsen vireystilaan ja haluun. Kotihoidon etu lapselle on mielestäni juuri tuo, että voi säädellä näitä paljon mainostettuja virikkeitä ja niiden määriä pienen lapsen rytmin mukaan, arjen vaatima levollisuus huomioiden.

Lapset ovat yksilöitä mutta sanotaan, että alle kolmivuotiaalle oma äiti/isä on maailman tärkein asia, miksikäs ei olisi. Tuolloin lapsi nauttii juuri siitä kotona olosta ja oman vanhemman seurasta/hoidosta. Noina vuosina luodaan tietynlainen side omiin vanhempiin ja voisi olettaa, että myös toisinpäin, side omiin lapsiin. Jos on muksunsa kanssa lähes kokopäivätoimisesti niin tunnesiteen luominen käy puolin ja toisin kuin itsestään, siinä sivussa, luonnollisesti.
Siitäkin huolimatta, että kunnallinen päivähoito on melko lailla kroonisesti aliresursoitua päiväkodit ja päiväkotihenkilöstö Suomessa ovat huippuluokkaa ja kaukana tuon ”sosiaalisesti taitavan” kotiäiti Mikkosen maalailemista kuvista, mutta kyllä ne kotihoitoon verrattuna laitoksia ovat. Tosin hyviä ja tärkeitä laitoksia joissa valvotusti, organisoidusti ja ammattitaidolla hoidetaan/kasvatetaan ”vieraiden” ihmisten lapsia.
Jos oli Mikkonen outo TV:ssä niin Tontin käsitys vanhemmista jotka haluavat hoitaa varhaiskasvatusikäisen lapsen kotona on vähintäänkin erikoinen. Vihreässä langassa Tontin mielestä kotihoidossa on kyse silkasta itsekkyydestä ja että lapsi olisi oman egon jatko, vallankäytön väline jolla voi päteä.

Onneksi tänä päivänä on vanhemmilla mahdollisuus valita lapsensa hoitomuoto oman tarpeensa, käsityksensä ja halunsa mukaan, eikä siihen tarvitse kysyä lupaa kotiäiti Mikkoselta, Tontilta tai ruotsalaisilta tutkijoilta. Yhdelle perheelle käy kotihoito paremmin kuin päiväkoti ja toiselle perhepäivähoito jne. Lapsesta sekä perheen arjen sujuvuudesta kai se parhaiten ja nopeimmin näkyy onko hoitopaikan valinta osunut kohdilleen. Ja jos arki ei ota sujuakseen kannattaa tehdä uusi valinta ja kokeilla sitä, pääasia kuitenkin on, että lapsi tulee hoidettua ja kasvatettua mahdollisimman hyvin.

Kumpi muuten on merkityksellisempi, kliiniseltä kuulostava kasvatuksen tulos vai perheen, vanhemman ja lapsen, yhteinen ”matka” kohti sitä tulosta?
En ymmärrä ollenkaan tuon Tontin näkemystä kotihoidon itsekkyydestä. Minusta ei ole ollenkaan itsekästä hoitaa varhaiskasvatusikäistä lastaan kotona, pidän sitä kovinkin luonnollisena. Pidän myös luonnollisena, että vanhemmat valitsevat toisin ja päätyvät esim. päiväkotihoitoon palatakseen työelämään.

Luulen että tyytyväisessä perheessä kasvaa keskimäärin onnellisia lapsia

Terveisin koo
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kumpi muuten on merkityksellisempi, kliiniseltä kuulostava kasvatuksen tulos vai perheen, vanhemman ja lapsen, yhteinen ”matka” kohti sitä tulosta?
En ymmärrä ollenkaan tuon Tontin näkemystä kotihoidon itsekkyydestä. Minusta ei ole ollenkaan itsekästä hoitaa varhaiskasvatusikäistä lastaan kotona, pidän sitä kovinkin luonnollisena. Pidän myös luonnollisena, että vanhemmat valitsevat toisin ja päätyvät esim. päiväkotihoitoon palatakseen työelämään.

Joskushan on myös ajateltu, että koulu on turhaa, kun tarvittavat taidot voi hyvin oppia pellolla heinätöiden lomassa. Nykyisin on tultu siihen tulokseen, että kouluun kannattaa mennä 7-vuotiaina ja eskariin vuotta aiemmin. Myös vanhempien keskuudessa tästä vallitsee jonkin sortin konsensus ainakin peruskoulun osalta.

Nämä ikärajat, jolloin yhteiskunta alkaa tarjota ilmaista koulutus- tai kasvatustoimintaa ovat kuitenkni sopimuksenvaraisia, enkä minä näe ollenkaan mahdottomana sitäkään ajatusta, että esimerkiksi nelivuotiaiden katsottaisiin kuuluvan ammattimaisen varhaiskasvatuksen piiriin jopa siinä määrin, että esiopetustyyppinen varhaiskasvatus tulisi ilmaiseksi myös nykyistä nuoremmille. Eikä tässä ole kysymys mistään koulun aloittamisen aikaistamisesta, vaan yhteiskunnan organisoimasta ammattimaisesta varhaiskasvatuksesta, joka selkeästi ja monien tutkimusten mukaan on pelkästään hyödyksi sekä yhteiskunnalle että yksilölle.
 

koo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Joskushan on myös ajateltu, että koulu on turhaa, kun tarvittavat taidot voi hyvin oppia pellolla heinätöiden lomassa.

enkä minä näe ollenkaan mahdottomana sitäkään ajatusta, että esimerkiksi nelivuotiaiden katsottaisiin kuuluvan ammattimaisen varhaiskasvatuksen piiriin jopa siinä määrin, että esiopetustyyppinen varhaiskasvatus tulisi ilmaiseksi myös nykyistä nuoremmille. Eikä tässä ole kysymys mistään koulun aloittamisen aikaistamisesta, vaan yhteiskunnan organisoimasta ammattimaisesta varhaiskasvatuksesta,
Tuollaisesta pelto/heinätyöt ajattelumallista en ole kuullut mutta tämä nelivuotiaana ammattimaiseen varhaiskasvatukseen yhteiskunnan organisoimana liittyy kai opetustoimen kehittämisen uudistukseen, Pedagogisen niveltämisen tavoite, jouhea opin polku. Tuossa mallissa koulun aloittamisikä olisi joustava. Koulun voisi aloittaa 6-8 vuotiaana ja kriteerinä olisi lapsen kehitystilanne. Ei ollenkaan huono vaihtoehto.

Terveisin koo
 

Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Roihu
Lähtökohtaisesti ja periaatteessa tarhojen pitäisi olla aika turvallisia ja fiksuja paikkoja jättää napero päiväksi hoitoon. Aika usein/useimmin näin onkin myös käytännössä. Mjr:n esimerkin kaltaisia tapauksia on paljon. Vaikka lapsella olisi kotona kaikki suorastaan erinomaisesti, voi tarha olla hyvinkin varhain oikein hyvä paikka hänelle.

Lapset, tarhat ja perheet ovat kaikki yksilöitä.

Tunnen aika monta lastenhoitajaa/lastentarhanopettajaa, vaan en yhtään sellaista joka suosittelisi pistämään omaa lasta tarhaan. Asia on vaivannut itseäni vuosikausia, mutta ensimmäistäkään poikkeusta ei ole tullut vastaan. Kaikki eivät edes työskentele missään 'jakomäessä' vaan joukossa on maalaiskaupunkienkin väkeä.

Naapurini oli kysellyt ohimennen läheisen tarhan hoitajalta olisiko siellä tilanne (= tilaa) sellainen että kannattaisi hakea naperolle paikkaa. Hoitsu oli vastannut aivan suoraan, että kyseiseen tarhaan ei suosittele ketään hakeutumaan.

Joissain tapauksissa koti ei ole paras paikka. Sama pätee tarhoihin, ainakin Suomessa. Keskimääräistäkään totuutta on mahdoton hahmottaa. Aika yksilö- ja tapauspohjalta noihin pitää valitettavasti suhtautua. Valitettavasti siksi, että kyllähän tarhajärjestelmän pitäisi Suomessa olla erinomainen. Todellisuus on valitettavasti usein jotain muuta.
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Ainakin oman kokemuksen mukaan kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat järjestävät aika lailla lapsilleen aktiviteettia, jossa pääsee kanssakäymiseen toisten lasten kanssa. Asia on tietysti toinen, jos asuu niin syrjässä, että lapsia ei juuri lähistöllä ole.
Oma näkemykseni lapsen sosiaalisten taitojen kehittymisestä on se, että lasten pitää nimenomaan päästä opettelemaan näitä taitoja toisten lasten kanssa. Jos leikeissä on aina aikuinen aktiivisesti mukana, tilanne ei ikinä ole aito. Oman kokemukseni mukaan jo alle kaksivuotiaat saattavat kysellä, että missä se ja se samanikäinen lapsi on kun kaipaavat leikkikaveria.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
On hyvä, että päiväkoti-ikäisen lasten tilanteesta keskustellaan ja että on vaihtoehtoja missä ja miten hoitaa lastaan.

Lainaan Taito-Ojasen kirjoitusta ensimmäiseltä sivulta:

Monissa maissa lapset menevät jo kuusivuotiaana kouluun, kun taas Suomessa vastaava ikä on seitsemän. Jos nyt ajatellaan Mikkosen tapaan kärjistäen, että lapsen on parempi kasvaa kotona kuin päiväkodin "minkkitarhassa", miten tuo kodin tarve mystisesti häipyy kouluun mentäessä? Siis onko logiikka nyt se, että viiteen tai kuuteen ikävuoteen asti on parempi olla kotona, mutta sitten voi alkaa natsiksi ja heittää lapset koulun minkkitarhaan?

Tästä kirjoituksesta tuli näin sivuhuomautuksena mieleen se, miten vähän keskustellaan näiden ala-asteikäisten tilanteessa. Näillä 1-3 luokkaisilla on lyhyttä koulupäivää ja hyvin moni joutuu lähtemään aamulla yksin kouluun ja olemaan iltapäivällä pitkäänkin yksin kotosalla ennen kuin vanhemmat tulevat kotia. Tottakai iltapäivähoito on olemassa, mutta sitä ei ole tarjolla todellakaan kaikille lapsille.
 

Juicey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, G
Tottakai iltapäivähoito on olemassa, mutta sitä ei ole tarjolla todellakaan kaikille lapsille.
Eikä se välttämättä ole kovinkaan mieluisa vaihtoehto lapselle joka jo haluaisi päästä kotiin. Meillä töissä moni tekee parilla tunnilla lyhennettyä työpäivää että pääsee ajoissa pienen koululaisen kanssa kotiin - esimerkillistä toimintaa mielestäni ja saattaisin hyödyntää vaihtoehtoa itsekin ellei kotona olisi toista puoliskoa paikalla.

Snakster, varmasti "joskus" on hyvin pärjättykin sillä opilla joka peltotöiden lomassa on lapselle annettu, mutta tätä rinnastusta hieman vääristää se seikka että onhan tässä kovasti muunlaisiakin muutoksia ihmisen elämässä noiden aikojen jälkeen tapahtunut - tuskin nykypäivänä pärjäisi samalla tavalla kuin mitä joskus aikoinaan on pärjännyt.

En välttämättä itse näkisi hyväksi vielä kovin ammatillista opetusta nelivuotiaalle, lapsi tarvitsee kuitenkin myös aikaa lapsuuden viettämiselle ja oman minuuden kehittymiselle. Toki tietysti voidaan miettiä mitä kaikkea esiopetukseen sitten kuuluu, mutta toisaalta taas en näe perusteita sille miksi lapsen kouluun totuttamisen ja opettamisen kanssa pitäisi olla niin suuri kiire - yhteiskuntaan ehtii hyvin mukaan vaikka vuoden myöhemminkin koulutusputkesta ulospullahtaessa.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En välttämättä itse näkisi hyväksi vielä kovin ammatillista opetusta nelivuotiaalle, lapsi tarvitsee kuitenkin myös aikaa lapsuuden viettämiselle ja oman minuuden kehittymiselle. Toki tietysti voidaan miettiä mitä kaikkea esiopetukseen sitten kuuluu, mutta toisaalta taas en näe perusteita sille miksi lapsen kouluun totuttamisen ja opettamisen kanssa pitäisi olla niin suuri kiire - yhteiskuntaan ehtii hyvin mukaan vaikka vuoden myöhemminkin koulutusputkesta ulospullahtaessa.

Ei tuo nelivuotiaille annettu varhaiskasvatus eroaisia nykyaikaisesta päiväkotimeiningistä millään muulla tavalla, kuin että sillä olisi virallinen siunaus olla lapselle järkevä ja ehkä paraskin vaihtoehto. Se olisi julkinen kannanotto sen puolesta, että pedagogisesti järkevä toiminta on myös nelivuotiaan kehitykselle hyödyksi, niin kuin se tutkimusten mukaan on. Eihän esiopetuskaan ole koulua. Se on leikin avulla tapahtuvaa asioiden oppimista, mutta yhteiskunta vain on sattunut päättämään, että tuo toiminta on niin järkevää ja hyödyllistä, että se kannattaa kustantaa kokonaan yhteiskunnan varoista.

Monesti myös unohdetaan, että varhaiskasvatuksen toteuttamista määrittävät toisaalta lait ja toisaalta valtakunnalliset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet: http://varttua.stakes.fi/FI/Sisallot/Vasu/vasu_asiakirja.htm ja esiopetusta Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,5241

Ja kuten sanoin: vaikka varhaiskasvatukseen osallistuisi koko ikäluokka, niin ei se siitä sen koulumaisemmaksi itsestään muuttuisi.
 

Juicey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, G
Ja kuten sanoin: vaikka varhaiskasvatukseen osallistuisi koko ikäluokka, niin ei se siitä sen koulumaisemmaksi itsestään muuttuisi.
Juu, olen samaa mieltä ja sanoinkin että aina voidaan siitä keskustella mitä tällä esiopetuksella tarkoitetaan - muuttuuko mikään siksi, että otetaan käyttöön uusi termi tai jäsennellään olemassa olevia asioita uudelleen. En ole eri mieltä tästä. Kysymykseni lähinnä oli se, että miksi lapsuus pitää ylipäänsä olla niin kiireistä aikaa - mikä kiire on saada lapsi oppiputkeen?
 

Maila

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Slavia Praha
Näillä 1-3 luokkaisilla on lyhyttä koulupäivää ja hyvin moni joutuu lähtemään aamulla yksin kouluun ja olemaan iltapäivällä pitkäänkin yksin kotosalla ennen kuin vanhemmat tulevat kotia. Tottakai iltapäivähoito on olemassa, mutta sitä ei ole tarjolla todellakaan kaikille lapsille.

97% Kunnista järjestää ohjattua toimintaa 1.-2lk:lle koulupäivien päätteeksi. Se voi olla koululla tapahtuvaa kerhotoimintaa tai puistotoimintaa.
Esim. työpaikkani viereisessä puistossa pienet oppilaat tekevät halutessaan läksyjä, osallistuvat ohjattuun toimintaan, telmivät kavereiden kanssa puiston alueella jne. Lisäksi pientä kuukausittaista korvausta vastaan he saavat välipalan. Sieltä sitten vanhemmat hakevat heidät kotiin ja loppuilta onkin perheen yhteistä aikaa.

Jatketaan esimerkkilinjalla: Helsinki ei järjestä aamuhoitoa, mutta monissa kouluissa on pyritty aloittamaan alkuopetusryhmien tunnit heti kahdeksalta, jottei aamuisin tarvitse olla yksin. Jos on ryhmäjakoja, suurin osa opettajista on kysynyt syksyllä vanhemmilta, sopisiko kahdeksan vai yhdeksän aamut paremmin perheen rytmiin.


Eihän esiopetuskaan ole koulua. Se on leikin avulla tapahtuvaa asioiden oppimista, mutta yhteiskunta vain on sattunut päättämään, että tuo toiminta on niin järkevää ja hyödyllistä, että se kannattaa kustantaa kokonaan yhteiskunnan varoista.

Niin... Leikkiä tai ei, onhan se kiva, että lapset kouluun tullessaan tuntevat kirjaimet, osaavat istua omalla paikallaan ja nostaa hiljaisesti kätensä kun ope jotain isolta porukalta kysyy.

Eskarivuosi on järkevä senkin vuoksi, että mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan todentaa ennen kouluputken alkua ja siten helpottaa sopeutumista kouluun. Nykyistä opetussuunnitelmaa noudattamalla kun ei aikaa enää koulussa jää perustaitojen harjoitteluun, ne kengännauhat on jo osattava solmia ja perunat kuoria.

-Maila

edit. yhdys sanavirheitä
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Odonkor; kirjoitti:


Halusitko sanoa tuolla jotain?

Esimerkiksi että lapsia karkaa päiväkodeista? Jopa kuolee niissä?

Lapsia karkaa myös kodeista, jopa kuolee niihin?

Näinhän se on, vaikka tietenkään ei pitäisi olla.

Mutta olisiko tähän vertailuun jotain uutta?
 
Halusitko sanoa tuolla jotain?

Esimerkiksi että lapsia karkaa päiväkodeista? Jopa kuolee niissä?

Lapsia karkaa myös kodeista, jopa kuolee niihin?

Näinhän se on, vaikka tietenkään ei pitäisi olla.

Mutta olisiko tähän vertailuun jotain uutta?

En halunnut sanoa mitään tolla, ajattelin vaan että täällä kirjoitetaan päiväkodeista, niin toi sopisi tänne. Mutta ehkä jonkun mielipide muuttu ton uutisen myötä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Missä olen sanonut yhtään mitään kasvattamisesta, täällä tuntuu olevan kova tarve päteä "mukakokemuksella". Ei se lapsen siittäminen tee kenestäkään kasvatuksen asiantuntijaa ja automaattisesti muita parempaa ihmistä, kuten on selvästi aistittavista tuosta vähättelevästä suhtautumisesta.

Mistä ne kaikki ongelmaiset lapset tulevat, jos vanhempien pitäisi automaattisesti olla kasvatuksen asiantuntijoita?
Tämä ei ollut minulle, mutta pakko silti sanoa, että kokemus ei todellakaan ole osaamisen ja tiedon tae. Siitä huolimatta vain ja ainoastaan kasvatuskokemus lisää... kokemusta! Se, kuinka noita kokemuksiaan itsekukin osaa hyödyntää, on sitten persoonakohtaista, samoin kuin se, kuinka lukemansa teorian osaa soveltaa käytännössä. Ihan jo sellainen pieni tekijä kuin muiden vanhempien ymmärtäminen auttanee jonkin verran myös ammattilaisia, eikä sitä valitettavasti saada kirjasta lukemalla tai sukulaisilta kuulemalla.

Mitä meinaat "mukakokemisella"? Eikö normaalijärjellä -ja vastuuntunnolla varustettu vanhempi ole automaattisesti inauksen verran kokeneempi kuin sinkku? Voi olla, että provoilit vain Jussille takaisin, mutta muussa tapauksessa olisi kiva saada tarkennusta tähän.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
En halunnut sanoa mitään tolla, ajattelin vaan että täällä kirjoitetaan päiväkodeista, niin toi sopisi tänne. Mutta ehkä jonkun mielipide muuttu ton uutisen myötä.
Pikkuveljeni ja serkkuni karkasivat kolmevuotiaina alastomina kolmipyöräisillä polkien läheiselle R-Kioskille. Yrittivät pummata kioskilta jäätelöt, mutta ei mennyt läpi. Naapurin rouva tunnisti jannut ja palautti kotiin. Samainen veljeni päätti karata viiden vuoden ikäisenä kolmevuotiaan pikkusiskomme kanssa mummolastamme kesken hoitopäivän. Kännyköitä ei tuolloin ollut, joten isukillemme oli lievä yllätys, että lapsensa jammailivat keskenään yli kilometrin päässä mummolasta. Meiltä ei silti kielletty pyöräilyä tai mummolaa, vaikka molemmissa tapauksissa olisi voinut käydä todella huonosti.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Katselin nyt jälkilähetyksenä YouTubesta tuon kohtutun haastattelun, ja on pakko sanoa, että noin jäätävää aineistoa harvoin näkee valtakunnan mediassa. Argumentit puolustella kotihoitoa olivat tosiaan oikeasti Hitler, Lebensborn ja Ruotsin sammuva yhteiskunta. Hitlerin lausumiseen meni vain 9 s. ohjelman alusta!!!

Uskoisin, että tämä ketju on jo nostanut esiin sen totuuden, että ei ole yhtä vaihtoehtoa. Vaatii ilmeisen paljon pelisilmää nähdä, mikä vaihtoehto on oikea. Omalla kohdallani perhepäivähoito oli ihan loistava vaihtoehto, paikka löytyi saman kadun varrelta Ulvilasta ja olivat muutenkin perhetuttuja. Olen siitä ajasta ikuisesti kiitollinen näille ihmisille.

Se on myönnettävä, että jonkun verran pelkäsin yksin kotona olemista jossain vaiheessa, siitä joku P.A tai mrs. P.A. voisi tietysti vetää johtopäätöksen, että minusta oli tulossa massamurhaaja, mutta ehkä nyt niin ei käynyt kuitenkaan. Sitä en osaa sanoa, johtuiko siitä, että väistämättä koulun alkamisen jälkeen tuli päiviä, jolloin joitakin tunteja jouduin olemaan yksin.

Suuria vaurioita tämän asian tiimoilta en kuitenkaan ole havainnut, kavereita oli ja on edelleen jne...

Herra Majuri presidentiksi ja Rouva Majuri juhlapuhujaksi linnan bileisiin, muuta kai ei voi elämältä toivoa. Harvoin muuten hävettää olla suomalainen, nyt kävi niin, kun oli käännetty vielä englanniksi tuo kulturelli tapahtuma.
 
Viimeksi muokattu:

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Lasten paikka on tietysti kotona.

Puukkomies hyökkäsi päiväkotiin

Uutinen, joka on puhuttanut ihmisiä monella foorumilla ja monessa eri ketjussa. Eihän nykymaailmassa uskalla lapsia edes päiväkotiin viedä, joten parempi jättää heidät kotiin.

*************

No okei. Ehkä tämä ei ole varsinainen mielipiteeni, mutta tuntuu vain siltä että nykymaailma on aina vain hullumpi paikka.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kohu jatkuu

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=


Rita Tainola kävi haastattelemassa Nina Mikkosta.

Tuntuu siltä, että Ninalla itsellään on realiteetit kateissa. Kävisi useammin kotinsa ulkopuolella katsomassa.


Surullista on se, jos joku muodostaa kuvansa päiväkodeista Mikkosen puheiden ja onnettomien sattumusten (kuten lasten karkumatkojen tai Belgian tapahtumien) perusteella. Surullista.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Kun Mikkosia katsoo, niin voisihan asiat olla huonomminkin. Ajatelkaapas, jos äiti olisikin töissä ja Herra Majuri kolmistaan lasten kanssa kotona.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Lasten paikka on tietysti kotona.

Puukkomies hyökkäsi päiväkotiin

Uutinen, joka on puhuttanut ihmisiä monella foorumilla ja monessa eri ketjussa. Eihän nykymaailmassa uskalla lapsia edes päiväkotiin viedä, joten parempi jättää heidät kotiin.

*************

No okei. Ehkä tämä ei ole varsinainen mielipiteeni, mutta tuntuu vain siltä että nykymaailma on aina vain hullumpi paikka.

Vaarallisin paikkahan noin rikollisuuden valossa on nimenomaan koti. Ja niin oudolta kuin se tuntuukin niin länsimainen nyky-yhteiskunta on lapsille hämmästyttävän suojeleva paikka verrattuna esimerkiksi talonpoikaisyhteiskuntaan, jossa armottoman kova työ saattoi alkaa jo 6 vuoden iässä - puhumattakaan yleisestä köyhyydestä, nälästä ja kaikkinaisista emotionaalisista ja fyysisistä laiminlyönneistä.
 

Rixa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nina laukoo "totuuksia" Iltalehdessä: Huono äiti menee töihin.
Pitäisi kyllä kysyä Ninalta mitä se tuumaa tilanteesta kun miespuolinen kaverini hoitaa kaksosia kotona vuorotteluvapaalla ja avopuoliso käy töissä.

Parempi näyttää tyhmälttä ja pitää päänsä kiinni kuin avata suu ja todistaa olevansa tyhmä.

Edit: Lisäilyä.
 
Viimeksi muokattu:

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Äiti kotona ja isä töissä = korkein totuus!

Voihan vittu. Ei olisi pitänyt avata tuota nettilinkkiä. Näemmä äitini oli ja on yhä edelleen huono ihminen. Kiva, kun frau-Mikkonen tämän kerroit.
On se perkeleen hienoa julistaa tuollaisia "universaaleja" totuuksia isosta omakotitalosta sieltä jostain. Perheen puolesta. Just -joo. Kyseinen nainenhan rikkoi Herra majuri-Mikkosen edellisen avioliiton.

Näemmä tämän naisen käsityskyky ei riitä sen asian ymmärtämiseen, että kaikilla muilla perheillä tässä maassa ei välttämättä mene taloudellisesti yhtä hyvin kuin Mikkosilla. Fru Mikkonen ei minun ymmärryksen mukaan ole ollut tarhassa/päiväkodissa lapsena eikä ole vienyt sinne lapsiaan. Millä kompetensilla/kokemuksella hän voi julistaa päivähoidon turhaksi ja tarpeettomaksi? Mikkonen heittää muiden kehittämiä fraaseja/totuuksia/näkemyksiä vailla omaa kokemuspohjaa tässä asiassa. Premissilauseestahan on hienoa vedellä yleispäteviä johtopäätöksiä - kaitten.

Mrs. Mikkonen pisti Tontille tjsp (?) jauhot suuhun kertoo Ilta-Kakka. Kyseinen kirjailija sai ainakin allekirjoittaneen myötätunnon viikko sitten käydyn keskustelun pohjalta. Kyllä tästä maailmasta löytyy varamasti myös ihmisiä, jotka huutavat vielä enemmän ja kovempaa kuin Herra majurin rouva. Turpa kiinni tyhmä h***** ja saatana perheenrikkoja ho*o...

Kyseinen nainen on täydellinen esimerkki moralismin läpikyllästämästä ihmisestä. Frau-Mikkonen asettuu muiden yläpuolelle omine mielipiteineen. Tuomitsee muut ja halveksuu hänen kanssaan eri mieltä olevia ihmisiä. Ei noista jutuista paljoa empatiakaan löydy ja lievästi sanottuna ko. naista vaivaa oikeassa olemisen pakko.

Oman minulle rakkaan äitini tuomitseminen aiheutti edellä mainitun vuodatuksen.

Kiitos ja anteeksi.

Saa olla eri mieltä - ihan vapaasti.
 

Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Roihu
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=Surullista on se, jos joku muodostaa kuvansa päiväkodeista Mikkosen puheiden ja onnettomien sattumusten (kuten lasten karkumatkojen tai Belgian tapahtumien) perusteella. Surullista.

Ystävä hyvä. Ninamikkos-episodi huolestuttaa lähinnä lapsiaan kotona hoitavia. Jokuhan saattaa muodostaa kuvan lasten kotonahoitamisesta ja lapsiaan kotona hoitavista, Mikkosten perusteella. Arvaappa kuinka montaa kiinnostaa kuulua samaan jengiin tämän sekopää-skenen kanssa.

Tämän on pakko olla joku kunnallisen päivähoitosalaliiton tuotos. Kuka enää kehtaa kertoa avoimesti vievänsä lapsen laitokselta kotiin, eikä tarhaan?

Tuollainen häslääminen on parasta syntyvyyden säännöstelyä. Paikka vain on väärä. Afrikassahan noiden pitäisi saada julistaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös